Vesistökuormitus Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9

Transkriptio

1 Pantone 3

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/) Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/13) Vesistökuormitus Kooninoja, alavirta (KAKP/14) Kooninjärveen laskeva oja (KAKP/D) Kooninjärvi (KAKP/11) POHJAVESITULOKSET Pohjavesiputket HP12 ja HP13B KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU YHTEENVETO LIITTEET: Liite 1. Pinta- ja pohjavesien laatutulokset Liite 2. Kaasumittausten tulokset Liite 3. Virtaamamittaustulokset Liite 4. Vesistöpisteiden sijaintikartta Liite 5. Kaasuputkien sijaintikartta Kaivovesitutkimukset (luottamuksellisia yksityistietoja): Liite 6. Kivipuitekaivo K3 (KAKP/3) Liite 7. Kaivo 6 (KAKP/6) Liite 8. Kaivo 9 (KAKP/9) Liite 9. Kaivo 16 (KAKP/16)

4

5 Vesistöosasto/MM Kirjenumero 336/15 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Tekninen lautakunta Hallituskatu KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN KOONINKEITAAN KAATOPAIKAN VELVOITETARKKAILU VUONNA JOHDANTO Kankaanpään kaupungin Kooninkeitaan kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna Kaatopaikalle tuodaan yhdyskuntajätettä. Kaatopaikalla on myös puhdistamolietteen kompostointilaitos. Kaatopaikka sijaitsee suolla, joka rajoittuu kaatopaikan länsipuolella kallioiseen moreenimäkeen. Kaatopaikka kuuluu Hapuanojan vesistöalueeseen (36.28). Kaatopaikkavedet on johdettu lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle vesistökuormituksen vähentämiseksi. Kaatopaikkavedet virtasivat ennen viemäröintiä Kooninojaan, joka laskee Hapuanojaan noin kolmen kilometrin päässä kaatopaikasta. Liittymäkohdasta on noin 2 metriä Karvianjokeen. Kooninojaan on todettu kulkeutuvan kuormitusta viemäröinnin jälkeenkin, joskin aiempaa vähemmän. Kaatopaikkavesien on todettu kulkeutuvan vähäisessä määrin myös Kooninjärveen laskevaan ojaan, joka sijaitsee Pitäjänojan vesistöalueella (36.27). Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Kankaanpään kaupungin Kooninkeitaan kaatopaikalle ympäristöluvan kaatopaikan toiminnalle ja toiminnan laajentamiselle (Dnro LOS-23- Y ). Kaatopaikkaa käyttävät Kankaanpään kaupungin lisäksi Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian ja Kihniön kunnat. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämässä luvassa edellytetty tarkistettu ja täydennetty suoto- ja valumavesien tarkkailuohjelma on hyväksytty (Dnro LOS-23-Y ). etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

6 2 Tarkkailuohjelman mukaisesti kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan havaintopaikoilta ja 13 huhti-, touko-, loka- ja marraskuussa. Pintavesien laatua tarkkaillaan havaintopaikoilta 14, D ja 11. Ojahavaintopaikkojen 14 ja D vedenlaatua tarkkaillaan huhti-, touko-, loka- ja marraskuussa sekä Kooninjärven havaintopaikan 11 vedenlaatua maaliskuussa ja elokuussa kahden vuoden välein (211, 213 ). Pohjavesien laatua tarkkaillaan havaintopaikoilta K3, K6, K9, K16, HP12 ja HP13b. Pohjavesihavaintopaikoilta K3 ja K9 otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Pohjavesihavaintopaikoilta K6 ja K16 otetaan näytteet vain joka kolmas vuosi (29, 212 ). Kaatopaikan etelä- ja pohjoispuolelle asennetuista pohjavesiputkista HP12 ja HP13b otetaan näytteet kaksi kertaa vuodessa. Pohjavesihavaintoputkien vedenlaatusuureisiin on lisätty vastaavat raskasmetallit kuin mittapadolla (sovittu Kankaanpään kaupungin kanssa). Ne määritetään kolmen vuoden välein syksyllä (29, 212 ). Kaatopaikkakaasuja on tarkkailtu kaksi kertaa vuodessa kenttämittauslaitteella kolmesta kiinteästä tarkkailuputkesta. Putket hautautuivat vuonna 28 maisemoinnin yhteydessä, eikä mittauksia voitu tehdä sen jälkeen. Vuonna 211 asennettiin kuusi uutta kaasuputkea, joten tarkkailua on voitu jatkaa vuodesta 212 lähtien. Tarkkailuputkista mitataan kaasumittausten yhteydessä täyttöalueen sisäinen vedenkorkeus ja lämpötila. Velvoitetarkkailu tehtiin vuonna 214 tarkkailuohjelmaa noudatellen. Kaatopaikan kokoojakaivon ja mittapadon jokasyksyiset raskasmetallimääritykset olivat jääneet tekemättä. Joka kolmas vuosi tehtävät tarkkailut tehtiin epähuomiossa vuonna 213, joten ne tehdään seuraavan kerran vuonna 216. Kaivosta K16 otettiin kuitenkin tästä huolimatta kevätnäytteet. Kooninjärven tarkkailu tehdään seuraavan kerran vuonna 215. Taulukko 2.1. Kooninkeitaan kaatopaikan velvoitetarkkailun havaintopaikat ja havaintoajankohdat vuonna 214. Kooninjärven vedenlaatua tutkitaan kahden vuoden välein (211, seur. 215 ). Kaivojen K6 ja K16 vedenlaatua tutkitaan kolmen vuoden välein (213, 216 ) KAKP/ Kaatopaikkaojien kokoojakaivo x x x x KAKP/13 Kooninoja, mittapato x x x x KAKP/14 Kooninoja alav x x x x KAKP/D Kooninjärveen laskeva oja x x x x KAKP/11 Kooninjärvi KAKP/K3 Kivipuitekaivo 3 x x KAKP/K9 Kaivo KAKP/K6 Kaivo 9 x x KAKP/K16 Kaivo 16 (x) - KAKP/HP12 Pohjavesiputki HP12 x x KAKP/HP13b Pohjavesiputki HP13b x x KAKP/KP1 Kaasuputki KP1 x x KAKP/KP2 Kaasuputki KP2 x x KAKP/KP3 Kaasuputki KP3 x x KAKP/KP4 Kaasuputki KP4 x x KAKP/KP5 Kaasuputki KP5 x x KAKP/KP6 Kaasuputki KP6 x x Vesinäytteistä määritettiin tarkkailuohjelman mukaiset vesianalyysit. Vesianalyysit tehtiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkredi-

