RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY"

Transkriptio

1 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen säteen suuruusluokka on m); protoneja ja neutroneja kutsutaan nukleoneiksi ja nukleonien kokonaismäärä on ytimen massaluku. Sähkömagneettinen vuorovaikutus aiheuttaa positiivisesti varautuneiden protonien välille hylkivän voiman, mutta nukleonien välillä vaikuttava vahva vuorovaikutus saa aikaan ydintä koossapitävän voiman. Sähkömagneettisen ja vahvan vuorovaikutuksen yhteisvaikutuksesta johtuu, että vain tietyn protoni- ja neutronimäärän sisältävät ytimet ovat stabiileja eli pysyviä. Muut ytimet ovat epästabiileja ja ne pyrkivät muuttumaan stabiilimmiksi spontaanisti hajoamalla. Koska ytimet hajotessaan lähettävät säteilyä (radiation), sanotaan ilmiötä radioaktiiviseksi hajoamiseksi ja epästabiileja ytimiä radioaktiivisiksi ytimiksi. Atomiydin voi olla perustilassa tai virittyneessä tilassa. Siirtyessään korkeammalta energiatilalta matalammalle ydin emittoi fotonin, jonka energia on alku- ja lopputilojen erotus. Tällaista fotonia kutsutaan gammafotoniksi (-kvantiksi) ja niistä koostuvaa säteilyä gammasäteilyksi. Viritystilan purkautuessa voi fotonin sijasta emittoitua myös nukleoni tai atomin elektroniverhosta irtoava elektroni. Viritystilaan ydin jää usein radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä, kun hajoamisessa vapautuva energia ei siirry kokonaan hajoamistuotteiden liike-energiaksi. Alfahajoamisessa ydin emittoi kahden protonin ja kahden neutronin muodostaman alfahiukkasen, joka koostumukseltaan vastaa heliumatomin ydintä. Alfahiukkasista koostuvaa säteilyä kutsutaan alfasäteilyksi. Hajoamisessa vapautuva energia jakautuu syntyneen tytärytimen ja alfahiukkasen liike-energiaksi. Kokeellisesti on havaittu, että alfahiukkaset ovat monoenergisiä. Mikäli tytärydin jää hajoamisen seurauksena viritystilaan, voidaan kuitenkin saada useita energialtaan erilaisia alfahiukkasryhmiä. Viritystila purkautuu tyypillisesti gammakvantin emissiolla. Tarkasteltaessa alfa-aktiivisia isotooppeja täytyy siis huomioida myös niiden mahdollisesti lähettämä gammasäteily. Alfahajoaminen on yleistä raskailla ytimillä. Beetahajoamisessa ydin muuttaa koostumustaan siten, että sen varaus muuttuu mutta massaluku säilyy samana. - -hajoamisessa ytimen neutroni muuttuu protoniksi, elektroniksi ja antineutriinoksi. + - hajoamisessa ytimen protoni muuttuu neutroniksi, positroniksi ja neutriinoksi. Beetahajoamisessa emittoituvia elektroneja ja positroneja kutsutaan beetahiukkasiksi ja niistä koostuvaa säteilyä beetasäteilyksi. Neutriinoista ja antineutriinoista johtuen beetahiukkasten energiajakauma on jatkuva. Neutriinot ja antineutriinot vuorovaikuttavat vain heikosti väliaineen kanssa eikä niillä ole säteilysuojelun kannalta merkitystä. Myös beetahajoamisen yhteydessä tytärydin jää usein viritystilaan, jonka purkautuminen aiheuttaa gammakvantin emission. Lisäksi positronien annihiloituessa ympäröivän väliaineen elektronien kanssa syntyy sähkömagneettista annihilaatiosäteilyä, joka luokitellaan gammasäteilyksi. Alfa-, beeta- ja gammasäteily ovat ionisoivaa säteilyä eli ne kykenevät irrottamaan säteilyn kohteeksi joutuvan aineen atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä. Elävissä soluissa ionisaatio voi vaurioittaa solujen perimäainesta, DNA-molekyyliä. Pahimmassa tapauksessa vauriot voivat johtaa syöpään tai muuhun terveyshaittaan. 1.2 Hajoamislaki, puoliintumisaika ja aktiivisuus Mitattaessa radioaktiivisen lähteen emittoimaa säteilyä havaitaan, että ilmaisimen aikayksikössä rekisteröimien säteilyhiukkasten lukumäärä vaihtelee jonkin keskimääräisen arvon ympärillä. Tämä vaihtelu

2 osoittaa, että emissiotaajuus, ja siten myös lähteessä tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten taajuus, on tiettyä jakaumaa noudattava satunnaismuuttuja. Hajoamisvakio on todennäköisyys sille, että radioaktiivinen ydin hajoaa aikayksikössä. on isotoopille ominainen, ajasta riippumaton vakio. Koska on ajan suhteen vakio, lähteessä olevien tietyn isotoopin radioaktiivisten ytimien lukumäärä N vähenee ajan t funktiona eksponentiaalisesti: N t ( t) N 0 e. (1) Kaavassa N 0 on ytimien lukumäärä tarkastelun alkuhetkellä t = 0. Kaavaa (1) kutsutaan hajoamislaiksi. Puoliintumisajalla t 1/2 tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa tietyn isotoopin radioaktiivisten ytimien lukumäärä lähteessä on vähentynyt puoleen. Kaavasta (1) saadaan puoliintumisajaksi ln 2 t 1 2. (2) Lähteen aktiivisuus A määritellään aikayksikössä tapahtuvien hajoamisten lukumääränä A( t) N( t). (3) Aktiivisuuden SI-yksikkö on 1/s, jonka erityisnimi on Becquerel (Bq); vanha yksikkö on Curie (Ci), 1 Ci = 3, Bq. 1.3 Säteilyannos Absorboitunut annos Osuessaan väliaineeseen, esimerkiksi kudokseen, säteily ionisoi sen atomeja ja molekyylejä. Syntyneet ionit puolestaan luovuttavat saamansa energian edelleen väliaineeseen. Säteilyn vaikutukset väliaineelle riippuvat merkittävästi säteilyn väliaineeseen tuoman energian määrästä. Absorboitunut annos D määritellään tilavuusalkioon absorboituvan säteilyenergian E ja tilavuusalkion massan m suhteena: E D. (4) m Absorboituneen annoksen SI-yksikkö on J/kg ja sen nimitys on Gray (Gy). Yksikköä voidaan käyttää kaikille säteilylajeille kaikissa väliaineissa. Vanha yksikkö on rad (radiation absorbed dose), 1 rad = 0,01 Gy. Annosnopeus on absorboitunut annos aikayksikköä kohti: dd D. (5) dt Annosnopeuden SI-yksikkö on J/(kgs) = Gy/s Ekvivalenttiannos ja efektiivinen annos

