Kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista

Transkriptio

1 Kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikutuksista Juhani Koponen Luennon aiheita Globaalit kehitystrendit vuosituhattavoitteet: edistystä mutta Makrotason keskustelu avun tuloksellisuudesta onko avun ja talouskasvun välillä korrelaatiota? Mikrotason näyttö avun tuloksellisuudesta Tulokset ja vaikutukset käsite-erot Esimerkkinä Suomen metsäavun tulokset ja vaikutukset Vuosituhattavoitteet Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten osuuden puolittaminen : onnistumassa globaalisti Kiinan ja Intian ansiosta, ei onnistu köyhimmissä maissa etenkään Afrikassa, alle 1.25 (kahden) dollarin per pv köyhyysrajan alapuolella 1.4 (2.6) miljardia ihmistä 2005, trendi jatkunut, nälkäänäkevien määrä lisääntynyt 1 miljardiin, joka neljäs kehitysmaalapsi alipainoinen 2. Kaikki lapset, tytöt ja pojat, käyvät peruskoulun loppuun 2015: huomattavaa edistystä, kehitysmaissa nyt 89 % peruskouluikäisistä koulussa, tavoitetta tuskin silti savutetaan, ongelmana myös laatu 3. Sukupuolten eriarvo poistettava kautta koko koulutusjärjestelmän 2015: edistystä peruskoulutasolla mutta ei riittävästi, sitä hitaampaa mitä korkeammalle mennään, muuallakaan ei suurta edistystä 4. Lapsikuolleisuutta (alle 5 v.) vähennettävä 2/3:lla 2015 mennessä: vähennystä tapahtunut, kuolemaa 1000 synnystystä kohti , nyt alle 9 milj., mutta vauhti hiipunut Vuosituhattavoitteet Äitiyskuolleisuutta vähennettävä 2/3, lisääntymisterveyspalvellut kaikillle vuoteen 2015: edistystä kyllä mutta molemmista tavoitteista ollaan pahoin jäljessä 6. HIV/aidsin, malarian jne. leviäminen pysäytettävä ja käännettävä laskuun 2015 HIV-epidemian huippu lienee ohitettu, aidspotilaiden määrä kasvaa lääkinnän tehostumisen vuoksi (33 milj.), malariaa vastaan edistysaskeleita, ongelma säilyy, yli 250 milj. sairastaa, 860,000 kuolee vuosittain 7. Kestävän kehityksen periaatteet integroitava kaikkien maiden politiikkaan, uusiutuvien luonnonvarojen hupeneminen ja biodiversiteetin väheneminen pysäytettävä 2010, turvallista vettä vaiilla olevien osuus puolitettava: politiikkaa uusittu laajasti, metsäkato jatkuu, biodiversiteetti kutistuu, vesitavoite mahdollinen 8, Globaali kumppanuus apu, kauppa- ja velkajärjestellyt, informaatioteknologian levittäminen yksityissektorin kanssa 2/3:lla maailman ihmisistä kännykkäliiyttymä? Nokian osuus? Trendejä ja tekijöitä Suunta oikea mutta Vuosituhattavoitteet toteutuvat epätasaisesti: Kiina ja Intia vastaavat enimmästä edistyksestä, Afrikka ja (ei- Intia) Etelä-Aasia useimmiten heikommilla Absoluuttiset köyhyys- ja kuolleisuusluvut yhä suuria, merkitys kiistanalainen Globaali epätasa-arvo lisääntyy: 1990 asti maiden välillä, nyt maiden sisällä (Kiina, Intia) ja globaalisti Kehittyvien ja kehittymättömien maiden juopa kasvaa rakennemuutoksen tarve Avun tuloksellisuus makrotasolla.. Perinteinen käsitys: avun ja kasvun korrelaatiot heikkoja Maailmanpankki (Dollar, Collier ym.): apu tuottaa tulosta mutta vain 'hyvän politiikan' ja hyvien instituutioiden maissa Nykykeskustelu: korrelaatio aina vai ei lainkaan? Tarp ja Hansen 2000, Addison ym. 2005: apu johtaa kasvuun joka tapauksessa politiikka- ym. muuttujilla ei merkitystä Rajan ja Subramanian 2005, 2008: ei yhteyttä Tarp ym. 2010: aina yhteys 1