7 3 toima testauslaboratorio T64. Ojien virtaamat arvioitiin näytteitä otettaessa. Lisäksi Kankaanpään kaupunki mittasi kaatopaikalta valuvien vesien virtaamaa (liite 3). 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT Vuoden 213 loppupuoli oli runsassateinen ja virtaamat lähentelivät vuodenvaihteessa tulvalukemia. Hajakuormitus lisääntyi selvästi normaaliin verrattuna, ja peltoalueiden läpi virtaavat ojat ja joet olivat voimakkaasti samentuneita. Talvi oli kokonaisuutenakin leuto, joten lumipeitettä ei juuri ollut. Koska lumipeite oli talvella ohut, ei sulamisvaiheessa todettu tulvimista. Kaiken kaikkiaan kevätvalumat jäivät etelässä pieniksi ja hajakuormitus sitä myötä vähäiseksi. Huhtikuun lopulla sää oli lämmin, mutta viileni toukokuussa yöpakkasten jatkuessa. Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Kesäkuussa saatiin runsaita sateita etenkin kuun puolivälissä. Kylmää kesäkuuta seurasi harvinaisen lämmin heinäkuu. Elokuukin alkoi varsin lämpimänä, mutta kuun loppua kohden lämpötilat laskivat tavanomaisiin lukemiin. Sadanta oli runsainta maan lounaisosassa ja länsirannikolla, jossa sademäärä kohosi jopa yli 12 mm. Syyskuu oli vähäsateinen ja varsin lämmin. Kuun lopulla sää viileni selvästi. Lokakuussa satoi paikoin varsin runsaasti. Kuun lopulla oli pieniä pakkasia, mutta säätyyppi oli kuitenkin yleisesti lauha ja sateinen. Lokakuun sateet näkyivät virtaamien lievänä lisääntymisenä ja hajakuormituksen voimistumisena. Marraskuun alussa satoi ensilumi, joka suli nopeasti. Sää jatkui lauhana koko marraskuun eikä joulukuussakaan tullut kovempia pakkasia. Sadanta oli normaalia heikompaa marraskuuhun saakka, joten valumat pysyivät alhaisina ja järvien pinnat matalalla. mm 18 Kankaanpää, Niinisalo Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 3.1. Kuukausisadanta (mm) Niinisalon säähavaintoasemalla vuosina 213 ja 214 sekä vuosien keskiarvona.

8 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/) Kaatopaikkaojien kokoojakaivon vesi tulee viedä ympäristöluvan mukaisesti Kooninkeitaan kaatopaikalta Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolle johdettu vesimäärä oli Kankaanpään kaupungilta saadun tiedon mukaan vuonna m 3, jonka perusteella päivittäin viety vesimäärä oli keskimäärin,8 l/s (taulukko 4.1). Kaatopaikan jätetäytön viereisestä idänpuoleisesta reunaojasta ei ole päässyt vesiä Kooninojaan enää vuoden 212 jälkeen, sillä oja on tukittu ja vedet ohjattu kokoojakaivoon ja sitä kautta jätevedenpuhdistamolle. Kokoojakaivon vesi oli voimakkaan jätevesimäistä ja osittain aiempaa väkevämpää. Vesi oli erittäin sameaa ja veden sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet olivat erittäin suuret. Marraskuun havaintokertaa lukuun ottamatta veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat koko tarkkailuajan korkeimmat ( ms/m, 73-1 mg Cl/l). Myös typpiyhdisteiden ja fosforin pitoisuudet olivat kaivovedestä mitatun vaihteluvälin ylärajoilla. Valumatilanteella on tähän todennäköisesti vaikutusta, sillä marraskuussa runsaampien sateiden aikaan pitoisuudet olivat pienentyneet huomattavasti laimenemisen vaikutuksesta (kuva 3.1). Kokoojakaivoon kertyvä vesi on ollut aistinvaraisesti arvioituna mustaa ja voimakkaasti kaatopaikalta haisevaa. Kokoojakaivon veden kuljettaminen jätevedenpuhdistamolle on perusteltua. Vesistötarkkailun vedenlaatutulosten ja jätevedenpuhdistamolle kuljetetun vesimäärän perusteella laskettuna puhdistamolle viety keskimääräinen typpikuormitus vastasi 785 asukkaan, fosforikuormitus 91 asukkaan ja orgaaninen kuormitus 187 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (AVL). Puhdistamolle johdetun vesimäärän perusteella laskettuna ravinnekuormitus oli vuonna 214 viime vuosia suurempaa (Taulukko 4.1). Orgaaninen kuormitus oli aiemmassa vaihteluvälissä. Osaltaan tähän vaikutti se, että puhdistamolle johdettu vesimäärä oli nyt aiempaa suurempi. Kokoojakaivon veden metallipitoisuudet olivat jääneet määrittämättä vuonna 214. Metallipitoisuudet ovat olleet erittäin pieniä ja esimerkiksi alittivat vuonna 213 talousvedelle asetetut enimmäispitoisuudet (STM:n asetus 461/2). Hygieeninen laatu oli kaikilla havaintokerroilla erittäin huono, sillä lämpökestoisia koliformisia bakteereja todettiin noin kpl/dl.