3 Eri säteilylajien samansuuruisilla absorboituneilla annoksilla on erilaiset biologiset vaikutukset. Absorboitunut annos ei siis sellaisenaan riitä kuvaamaan säteilylle alttiiksi joutumisesta aiheutuvaa terveydellistä vaaraa. Tähän tarkoitukseen määriteltyjä suureita ovat ekvivalenttiannos, jolla kuvataan säteilyn tietylle elimelle tai kudokselle aiheuttamaa vaaraa, ja efektiivinen annos, jolla kuvataan säteilyn aiheuttamaa kokonaisvaaraa. Näihin suureisiin perustuvat Suomessa noudatettavat annosrajoitukset. Elimen tai kudoksen T säteilystä saama ekvivalenttiannos H T on painotettu summa siihen kohdistuvien eri säteilylajien R absorboituneista annoksista D T,R : H w D,. (6) T R R T R Painokerroin w R kuvaa säteilylajin R energiansiirtokykyä; kertoimen arvot on koottu taulukkoon 1, josta nähdään, että painokerroin kasvaa erityisesti säteilyhiukkasen massan kasvaessa. Ekvivalenttiannoksen yksikkö on J/kg, josta tässä yhteydessä käytetään erityisnimeä Sievert (Sv). Taulukko 1. Eri säteilylajeille käytettävät painokertoimet ekvivalenttiannosta laskettaessa [1]. Säteilylaji Alfahiukkaset, fissiofragmentit, raskaat ytimet 20 Fotonit 1 Elektronit ja myonit 1 Protonit, E > 2 MeV 5 Neutronit, E < 10 kev 5 10 kev < E < 100 kev kev < E < 2 MeV 20 2 MeV < E < 20 MeV 10 E > 20 MeV 5 Painokerroin w R Säteilyn ihmiselle aiheuttaman haitan todennäköisyys riippuu ekvivalenttiannoksen lisäksi myös siitä, mihin kehon osaan säteily kohdistuu, sillä todennäköisyys haitan (esim. syövän) syntymiselle on erilainen eri elimissä ja kudoksissa. Säteilystä aiheutuvaa kokonaisvaaraa kuvaava efektiivinen annos E onkin määritelty painottamalla ekvivalenttiannoksia elinten ja kudosten T painokertoimilla w T : E w T H T. (7) T Painokertoimen arvoja on taulukossa 2. Myös efektiivisen annoksen yksikkö on Sv (=J/kg). Vastaavasti kuin absorboituneelle annokselle määritellään myös ekvivalentti- ja efektiiviselle annokselle annosnopeus annoksena aikayksikössä (Sv/s). Siis esim. ekvivalenttiannosta tarkasteltaessa on annosnopeus dh H T T. (8) dt

4 Taulukko 2. Elinten ja kudosten painokertoimet efektiivistä annosta laskettaessa [1]. Elin tai kudos Painokerroin w T Sukurauhaset 0,20 Punainen luuydin Paksusuoli Keuhkot Mahalaukku Virtsarakko Rintarauhaset Maksa Ruokatorvi Kilpirauhanen Iho Luun pinta 0,12 0,05 0,01 Muut kudokset ja elimet, yhteensä 0, Säteilyannokset Suomessa Yhteensä 1 Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 msv vuodessa. Tästä noin puolet aiheutuu sisäilman radonista, noin kolmannes luonnon taustasäteilystä (säteily maaperästä ja rakennusmateriaaleista, luonnon radioaktiivisuus kehossa ja kosminen säteily avaruudesta) ja loput säteilyn käytöstä terveydenhuollossa, lähinnä röntgentutkimuksissa. Esimerkkejä säteilyannosten suuruusluokista: Luonnon taustasäteilystä aiheutuva annosnopeus Suomessa on 0,04 0,30 µsv/h. Lennettäessä lentokoneella 2 km:n korkeudella on kosmisen säteilyn aiheuttama annosnopeus n. 5 μsv/h. Suojaustoimet, esim. sisälle suojautuminen, ovat tarpeen, kun annosnopeus ylittää 100 µsv/h. Suomessa voimassa olevan säteilyasetuksen (1512/1991) mukaan "Säteilyn käyttö tulee suunnitella ja järjestää siten, että siitä muulle kuin säteilytyössä olevalle henkilölle aiheutuva efektiivinen annos ei vuoden aikana ylitä arvoa 1 msv. Silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa vuoden aikana ylittää arvoa 15 msv eikä ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 50 msv." 1 Sv:n annos alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden oireita, esim. väsymystä ja pahoinvointia. 6 Sv:n annos äkillisesti saatuna saattaa johtaa kuolemaan. 1.4 Säteilyltä suojautuminen Tärkeimmät säteilyltä suojaavat tekijät ovat etäisyys säteilylähteeseen ja säteilyä vaimentava väliaine. Säteilyn kantama riippuu säteilyn ja väliaineen ominaisuuksista: kantama pitenee säteilyhiukkasen energian kasvaessa ja lyhenee hiukkasen varauksen ja massan sekä väliaineen tiheyden kasvaessa. Alfasäteilyn kantama ilmassa on muutaman senttimetrin luokkaa; alfasäteily pysähtyy ihon kuolleeseen pintakerrokseen tai esim. paperiarkkiin. Beetasäteilyn kantama ilmassa on muutaman metrin luokkaa ja