2 Tekijöitä taustalla Monimutkainen tekniikka joka tarjoaa monia mahdollisuuksia operoida vaihdellen aineistoja ja oletuksia harva hallitsee Turhautuneet: kaikki tulokset mahdollisia kunhan aikansa yrittää? Epäilijät: vaikka korrelaatio olisi todellinen, mitä se todistaisi? ja mikrotasolla 1. Seuranta (monitorointi) - toimijat itse, toteutuksen aikana rutiininomaisesti -rahankäyttö, tulosindikaattorit jne. -toiminnan seuraaminen & korjaaminen 2. Arviointi (evaluaatio) - itsenäiset evaluaatioyksiköt/ulkopuoliset tutkijat -toteutuksen aikana tai sen jälkeen -pohjaa jatkopäätöksenteolle (kansalaisvalvonta) Tulokset ja vaikutukset Tulokset, tuloksellisuus (effectiveness) kapeasti: julkilausuttujen tavoitteiden saavuttaminen (tulokset) Tuloksellisuus laajasti: tulokset ja aiotut vaikutukset (tarkoitus, tavoite) Vaikutukset (impacts): myös laajemmat suunnittelemattomat yhteiskunnalliset ym. seuraukset (koko ajalta) Maailmanpankki: tuloksellisuus yleiskäsite joka kattaa vaikutuksen, kestävyyden jne. OECD-DAC:n ja EU:n evaluointikäsitteitä 1. Relevanssi (tarkoituksenmukaisuus) 2. Tuloksellisuus (effectiveness) 3. (Taloudellinen, hallinnollinen) tehokkuus (efficiency) 4. Vaikutus (impact) 5. Kestävyys (sustainability) EU:lla myös: 6. Täydentävyys ja koherenssi 7. Yhteisön arvonlisä Seurannan ja evaluoinnin tuloksia Paljon tekstiä ja dataa, vähän tietoa Maailmanpankki: tuloksellisuus vaihtelee, vähintään kohtuullisesti tyydyttävien hankkeiden osuus: 90 % 1974, 60 % 1987, 83 % 2006, 76 % 2009 päättyneistä hankkeista Onko suurin osa kehitysapua onnistunut vai epäonnistunut? Rehellinen vastaus on että emme vielä tiedä. Roger Riddell, Does Foreign Aid Really Work? 2007 Makro-mikroparadoksi? Toimiiko apu paremmin mikrokuin makrotasolla? Etelä-Korea, Taiwan, Vietnam? Kahdenkeskisen avun evaluointia Trendejä vaikea havaita - jatkumo - yksi arvio: % hankkeista hyviä, % OK, % ongelmatapauksia Vahvin puoli tulokset lyhyellä tähtäyksellä Vaikeita sektoreita: maaseutukehitys, teollisuus Menestystä: infrastruktuuri, koulutus, ym. Sosiaalisektorit: menestystä ja ongelmia Vaikea löytää systemaattisia eroja avunantajien välillä 2

3 Hankeapu vs. ohjelma-apu Hankkeiden pyörittäminen vaativaa vaan ei toivotonta (kokeilevaa, riskialtista) Yhteiskunnallisesti yksinkertaisemmat alat helpompia (tiet, voimalat) Apu toimii huonoiten missä sen tarve on suurin Afrikka ongelmallisin Vähän tietoa hankeavun pitkän ajan vaikutuksista Bilateraalidonoreilla heikko käsitys apunsa kustannustehokkuudesta Ohjelma-avusta (budjettituki, sektoriohjelmat) vielä liian vähän kokemuksia arvioitaviksi, selvää että eivät ole ihmelääkkeitä Avun vaikutusten tutkiminen Positivistiset evaluaatiot ennen/jälkeen tai mukana/ulkona koe asetelmat Satunnaisotantaan perustuvat evaluaatiot: valitaan mukana/ulkonaolleet satunnaisesti (Duflo, Kremer) Kontekstispesifinen vaikutustutkimus: apu toimii aina kontekstissaan, mahdoton erottaa yksittäisten apupanosten merkitystä, täytyy tutkia konteksti ja asettaa apu siihen Kriittiset kokonaistutkimukset joissa interventio yksi tekijä monien joukossa Kontekstispesifinen vaikutustutkimus Onko Suomen avulla merkitystä, SA rahoitti, kmtl:n tutkimusryhmä teki /10 Tansania. Nepal, Vietnam, Keski-Amerikka Metsä, valtio, maaseutukehitys Vielä vaikeampaa kuin arveltiin Avulla on vaikutuksia mutta sen osuus useimmiten vaikea ellei mahdoton spesifioida, Suomen vielä vaikeampi onko tarpeenkaan? Suomen metsäapu Metsien merkitys Suomelle myyttinen Metsäsektori ainoa joka ollut mukana Suomen avussa kautta aikojen Interventiomuodot vaihdelleet: metsäteollisuuden hanketuesta ( luvut) suunnitteluun ja metsittämiseen (1980-l), metsäpolitiikan uusimiseen, suojelukin mukaan ( l), yhteisömetsätalouteen, kansallisiin metsäohjelmiin (2000-l ) Suomen malli: a. metsän suunniteltu talouskäyttö b. (1990-luvulta) yksityinen sektori etusijalle Suomalainen metsäosaaminen Suomalainen metsäosaaminen tunnustetaan teknisesti korkeatasoiseksi mutta onko se etu vain haitta kehitysyhteistyössä? Pohjoisen metsät tietysti erilaiset kuin runsaslajiset trooppiset Suomen oma metsäpolitiikka suosinut puuaineksen kasvua luonnon moninaisuuden kustannuksella, keskusteluttaa Suomessakin Suomen metsäavun vaikutusarvioinnin ongelmia Päämäärän suomalaisen metsäosaamisen ja Suomen mallin vienti mutta mihin tarkoitukseen? Käsitykset metsien merkityksestä muuttuvat: sivistyksen vihollinen taloudellisesti hyödynnettävä resurssi ympäristö- palvelujen tarjoaja paikallisen ympäristön säätelijä (vesi) - globaalin ilmastonmuuutoksen hidastaja Nyt YK:n kestävän metsänhoidon tavoitteet: metsäkadon pysäyttäminen, metsähyötyjen vahvistaminen, suojelumetsien laajentaminen 3

