PÄÄTÖS Nro 108/08/2 Dnro Psy-2008-y-67 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA. Selvitys Majasaarenkankaan kaatopaikan vesitaseesta, Kajaani

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 108/08/2 Dnro Psy-2008-y-67 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Selvitys Majasaarenkankaan kaatopaikan vesitaseesta, Kajaani Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Viestitie Kajaani

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 SELVITYS... 3 Jätevesien määrä... 3 Suhde valuma-alueeseen... 4 Veden imeytys ja kaasun tuotanto... 4 Toimenpiteet... 4 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA... 5 Hakemuksen tiedoksianto... 5 Lausunnot... 5 Hakijan vastine... 6 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 LUVAN TÄYDENTÄMINEN... 7 RATKAISUN PERUSTELUT... 7 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 8 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 9 KÄSITTELYMAKSU... 9 Ratkaisu... 9 Perustelu... 9 Oikeusohje... 9 MUUTOKSENHAKU... 10

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupaviraston antaman Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Majasaarenkankaan jätekeskusta koskevan päätöksen nro 49/06/02 lupamääräyksen 46 mukaan "Luvan saajan on tehtävä yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa selvitys kaatopaikan vesitaseesta, jossa selvitetään mm. nykyisen suotosalaojaston tehokkuus vesien keräämisessä ja se, millä jätetäyttöön palautettavalla vesimäärällä pidetään kaasun tuotanto hyvällä tasolla ilman, että oleellisesti lisätään ravinteiden ja mahdollisten haitta-aineiden huuhtoutumista pois jätetäytöstä. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä." Kainuun jätehuollon kuntayhtymä on toimittanut ympäristölupavirastoon yhdessä Kajaanin kaupungin kanssa laaditun lupamääräyksen 46 mukaisen selvityksen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYS Jätevesien määrä Majasaarenkankaan jätekeskuksessa muodostuu jätevesiä suljetuilta loppusijoitusalueilta, jätealueet A ja B, nykyiseltä loppusijoitusalueelta, biojätteen kompostointikentältä, pilaantuneiden maiden kompostointikentältä sekä näihin liittyviltä liikennöintialueilta ja toimistorakennuksesta. Muodostuvaa jätevesimäärää on arvioitu mm. vesienkäsittelyjärjestelmän piirissä olevien alueiden pinta-alan (noin 11,3 ha) vuosittaisen sadannan (600 mm) ja alueiden haihdunnan (300 mm kasvittuneilla alueilla) avulla. Tarkastelun perusteella Majasaarenkankaan jätekeskuksen alueella muodostuva teoreettinen jätevesimäärä on m 3 /v. Vesimäärästä lähes m 3 /v muodostuu suljetulta jätealue B:ltä, jonka yhteydessä ei ole jätevesien keräysjärjestelmää. Keräyksen piirissä olevilta alueilta muodostuu jätevettä laskennallisesti keskimäärin m 3 /v. Vuotuinen vesimäärä vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Jätevesi pumpataan pääosin jätealue A:lle imeytettäväksi. Alueelle on rakennettu jätevedenpuhdistamo, joka valmistuu syksyllä Tällöin osa vedestä voidaan johtaa myös puhdistamolle käsiteltäväksi. Tätä ennen jätekeskuksen alueelta ei ole pumpattu vettä käsittelyyn, vaan alueelta poisjohdettavat vedet ovat kulkeutuneet mittapadolle tasausaltaan, salaojituksen ja ojiin purkautumisen kautta. Alueelta mittapadon kautta pois johdettavia vesiä on mitattu vuodesta 2007 lähtien, jolloin vesimäärä oli m 3 /v. Selvityksen perusteella jätealueelta arvioidaan kulkeutuvan ympäristöön käsittelemättömiä jätevesiä hallitsemattomasti m 3 /v. Tämän