5 kudoksessa muutaman millimetrin luokkaa. Ulkoiselta beetasäteilyltä suojautumiseen riittää esim. muutaman millimetrin kerros alumiinia. Lyhyestä kantamasta johtuen kehon ulkopuoliselta alfa- ja beetasäteilyltä on yleensä helppo suojautua. Samasta syystä ne toisaalta ovat erityisen vaarallisia joutuessaan suoraan kosketukseen kehon kanssa, erityisesti elimistön sisällä, koska ne luovuttavat energiansa hyvin pienelle alueelle ja aiheuttavat siten suuren säteilyannoksen. Lisäksi on syytä huomioida, että alfa- ja beetalähteet emittoivat usein myös gammasäteilyä. Gammasäteily on huomattavasti alfa- ja beetasäteilyä läpitunkevampaa: sen kantama kudoksessa on kymmeniä senttimetrejä ja siltä suojautumiseen tarvitaan useiden senttimetrien kerros esim. lyijyä tai betonia. Pistemäisen gammalähteen tapauksessa on kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka kantama ilmassa on pitkä (satoja metrejä), gammasäteilyn intensiteetti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön. Tämä johtuu siitä, että gammasäteilyn, niin kuin muunkin sähkömagneettisen säteilyn, aaltorintama etenee pistemäisestä lähteestä pallomaisesti laajentuen. 1.5 Mittaukset Kaikki mittaustulokset ja kysymysten vastaukset kirjataan vastauslomakkeelle, joita saa assistentilta. On suositeltavaa käyttää lyijykynää. Vastauslomake palautetaan lopuksi assistentille Säteilylähteen aktiivisuuden määrittäminen gammasäteilyn avulla Arvioitaessa radioaktiivisen lähteen vaarallisuutta täytyy tuntea lähteen aktiivisuus sekä sen emittoiman säteilyn lajit ja energiat. Mikäli tiedetään, mitä radioaktiivisia isotooppeja lähde sisältää, saadaan kunkin isotoopin hajoamisessa emittoituvat säteilyhiukkaset ja niiden lukumäärät sekä energiat selville isotoopin hajoamiskaaviosta. Lähteen aktiivisuus täytyy kuitenkin yleensä määrittää kokeellisesti. Säteilynilmaisin eli detektori on laite, joka säteilyhiukkasen havaitessaan tuottaa jännitepulssin (ks. kurssimateriaalin liite A). Pulssitaajuus on pulssien lukumäärä aikayksikköä kohti. Liittämällä detektoriin pulssilaskuri saadaan laskettua pulssimäärä eli mittausaikana havaittujen säteilyhiukkasten lukumäärä. Detektori ei kuitenkaan havaitse kaikkia siihen osuvia hiukkasia; havaitsemistodennäköisyyttä kutsutaan detektorin efektiivisyydeksi. Radioaktiivisten hajoamisten lukumäärä mittausaikana noudattaa Poissonjakaumaa (ks. kurssimateriaalin liite B). Tästä johtuen voidaan mitatun pulssimäärän n virhearviona käyttää sen neliöjuurta, siis n n. Radioaktiivisen lähteen aktiivisuus A voidaan määrittää mittaamalla lähteen emittoiman gammasäteilyn pulssitaajuutta n. Oletetaan lähteen koko etäisyyteen nähden niin pieneksi, että lähdettä voidaan käsitellä pistemäisenä. Oletetaan lisäksi detektori niin pieneksi, että sitä voidaan kuvata tasona. Gammasäteilyin vuorovaikutustodennäköisyys ilman kanssa on niin pieni, ettei säteilyä absorboidu merkittävästi ennen sen osumista detektoriin. Tällöin detektorin havaitsema pulssitaajuus on n A n A, (9) 4 jossa n A on yhdessä hajoamisessa emittoituvien gammakvanttien lukumäärä ja on se avaruuskulma, jossa lähde näkee detektorin. Jos detektorin pinta-ala on a d, voidaan kaava (9) kirjoittaa muotoon ad n A n A, (10) 2 4 r jossa r on detektorin etäisyys lähteestä. Kaavasta havaitaan, että mitattu pulssitaajuus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.