9 5 Taulukko 4.1. Kooninkeitaan kaatopaikalta jätevedenpuhdistamolle kuljetettu ravinnekuormitus ja orgaaninen kuormitus vuosina Pitoisuudet ovat havaintopaikan KAKP/ keskimääräiset pitoisuudet. Virtaama on laskettu Kankaanpään kaupungilta saadun puhdistamolle kuljetetun vesimäärän perusteella. Kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontasoa vastaavina taustapitoisuuksina 6 µg N/l, 2 µg P/l ja BOD7:n osalta 2 mg/l. AVL= asukasvastineluku eli asukasmäärä, jonka puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa. KAKP/ Virt. S.joht BHK 7 BHK 7 BHK 7 Kok.N Kok.N Kok.N Kok.P Kok.P Kok.P Q l/s ms/m mg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL 214, , , ,2 91 KAKP/ Virt. S.joht BHK 7 BHK 7 BHK 7 Kok.N Kok.N Kok.N Kok.P Kok.P Kok.P Q l/s ms/m mg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL 213, , , ,3 15 KAKP/ Virt. S.joht BHK 7 BHK 7 BHK 7 Kok.N Kok.N Kok.N Kok.P Kok.P Kok.P Q l/s ms/m mg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL 212, , , ,13 6 KAKP/ Virt. S.joht BHK 7 BHK 7 BHK 7 Kok.N Kok.N Kok.N Kok.P Kok.P Kok.P Q l/s ms/m mg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL 211, , , ,11 52 KAKP/ Virt. S.joht BHK 7 BHK 7 BHK 7 Kok.N Kok.N Kok.N Kok.P Kok.P Kok.P Q l/s ms/m mg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL µg/l kg/d AVL 21, , , , Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/13) Valumavesien laatua on tutkittu Kooninojassa sijaitsevalta kolmiomittapadolta otettavin näyttein. Kaatopaikkavedet on pumpattu lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Kaatopaikan valumavesiä ei pääse enää Kooninojaan, sillä kaatopaikan vanhan jätetäytön reunaoja on tukittu ja vedet ohjattu kokoojakaivoon. Toukokuun lopun näytteenottokerralla oli havaittu, että pato vuotaa sivusta. Kankaanpään kaupunki mittasi kaatopaikalta valuvien vesien määrää kolmiomittapadolla tammijoulukuussa (liite 3). Vesistönäytteenoton yhteydessä virtaama vaihteli kolmiomittapadolla havaintoajankohtina vuonna 214 välillä -4,5 l/s. Lokakuun havaintokerralla mittapadon yli ei mennyt vettä. Kooninojassa sijaitsevalla mittapadolla todettiin vuonna 214 kaikkina tutkittuina ajankohtina kaatopaikkavesien vaikutuksia. Vaikutukset näkyivät sähkönjohtavuudessa, kloridipitoisuudessa ja ravinnepitoisuuksissa. Kaatopaikan vaikutus mittapadon veden laatuun oli kuitenkin lokakuun havaintokertaa lukuun ottamatta lievä. Lokakuussa vesi oli väkevöitynyt virtaaman puuttuessa mittapadolla. Veden sähkönjohtavuudet vaihtelivat havaintokerroilla väillä 11,5-65,5 ms/m ja kokonaistyppipitoisuudet µg/l. Luonnontilaisen ojaveden typpipitoisuuteen verrattuna (6 µg/l) typpipitoisuus oli lokakuussa jopa 3-kertainen ja suurin osa typestä oli ammoniumtypen muodossa. Lokakuussa myös veden fosforipitoisuus oli korkea (36 µg/l) ja vedessä oli runsaasti orgaanista ainetta (COD Mn 64 mg/l). Orgaanista ainetta todettiin vielä runsaammin marraskuun havaintokerralla (COD Mn 96 mg/l). Tällöin helposti hajoavan orgaanisen aineen määrä ei kuitenkaan ollut puhtaiden luonnonvesien tasoa korkeampi. Vedessä todettiin kaatopaikan hajua jokaisella havaintokerralla. Kaatopaikkaojien kokoojakaivoon verrattuna vesi oli selvästi parempilaatuista. Veden laatu oli aiemman kaltainen lokakuuta lukuun ottamatta (kuva 4.1-kuva 4.3).

10 Myös mittapadon raskasmetallipitoisuudet olivat jääneet tekemättä vuodelta 214. Aiemmin metallipitoisuudet ovat jääneet alle määritystarkkuuden pientä lyijypitoisuutta lukuun ottamatta. Hygieeninen nuhraantuminen oli pientä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä vaihteli havaintokerroilla välillä 1-78 kpl/dl. Hygieeninen laatu heikkeni selvästi vain marraskuussa. µg N/l KAKP/13 KAKP/14 Kuva 4.1. Veden kokonaistyppipitoisuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina µg P/l KAKP/13 KAKP/14 Kuva 4.2. Veden kokonaisfosforipitoisuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina

11 ms/m KAKP/13 KAKP/14 Kuva 4.3. Veden sähkönjohtavuus Kooninojassa kolmiopadon havaintopaikalla KAKP/13 ja havaintopaikalla KAKP/14 vuosina Vesistökuormitus Vuonna 214 Kooninojaan kohdistui typpikuormitusta kolmiomittapadon kautta lokakuun havaintoajankohtaa lukuun ottamatta (taulukko 4.2). Typpikuormitus vaihteli eri havaintoajankohtina vastaten -17 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Fosforikuormitus jäi erittäin vähäisiksi eikä orgaanista kuormitusta havaintokerroilla tullut lainkaan. Fosforikuormitusta tapahtui lähinnä marraskuun havaintokerralla vastaten 6 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Orgaanisen aineen pitoisuus vedessä jäi lokakuun pientä pitoisuutta lukuun ottamatta alle määritysrajan, mutta kuormitusta ei tullut tällöinkään virtaaman puuttuessa. Keskimääräinen typpikuormitus väheni selvästi kaatopaikkavesien viemäröinnin ( lähtien) jälkeen (kuva 4.4). Vuonna 28 todettiin taas suurempi typpikuormitustaso, kun kaatopaikan valumavesiä johdettiin vesistöön. Vuonna 29 typpikuormitus oli tarkkailujakson pienin. Vuosina kaatopaikan valumavesiä pääsi taas valumaan vesistöön, mikä näkyi kohonneena kuormitustasona. Kuormitustaso oli kuitenkin selvästi viemäröintiä edeltävää tasoa pienempi. Sittemmin oja on tukittu ja vedet on ohjattu kokoojakaivoon. Myös fosforikuormitus ja orgaaninen kuormitus ovat jääneet viemäröinnin jälkeen aiempaa vähäisemmiksi (kuva 4.5 ja kuva 4.6). Ravinnekuormituksessa on todettu virtaaman suuruudesta riippuvaa vaihtelua. Vuonna 214 kuormitus jäi vähäiseksi pienten virtaamien ja pitoisuuksien takia. Idänpuoleisen reunaojan vesien pääsyn estämisellä Kooninojaan on varmasti myös merkitystä. Orgaaninen kuormitus väheni vuonna 1989 huomattavasti, mikä liittyi kuivaamattoman lietteen tuonnin loppumiseen vuonna 1987, ja on sittemmin pysynyt erittäin pienenä.