4 lisäksi koko keräysjärjestelmän ulkopuolella olevalta jätealue B:ltä muodostuu vesiä noin m 3 /v, jotka kulkeutuvat myös käsittelyjärjestelmän ohitse. 4 Suhde valuma-alueeseen Majasaarenkankaan lähivaluma-alueen pinta-ala on noin 100 ha ja siltä arvioidaan muodostuvan valumavesiä noin m 3 /v. Jätekeskuksen suotovedet ovat tästä noin 8 %. Jätevesien käsittelyn ohitse hallitsemattomasti virtaavan suotoveden määrä (jätealue B ja ohivirtaus) on noin 5 % lähivaluma-alueen kokonaisvesimäärästä. Majasaarenkankaan jätevedet kulkeutuvat Niittyjokea pitkin Kylkiäinennimiseen järveen, josta lähtevän Välijoen valuma-alue on noin 97 km 2. Valuma-alueelta arvioidaan muodostuvan vesiä noin 29 Mm 3 /v, josta jätekeskuksen hallitsemattomien suotovesien osuus on 0,053 %. Veden imeytys ja kaasun tuotanto Jätekeskuksen alueella on neljä pumppaamoa, joilla keräyksen piirissä olevat jätevedet pumpataan pääosin suljetulle jätealue A:lle imeytettäväksi. Pumppujen tehon ja käyntiajan perusteella jätetäyttöön pumpattu vesimäärä oli vuonna 2007 noin m 3. Imeytyksen avulla pidetään vanha jätetäyttö riittävän kosteana kaasuntuotannon maksimoimiseksi. Laskennallisesti ja pumppaustietojen perusteella jätetäyttöön syötetään vettä noin m 3 /v, joka vastaa sadantana vuodessa koko jätealue A:lle jaettuna 280 mm/m 2. Todellisuudessa imeytyksen on arvioitu vaikuttavan noin 3,5 ha:n alueelle, jolloin vuotuinen veden kertymä on noin 420 mm/m 2. Pintarakenteen on arvioitu läpäisevän noin 100 mm/m 2, jolloin yhdistetty kasteleva vaikutus jätetäytön keskeisimmillä osilla on 520 mm/m 2. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa (YTV, Ämmässuo) kaasuntuotannon tehostamisen kannalta enimmäisvesimääräksi on katsottu vuodessa mm/m 2 ja suositeltavaksi vesimääräksi noin 500 mm/m 2. Jätealueella A on kuusi kaasukaivoa. Vuoden 2007 seurannan perusteella kaasukaivojen polttoaineteho on ollut kw, keskimäärin noin 60 kw. Seurannan perusteella alue on stabiilissa metaanikäymisen tilassa. Jätetäyttöön imeytettävä vesimäärä on katsottu sopivaksi. Toimenpiteet Selvityksen perusteella suljetun jätealueen A kastelua jatketaan nykyisellä tasolla. Suotovesien purkautumista hallitsemattomasti alueen ulkopuolelle tulisi kuitenkin estää ja ohjata mainitut vedet käsittelyyn. Mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla pystyeristysseinät tai virtauksen katkaiseminen pumppausratkaisuin.

5 5 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen tiedoksianto Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kainuun ympäristökeskukselta ja Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Majasaaren jätekeskuksessa on kolme erillistä jätetäyttöaluetta (A,B ja E), biojätteen kompostointialue (D) ja öljyyntyneiden maiden kompostointialue (C). Kaikilta näiltä alueilta syntyy likaisia valuma-vesiä. Sulkemistöiden kohteena olevan vanhimman täyttöalueen (A) ympärille on kaivettu suotosalaojat. C-, D- ja E-alueilta valumavedet johdetaan kaatopaikkavesien käsittelyjärjestelmään vanhan jätetäytön (A) kautta. B-alueen suoto- ja valumavesille ei ole keräys- ja käsittelyjärjestelmää. Vesien käsittelyn kannalta ongelmallista on se, että vanhan kaatopaikan (A) tiivistämättömän pohjan kautta likaisia kaatopaikkavesiä pääsee purkautumaan ympäristöön, lähinnä etelä- ja lounaislaidalta. Kaatopaikan ympärille takavuosina tehty suotosalaoja ei nähtävästi pysty keräämään kaikkea vanhasta jätetäytöstä purkautuvaa suotovettä, vaan osa siitä pääsee salaojan ali ympäröivään maastoon. Muilta jätteenkäsittelyalueilta (C, D ja E) A-alueelle pumpattavat vedet lisäävät näin ollen hallitsematonta kuormitusta. Lisäksi on huomattava, että saakka käytössä olleen B-alueen suotovedet eivät ole lainkaan käsittelyn piirissä. Edellä mainituista syistä hyvin suuri osa jätekeskuksen suotovesistä (laskentatavasta riippuen %) kulkeutuu ohi kaatopaikan mittapadon alapuoliselle suolle aiheuttaen selvästi havaittavaa kuormitusta. Riittävän tarkkaa tietoa vesimääristä ja kuormituksen suuruudesta ei kuitenkaan vielä ole, mutta tähänastisen tarkkailun perusteella voidaan todeta, ettei kaatopaikkavesien vaikutusta ole ollut havaittavissa lähimmissä järvissä (Kylkiäinen, Kivijärvi, Mainuanjärvi). Puro- ja jokiosuuksilla tapahtuu riittävä kaatopaikkavesien laimentuminen. Vesitaseselvityksen mukaan jätekeskuksen suotovedet muodostavat noin 8 % lähivaluma-alueen vesistä. Majasaarenkankaan jätekeskuksen jäte- ja suotovesien käsittely perustuu monivaiheiseen puhdistusprosessiin, johon kuuluvat ammoniumtypen hapetus- ja nitraattitypen pelkistysvaiheet sekä erillinen happea kuluttavan orgaanisen kuormituksen alentaminen pienpuhdistamossa. Nitraattipitoisen jäteveden johtaminen vanhan jätetäytön (A) kasteluun sen metaanintuoton ylläpitämiseksi on järjestelmän heikkous. Koska vanhan kaatopaikan pohja vuotaa, kasteluvesi huuhtoo vanhan kaatopaikan ravinteita ja muita haitta-aineita hallitsemattomasti ohi keräysjärjestelmän. Tämän vuodon suuruus on vesitaseselvityksen mukaan m 3 /v, mikä vastaa suuruusluokaltaan kaatopaikan mittapadon kautta vuonna 2007 johdettua vesimäärää. Edellä mainittua vuotoa on syksyllä 2007 pyritty paikantamaan vanhan kaatopaikan (A) lounaislaidalle tehdyillä kaivannoilla sekä koko kaatopaikka-alueen lähiympäristön kattavalla maaperän johtokykymittauksella. On havaittu, että suotosalaojan ali pääsee ainakin 1 2 paikasta purkau-

