Tansania oman tiensä kulkijasta kehityspolitiikan laboratorioksi. Juhani Koponen 13 syyskuuta 2012 (valokuvia karsittu) Luennon aiheita

Transkriptio

1 Tansania oman tiensä kulkijasta kehityspolitiikan laboratorioksi Juhani Koponen 13 syyskuuta 2012 (valokuvia karsittu) Luennon aiheita Tansafilian ja tansafobian syklit - lupauksista realismiin, kuvasta käytäntöön Tansanian politiikkaa ja historiaa Tansania kehityspolitiikan laboratoriona : kehitysapu ja miten se toimii Kehityksen trendejä maanlaajuisesti ja Mtwara-Lindissä Tansanian vaihtoehdot 1

2 Naipangan kylä, heinäkuu 2008 Tansanian yhdistynyt tasavalta Tanganjika ja Sansibar Pinta-ala 945,000 km, yli 45 miljoonaa asukasta, yli puolet nuoria, kasvuvauhti 2.8 % Kaikkia Afrikan kieliryhmiä, yli 100 etnistä ryhmää, swahilin kieli yhdistää Pienet mutta näkyvät intialais- ja arabiperäiset vähemmistöt Bktl/henki USD 530 USD (195/213), PPP: 1,420 (186/215) HDI-ihmiskehityssijoitus samaa sarjaa, :stä (2010) 25 % maasta suojeltua 2

3 Tansanian historiaa Tanganjikan ja Sansibarin liitto 1964 Tanganjikan itsenäisyys 1961,Sansibarin 1963 Sansibarin vallankumous 1964 Siirtomaavalta: Tanganjika - Saksa , Britannia (mandaattialue), Sansibar Britannian suojelualue Yhdentyivät jo esikoloniaalinen pitkän matkan kaupan aikana: norsunluu, orjat, Sansibarin plantaasitalous, mausteneilikat Tansanian politiikkaa Julius Nyerere presidenttinä 1985 asti, sen jälkeen puoluejohtaja ja kansakunnan isä (-1999) Armeijan kapina 1964 Yksipuoluedemokratia 1965, TANU, vaaleissa kaksi ehdokasta Arushan julistus 1967 TANU CCM monipuoluejärjestelmä takaisin, vaalit 1995, 2000, 2005, 2010 CCM:n kannatus rapisee, pres. Jakaya Kikwetelle vain 63 %, - poliittinen vakaus ja rauha vaarassa? 3

4 Tansanian kehityspolitiikkaa Oman ja ulkoatuodun, modernisaation ja köyhyyden vähentämisen, valtion ja markkinavoimien rajankäyntiä : maltillinen keskivertopolitiikka, päämääränä modernisaatio, myös sota köyhyyttä, sairautta ja tietämättömyyttä vastaan luku: radikaali ujamaa politiikka (afrososialismi ja omaehtoisuus, kansallistamiset, kampanjat, kyläistäminen) 1980-luvun puoliväli n. 2000: vakauttaminen ja rakennesopeutus (IMF ja Maailmanpankki): devalvaatio, kaupan vapauttaminen, yksityistäminen 2000-luku: PRSP, köyhyyden vähentäminen edellisen pohjalla ja avun harmonisointi, modernisaatiopainotukset pilkistävät taas: Visio 2025 (keskituloiseksi k-maaksi), Mkukuta-köyhyydenvähentämis- ja kasvustrategia (köyhyys, sosiaalinen hyvinvointi, hyvä hallinto), minitiikerisuunnitelma, uusi 5-vuotinen Unleashing Tanzania s latent growth potentials (teollistuminen) toteutus, preferenssit? Valtioilla edelleen vankka asema Valtio: maatalousvirkamies, Nachingwea 4

5 Markkinat: kyläkauppa, Naipanga Tansania ja kehitysapu Perinteisesti mittavaa vaikka vaihtelee lähes 3 mrd USD siitä suoraa budjettitukea 2010 noin kolmannes - vähenemässä Suuri tarve / suotuisaksi koettu toimintaympäristö Yli 2 % kaikesta DAC-kehitysavusta 6 % Afrikan avusta Apu vajaat n. 13 % Tansanian bktl:sta, kolmasosa budjetista, valtaosa kehitysbudjetista Apu/henki lähes USD 70 / vuosi (2 x Afrikan keskimäärä) Avun lähteet (n. 50): Maailmanpankki (IDA) suurin, sitten Japani, Englanti, Hollanti, Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Pohjoismaat 15 % (Suomi 2 %), Etelä-Korea, Kiina ja Intia nousussa 5

6 Tansania ja Suomi Lähetystyötä 40-luvulta, kehitysyhteistyötä 60-luvulta - muodot muuttuneet Ykkösmaa, maksatukset yli puoli miljardia, huippuvuodet yli 50 m / v 2000-luku: noussut 11:sta 40 M :een, parhaimmillaan noin ½ budjettitukea, lisättiin projekteja, budjettituki lasketaan ¼:een Valittiin yhteispohjoismaisesti developmentalistisin, yhteiskuntapoliittisin perustein Köyhä, turvallinen, englanninkielinen, maa Nyerere takaajana Tansanian taloustrendejä Makrotalous vakautettu, talouskasvu kohtalainen (n. 7 % vuosittain talouskriisi ei juuri heilauttanut - ei kuitenkaan Visio 2025:n edellyttämää 10-11%:a Kasvuluvuissa ilmaa, inflaatio kiihtynyt yli 10 %:iin, ruuan hinnat nousevat Velanhoitokustannukset vähentyneet velkahelpotusten vuoksi (18 % vientituloista 1999 pariin-kolmeen %:iin 2010), velkaantuminen kääntynyt taas nousuun moraalikato? Maatalouden osuus taloudesta % mutta työlvoimasta ¾ -ruokaomavaraisuus 2005 lähtien Vähän viitteitä talouden rakennemuutoksesta: mama ja kuokka -talous: edelleen sään armoilla 6