12 kg N/d l/s Kuva 4.4. Kooninkeitaan kaatopaikan typpikuormitus ja virtaama Kooninojaan 3-4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina kg P/d,3,25,2,15,1,5, l/s Kuva 4.5. Kooninkeitaan kaatopaikan fosforikuormitus ja virtaama Kooninojaan 3-4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina kg BOD 7 /d l/s Kuva 4.6. Kooninkeitaan kaatopaikan orgaaninen kuormitus ja virtaama Kooninojaan 3-4 vuosittaisen havainnon keskiarvona vuosina

13 9 Taulukko 4.2. Kooninkeitaan kaatopaikan ravinnekuormitus ja orgaaninen kuormitus Kooninojaan vuoden 214 havaintoajankohtina havaintopaikalta KAKP/13 arvioituna. Kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontasoa vastaavina taustapitoisuuksina 6 µg N/l, 2 µg P/l ja BOD 7 :n osalta 2 mg/l. AVL= asukasvastineluku eli asukasmäärä, jonka puhdistamattomia jätevesiä kuormitus vastaa. Pitoisuuskeskiarvot ovat virtaamapainotettuja. KAKP/13 Virt. Q l/s S.joht ms/m BHK 7 mg/l BHK 7 kg/d BHK 7 AVL Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL ,4 16,3 <2, 15,3 2 21, ,5 2,6 <2, 18, , , 65,5 5,8, 18, 36, ,5 11,5 <2, 12, ,13 6 Keskiarvo 1,6 13,9 <2, 1359,1 7 4, Kooninoja, alavirta (KAKP/14) Virtaama vaihteli vuonna 214 Kooninojan alavirralla,4-5, l/s. Kooninojan alavirralla todettiin kuormittumista lokakuun havaintokertaa lukuun ottamatta, jolloin kaatopaikalta ei tullut virtamaa mittapadon yli. Kolmiomittapatoon verrattuna kaatopaikan vaikutukset olivat kuitenkin vähentyneet laimenemisen ansiosta. Kaatopaikan vaikutukset olivat selvästi nähtävissä luonnontasoa suurempana sähkönjohtavuutena ja korkeina typpipitoisuuksina, vaikka havaintopaikalle kohdistui myös kaatopaikan ulkopuolista kuormitusta. Kaatopaikan vaikutus näkyy etenkin ammoniumtypen pitoisuudessa, sillä pelloilta tuleva typpi on pääosin nitraattimuodossa. Vuonna 214 ammoniumtypen pitoisuudet Kooninojan alajuoksulla olivat kuitenkin mittapatoa pienempiä toukokuun alun havaintokertaa lukuun ottamatta, jolloin pitoisuus oli hajakuormituksesta johtuen kolmiopadolta tulevaa vettä korkeampi. Kaatopaikan osuus typpiainevirtaamasta vaihteli eri havaintoajankohtina -25 % ja fosforiainevirtaamasta -44 % (taulukko 4.3). Myös hajakuormituksen ja eroosioperäisen kuormituksen vaikutukset näkyivät vedenlaadussa Kooninojan alavirralla. Vedenlaatu oli Kooninojan alavirralla selvästi sameampaa ja myös fosforipitoisuudet olivat suuremmat kuin mittapadolla. Myös kemiallinen hapenkulutus oli syksyn havaintokertoja lukuun ottamatta suurempaa. Hygieeniseen vedenlaatuun kaatopaikalla ei ollut suurta vaikutusta. Hygieeninen laatu oli vähintään hyvä (lämpökest. kolif. ~2-37 kpl/dl). Ajoittain lisääntynyt hygieeninen nuhjaantuminen johtui todennäköisesti hajakuormituksesta. Vedessä havaittiin lievää kaatopaikan hajua marraskuun havaintokerralla. Taulukko 4.3. Typpi- ja fosforiainevirtaamat Kooninojan alajuoksulla havaintopaikalla KAKP/14 ja kaatopaikan aiheuttaman kuormituksen laskennallinen osuus ainevirtaamista vuoden 213 havaintoajankohtina. KAKP/14 Virt. Q l/s Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL Kp:n osuus N-virtaamasta Kp:n osuus P-virtaamasta ,4 36, , % 2 % ,5 36 1, , % % ,4 67,2 2 25,1 % % , 44 1, , % 44 % Keskiarvo 2,3 394, ,9 4

14 1 4.4 Kooninjärveen laskeva oja (KAKP/D) Kooninjärveen laskevan ojan vesi on peruslaadultaan hapanta humusvettä. Vedenlaadussa on todettavissa heikkenemistä ja tulokset viittaavat, että kaatopaikkavedet pääsevät suotautumaan tai muulla tavoin kulkeutumaan myös Kooninjärven suuntaan. Kooninjärveen laskevassa ojassa todettiin vuonna 214 kaatopaikan vaikutuksia kaikilla muilla havaintokerroilla marraskuuta lukuun ottamatta, jolloin vedessä voitiin myös havaita kaatopaikan hajua. Kaatopaikan vaikutukseen viittasivat luonnontasoa selvästi suuremmat ammoniumtyppipitoisuudet, kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet. Marraskuussa ojaveden laatu oli lähempänä humusvesien luonnontasoa. Ravinnetaso oli tällöinkin luonnontilaisia ojavesiä suurempi sekä kokonaisja ammoniumtypen että fosforin osalta. Fosforipitoisuuksien kohoaminen liittynee veden sameuteen eli eroosioperäiseen kuormittumiseen. Hygieeninen veden laatu oli hyvä (Lämpökest. kolif kpl/dl). Pitkällä aikavälillä veden sähkönjohtavuuksissa ja typpipitoisuuksissa on todettavissa nouseva suuntaus (kuva 4.7 ja kuva 4.8). Vuoden 214 tulosten mukaan myös fosforipitoisuudessa on nähtävillä lievää kasvua. Vuonna 214 veden sameus, sähkönjohtavuus sekä typpi- ja fosforipitoisuus olivat viime vuotta suuremmat. Kooninjärveen ojaa pitkin kohdistunut kuormitus vastasi vuonna 214 typen osalta 3-17 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä (taulukko 4.4). Fosforikuormitus jäi hyvin vähäiseksi vastaten 1-3 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Kuormitus oli edellistä vuotta pienempää niukempien virtaamien vuoksi. Taulukko 4.4. Kaatopaikan arvioitu ravinnekuormitus Kooninjärveen vuonna 214. Laskelmissa on huomioitu luonnollisina taustapitoisuuksina 6 µg N/l ja 2 µg P/l. KAKP/D Virt. Q l/s S.joht ms/m Kok.N µg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P µg/l Kok.P kg/d Kok.P AVL ,5 24,4 15,4 3 79, ,2 3,6 18, , ,8 26,9 15,6 4 78, , 6,2 13, ,7 3 Keskiarvo 1,6 14,7 1432, ,5 2

