VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

Transkriptio

1 VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA

2 Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi 3 -kuljetuspalvelu ja siihen liittyvä saattajapalvelu 3 -vaikeavammaisten palveluasuminen 3 -asunnon muutostyöt 4 -asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet 4 -päivätoiminta 4 -henkilökohtainen apu 5 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet 5 -päivittäisten toimintojen apuvälineet koneet ja laitteet 5 -kuntoutusohjaus 6 -sopeutumisvalmennus 6 -ylimääräiset vaatekustannukset 6 -ylimääräiset ravintokustannukset 6 Kehitysvammahuolto 7 -erityishuolto-ohjelma 7 Palvelujen hakeminen 7 Apuvälinepalvelut 8 Yhteystietoja 9 1

3 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä. Laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimea ja muita viranomaisia ehkäisemään ja poistamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Kunnan, vammaisten, vammaisten omaisten ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelimeksi voidaan perustaa vammaisneuvosto näiden asioiden edistämiseksi (kts. yhteystiedot). Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaturma-, liikenne- tai sotilasvammalaki. Tavoitteena on, että yleiset palvelut ovat kaikille kansalaisille soveltuvia ja riittäviä. Vasta toissijaisesti turvaudutaan erityispalveluihin, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluihin. Yleisiä palveluja ovat mm. Kelan, terveydenhuollon ja työvoimatoimiston antamat palvelut (kts. yhteystiedot). 2

4 ki- kai- VAMMAINEN HENKILÖ Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa löä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Ratkaisevaa on vamman tai sairauden aiheuttama haitta jokapäiväisessä elämässä. Kuljetuspalvelu, palveluasuminen, tulkkipalvelu, päivätoiminta sekä taloudellinen tuki asunnon muutostöihin ja asuntoon kuuluviin välineisiin ja laitteisiin on tarkoitettu vain vaikeavammaisille. Muut palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville vammaisille henkilöille. töi- KUNNAN ERITYINEN JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi Vammaispalvelulain mukaisista ja muista vammaisten tarvitsemista palveluista ja tuesta laaditaan asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma, jossa määritellään tarvittavat tukitoimet ja palvelut. Kuljetuspalvelu ja siihen liittyvä saattajapalvelu Kuljetuspalveluun on oikeutettu vaikeavammainen, joka ei voi käyttää ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia yleisiä kulkuneuvoja. Kuljetuspalveluna myönnetään taksi- tai invataksimatkoja oman kunnan ja lähikuntien alueella. Jos matkasta ajoneuvoon ja ajoneuvosta perille ei selviydy ilman saattajaa, kuuluu palveluun myös saattajan apu. Vaikeavammaisten palveluasuminen Palveluasuminen sisältää sopivan asunnon ja siinä selviytymiseksi 3

5 tarpeelliset palvelut. Palveluasuminen tarkoittaa itsenäistä asumista riittävien palvelujen avulla. Palveluasuminen järjestetään sitä tarvitseville vaikeavammaisille, jotka eivät ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palveluasuminen voidaan järjestää joko vammaisen omassa kodissa tai palveluasumisyksikössä. Asunnon muutostyöt Vaikeavammaisille kustannetaan välttämättömät vamman tai sairauden vaatimat asunnon muutostyöt. Kustannettavia asunnon muutostöitä ovat mm. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, wc- ja pesutilojen rakentamis- ja muutostyöt. Myös muutostyön suunnittelukustannukset korvataan. Asunnon muutostyönä kustannetaan myös esteiden poistamista asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Kustannukset korvataan valtion asuntolainoituksessa hyväksyttävän laatutason mukaan. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Vaikeavammaisille kustannetaan asuntoon kuuluvina välineinä ja laitteina mm. asuntoon kiinteästi asennettavat hälytys- ja nostolaitteet. Kunta voi myös hankkia välineen tai laitteen kunnan omistukseen ja antaa sen vammaisen käyttöön. Päivätoiminta Päivätoimintaan kuuluu itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Toimintaa järjestetään työkyvyttömälle vaikeavammaiselle henkilölle. Päivätoiminnan tarve arvioidaan palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista hen- 4

6 kilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella Päivittäisissä toimissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Vapaa-ajan toimintaan saatavan henkilökohtaisen avun vähimmäistuntimäärä on 30 tuntia kuukaudessa, jos avun tarve ei ole sitä suurempi. Kunta voi järjestää henkilökohtaisen avun eri tavoin: 1. Henkilökohtainen avustaja järjestelmä Vaikeavammainen henkilö toimii avustajan työnantajana. Kunta korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset kokonaisuudessaan. 2. Palveluseteli 3. Ostopalveluna tai kunnan omana toimintana MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Päivittäisten toimintojen apuvälineet, koneet ja laitteet Tukea voi saada mm. vamman tai sairauden takia tarpeellisen auton ja/tai kodinkoneiden hankkimiseen. Tuki on puolet välineen, koneen tai laitteen hankkimisesta aiheutuvista taloudellisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen vamman takia tehtävät muutostyöt korvataan kokonaan. Autoon tukea myönnettäessä otetaan entisestä autosta saatava hinta huomioon tukea laskettaessa. 5

