SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)"

Transkriptio

1 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. - tai säteilytyspalvelu Mittausalue Säteilylaatu ja olosuhteet Suure Sädehoidon Sädehoidon 2,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,5 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Röntgendiagnostiikan Pienin arvo Suurin arvo 1 3 Gy IAEA TRS mgy/s 1 3 Gy -91/ kv HVL 0,036-2,24 mmal 0,6 mgy/s 1 3 Gy -91/ kv HVL 1,03 mmal - 2,44 mmcu 1,5 mgy/s 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 1,0-1,5 mmal 0,6 mgy/s 1 3 Gy IEC 1267, 1994 RQR kv HVL 2,0-5,7 mmal 0,6 mgy/s Mittausepävarmuus Arvo Mittanormaali Mittanormaali 1,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio 2,8 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Kalibroitava laite tai säteilytettävä kohtio Menetelmä Yksikkö Yksikkö Kattavuuskerroin Jäljitettävyys

2 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 2(7) Muu kohtio Gy ISO , Gy/h - 25 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio Gy ISO , Gy/h - 0,8 Gy/h 3,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio 6-5 Gy ISO , ,0 mgy/h 4,0 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Muu kohtio 6-5 Gy ISO , ,0 mgy/h 3,1 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Sädehoidon vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 398 Annosnopeus 3-7 mgy/s 1,2 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Veteen absorboitunut annos Tasolevyionisaatiokammiot vesifantomissa 1 3 Gy IAEA TRS 374 Lineaarikiihdyttimen elektronisäteily Käyttäjän elektronikeilassa 16 MeV - 25 MeV Annosnopeus mgy/s 1,6 % 2 Sekundaarinormaaliionisaatiokammio Sv/h ISO , 1996

3 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 3(7) 3-5 0,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,14 Sv/h ISO-6980, Sv/h ISO , ,8 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , ,7-3 2,3-3 Sv/h ISO , 1996

4 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 4(7) 1-4 Sv ISO-6980, 1996 PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin PMMAtankofantomin 1-4 Sv ISO-6980, 1996

5 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 5(7) Sv ISO , ,4 Sv ISO , Sv ISO-6980, 1996

6 SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 6(7) Taulukko 2. Ionisoiva säteily. Muut kalibrointi- ja testauspalvelut DOS-laboratoriossa. Suorite Suure Annosmittari Säteilylaatu ja keskimääräinen energia Mittausalue Mittausepävarmuus (*) Perusilmakermanopeus Tykösädehoidon kaivokammiot Annoksen ja pinta-alan tulo Annoksen ja pinta-alan tulon mittarit röntgendiagnostiikassa Annoksen ja pituuden tulo Annoksen ja pituuden tulon mittari röntgendiagnostiikassa Gammasäteily: 192 Ir (375 kev) ja 125 I (28 kev) : kv : kv 0,1 µgy/h - 50 mgy/h 2-6 % mgy cm 2 - Gy cm 2 5 % mgy cm 5 % Röntgenlaitteen putkijännite Röntgenputken jännitteen mittarit : kv kv n. 0,5 kv tai säteilytys Kudokseen absorboitunut annos tai annosnopeus : (0,80 MeV) 85 Kr (251 kev) 147 Pm (62 kev) 1,3 Gy/h 4-6 % Annosnopeusmittarin tarkastus (1) Gammasäteily: (662 kev) 20 µsv/h - 25 Sv/h 5 % Annosnopeusmittarin tarkastus Neutronisäteily: 241 Am - 9 Be nopeat neutronit µsv/h 4-6 % Mittarin tarkastus Aktiivisuuskate pintaemissionopeus Kontaminaatiomittarit : 14 C (49 kev) 36 Cl (251 kev) (0,80 MeV) n kbq/m 2 n. % Alfasäteily: 241 Am (5,54 MeV) (2) (1) Pelastustoiminnan ja väestönsuojelun säteilymittareiden tarkastus -gammasäteilyllä (Ohje STUK VAL 4). (2) Maksimienergia. (*) olosuhteissa laboratoriossa tehtäviin mittauksiin liittyvä epävarmuus; laajennettu epävarmuus kattavuuskertoimella 2.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin?