15 FNU Sameus S-joht. 48 ms/m Kuva 4.7. Kooninjärveen laskevan ojan (KAKP/D) sameus ja sähkönjohtokyky vuosina µg N/l Kok. N Kok.P µg P/l Kuva 4.8. Kooninjärveen laskevan ojan (KAKP/D) typpi- ja fosforipitoisuus vuosina Kooninjärvi (KAKP/11) Kooninjärven veden laatu tutkitaan kahden vuoden välein ja viimeksi se on tutkittu vuonna 211. Tarkkailu on jäänyt sen jälkeen tekemättä, joten Kooninjärven näytteet otetaan vuonna POHJAVESITULOKSET 5.1 Pohjavesiputket HP12 ja HP13B Pohjavesiputki HP12 sijaitsee kaatopaikka-alueen pohjoispuolella ja pohjavesiputki HP13b eteläpuolella. Pohjavesiputken HP12 kokonaissyvyys on noin 28 cm ja pohjavesiputken HP13b noin 35 cm.

16 12 Vedenpinnan korkeus oli pohjavesiputkessa HP12 keväällä -1,2 m ja syksyllä -1,99 m. Vesi oli keväällä niukkahappista ja syksyllä hapetonta. Alueen kaivovesiin verrattuna veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat selvästi suuremmat viitaten kaatopaikan vaikutukseen. Vedessä todettiin myös vahva kaatopaikan haju. Veden hapettomuuden takia vedessä todettiin runsaasti rautaa ja mangaania. Myös kemiallinen hapenkulutus oli korkea, mikä viittasi myös kaatopaikan suotovesien vaikutukseen. Lisäksi vedessä todettiin ammoniumtyppeä, mikä saattoi olla kaatopaikan vaikutusta, mutta saattoi olla myös seurausta veden hapettomuudesta. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Pohjavesiputkessa HP13b vedenpinnan korkeus oli keväällä -1,46 m ja syksyllä -1,22 m. Vedenlaatu oli samankaltaista kuin pohjavesiputkessa HP12. Sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat kuitenkin putkea HP12 pienemmät. Sähkönjohtavuus oli alueen kaivojen tasolla. Keväällä vesi oli niukasti hapekasta ja syksyllä hapetonta. Rautaa ja mangaania todettiin runsaasti. Syksyllä ammoniumtypen määrä oli korkea, mikä saattoi olla seurausta veden hapettomuudesta. Toisaalta veden sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat kevättä korkeammat, mikä viittaisi kaatopaikan vaikutukseen. Syksyllä vedessä oli myös selvä kaatopaikan haju. Hygieeninen laatu oli molemmilla havaintokerroilla moitteeton. 6. KAATOPAIKKAKAASUJEN TARKKAILU Kaasuputket olivat hautautuneet maisemoinninyhteydessä vuonna 28, mutta tarkkailua päästiin jatkamaan vuonna 212. Vuonna 214 kaasut mitattiin keväällä ja syksyllä putkista KP1, KP2, KP3, KP4, KP5 ja KP6, joista kolme jälkimmäistä ovat uusia putkia. Kaasuputkien sijainnit on esitetty liitteessä 5. Putket olivat toukokuun näytteenottokerralla kuivia. Orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti eli mätänemällä muodostuu kaasua, jota kutsutaan kaatopaikkakaasuksi. Kaatopaikkakaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaanin prosentuaalinen osuus on keskimäärin 55 tilavuus- % ja hiilidioksidin 45 tilavuus- %. Metaanin osuus voi vaihdella 2-75 % välillä olosuhteista ja kaatopaikan hajoamistilasta riippuen. Lisäksi kaatopaikkakaasu sisältää mm. vesihöyryä, vähän typpeä ja happea sekä pieniä pitoisuuksia erilaisia rikki- ja halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän hajun aiheuttavat lähinnä merkaptaanit ja rikkivety. Jätetäytön keskiosassa, pohjoispuolella sijaitsevasta kaasuputkesta KP1 purkautui vuonna 214 keväällä edellisvuoden tavoin jonkin verran anaerobisen hajoamisen tuotteita, metaania 12,2 tilavuus- %, hiilidioksidia 11,5 tilavuus-% sekä häkää. Syksyllä anaerobisen hajoamisen osuus oli suurempi, metaania 35,3 tilavuus- %, hiilidioksidia 34, tilavuus-%. Edellisenä syksynä kaasu oli koostunut lähinnä aerobisen hajoamisen tuotteista ja muistutti ilmakehän koostumusta. Jätetäytön pohjoispuolella sijaitsevasta kaasuputkesta KP2 juurikaan purkaudu anaerobisen hajoamisen tuotteita. Etenkin keväällä putkesta vapautuvan kaasun koostumus oli lähellä ilmakehän koostumusta. Uloimpana jätetäytön pohjoisosassa sijaitsevasta kaasuputkesta KP3 purkautui keväällä edellisvuotta vähemmän kaatopaikkakaasuja ja syksyllä taas enemmän. Keväällä metaania purkautui 11,4 tilavuus- %) ja hiilidioksidia 9,2 tilavuus-%. Syksyllä yli puolet purkautuvien kaasujen tilavuudesta oli anerobisia (metaania 37,9 tilavuus-%, hiilidioksidia 34,4 tilavuus-%). Edellisenä syksynä tilanne oli ollut poikke-