6 tumaan kaatopaikkavettä ympäristöön. Nämä purkaumat on otettu huomioon uudessa tarkkailusuunnitelmassa. Kajaanin kaupunki rakentaa vanhan kaatopaikan (A) sulkemiseen liittyvät pintarakenteet syksyyn 2008 mennessä. Nämä rakenteet vähentävät sadantana tapahtuvaa veden suotautumista jätetäyttöön. Pintarakenteen alle sijoitetaan kastelujärjestelmä osaksi kaatopaikkavesien kierrätystä ja kaasutalouden hallintaa. Ympäristökeskus on katsonut, että laaditun vesitaseselvityksen perusteella Kainuun jätehuollon kuntayhtymä ja Kajaanin kaupunki tulee yhteisvastuullisesti, sen lisäksi mitä voimassa olevissa ympäristölupapäätöksissä on määrätty, velvoittaa toimenpiteisiin, joilla vähennetään hallitsematonta kaatopaikkavesien pääsyä ympäristöön ohi keräys- ja käsittelyjärjestelmän. Lausunnossa on vaadittu tehtäväksi seuraavat toimenpiteet: käytöstä poistetun jätetäytön (B) ympärille tulee asentaa suotosalaoja tai vastaava kaatopaikkavesien keräysjärjestelmä, jolla tämän kaatopaikan osan suotovedet saadaan käsiteltäviksi ja puhdistettaviksi vanhimman kaatopaikka-alueen (A) suotovesien keräystä tulee tehostaa pumppaamalla suotosalaojan ulkopuolelle tehtävistä kaivannoista niihin kertyvä kaatopaikkavesi käsiteltäväksi ja puhdistettavaksi vanhalle jätetäyttöalueelle (A) ei tule pumpata kaatopaikkavettä enempää kuin jätekeskuksen rakennusten ja rakenteiden (kompostointikentät, öljyjätteiden vastaanottoallas) lämmittämisen vaatima metaanituotto edellyttää, kunnes koko jätekeskuksen vesitalous on saatu riittävän hyvin hallintaan vesitaselaskelmaa tulee tarkistaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä tulee laatia jätekeskuksen riskinarviointi, jossa otetaan huomioon niin pinta- kuin pohjavesiinkin kohdistuvat kaatopaikkavesien vaikutukset samoin kuin kaasupäästöt ja muut ympäristöriskit Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva lupajaosto on katsonut, että ympäristöluvassa on annettu määräykset kaatopaikan pintavesiin kohdistuvien päästöjen vähentämisestä ja suotovesien keräilystä ja puhdistamisesta. Lupamääräyksiä ei ole selvityksen perusteella tarpeen muuttaa. Hakijan vastine Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen ympäristökeskuksen lausunnosta. Hakija on todennut, että vanhimman jätealueen A suotovesien keräyksen tehostamiseen kaivannoista pumppaamalla ei ole syytä ryhtyä ennen kuin suljetun jätealueen B suotovesien keräily ja mittaus on saatu rakennettua ja siten tarkennettua hallitsemattomien suotovesien kokonaismäärä. Jätealueelta A tapahtuva suotovesien keräys salaojilla pienentää mahdollisesti hallitsemattomasti purkautuvien vesien painetta ulospäin. Ulkopuolisten pumppaamojen käytöllä tässä vaiheessa saatetaan lisätä imuvaikutusta vanhan jätetäytön suunnasta. Lisäksi ulkopuolisten kaivojen käyttö aiheuttaa todennäköisesti kiertoon pumpattavien puhtaiden vesien määrän lisääntymisen, joka ei ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa.