6 Laboratoriotyössä määritetään isotoopiltaan tunnetun säteilylähteen aktiivisuus mittaamalla gammasäteilyn pulssitaajuutta etäisyyden funktiona Gammasäteilyn vaimeneminen väliaineessa Tarkasteltaessa säteilyltä suojautumista täytyy tuntea, miten säteily vaimenee väliaineessa. Tässä laboratoriotyössä käsitellään tarkemmin gammasäteilyn vaimenemista, sillä se on alfa- ja beetasäteilyä huomattavasti läpitunkevampaa ja siksi siltä on ulkoisena säteilylähteenä vaikeampi suojautua. Gammafotonin absorptiotodennäköisyys väliaineessa kasvaa väliaineen järjestysluvun funktiona ja pienenee fotonin energian funktiona. Gammasäteilyn intensiteetti (eli fotonikertymänopeus, 1/(sm 2 )) vaimenee säteilyn väliaineessa kulkeman matkan x funktiona eksponentiaalisesti: x ( x) 0 e, (11) jossa 0 on intensiteetti ennen väliaineeseen osumista ja matkavaimennuskerroin on (väliaineesta ja fotonin energiasta riippuva) absorptiotodennäköisyys pituusyksikköä kohti. Detektorin mittaama pulssitaajuus on suoraan verrannollinen säteilyn intensiteettiin, sillä n. (12) a d Laboratoriotyössä käytetään vaimentavana väliaineena lyijyä ja mitataan gammasäteilyn pulssimäärää lyijykerroksen paksuuden funktiona. Mittaustuloksista määritetään, kuinka paksu lyijykerros vaaditaan, jotta säteilyn intensiteetti laskee tiettyyn osaan alkuperäisestä Gammasäteilyn aiheuttama annosnopeus Kuten edellä todettiin, säteilyn ihmiselle aiheuttamaa haittaa kuvataan efektiivisellä ja ekvivalenttiannoksella. Niiden laskemiseksi (kaavoilla (6) ja (7)) tarvitaan absorboitunut annos, joka puolestaan voidaan arvioida detektorin mittaaman pulssitaajuuden avulla. Kaavojen (4) ja (5) mukaan annosnopeus on de D dt. (13) m Energiaa siirtyy väliaineeseen fotonien absorboituessa, joten annosnopeus voidaan kirjoittaa muotoon a p E D abs, (14) m jossa, a on tarkasteltavan tilavuusalkion pinta-ala, p abs on fotonien absorptiotodennäköisyys ja E on fotonien keskimääräinen energia. Tarkasteltaessa pientä tilavuusalkiota voidaan absorptiotodennäköisyys kirjoittaa muotoon p abs l, en jossa en (energia-absorptiokerroin) on energian absorptiotodennäköisyys pituusyksikköä kohti ja l on tilavuusalkion pituus. Saadaan siis

7 a l E D en, (15) a l jossa on väliaineen tiheys. Mitattu pulssitaajuus riippuu säteilyn intensiteetistä kaavan (12) mukaan, joten annosnopeus voidaan laskea pulssitaajuuden avulla kaavalla n E en D. (16) a d Tekijää en / kutsutaan gammasäteilyn energia-absorption massakertoimeksi. Se on fotonin energialle ja väliaineelle ominainen vakio, jonka arvoja on taulukossa 3. Kaavaa (16) johdettaessa ei huomioitu säteilyn vaimenemista ja siroamista kehossa. Näin ollen sen antama tulos on arvio annosnopeudelle kehon pinnan lähellä. Laboratoriotyössä arvioidaan gammasäteilyn aiheuttama annosnopeus mitatun pulssitaajuuden avulla ja verrataan sitä säteilyannosmittarin eli dosimetrin näyttämään lukemaan. Taulukko 3. Gammasäteilyn energia-absorption massakerroin en / eri fotonin energioilla vedessä ja ilmassa [2]. Fotonin energia (MeV) en / vedessä (10-3 m 2 /kg) en / ilmassa (10-3 m 2 /kg) 0,1 0,5 0,8 1,0 1,5 2,0 3,0 2,55 3,30 3,21 3,10 2,83 2,61 2,28 2,32 2,97 2,88 2,79 2,55 2,34 2, Alfa ja beetasäteilyn aiheuttama annosnopeus Annosnopeuden arvioinnissa voidaan myös alfa- ja beetasäteilyn tapauksessa käyttää kaavaa (14). Tässä työssä lähteet ovat tasomaisia ja ympyränmuotoisia ja ne on sijoitettu absorboivan väliaineen pinnalle. Tällöin voidaan olettaa, että säteily absorboituu sellaiseen sylinterin muotoiseen tilavuusalkioon, jonka pohja on lähteen kokoinen ja korkeus väliaineen paksuus. Käytettävän detektorin havaintopinta on selvästi lähdettä suurempi ja mittaukset tehdään hyvin lähellä lähdettä. Tällöin voidaan arvioida kaavassa (14) esiintyvää tilavuusalkioon aikayksikössä absorboituvien hiukkasten määrää kaavalla n 0 n a pabs, (17) 1 jossa n 0 on suoraan lähteestä mitattu vaimentumaton pulssitaajuus ja n 1 väliaineen läpäisseen säteilyn pulssitaajuus. Sijoittamalla tämä kaavaan (14) saadaan annosnopeudeksi n n E D 0 1. (18) m Tässä laboratoriotyössä määritetään alfasäteilyn aiheuttama annosnopeus ohuessa mylarkalvossa, joka edustaa ihoa tai hengitys- tai ruoansulatuselimistön sisäpintaa. Beetasäteilylle lasketaan annosnopeus pleksilevyssä, joka edustaa luuta tai lihaskudosta.