7 ja valmetia viidakkoon Markkinatalous vai saalistustalous? Teollisuus taantunut, maatalous polkee paikallaan, viennin elpymistä uusviennissä (kulta, turismi), vientitulot kasvaneet mutta eivät läheskään kata tuontia, kehitysapu, harmaa raha loput Metsäkato: yli prosentti metsäalasta häviää vuodessa, hyödyt hukkateille Syinä viljelyalan leviäminen, lailliset ja laittomat hakkuut, energiapuun tarpeen kasvu, lisäveto vientiin Aasiasta 7

8 Cashew n jalostusta, DSM Vuosituhattavoitteet Köyhyystavoitetta tuskin saavutetaan - vähenee Dar es Salaamissa, maaseudulla tuskin havaittavasti HBS : oman köyhyysrajan alapuolella 35.7 % % 2007, köyhien määrä lisääntynyt miljoonalla Menestystarina: peruskoulun aloittaa lähes kaikki ja yhä useampi käy loppuun, 2. asteen koulutuksessa nousu 2001:n 6 %:sta 35 %:iin 2010 laatu (opettajapula, kieli)? Aikuisten lukutaito paranemassa (naiset 72%, miehet 82%) 8

9 Vuosituhattavoitteet (2) Sosiaali-indikaattorit: liikettä parempaan vaikka hidasta Hiv/aids yleisyys laskenut 7 -> 5 %:iin - eliniän odote noussut vuotta?) Lapsikuolleisuus laskenut /1000, lapsivuodekuolleisuus hitaammin ( /100,000), sairaudet, aliravitsemus ennallaan Turvallista vettä alle 30 min. kävelyn päässä maaseudulla alle puolella, kaupungissa ehkä ¾;lla, tilanne pahenee Dar es Salaam Edelleen tosiasiallinen pääkaupunki Yksi maailman nopeimmin kasvavia kaupunkeja, asukasluku 3-4 miljoonaa Jyrkät erot kaupungin sisällä osien välillä 9

10 Köyhinä ja kaukaisina pidettyjä läänejä mutta eivät köyhimpiä Ongelmana enemmän infra kuin resurssit? Mtwara 1.1 miljoonaa asukasta, Lindi 0,8 11 maatalousekonomista vyöhykettä, maniokki, riisi, maissi, durra ruokana, cashew, sesam myyntikasveina Vähän karjaa, kalastus rannikon tuntumassa Mtwara ja Lindi Mtwara-Lindin suomalaishankkeita Vesihanke Lupaus: turvallista vettä kaikille 1991 maan jakaminen donoreille 30+ milj, ylhäältä johdettu tehorakentaminen, rinnakkaisrakenteet, paikallisyhteisöt heikosti mukaan Kysymyksiä teknologian valinnasta: sadeveden keruu? RIPS osallistavan ky-työn lippulaiva , 2 m /v Ei omia hankkeita vaan tuki muiden hankkeille, lopussa hallituksen ohjelmille Sponsoroi osallistuvia työtapoja koulutusta virkamiehille, fasilitointia, PRA-harjoituksia kylissä Toimi etupäässä lääninhallinnon yhteydessä, suuri osa reurseista toiminnan itsensä pyörittämiseen LIMAS yritys edistää agrobisnesajattelua 10

11 Mtwara-Lindi nyt Molemmat köyhiä, Mtwara vauraampi kuin Lindi silti Mtwarassa enemmän köyhyyttä (<--väentiheys) Vesitilastot epäluotettavia mutta harvat Finnwaterin kaivot ja johdot toimivat kunnolla - japanilaiset toteuttivat uuden, paljon rajallisemman vesiapuohjelman Piirikuntatason tilastoissa suurin osa M-L:a sijoittuu huonosti veden ja lapsikuolleisuuden osalta Osallistavia menetelmiä käytetään mutta tuskin paljon laajemmin kuin muualla Tansaniassa Piirikuntien tilipäätökset parantuneet, edelleen sotkuja rahankäytössä Agrobisnes ottaa tulta hitaasti vaikea ympäristö Vesi ja lapsikuolleisuus 11

12 Paikallistutkimusta Innovaatiot leviävät kun tarvetta on (kännykkä) Kehitysinterventiot summittaisia ja hajanaisia pitkä historiallinen ketju sulautuvat yhdeksi Heikosti käsitystä voimista interventioiden takana Muutosta tapahtuu mutta hitaasti ja niillä vähän yhteyttä interventioihin Ympäristö, ilmasto tärkeimmät tekijät elämä ja aika syklistä Lineaarisen ajan kiinnekohtia: itsenäisyys, kyläistäminen, Nyerere, monipuoluejärjestelmä, vaalit Historiallinen kokemus voimakkaan paikallinen: yhteydet muualle maahan heikommat kuin pääkaupunkiin ja naapurikylään Tietty välittäjä ryhmä interventioiden suodattajana? Tansanian vaihtoehtoja + Maata vielä käyttämättä, satoja voidaan nostaa + Mineraalirikkaudet, turistivetonaulat + Teollisuudelle tilaa + Ihmisten sitkeys ja kekseliäisyys - Maailmanmarkkinahinnat heittelevät, laskussa - Cashewpuut, kahvipensaat, tehtaat vanhoja - Huonot kaivos- ym. sopimukset, korruptio - Hontelo infrastruktuuri Mistä luova mutta realistinen visio? Aikaperspektiivi? 12

13 Naipanga, heinäkuu