7 Vanhan jätealueen A etelä- ja länsipuolelle on asennettu uusia pohjavesien seurantaputkia ja seurantaa on tihennetty. Tällä toimenpiteellä seurataan suotosalaojan vaikutusta lähialueen vedenlaatuun. Seurannan tuloksena saadaan tietoa suotosalaojan toiminnasta ja tarvittavista mahdollisista toimenpiteistä suotovesien keräilyn tehostamiseksi. 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U LUVAN TÄYDENTÄMINEN Ympäristölupavirasto hyväksyy Kainuun jätehuollon kuntayhtymän tekemän selvityksen ja täydentää selvityksen perusteella Majasaarenkankaan jätekeskuksen ympäristölupaa nro 49/06/02 seuraavilla määräyksillä. 1a. Jätealueelle A imeytettävä vesimäärä saa olla enintään m 3 /v. 2a. Jätealueen A suotovesien keräystä on tehostettava vuoden 2010 loppuun mennessä teknisin ratkaisuin siten, että suotovesien kulkeutumista ympäristöön käsittelemättöminä pystytään vähentämään merkittävästi nykyisestä. Toimenpidesuunnitelma on toimitettava mennessä Kainuun ympäristökeskukselle. 3a. Toiminnan vuosiyhteenvedoissa on esitettävä edellistä vuotta koskeva vesitaselaskelma, jossa on arvioitu myös keräys- ja käsittelyjärjestelmän ohi kulkeutunut vesimäärä. 3b. Luvan saajan on lupamääräysten tarkistamishakemuksessa esitettävä taloudelliset ja ympäristönsuojelulliset näkökohdat (päästöt veteen, ilmaan ja maaperään sekä niiden vaikutukset) huomioon ottava selvitys toimintaperiaatteista seuraavalla lupakaudella. Selvityksessä on tarkasteltava vaihtoehtoina suotovesien imeyttämisen jatkamista kaasuntuotannon pitämiseksi mahdollisimman korkeana ja imeytyksen lopettamista tai rajoittamista suotovesimäärän ja vesistöön kohdistuvien päästöjen vähentämiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Selvityksen mukaan vanhojen jätealueiden A ja B suotovesien keräyksessä on puutteita. Suotovettä kulkeutuu jätealueen A suotosalaojan alitse ympäristöön, eikä jätealueelta B suotovesiä kerätä käsittelyyn. Jätealueella B ei toimita ympäristöluvan lupamääräyksiä noudattaen. Toiminnan saattaminen luvan mukaiseen tilaan on ensisijaisesti valvonnallinen asia, eikä ympäristölupavirasto voi tämän hakemuksen käsittelyn yhteydessä antaa laiminlyönnin oikaisemista koskevia määräyksiä. Ympäristökeskuksen tai muun ympäristönsuojelulain 92 :ssä mainitun tahon on mahdollista panna lupamääräyksen laiminlyönnin oikaisemista koskeva asia ympäristölupavirastossa vireille erillisellä hallintopakkohakemuksella. Suljettuun, ilman tiivistä pohjarakennetta olevaan jätealueeseen A imeytetään runsaasti jätekeskuksen alueella muodostuvia jätevesiä. Tämä lisää jätetäytöstä liukenevien haitallisten aineiden määrää verrattuna tilanteeseen, jossa kaatopaikka on suljettu tiiviillä pintarakenteella. Hyväksyttävän imeytysjärjestelmän perusedellytyksenä on mahdollisimman teho-