17 13 uksellisesti päinvastainen eikä kaasu sisältänyt lainkaan kaatopaikkakaasuja vaan vastasi ilmakehän koostumusta. Kaasuputki KP4 sijaitsee jätetäytön keskiosassa eteläpuolella ja siitä purkautuvien kaasujen koostumus oli keväällä aerobinen ja syksyllä anaerobinen. Kevään havaintokerralla kaasu sisälsi hieman rikkivetyä ja häkää. Syksyllä anaerobinen tuotto oli aiempaa runsaampaa (metaania 29,7 tilavuus-%, hiilidioksidia 3,1 tilavuus-%). Muina vuosina putkesta on todettu vähäistä kaatopaikkakaasujen tuottoa. Jätetäytön eteläosassa sijaitsevasta kaasuputkesta KP5 purkautui keväällä 13,1 tilavuus-% metaania ja 12,2 tilavuus-% hiilidioksidia. Syksyllä yli puolet purkautuvien kaasujen koostumuksesta oli anaerobisia (metaania 3,3 tilavuus-%, hiilidioksidia 28,5 tilavuus-%). Edellisenä syksyllä kaasujen koostumus oli ollut poikkeuksellisesti aerobinen. Uloimpana jätetäytön eteläosassa sijaitsevan kaasuputken KP6 tuotto oli sekä kevään että syksyn osalta lähellä putkesta KP5 purkautuvien kaasujen koostumusta eli keväällä todettiin vähemmän kaatopaikkakaasun muodostusta kuin syksyllä. Viime syksynä tilanne oli poikkeuksellisesti aerobinen myös tässä putkessa. 7. YHTEENVETO Kooninkeitaan kaatopaikan kaatopaikkavedet on pumpattu lähtien Kankaanpään kaupungin jätevedenpuhdistamolle vesistökuormituksen vähentämiseksi. Jätevedenpuhdistamolle viety vesimäärä oli Kankaanpään kaupungilta saadun tiedon mukaan vuonna m 3, jonka perusteella päivittäin viety vesimäärä oli keskimäärin,8 l/s. Kokoojakaivon vesi oli aiempaan tapaan voimakkaan jätevesimäistä ja hygieeniseltä laadultaan erittäin huonoa. Marraskuun näytteenottokerroilla pitoisuudet olivat jälleen muita havaintokertoja pienempiä mahdollisesti loppuvuoden runsaiden sateiden laimentavasta vaikutuksesta johtuen. Puhdistamolle viety keskimääräinen typpikuormitus vastasi 785 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Fosforikuormitus vastasi 91 ja orgaaninen kuormitus 187 asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Keskimääräinen typpikuormitus väheni selvästi kaatopaikkavesien viemäröinnin jälkeen ja vuonna 29 typpikuormitus oli ollut koko siihenastisen tarkkailujakson pienin. Vuosina kaatopaikan valumavesiä pääsi taas valumaan vesistöön, mikä näkyi kohonneena kuormitustasona. Kaatopaikan jätetäytön viereisen idänpuoleisen ojan vesiä ole päässyt Kooninojaan enää vuoden 212 jälkeen, sillä oja on tukittu ja vedet ohjattu kokoojakaivoon ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Tämä näkyi kuormitustason pienenemisenä vuonna 213. Vuonna 214 vesistökuormitus oli edellistäkin vuotta vähäisempää pienten virtaamien vuoksi. Vesistöön kohdistunut typpikuormitus vastasi vuonna asukkaan käsittelemättömiä jätevesiä. Fosforikuormitusta ei tullut marraskuun näytteenottokertaa lukuun ottamatta. Eikä orgaanista kuormitus todettu lainkaan. Kooninojan alavirralla todettiin kaikkina tutkittuina ajankohtina kuormittumista. Kaatopaikan vaikutukset näkyivät luonnontasoa suurempana sähkönjohtavuutena ja korkeina typpipitoisuuksina. Hajakuormituksen ja eroosioperäisen kuormituksen vaikutukset näkyivät veden sameutena, ja ne kohottivat myös ravinnepitoisuuksia fosforin ja ammoniumin osalta jopa kaatopaikkaa enemmän. Hygieeniseen veden laatuun kaatopaikalla ei ollut merkittävää vaikutusta. Hygieeninen laatu säilyi kaikkina havaintokertoina vesien yleisluokituksen mukaan vähintään hyvänä.

18 14 Myös Kooninjärveen laskevassa ojassa todettiin kaatopaikan vaikutuksia marraskuun havaintokertaa lukuun ottamatta. Kaatopaikan vaikutukseen viittasivat luonnontasoa selvästi suuremmat ammoniumtyppipitoisuudet, kloridipitoisuudet ja sähkönjohtavuudet. Vedessä oli myös havaittavissa lievä kaatopaikan haju. Veden hygieeniseen laatuun kaatopaikalla ei kuitenkaan ollut vaikutusta. Kooninjärvi jäi tarkkailusta vuonna 214. Pohjavesiputkissa HP12 ja HP13b todettiin viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta, sillä veden kemiallinen hapenkulutus oli selvästi kohonnut puhtaisiin pohjavesiin nähden. Lisäksi alueen kaivovesiin verrattuna veden sähkönjohtavuudet olivat etenkin pohjavesiputkessa HP12 suuremmat. Molemmissa pohjavesiputkissa todettiin myös ammoniumtyppeä, jonka esiintyminen saattoi olla seurausta myös veden hapettomuudesta. Kaasumittauksia jatkettiin vuonna 212 uusista kaasuputkista. Vuoden 214 tulosten perusteella kaatopaikkakaasun tuottoa todettiin syksyllä kaikissa putkissa kaasuputkea KP2 lukuun ottamatta, keväällä tilanne jätetäytössä oli enimmäkseen aerobinen. Kaatopaikkakaasujen muodostuminen oli syksyllä edellisvuotta runsaampaa. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Vesistötutkija Minja Mattila Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta TIEDOKSI: Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjasto Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin yksikkö/perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Porin yksikkö/sydänoja Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) Kimmo Lahnajärvi, Porintie 267, 3874 Hapuanoja