8 2 Tavoitteet Laboratoriotyön tehtyään opiskelija on kokeellisesti tutkinut alfa-, beeta- ja gammasäteilyn vaimenemista väliaineessa osaa selittää kuinka alfa-, beeta- ja gammasäteilyltä voidaan suojautua ymmärtää mitä radioaktiivisen lähteen aktiivisuudella tarkoitetaan osaa selittää, mitä eroa on absoluuttisella annoksella, ekvivalenttiannoksella ja efektiivisellä annoksella 3 Laitteisto 3.1 Gammasäteily Työssä käytettävä säteilylähde koostuu Co-60-isotoopista. Se on epästabiili isotooppi, joka - -hajoamisella muuttuu Ni-60:ksi. Hajoamisen jälkeen ydin jää viritystilaan, jonka purkautuessa emittoituu kaksi gammakvanttia energialtaan 1173 kev ja 1332 kev. Lähteen aktiivisuudeksi on mitattu 0,62 MBq ja sen puoliintumisaika on 5,272 vuotta. Gammasäteilymittauksissa detektorina käytetään tuikeilmaisinta (Bicron), joka koostuu natriumjodidituikekiteestä ja valomonistinputkesta. Tuikekiteeseen osuva gammakvantti vuorovaikuttaa kiteessä siten, että syntyy valoa. Valomonistinputki muuttaa valon virtapulssiksi ja vahvistaa sen. Kutakin havaittua gammakvanttia kohti syntyy siis yksi virtapulssi, jonka suuruus on verrannollinen gammakvantin energiaan. Tuikekiteen pohjan pinta-ala on 5,07 cm 2. Kahdessa eri mittauspisteessä olevat laitteistot ovat toiminnaltaan samanlaiset, mutta laitteisto A havaitsee noin 36 % tuikekiteeseen osuvista gammakvanteista ja laitteisto B noin 46 %; beetahiukkasia ei havaita. Detektoria ei kannata viedä alle 5 cm päähän lähteestä, koska laitteiston esivahvistin ei ehdi käsitellä suuria pulssitaajuuksia ja mittaustulokseksi saadaan liian pieni pulssimäärä. Detektori on kytketty mittariin (Bicron) ja siitä edelleen laskuriin, joka laskee detektorin havaitsemien gammakvanttien lukumäärän (pulssimäärän) mittausaikana. Mittausaika valitaan peukalopyörällä, mittaus käynnistetään start-painikkeesta ja pysäytetään stop-painikkeesta ja laskurin lukema nollataan resetpainikkeesta. Koska tietyllä aikavälillä mitattu pulssimäärä noudattaa Poisson-jakaumaa, voidaan pulssimäärän (mittaustuloksen) virhearviona käyttää sen neliöjuurta (ks. kurssimateriaalin liite B). Detektoria ei saa irrottaa telineestään, sillä tuikekide on herkkä tärähtelyille ja kolauksille. Säteilyn aiheuttaman annosnopeuden mittaamiseen käytetään energiakompensoituun Geiger-Müller-putkeen perustuvaa dosimetria (Mirion Technologies, RDS-31). Tutustu laitteen käyttöohjeeseen, joka sijaitsee työpisteessä. 3.2 Alfa- ja beetasäteily Työssä käytettävä alfalähde koostuu Am-241-isotoopista, jonka emittoimien alfahiukkasten energia on noin 5,5 MeV. Lähteen aktiivisuudeksi on mitattu 74 kbq ja isotoopin puoliintumisaika on 432 vuotta. Beetalähteenä ( - ) käytetään Sr-90-isotooppia, jonka emittoimien elektronien maksimienergia on 546 kev ja keskimääräinen energia 196 kev. Lähteen aktiivisuudeksi on mitattu 2,2 kbq ja isotoopin puoliintumisaika on 29 vuotta.

9 Lähteet on asennettu muovikoteloon, johon on kiinnitetty myös detektori. Lähteet ovat tasomaisia ja ympyränmuotoisia, halkaisijaltaan 10 mm. Tasomaisuudesta johtuen hiukkasvuo on lähellä lähteen pintaa likimain pinnan normaalin suuntainen. Jos siis säteilylle altistuva kohde on lähellä lähdettä, lähteestä tulevan säteilyn voidaan olettaa absorboituvan lähteen pinnan kokoiselle alueelle. Tarkasteltava lähde (alfa tai beeta) valitaan siirtämällä se detektorin alla olevan aukon kohdalle kotelon etureunassa olevasta tapista vetämällä tai työntämällä; lisäksi detektoriin kytketystä mittarista valitaan vastaava säteilylaji. Lähteiden etäisyyttä detektorista voi säätää ruuvia pyörittämällä. Detektorina käytetään tuikeilmaisinta (Nuclear Enterprises DP2R/4), joka koostuu sinkkisulfidituikekiteestä ja valomonistinputkesta. Detektori havaitsee tuikekiteeseen osuneista alfahiukkasista 12 % ja beetahiukkasista 23 %. Detektoria ei saa poistaa kotelosta, koska ohut kalvo sen pohjassa saattaa vaurioitua. Detektori on kytketty analogiseen mittariin (Nuclear Enterprises P.C.M. 5/1), joka näyttää pulssitaajuuden eli havaittujen alfa- tai beetahiukkasten lukumäärän aikayksikössä. 4 Esitehtävät Lue työohje läpi ja vastaa alla oleviin kysymyksiin vastauslomakkeeseen. 1. Mitä tarkoittaa radioaktiivisuus? 2. Mitkä ovat radioaktiivisen hajoamisen lajit? Millaista säteilyä niissä syntyy? 3. Mitä tarkoittaa lähteen aktiivisuus? Mikä on sen yksikkö? 4. Miten on määritelty ekvivalenttiannos ja efektiivinen annos? Mitä niillä kuvataan? Mikä on niiden yksikkö? 5. Kuinka suuri on suomalaisen keskimäärin vuodessa saama säteilyannos? Mitä suuruusluokkaa on luonnon taustasäteilystä aiheutuva annosnopeus Suomessa? 6. Mitä suuruusluokkaa ovat eri säteilylajien kantamat ilmassa? 5 Mittaukset Kaikki mittaustulokset ja kysymysten vastaukset kirjataan vastauslomakkeelle, joita saa assistentilta. On suositeltavaa käyttää lyijykynää. Vastauslomake palautetaan lopuksi assistentille. 5.1 Gammasäteily 1. Kytke virta pulssilaskuriin ja pysäytä ja nollaa laskuri tarvittaessa. Käännä säteilymittarin pääkytkin asentoon 1000, audio-kytkin asentoon off ja response-kytkin asentoon slow. Mikäli kiskoilla säteilylähteen edessä on lyijytiiliä tai muita esteitä, poista ne Säteilylähteen aktiivisuuden määrittäminen gammasäteilyn avulla 2. Aseta pulssilaskurin mittausajaksi 10 s ja mittaa pulssimäärä etäisyyden funktiona 10 pisteessä välillä 5 40 cm. Valitse etäisyydet siten, että mittauspisteet ovat likimain tasavälisesti 1/r 2 -asteikolla (ks. kuva 1). Huomaa, että tällöin mittauspisteet keskittyvät melko pienille etäisyyksille lähteestä. Detektorin etäisyys säteilylähteestä luetaan detektorin jalustan loveamattoman reunan kohdalta. Arvioi etäisyyden virhe.