8 kas suotovesien keräysjärjestelmä, jollaista selvityksen mukaan Majasaarenkankaalla ei kaikilta osin ole, vaan suotovesiä kulkeutuu puhdistuksen tai takaisin imeyttämisen sijaan maaperän kautta ympäristöön. Jätevesien aiheuttamat selvästi havaittavat vedenlaatumuutokset vesistössä, maaperässä ja pohjavedessä rajoittuvat tarkkailun perusteella pääosin kaatopaikan lähialueelle. Etäämpänä sen vaikutuksia vedenlaatuun on hankalampi havaita merkittävän laimenemisen seurauksena. Jätevesien laimentuminen ei kuitenkaan vähennä päästöjä. Selvityksen tietojen perusteella suotovesien nykyinen keräysjärjestelmä ei kaikilta osin ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen. Sitä on tarpeen tehostaa määräyksen mukaisesti. Tehostamistoimille on annettu riittävä määräaika. Toimina on keräysjärjestelmän ohittavien suotovesien palautuspumppaus, suotosalaojien toiminnan tehostaminen, pystyeristys tms. Selvityksen perusteella jätevesien imeyttäminen on tällä hetkellä optimaalisella tasolla, eikä sitä ole syytä merkittävästi tästä lisätä. Ottaen huomioon pohjarakenteen ja suotovesien keräysjärjestelmän puutteet, on imeytettävä vesimäärä rajoitettu nykyiselle tasolle. Tällä varmistetaan, että imeytysvesimäärää lisäämällä ei lisätä kuormitusta ympäristöön. Suotovesien imeyttämisellä pystytään pitämään kaasuntuotanto mahdollisimman hyvällä tasolla ja hyödyntämään kaasua polttoaineena. Imeyttäminen kuitenkin liuottaa jätteistä ravinteita ja muita haitallisia aineita, jotka kulkeutuvat osin suotosalaojien alitse ympäristöön. Ilman suotovesien palautusta jätetäyttö kuivuisi ja suotovesien määrä sekä metaanin tuotanto alenisi, mutta toisaalta päästöt maaperään ja vesistöön pienentyisivät. Luvan saajan on tarpeen selvittää molempien vaihtoehtojen etuja ja haittoja, jotta lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on käytettävissä riittävästi tietoa tulevien toimintatapojen määräämiseksi. Ongelma kärjistyy, mikäli suotovesien keräysjärjestelmän tehokkuuden parantaminen ei onnistu riittävän hyvin. Jätealue A:n sulkeminen on ratkaistu Kajaanin kaupungille myönnetyssä ympäristöluvassa nro 50/06/2. Luvassa on määrätty suotovedet kerättäväksi mahdollisimman tehokkaasti ja käsiteltäväksi yhdessä alueen muiden jätevesien kanssa. Suotovesien keräyksen ja käsittelyn osalta Kajaanin kaupungin sulkema jätealue A ja koko Kainuun jätehuollon kuntayhtymän Majasaarenkankaan jätealueen toiminta muodostavat kokonaisuuden. Asian selkeyden vuoksi päätöksellä on täydennetty vain jätehuoltotoimintaa alueella harjoittavan Kainuun jätehuollon kuntayhtymän lupaa. Kun otetaan huomioon, mitä aiemmin myönnetyissä luvissa on määrätty, ovat Kajaanin kaupunki ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä velvollisia edelleen yhteisvastuullisesti hoitamaan ne tässä päätöksessä määrätyt velvoitteet, jotka koskevat jätealuetta A. 8 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ympäristökeskuksen lausunto on pääosin otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Täyttöalue A on tällä hetkellä stabiilin metaanikäymisen tilassa, jossa jätteen sisältämä orgaaninen aine hajoaa tehokkaasti. Muodostuva metaani hyödynnetään jätekeskuksen alueella lämmön tuotannossa tai hävitetään polttamalla. Poltettaessa metaani muuttuu sitä ympäristölle haitattomammaksi hiilidioksidiksi.

9 Imeytettävän veden määrän rajoittamisella voitaisiin vähentää jossain määrin keräysjärjestelmän ohi kulkeutuvan veden määrää, mutta ei kokonaan estää tätä. Suotovesien keräystä on määrätty tehostettavaksi nopealla aikataululla ja alueen vesitasetta seurattavaksi. Toiminnan havaitut vaikutukset ympäristöön huomioon ottaen ei lyhytaikaiselle imeytysvesimäärän rajoittamiselle ole ympäristönsuojelullista tarvetta. Mikäli toteutettavat toimet eivät vesitaseseurannan perusteella olennaisesti tehosta vesien hallintaa, voi ympäristökeskus hakea lupaa muutettavaksi jo ennen lupamääräysten tarkistamishakemuksen vireillepanoa. 9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelu Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupaasia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 35 tuntia. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

10 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Mikko Keränen ja Sami Koivula (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh SK/es Liite Valitusosoitus

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.