7 Kunta voi myös hankkia välineen, koneen tai laitteen kunnan omistukseen ja luovuttaa sen vammaisen käytettäväksi. So- set Sopeutumisvalmennus peutumisvalmennukseen kuuluvat mm. erilaikurssit, joilla tuetaan vammaisia selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan. Sopeutumisvalmennusta kustantavat myös terveydenhuolto ja kansaneläkelaitos. Kuntoutusohjaus Kuntoutusohjaus on neuvontaa, ohjausta ja valmennusta, jonka tarkoituksena on mm. opastaa vammaista ja hänen perhettään selviytymään mahdollisimman hyvin vamman aiheuttamista haitoista. Ylimääräiset vaatekustannukset Jos vamma tai sairaus aiheuttaa sen, että valmiina ostettavat vaatteet tai jalkineet eivät ole sopivia, voidaan tästä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia korvata. Korvausta voi saada myös vaatteiden tavanomaista suuremman kulumisen perusteella. Ylimääräiset ravintokustannukset Jos vamma tai sairaus aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia erityisravinnon tai erityisravintovalmisteiden käytöstä, voidaan niitä kustannuksia korvata. KEHITYSVAMMAHUOLTO 6

8 Kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (kehitysvammalaki) säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammaisten erityshuolto perustuu lakiin ja sen järjestäminen on kuntien velvollisuus. Kehitysvammaiselle henkilölle tehdään erityshuolto-ohjelma, joka määrittelee hänen tarvitsemansa erityshuollon palvelut. Näitä palveluja ovat mm. avohuollon ohjaus, päivähoito, lasten aamu- ja iltapäivätoiminta, neuvolatoiminta, päivä- ja työtoiminta sekä asumispalvelut. Ohjelman laativat henkilö itse ja hänen holhoojansa tai muu huoltajansa sekä sosiaalitoimen edustaja. Ohjelma tarkistetaan tarvittaessa. Erityishuolto-ohjelman hyväksyy erityishuollon johtoryhmä tai toimintayksikön vastaava johtaja. Johtoryhmässä on edustettuna lääketieteellinen, kasvatustieteellinen ja sosiaalihuollollinen asiantuntemus. Erityishuolto-ohjelma on päätös, josta voi hakea muutosta lääninhallitukselta. PALVELUJEN HAKEMINEN Palvelujen hakeminen, katso yhteystiedot sivulta 9. 7

9 APUVÄLINEPALVELUT Apuvälinepalvelu on osa kuntoutus-, hoito- ja palveluketjua. Sen lähtökohtana on henkilön vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakyvyn haitta, joka rajoittaa hänen selviytymistään päivittäisissä toiminnoissa. Tavoitteena on toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen tarkoituksenmukaisilla apuvälineillä. Apuvälinepalveluja järjestävät Oman kunnan terveyskeskus, mm. liikkumisen ja hygienian apuvälineet Aluesairaalat, hoitojaksoon liittyvät henkilökohtaiset apuvälineet Keskussairaala, erikoisapuvälineet, jotka ovat kalliita ja vaativat erityistietämystä Vammaispalvelut, mm. asuntoon kuuluvat välineet, laitteet ja muutostyöt sekä autoasiat Koulutoimi, koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet Vakuutusyhtiöt, liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien nojalla vakuutettujen tarvitsemat apuvälineet Valtiokonttori, sodassa tai armeijassa vammautuneiden apuvälineet Työvoimahallinto, työpaikalla tarvittavat muutostyöt ja apuvälineet, jotka mahdollistavat vajaakuntoisen henkilön työnteon Kela, mm. työelämään tähtäävään ammatilliseen koulutukseen tarvittavat apuvälineet (esim. tietokone) 8

10 YHTEYSTIETOJA Taivassalo Vammaishuolto/peruspalvelujohtaja Marika Polso (02) , Keskustie 9, Taivassalo Vammaisten päivä- ja työtoiminta/avohuollon ohjaaja Hannele Vuorinen Lukkarinpolku 3 C 25, Taivassalo Terveysasema (02) Apulanpolku 1, Taivassalo Fysioterapia (02) Kela , Keskustie 9, Taivassalo: Avoinna Ke ja Työvoimatoimisto PL 3, Uusikaupunki Koulukatu 7, Uusikaupunki (käyntiosoite) Kustavi Vammaispalvelut/sosiaalisihteeri-lastenvalvoja Marika Lehtinen (02) Keskustie 7, Kustavi Terveysasema (02) Kivimaantie 8, Kustavi Kela 9 Ke ja

11 Keskustie 9, Taivassalo Työvoimatoimisto PL 3, Uusikaupunki Koulukatu 7, Uusikaupunki (käyntiosoite) Laitila Vammaispalvelut/palveluohjaaja Anitta Keskitalo (02) , Keskuskatu 30, Laitila Terveyskeskus (02) Fysioterapia (02) Sairaalatie 8, Laitila Kela Keskuskatu 26 B, Laitila Työvoimatoimisto , Keskuskatu 17, Laitila Vammaisneuvosto/Marianne Rapala Pyhäranta Vammaispalvelut Terveyskeskus Fysioterapia Kela Työvoimatoimisto Uusikaupunki Vammaispalvelut/vammaispalveluohjaaja Leena Räisänen (02) ,

12 Terveystie 4 (käyntiosoite) PL 1, Uusikaupunki Terveyskeskus/pääterveysasema Puhelinvaihde (02) Fysioterapia (02) Terveystie 4, Uusikaupunki Kela Käyntiosoite: Vakka-Suomenkatu 7, UUSIKAUPUNKI Postiosoite: PL 87, UUSIKAUPUNKI Työvoimatoimisto PL 3, Uusikaupunki Koulukatu 7, Uusikaupunki (käyntiosoite) Vammaisneuvosto/Hannu Renfors Vehmaa Vammaispalvelut/sosiaalijohtaja Sanna Lindroos (02) Saarikontie 8, Vinkkilä Vehmassalon terveyskeskus Margareetantie 15, Vehmaa Kela, Kunnanviraston tiloissa Vehmaalla: Ti ja Työvoimatoimisto PL 3, Uusikaupunki Koulukatu 7, Uusikaupunki (käyntiosoite) 11