10 Kuva 1. Mittauspisteet r- ja 1/r 2 -asteikolla Gammasäteilyn vaimeneminen väliaineessa 3. Aseta mittausajaksi 100 s ja siirrää detektori noin 20 cm:n c etäisyydelle lähteestä. Aseta absorbaattoriteline (alumiinia) kiskoille mahdollisimman lähelle säteilylähdettä. 4. Työpisteessä on lyijystä valmistettuja absorbaattorilevyjä; yksi absorbaattoreista on 2 mm paksu ja loput 4 mm paksuja. Mittaaa levyjä lisäämällä pulssimäärä seuraavilla lyijykerroksen paksuuksilla: 0, 2, 4, 6, 8, 12, 16, 20, 28, 36 ja 50 mm.. Aseta levyt telineeseenn siten, että ne ovat mahdollisimman lähellä lähdettä. 5. Poista lopuksi absorbaattoriteline ja pinoa säteilylähteen eteen kolme k lyijytiiltä leveä sivu alaspäin. Lähteen edessä on tällöin 80 mm:n lyijykerros, jonka voidaan olettaa o vaimentavan lähteestä tulevan gammasäteilyn kokonaan. Mittaa taustasäteilyn pulssimäärä Gammasäteilyn aiheuttama annosnopeus 1. Kytke dosimetri päälle. Anna lyijytiilien olla edelleen lähteen edessä ja mittaa dosimetrilla taustasäteilystä aiheutuva annosnopeus työskentelyetäisyydellä lähteestä. 2. Poista lyijytiilet lähteen edestä ja mittaa annosnopeus työskentelyetäisyydellä uudestaan. Arvioi, kuinka paljon lähde kasvattaa annosnopeutta. Mittaa lopuksii annosnopeus noin 5 cm:n päässää lähteestä. 3. Sammuta dosimetri, pulssilaskuri ja mittari. Kädet on hyvä pestää lyijylevyjenn käsittelyn jälkeen. 5.2 Alfa- ja beetasäteily Mittaukset alfasäteilyllä 1. Aseta alfalähde detektorin kohdalle vetämällä tappi ulos. Asetaa mittarin valitsin asentoon a. Säädää lähteen ja detektorin välimatkaksi noin 5 mm ja mittaa alfasäteilyn vaimentumaton pulssitaajuus. 2. Laske lähdettä hieman alaspäin ja työnnä detektorin ja lähteen väliin mylarkalvo (paksuus 14 μm,, tiheys 1600 kg/ /m 3 ), joka tässä työssä edustaa ihoa tai hengitys-- ja määritä etäisyys, jolla alfahiukkasia ei enää tule detektorille (alfasäteilyn kantama ilmassa) Mittaukset beetasäteilyllä 1. Aseta beetalähde detektorin kohdalle työntämällä tappi sisään. Aseta mittarin valitsin asentoon.. ja ruoansulatuselimistön sisäpintaa. Mittaa kalvon läpäisseen alfasäteilyn pulssitaajuus. 3. Poista mylarkalvo. Laske lähdettä kauemmas detektorista Säädä lähteen ja detektorin välimatkaksi noin 5 mm ja mittaa m beetasäteilyn vaimentumatonn pulssitaajuus. 2. Laske lähdettää hieman alaspäin ja työnnä detektorin ja lähteen l väliin mylarkalvo. Mittaa, vaimentaako mylarkalvo beetahiukkasia. Aseta mylarkalvon tilalle t pleksilevy (paksuus 2,7 mm, tiheys 1200 kg/ /m 3 ), joka tässä työssä edustaa luuta tai lihaskudosta. Mittaaa pleksilevyn läpäisseen beetasäteilyn pulssitaajuus. 3. Poista pleksilevy. Laske lähde mahdollisimman kauas detektorista ja mittaa, kuinka paljon beetasäteily vaimenee tällä matkalla ilmassa. Sammuta mittari.

11 6 Tulosten käsittely 6.1 Gammasäteily Säteilylähteen aktiivisuuden määrittäminen gammasäteilyn avulla 1. Laadi graafinen esitys pulssimäärän ja etäisyyden riippuvuudesta. Valitse akselit siten, että saat sovitettua pisteistöön teorian mukaisen mallin, ja määritä sen avulla lähteen aktiivisuus virherajoineen. 2. Laske aktiivisuus myös hajoamislain avulla lähtien em. vuoden 1987 mittausarvosta. Vertaa näin saatuja aktiivisuuden arvoja toisiinsa Gammasäteilyn vaimeneminen väliaineessa 1. Piirrä kuvaaja pulssimäärästä lyijykerroksen paksuuden funktiona. Hahmottele (tai sovita esim. tietokoneella) pisteistöön teorian mukainen malli. 2. Arvioi kuvaajasta, kuinka paksu lyijykerros vaaditaan, jotta Co-60-isotoopin emittoiman gammasäteilyn intensiteetin vaimenee a) 50 %:iin (puoliintumispaksuus) ja b) 10 %:iin alkuperäisestä. Virhearvioita ei tarvitse laskea Gammasäteilyn aiheuttama annosnopeus 1. Laske ekvivalenttiannoksen annosnopeus 5 cm:n päässä lähteestä käyttäen detektorilla mittaamaasi pulssimäärää (Mittaukset, kohta 2). Vertaa tätä dosimetrilla mittaamaasi annosnopeuteen. 2. Arvioi lisäksi dosimetrimittausten perusteella, kuinka paljon säteilylähde kasvatti annosnopeutta työskentelyetäisyydellä taustasäteilyyn verrattuna. Virhearvioita ei tarvitse laskea. 6.2 Alfa- ja beetasäteily 1. Laske alfasäteilyn mylarkalvoon ja beetasäteilyn pleksilevyyn aiheuttaman ekvivalenttiannoksen annosnopeus. Virhearvioita ei tarvitse laskea. 7 Pohdittavaa 1. Esitä mittaustulostesi ja havaintojesi perusteella yhteenveto alfa-, beeta- ja gammalähteiden vaarallisuudesta ja niiden säteilyltä suojautumisesta. 2. Arvioi, kuinka paljon työssä käytetyt alfa-, beeta- ja gammalähde kasvattivat mittausten aikana saamaasi säteilyannosta taustasäteilyyn verrattuna. Lähteet [1] ICRP Publication 60, 1990 Recommendations of the International Commission on Radiological Protection, Annals of the ICRP 21/1-3 [2] B. Shleien, L.A., Jr. Slaback, B. Birky, (toim.), Handbook of Health Physics and Radiological Health, 3rd ed., Lipp