4 Metsäkadon trendejä Hidastuu maailmanlaajuisesti mutta jatkuu Metsä-alan/puuvarannon muutos : Suomi +1.2 / 16.6 % Honduras / % Laos -9.0 / -9.4 % Mosambik / -9.8 % Tansania / % Vietnam / % Vietnamin metsäsiirtymä Pohja 1990-luvun alussa, sen jälkeen sekä metsitystä että metsän uudelleenkasvua siirtymä kadosta kasvuun Plantaasimetsiä nyt 8 %, pääosa lisäyksestä tullut metsän uudelleenkasvusta Siirtymän eri mekanismeja: Yleensä: talouskehitys, metsän niukkuus; Vietnam: maanviljelyn keskittyminen parhaille alueille Politiikan ja avun rooli Yli 200 lakia ja asetusta Maalait 1993 and 2003: kotitalouksille ja kyläyhteisöille laajat käyttö- ja vaihto-oikeudet maatalous- ja metsämaahan Isoja kansallisia metsitysohjelmia, mm. viiden miljoonan hehtaarin ohjelma Avunantajat tukivat valikoidusti yhteisrahastojen ym. kautta Suomi mukaan vasta myöhään, 1990-luvulla, pieni hanke ( ohjelma ) pohjoisessa (kohdeväestö 20,000), kohtuullisia tuloksia, ongelmana kestävyys Nepal: yhteisömetsätalouden riemukulku? Metsäkato jatkuu virallisesti rankkana (-24 % ) mutta lukua pidetään vahvasti liioiteltuna, kadon jopa väitetään pysähtyneen, 1970-luvun apokalyptiset tunnelmat muisto vain Ratkaisevana tekijänä yhteisömetsätalous: 25 % metsämaasta,12,000 käyttäjäryhmää joilla oikeus tuotteisiin (edennyt myös Terailla, ei vain vuorilla) Yhteisömetsätalous voimaan metsälaissa 1993, taustalla Suomen tukema yleissuunnitelma 1986 Suomi mukana ja 1990-luvuilla, poistui kun nepalilaiset eri syistä - tyrmäsivät Suomen mallin mukaisen hankkeen, palannut vasta äskettäin Tansania: petetty lupaus? Kolmannes maasta vielä metsän peitossa mutta kato jatkuu, kukaan ei tiedä kuinka nopeasti Metsävaroja hyödynnetään kestämättömästi, korruptio rehottaa joka tasolla Suomi ollut mukana yli 40 vuotta, interventioiden koko skaala käyty läpi, sektoriohjelma ei vedä Uusi metsäpolitiikka 1998, metsälaki 2002 (Suomi vaikutti): hallintaoikeuksia kylille ja yksityisille toteutus edennyt tahmeasti, monta lehmää ojassa, Suomi painottanut yksityssektorin roolia, arka aihe Johtopäätöksiä Suomen metsäavusta Tulokset rajalliset koska tärkeimmät metsien kehitykseen vaikuttavat tekijät metsien ulkopuolella (väestönkasvu, talouskehitys, puun kysyntä ) Politiikkavaikuttaminen tärkeämpää kuin metsänhoidon tekniikka Kansalliset metsäohjelmat periaatteessa monisektoraalisia, mutta epäselvää miten toimivat Yhteisömetsätalous apuriippuvaista? Vaikutukset ehkä tuloksia tärkeämmät: Suomen apu on osana kokonaisapua vaikuttanut maiden sisäiseen poliittiseen ym. dynamiikkaan 4

5 Yleisiä johtopäätöksiä Ymmärretään että apu on osa kehitysprosessia, ei sen ratkaisu Avun rooli makroprosesseissa edelleen epäselvä koska se on osa ratkaisua, koska osa ongelmaa? Kohtuullinen käsitys siitä kuinka apu toimii mikrotasolla ja millaisia tuloksia se tuottaa, ongelmana laajemman vaikutuksen ymmärtäminen Toiminta avun kautta on tietämättömyyden hallintaa (Fforde) 5