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line, 6.4.2017 Santtu Hellstén STUK Milloin säteilymittaria tarvitaan? Säteilylaki

Lisätiedot

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Reetta Nylund / Jussi Aromaa Pulssitaajuiset röntgenlaitteet Kevyitä

Lisätiedot

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Aleksi Saikkonen Fyysikko Sädehoitopoliklinikka TYKS 08.06.2017 Sisältö RPL-dosimetria Pieneläinsädetin Brakyhoitoannos Sikiön annos in vivo RPL:ien kalibrointi

Lisätiedot

SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET

SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET SÄTEILYTOIMINTA JA SÄTEILYMITTAUKSET 1 Yleistä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät

Lisätiedot

Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä

Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä Kontaminaation mittaus säteilyn käytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 Hanna Tuovinen STUK Sisältö Miksi kontaminaatiomittauksia tarvitaan? Avolähteen määritelmä

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Paula M. Pöyry 20.8.2004 Ohjaaja: FL Tuomo Komppa

Lisätiedot

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5

Lisätiedot

3.1 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät säteilymittaukset 6

3.1 Työolojen tarkkailuun ja väestön säteilyturvallisuuteen liittyvät säteilymittaukset 6 OHJE ST 1.9 / 17.3.2008 Säteilytoiminta ja säteilymittaukset 1 Yl e i s t ä 3 2 Säteilymittausten tarkkuusvaatimukset 3 2.1 Mittausepävarmuus ja mittauksen virhe 3 2.2 Työolojen tarkkailuun ja väestön

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

Läpivalaisututkimukset

Läpivalaisututkimukset Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit

Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit / HELMIKUU 2008 Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit Tero Tapiovaara, Markku Tapiovaara, Teemu Siiskonen, Arvi Hakanen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET

SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET / HELMIKUU 2005 SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET Ulkoisen sädehoidon suurenergisten fotoni- ja elektronisäteilykeilojen kalibrointi Antti Kosunen, Petri Sipilä, Ritva Parkkinen, Ilkka Jokelainen, Hannu Järvinen

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004 Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Yleiset ohjeet... 4 3. Säteilyaltistuksen määritysmenetelmät...

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttötilojen

Säteilylähteiden käyttötilojen OHJE ST 1.10 / 14.7.2011 Säteilylähteiden käyttötilojen suunnittelu 1 Yl e i s t ä 3 2 Annosrajoitukset ja suunnitteluarvot 3 2.1 Annosrajoitukset 3 2.2 Suunnitteluarvot 3 3 Säteilysuojusten suunnittelu

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Katja T. Nieminen 24.3.2006 Ohjaajat: FL Tuomo Komppa FT Antti

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy

Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy Poikkeavien tapahtumien käsittely Antti Nurminen, DEKRA Industrial Oy Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5.-7.4.2017 m/s Mariella TL-dosimetri Jakelu ja palautus Perillemeno alueille

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 21.4.2015 Tämä hinnasto korvaa 11.4.2014 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ

SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ SÄTEILYLAITTEIDEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖ 1 JOHDANTO 3 2 LUVANVARAISUUS 3 3 SÄTEILYTURVALLISUUS ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTYÖSSÄ 3 3.1 Vastuuhenkilöt ja säteilylaitteen käyttöoikeus 3 3.2 Säteilyaltistuksen

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen

Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen / MAALISKUU 2008 Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen DAP-mittarin kalibrointi röntgensäteilykeilassa Paula Toroi, Tuomo Komppa, Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Sädehoidon valvonnan tuloksia

Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Kammiovertailu 2013 Sairaalan annosmittauksen ero

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus. elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus. elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2000 N:o 851 854 SISÄLLYS N:o Sivu 851 Valtioneuvoston asetus elintarvikkeen käsittelystä ionisoivalla säteilyllä annetun asetuksen

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.