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Työ 55, Säteilysuojelu

Työ 55, Säteilysuojelu Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja

Lisätiedot

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään

Lisätiedot

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Työssä tutustutaan radioaktiiviseen säteilyn kuvaamisessa käytettäviin käsitteisiin ja fysikaalisiin lakeihin,

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv). 11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER

Lisätiedot

FYS207/K5. GAMMASÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

FYS207/K5. GAMMASÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS FYS207/K5. GAMMASÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS 1. Johdanto Työssä tutustutaan siihen, mitkä asiat vaikuttavat väliaineen kykyyn absorboida sähkömagneettista säteilyä. Lisäksi määritetään kokeellisesti

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Ydinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

Ydinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley. Ydinfysiikka Atomin ydin kuuluu silmillemme näkymättömään maailmaan, mutta ydinfysiikan ilmiöt ovat osa modernia teknologiaa. Esim ydinvoima, ydinfysiikan käyttö lääketieteessä, ydinjätteet. Luennon tavoite:

Lisätiedot

VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT

VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT Radioaktiivisessa hajoamisessa on neljä perusmuotoa: fissio alfahajoaminen betahajoaminen sisäinen siirtymä Viime vuosikymmeninä on havaittu paljon harvinaisempiakin

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Sairaalafyysikko Minna Husso, KYS Kuvantamiskeskus Säteilyannoksen fysiikkaa Säteily on yksi energian ilmenemismuoto. Tämän energialuonteensa perusteella säteilyllä

Lisätiedot

A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset

A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset A IONISOIVAN SÄTEILYN HAVAITSEMINEN A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset Ionisoivaa säteilyä on kolmea päätyyppiä: 1) Nopeat varatut hiukkaset: α- ja β-säteily, suurenergiset protonit

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ SOLENOIDIN MAGNEETTIKENTTÄ 1 Johdanto Tarkastellaan suljettua pyöreää virtasilmukkaa (virta I), jonka säde on R. Biot-Savartin laista voidaan johtaa magneettivuon tiheydelle virtasilmukan keskiakselilla,

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää 86 radonin hajoamisen seurauksena muodostuneet tytärytimet ovat kuitenkin haitallisia, koska ne ovat kiinteitä aineita ja voivat kulkeutua pölyhiukkasten mukana ihmisen keuhkoihin. Talon alla oleva maaperä

Lisätiedot

Radioaktiivisten jätteiden kartoitus kiihdytinlaboratoriossa

Radioaktiivisten jätteiden kartoitus kiihdytinlaboratoriossa Radioaktiivisten jätteiden kartoitus kiihdytinlaboratoriossa Aki Puurunen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO FYSIIKAN LAITOS Pro Gradu -tutkielma Ohjaaja: Jaana Kumpulainen 3. lokakuuta 2011 Tiivistelmä Kiihdytinlaboratoriossa

Lisätiedot

3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS 35 3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS Säteilyn hiukkaset ja kvantit vuorovaikuttavat aineen rakenneosasten kanssa. Vuorovaikutusten aiheuttamat prosessit voivat muuttaa aineen rakennetta ja ominaisuuksia,

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat

Lisätiedot

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila 2 SUUREE JA YKSIKÖ Olli J. Marttila SISÄLLYSLUEELO 2.1 Johdanto... 66 2.2 Säteilykenttää luonnehtivia suureita... 66 2.3 Dosimetriasuureita... 68 2.4 Annosekvivalentti ja siitä johdettuja suureita... 76

Lisätiedot

FYS08: Aine ja Energia

FYS08: Aine ja Energia FYS08: Aine ja Energia kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 6.12.2009 Sisältö 1. Sähkömagneettinen säteily 3 1.1. Sähkömagneettinen säteily 3 1.2. Mustan kappaleen säteily 3 1.3. Kvantittuminen

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Fysiikka 9. luokan kurssi

Fysiikka 9. luokan kurssi Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Radiometrinen pinnankorkeuden mittaus

Radiometrinen pinnankorkeuden mittaus Radiometrinen pinnankorkeuden mittaus LB 440 P R O C E S S C O N T R O L LB 440 Radiometrinen LB 440 - mittauslaitteisto on tehty nesteiden ja irtoaineiden jatkuvaan pinnankorkeuden mittaukseen varastosäiliöissä,

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Ryhmä 9: Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Sirke Lahtinen Tuukka Ahonen Petri Hannuksela Timo

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO 26.8.2011 TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO 26.8.2011 TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 2 (8) LUKIJALLE Fysiikan laboratorio on paikka, jossa tekniikan opiskelija joutuu

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA

VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA 1 Johdanto 1.1 Valon nopeus ja taitekerroin Maxwellin yhtälöiden avulla voidaan johtaa aaltoyhtälö sähkömagneettisen säteilyn (esimerkiksi valon) etenemiselle väliaineessa.