19 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *COD(Mn) *COD(Cr) *BOD 7 *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Cl *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/1 ml KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Lumi dm; Jää dm; Klo 13:15; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Virt.,2 m3/s;.1 7, , ~28 VKP KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Klo 12:3; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 22;.1 8, , VKP KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Klo 13:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 1, , ~19 VKP KAKP / Kaatopaikkaojien kokoojakaivo Klo 15:58; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 22;.1 8, , VKP KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Lumi dm; Jää dm; Klo 12:; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Virt.,4 m3/s;.1 4,1 7,2 55 3,7 16,3 7,5 4,7 <15 < ,6 2 L KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 12:1; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 22; Virt.,15 m3/s;.1 13,3 1,2 2,6 7,3 4,8 <15 < ,7 6 LKP KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 12:4; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 6, ,5 7, , SKP KAKP / 13 Kooninoja, mittapato rts Klo 14:3; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 22; Virt.,45 m3/s;.1 6,7 3, 11,5 5, < ,6 78 LKP KAKP / 14 Kooninoja alav Lumi dm; Jää dm; Klo 13:4; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Virt.,4 m3/s;.1 6,7 7,1 32,5 7, ~2 H KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 11:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 22; Virt.,35 m3/s;.1 12, 3,5 31, 7, LMT FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

20 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/2 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *COD(Mn) *COD(Cr) *BOD 7 *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *Fe *Mn *Cl *Lämpkolif Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/l pmy/1 ml KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 11:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; Virt.,4 m3/s;.1 6,5 3,6 19,8 7, L KAKP / 14 Kooninoja alav Klo 13:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 22; Virt.,5 m3/s;.1 7, ,4 6, LKP KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Lumi dm; Jää dm; Klo 15:2; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Virt.,5 m3/s;.1 5, 62 24,4 6, ~4 SKP KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 11:2; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 22; Virt.,12 m3/s;.1 1,5 39 3,6 6, ~5 VKP KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 11:2; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; Virt.,8 m3/s; Haju SKP;.1 5, ,9 6, ~ KAKP / D Kooninjärveen laskeva oja Klo 13:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 22; Virt.,4 m3/s; Haju VKP;.1 8, 5,1 6,2 5, , KAKP / HP12 Pohjavesiputki HP12 Klo 12:3; Näytt.ottaja TK; Veden p.k. -1,2 m; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo 2,8, ,4 6,9 2 7, VKP KAKP / HP12 Pohjavesiputki HP12 Klo 12:55; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,99 m; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; Haju VKP; Kaivo 8,8 39,1 6, , KAKP / HP13b Pohjavesiputki HP13b Klo 16:; Näytt.ottaja TK; Veden p.k. -1,46 m; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo 2,6 1,6 12 1, 5,9 33 9, ,9 LKP KAKP / HP13b Pohjavesiputki HP13b Klo 13:15; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -2,22 m; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; Kaivo 8,7 18,5 6, ,7 SKP FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

21 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka CH4 CO2 H2S CO O2 BAL Syvyys (m) % % ppm ppm % % KAKP / Uusi KP1 Uusi kaasuputki KP1 Klo 13:6; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 12,2 11,5 P 12 7, 69, KAKP / Uusi KP2 Uusi kaasuputki KP2 Klo 13:13; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki,1, ,1 8, KAKP / Uusi KP3 Uusi kaasuputki KP3 Klo 13:22; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 11,4 9,2 P , 64, KAKP / Uusi KP4 Uusi kaasuputki KP4 Klo 12:58; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 3, 3, ,2 75, KAKP / Uusi KP5 Uusi kaasuputki KP5 Klo 12:4; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 13,1 12,2 P P 7, 67, KAKP / Uusi KP6 Uusi kaasuputki KP6 Klo 12:3; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 18,8 16,4 P P 5,5 59, KAKP / Uusi KP1 Uusi kaasuputki KP1 Klo 15:15; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 35,3 34, P P 3, KAKP / Uusi KP2 Uusi kaasuputki KP2 Klo 15:22; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 1,3 2, P ,8 83, KAKP / Uusi KP3 Uusi kaasuputki KP3 Klo 15:2; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 37,9 34,4 P P,4 27, KAKP / Uusi KP4 Uusi kaasuputki KP4 Klo 15:7; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 29,7 3, ,7 37, KAKP / Uusi KP5 Uusi kaasuputki KP5 Klo 15:38; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 3,3 28,5 P P 1,7 39, KAKP / Uusi KP6 Uusi kaasuputki KP6 Klo 15:45; Näytt.ottaja JI; 5 min; Putki 36,2 31,7 P P,6 31,5 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

22

23 Liite 3 Kankaanpään kaupunki, kaatopaikka Kaatopaikan kolmiomittapadon virtaamaseuranta vuonna 214 Keskiarvot l/s Lisäksi seuraavat havainnot: Tammikuu 4,48 Helmikuu, mittapato jäässä Maaliskuu 8,22 Huhtikuu 2,24 Toukokuu,91 Kesäkuu,22 Heinäkuu,45 Elokuu,88 Syyskuu, Lokakuu, Marraskuu 4,95 Joulukuu 11,45 ka. l/s 2,82 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s cm l/s 1, 4,48 2,,8 14, 1,39 7, 1,84 5,,79 2,,8 5,,79 8, 2,57,,,, 8, 2,57 1, 4,48 1, 4,48 14, 1,39 7, 1,84 6, 1,25 5,,79,,,,,,,, 1, 4,48 18, 19,48 13, 8,64 9, 3,44 7, 1,84,, 5,,79,,,,,, 11, 5,69 14, 1,39 9, 3,44 7, 1,84 4,,45,, 3,,22 7, 1,84,,,, 12, 7,7 3,,22,,,, x 4,48 x,8 x 8,22 x 2,24 x,91 x,22 x,45 x,88 x, x, x 4,95 x 11,45

24

25 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kooninkeitaan kaatopaikka Liite 4 Pintavesihavaintopaikka Pohjavesihavaintopaikka Ote peruskartoista ja 12 Maanmittauslaitos, lupa nro 242/MML/15 14 HP12 13 HP13b D 11,5 km 1