Lisätiedot

7 SÄTEILYN KÄYTTÖ 7.1 TEOLLISUUS JA TUTKIMUS

7 SÄTEILYN KÄYTTÖ 7.1 TEOLLISUUS JA TUTKIMUS 99 7 SÄTEILYN KÄYTTÖ Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat ihmisen elinympäristöön. Haittavaikutuksista huolimatta säteilyä käytetään myös hyödyksi. Suomessa säteilyn käyttö voidaan jakaa

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA Matti Toivonen, Asko Miettinen, Antti Servomaa Säteilyturvakeskus Suomessa on laskettu potilasannoksia

Lisätiedot

2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin vastuuhenkilö 5

2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin vastuuhenkilö 5 OHJE VAL 4 / 14.10.2008 Kannettavien säteilymittarien laatu- ja tarkastusvaatimukset 1 Jo h d a n t o 5 2 Kannettavat mittarit säteilyvalvonnassa 5 2.1 Kannettavien mittarien laatuvaatimukset 5 2.2 Mittarin

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä

Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä / LOKAKUU 2017 B Pulssiröntgenlaitteet teollisuusja tutkimuskäytössä Reetta Nylund Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / LOKAKUU 2017 Pulssiröntgenlaitteet

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa / MARRASKUU 2011 Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa Paula Toroi, Hannu Järvinen, Niina Könönen, Teuvo Parviainen, Markku Pirinen, Markku Tapiovaara, Petra Tenkanen-Rautakoski STUK

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 / HUHTIKUU 2005 SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 H. Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset

17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset PÄÄTÖS 17.8.2006 12/310/06 TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTÖNAIKAISET HYVÄKSYTTÄ- VYYSVAATIMUKSET Röntgenkuvaus- ja läpivalaisulaitteet ja tietokonetomografialaitteet Säteilyn lääketieteellisestä

Lisätiedot

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

Käyttöohje. Kata DGM 1500 Turva säteilymittari. Säteilymittari henkilökohtaisen säteilyaltistuksen operatiiviseen seurantaan

Käyttöohje. Kata DGM 1500 Turva säteilymittari. Säteilymittari henkilökohtaisen säteilyaltistuksen operatiiviseen seurantaan Käyttöohje Kata DGM 1500 Turva säteilymittari Säteilymittari henkilökohtaisen säteilyaltistuksen operatiiviseen seurantaan Turvallisuus on yksi tärkeimmistä perustarpeistamme, siihen kuuluu myös säteilyturvallisuus.

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke

Lisätiedot

Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa

Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Sähköinen tiedonsiirto ja asiakirjahallinta Säteilyturvakeskuksen palvelumittauksissa Seppo Klemola Säteilyturvakeskus Ympäristön säteilyvalvonta - Nuklidianalytiikka Sisältö STUKin mittauspalvelut Palvelumittausten

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Teollisuusradiografia

Teollisuusradiografia Teollisuusradiografia DEKRA - Historia Perustettu 1925 Berliinissä: Deutscher Kraftfahrzeugs- Überwachungsverein 1970-luvulla: Autojen määräaikaistarkastukset aloitetaan 1996: Kansainvälistyminen 2005:

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa. Kawa Rosta

Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa. Kawa Rosta Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa Kawa Rosta 14072017 Ohjaaja(t): FT Jouni Uusi-Simola Tarkastajat: Prof Sauli Savolainen

Lisätiedot

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER

Lisätiedot

MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät Billnäsin ruukki, Raasepori

MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät Billnäsin ruukki, Raasepori MetrExtRT EBT3 filmin käyttö sädehoidon dosimetriassa. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Yleistä: Gaf-Chromic EBT3 filmi näyttäisi olevan

Lisätiedot

elektronikenttien verifioinnissa.

elektronikenttien verifioinnissa. MetrExtRT GafChromic-EBT3 -filmi fotoni-ja elektronikenttien verifioinnissa. Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015 Kulosaaren Casino, Helsinki petri.sipilä@stuk.fi Yleistä: Gaf-Chromic