Lisätiedot

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV = S-47 ysiikka III (ST) Tentti 88 Maksimiaallonpituus joka irroittaa elektroneja metallista on 4 nm ja vastaava aallonpituus metallille on 8 nm Mikä on näiden metallien välinen jännite-ero? Metallin työfunktio

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA OHJE ST 7.1 / 2.8.2007 SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 YLEISET VAATIMUKSET 3 3.1 Työolojen tarkkailu 4 3.2 Annostarkkailu 4 3.3 Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys 4 4 TYÖOLOJEN

Lisätiedot

MODERNIA FYSIIKKAA, SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIÄ YO-TEHTÄVIEN LAAJENNUKSINA

MODERNIA FYSIIKKAA, SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIÄ YO-TEHTÄVIEN LAAJENNUKSINA 2009 pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä MODERNIA FYSIIKKAA, SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIÄ YO-TEHTÄVIEN LAAJENNUKSINA Yo-kirjoituksissa usein kysyttyjen aiheiden kertausta Aiheittain niputettuja yo-tehtäviä

Lisätiedot

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku 7 SISÄINEN SÄTEILY Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Kehon radioaktiivisten aineiden käyttäytymismallit... 246 7.2 Annoslaskujen perusyhtälöt... 250 7.3 Radionuklidien biokinetiikan

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

Hyvä tietää säteilystä

Hyvä tietää säteilystä Hyvä tietää säteilystä Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt

Lisätiedot

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014 CERN ja LHC LHC-kiihdytin ja sen koeasemat sijaitsevat 27km pitkässä tunnelissa noin 100 m maan alla Ranskan ja Sveitsin raja-alueella.

Lisätiedot

ULKOINEN SÄTEILY. Juhani Lahtinen, Hannu Arvela, Roy Pöllänen, Mikael Moring

ULKOINEN SÄTEILY. Juhani Lahtinen, Hannu Arvela, Roy Pöllänen, Mikael Moring 8 ULKOINEN SÄTEILY Juhani Lahtinen, Hannu Arvela, Roy Pöllänen, Mikael Moring SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Hiukkaskertymänopeus annoslaskennan perusta... 302 8.2 Lisäyskerroin... 304 8.3 Säteilylähteiden geometriat

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

EXPLORANIUM GR-130 minispec- Gammaspektrometrin käyttöohje

EXPLORANIUM GR-130 minispec- Gammaspektrometrin käyttöohje Pohjois-Suomen yksikkö Q 15/25/2006/1 Rovaniemi 20.2.2006 EXPLORANIUM GR-130 minispec- Gammaspektrometrin käyttöohje Pertti Turunen 2006 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 20.2.2006 Tekijät

Lisätiedot

IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA

IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA OHJE ST 5.3 / 4.5.2007 IONISOIVAN SÄTEILYN KÄYTTÖ FYSIIKAN JA KEMIAN OPETUKSESSA 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUPA JA LUVASTA VAPAUTTAMINEN 3 3 TURVALLISUUSLUVASTA VAPAUTETTU SÄTEILYN KÄYTTÖ 3 3.1 Opetuskäyttöön

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Indium ( 111 In) chloride kantaliuos radioaktiivista lääkettä varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yhden millilitran koostumus referenssiajankohtana:

Lisätiedot

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1 Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla Työvuoro 40 pari 1 Tero Marttila Joel Pirttimaa TLT 78949E EST 78997S Selostuksen laati Tero Marttila Mittaukset suoritettu 12.11.2012 Selostus palautettu 19.11.2012

Lisätiedot

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke

Lisätiedot

Materiaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto

Materiaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Materiaalifysiikkaa antimaterialla Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Miksi aine on sellaista kuin se on? Materiaalien atomitason rakenne Kokeelliset tutkimusmenetelmät Positroniannihilaatiospektroskopia

Lisätiedot

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta 2013 10:00

FY8_muistiinpanot. Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. 10. marraskuuta 2013 10:00 FY8 Sivu 1 FY8_muistiinpanot 10. marraskuuta 2013 10:00 Opettajamme tekemät PowerPoint-muistiinpanopohjat puuttuvat tästä tiedostosta tekijänoikeussyistä. FY8 Sivu 2 Sähkömagneettinen säteily s. 5 11.

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo.

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BRIDATEC Valmisteyhdistelmä ( 99m Tc) mebrofeniiniliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli)

Lisätiedot

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1. Työn tavoitteet Tämän työn ensimmäisessä osassa tutkit kuulan, sylinterin ja sylinterirenkaan vierimistä pitkin kaltevaa tasoa.

Lisätiedot

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011 MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä

Lisätiedot

Säteilyn biologiset vaikutukset

Säteilyn biologiset vaikutukset Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen

Lisätiedot

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a) YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a) 1 b) Lasketaan 180 N:n voimaa vastaava kuorma. G = mg : g m = G/g (1) m = 180 N/9,81 m/s 2 m = 18,348... kg Luetaan kuvaajista laudan ja lankun taipumat

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta CMS-koe CERN 4. heinäkuuta 2012 Yhteenveto CERNin Large Hadron Collider (LHC) -törmäyttimen Compact Muon Solenoid (CMS) -kokeen tutkijat ovat tänään julkistaneet

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus lukion fysiikan oppikirjoissa

Ionisoivan säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus lukion fysiikan oppikirjoissa Ionisoivan säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus lukion fysiikan oppikirjoissa Anna Vankka FYSIIKAN LAITOS Pro Gradu -tutkielma Ohjaajat: Jukka Maalampi, Rauno Julin 13. elokuuta 2012 Tiivistelmä Lukion

Lisätiedot