26

27

28

29 LIITE 6. KIVIPUITEKAIVO 3 (KAKP/3) Kaivo K3 sijaitsee kaatopaikan luoteispuolella. Kaivossa on puinen kansi, jota siirrettäessä kaivoon pääsee helposti roskia. Kansi ei ole myöskään vesitiivis, joten sadevedet pääsevät kaivoon. Kaivon kansi oli uusittu ennen lokakuun 212 havaintokertaa. Vuonna 214 näytteet otettiin keväällä ja syksyllä. Kaivon K3 veden sähkönjohtavuus oli pohjavesille ominainen. Veden sähkönjohtavuus ja nitraattinitriittitypen pitoisuudet ovat vaihdelleet eri tutkimusajankohtina voimakkaasti (kuva 1). Kaivoveden sähkönjohtavuus on ollut syksyisin 9-luvun puolivälin jälkeen aiempaa suurempi ja myös typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat ajoittain kohonneet selvästi, mikä saattaa viitata kaatopaikan vaikutukseen. Typpi on ollut pääosin nitraatti-nitriittityppimuodossa. Ammoniumtyppeä todettiin vain vähän. Vuoden 214 tulosten perusteella selviä kaatopaikan vaikutuksia ei ollut todettavissa. Vesi oli vähähappista ja rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat koholla. Syksyllä vesi oli haissut rikkivedyltä. Vedessä todettiin humusta puhtaisiin pohjavesiin verrattuna enemmän lähinnä kaivoon päässeiden pintavesien ja roskien takia. µg NO 23 -N/l NO23-N S-joht. ms/m Kuva 1. Kaivon K3 (KAKP/K3) veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina Kaivon K3 vedenlaatu ei täyttänyt syksyllä 214 sosiaali- ja terveysministeriön talousvesille asetettuja laatuvaatimuksia kemiallisen hapenkulutuksen osalta. Keväällä veden ph oli hiukan suositeltua happamempi ja syksyllä rauta- ja mangaanipitoisuus ylittivät suosituspitoisuuden moninkertaisesti. Syksyllä vedessä todettiin lisäksi lämpökestoisia koliformisia bakteereja 16 kpl/dl, joten veden hygieeninen laatu ei ollut moitteeton. Vedenlaatu on ollut säännöllisesti syksyisin heikompilaatuista kuin keväällä.

30 LIITE 7. KAIVO 6 (KAKP/6) Kaivo K6 sijaitsee kaatopaikan lounaispuolella. Näytteet otetaan joka kolmas vuosi (213, 216 ).

31 LIITE 8. KAIVO 9 (KAKP/9) Kaivo K9 sijaitsee kaatopaikan pohjoispuolella, Kooninojan välittömässä läheisyydessä. Vuonna 214 näytteet otettiin keväällä ja syksyllä. Kaivon K9 veden sähkönjohtavuus oli pohjavesille normaali. Vedessä oli hyvin happea. Rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pienet. Typpi oli tässäkin kaivossa nitraatti-nitriittimuodossa. Sen pitoisuus oli selvästi suurempi kuin kaivossa K3. Ammoniumtyppeä ja kloridia todettiin vain vähän. Kaatopaikan vaikutuksia ei siten ollut todettavissa. Kemiallinen hapenkulutus oli sekä keväällä että syksyllä alhainen, mutta puhtaisiin pohjavesiin nähden kuitenkin kohollaan. Syksyllä vedessä todettiin lämpökestoisia koliformisia bakteereja 5 kpl/dl. Pitkällä aikavälillä kaivon K9 veden sähkönjohtavuudessa on ollut laskeva suuntaus (kuva 1). Syksyllä 214 sähkönjohtavuus oli kuitenkin aiempaa korkeampi. Pääsääntöisesti vesi on soveltunut talousvedeksi hyvin. µg NO 23 -N/l NO23-N S-joht. ms/m Kuva 1. Kaivon K3 (KAKP/K9) veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina

32 LIITE 9. KAIVO 16 (KAKP/16) Kaivo K16 sijaitsee kaatopaikan luoteispuolella. Näytteenotto ei olisi ollut vuorossa, mutta siitä huolimatta ne otettiin keväällä. Seuraavan kerran näytteet otetaan vuonna 216. Kaivo oli ollut täynnä vettä maanpintaan saakka. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat vuonna 214 jälleen suuremmat kuin muiden kaivojen, mikä saattoi viitata kaatopaikan vaikutukseen. Vesi saattaa myös olla peräisin syvemmältä kuin muiden kaivojen vesi, sillä mitä syvemmältä vesi tulee, sitä suurempi sähkönjohtavuus on. Sähkönjohtavuus on kuitenkin laskenut keväästä 212 lähtien 199-luvun lopun tasolle. Veden ph oli nyt aiempaa korkeampi, lievästi emäksinen (ph 7,3). Veden rautapitoisuus jäi talousvesisuosituksen rajoihin, mutta mangaania todettiin suositusta enemmän. Humuksen määrä oli kemiallisen hapen kulutuksen perusteella vähäinen. Typen määrä oli pieni ja typpi esiintyi pääosin nitraattinitriittityppimuodossa, mutta myös ammoniumtyppeä todettiin. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Kaatopaikan selvästi eriteltäviä vaikutuksia ei vedenlaadussa todettu. Pitkällä aikavälillä veden sähkönjohtavuudessa on ollut todettavissa selvä nouseva suuntaus, mikä saattoi viitata kaatopaikan vaikutukseen (kuva 1). Vuosina sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat olleet viime vuosia alhaisemmat. Samaan aikaan myös kaivon happipitoisuus on ollut aiempaa parempi, mikä näkyy pienempinä ammoniumtypen ja metallien pitoisuuksina. µg NO 23 -N/l NO23-N S-joht. ms/m Kuva 1. Kaivon K16 (KAKP/K16) veden sähkönjohtavuus ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuus vuosina

33 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Kankaanpään kaatopaikka (KAKP) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi *Sähkonj *ph *COD(Mn) *NO23-N *NH4-N *Fe,kok *Mn *Cl *Lämpkolif Syvyys (m) C mg/l ms/m mg/l O2 µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/l pmy/1 ml KAKP / K3 Kivipuitekaivo 3 Klo 11:45; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo 3 3,5 4,8 11,4 6,3 4, ,5 3, KAKP / K3 Kivipuitekaivo 3 Klo 12:25; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -3,4 m; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; Kaivo 3 9,2,45 12,1 6,7 16 6, , KAKP / K9 Kaivo 9 Klo 14:2; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo 9 4,7 7,9 11,9 6,7 3, <1 1, KAKP / K9 Kaivo 9 Klo 12:; Näytt.ottaja JI; Veden p.k. -1,76 m; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27; Kaivo 9 9,2 6,4 18,4 6,8 2, , 2, KAKP / K16 Kaivo 16 Klo 14:45; Näytt.ottaja TK; Veden p.k., m; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9; Kaivo 4,7 2,5 7,3 1, ,5 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

34