Lisätiedot

Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki

Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät Kulosaaren Casino, Helsinki 4. - 5.6.2015 Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Säteilyn käytön valvonta Säteilyturvakeskuksen

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO 26.8.2011 TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO 26.8.2011 TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 2 (8) LUKIJALLE Fysiikan laboratorio on paikka, jossa tekniikan opiskelija joutuu

Lisätiedot

Säteilyn biologiset vaikutukset

Säteilyn biologiset vaikutukset Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen

Lisätiedot

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila 2 SUUREE JA YKSIKÖ Olli J. Marttila SISÄLLYSLUEELO 2.1 Johdanto... 66 2.2 Säteilykenttää luonnehtivia suureita... 66 2.3 Dosimetriasuureita... 68 2.4 Annosekvivalentti ja siitä johdettuja suureita... 76

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

STUKin tutkimustoiminta

STUKin tutkimustoiminta STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston.

SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO Tämä hinnasto korvaa vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT HINNASTO 7.6.2017 Tämä hinnasto korvaa 25.5.2016 vahvistetun hinnaston. SÄTEILYTURVAKESKUKSEN PALVELUT Yleistä. Säteilyturvakeskus tuottaa tilauksesta toimialansa asiantuntijapalveluja.

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat 2016 2017 Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Jorma Kuusisto STUK Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa, opetuksessa ja

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Eero Kettunen Sisältö Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2014-2015 aikana voimaantulleita) Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon luvanvaraisuus

Lisätiedot

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy Sisältö Lukijalle.............................................. 1 Röntgensäteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa................. 2 Säteilysuojaus huomioitava kaikissa olosuhteissa..................

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3

Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa. 1 Johdanto 3. 2 Yleiset vaatimukset 3 OHJE 17.2.1999 ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa 1 Johdanto 3 2 Yleiset vaatimukset 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 2.2 Vastaava käyttäjä 3 2.3 Koulutus

Lisätiedot

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen TUTKIMUSTYÖTÄ JO YLI 8 VUOTTA Aloitimme vuonna 2002 systemaattisen ph-määrityksen tutkimustyön syystä, että kansainväliset suositukset phmääritykseen lasielektrodilaitteiston

Lisätiedot

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää 86 radonin hajoamisen seurauksena muodostuneet tytärytimet ovat kuitenkin haitallisia, koska ne ovat kiinteitä aineita ja voivat kulkeutua pölyhiukkasten mukana ihmisen keuhkoihin. Talon alla oleva maaperä

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SÄTEILYMITTAUSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET

YDINVOIMALAITOKSEN SÄTEILYMITTAUSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET OHJE YVL 7.11 / 13.7.2004 YDINVOIMALAITOKSEN SÄTEILYMITTAUSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET VAATIMUKSET 3 3 SÄTEILYMITTAUSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET 4 3.1 Kiinteä ulkoisen säteilyn mittaus

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA

SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA STUK-B-STO 54 / TOUKOKUU 2004 SÄTEILYN KÄYTTÖ JA MUU SÄTEILYLLE ALTISTAVA TOIMINTA Vuosiraportti 2003 Erkki Rantanen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Säteilyn käyttö teollisuudessa

Säteilyn käyttö teollisuudessa Säteilyn käyttö teollisuudessa Siiri Maria Aallos Ståhl Radioaktiivista ainetta sisältävät säteilylähteet Umpilähde Säteilylähde, jossa radioaktiivinen aine on pysyvästi suljettuna kapseliin tai kiinteässä

Lisätiedot

Säteilysuojelun historiaa

Säteilysuojelun historiaa Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)

Lisätiedot

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen

Lisätiedot

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR

IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR IONISOIMATTOMAN SÄTEILYN VALVONTA NIR Ylitarkastaja Lauri Puranen 1 IONISOIMATON SÄTEILY Röntgensäteily Gammasäteily Alfasäteily Beetasäteily Neutronisäteily 2 MITEN IONISOIMATON SÄTEILY TUNKEUTUU JA VAIKUTTAA

Lisätiedot