Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky"

Transkriptio

1 z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

2

3 Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla mitataan varauksettomien hiukkasten tuottamien sekundaarihiukkasten saamaa liike energiaa energiaa niiden syntyhetkellä Varauksettomilla hiukkasilla tarkoitetaan fotoneita ja neutroneita, sekundaarihiukkasilla lähinnä elektroneita Kerma mittaa tapahtumapaikalta poistuville sekundaarihiukkasille luovutettua energiaa Säteilyenergian muuntumista kuvaava suure Säteilyannosmittauksissa mitattava suure radiologiassa käytetyllä energia alueella (yleensä ilmakerma tai K ilma ) Vastaavasti on määritelty kermanopeus [Gy/s, jne.] Ikäheimonen T.K. [toim.], Säteily ja sen havaitseminen, Hämeenlinna, 2002.

4 Absorboitunut annos, D [J/kg, Gy] Säteilyn absorbtiolla bti tarkoitetaan t säteilyenergian i luovuttamista t väliaineen i atomeille ja molekyyleille Tarkastellaan pientä tilavuusalkiota, johon tulevan ja josta poistuvan energian erotuksena saadaan tilavuuteen absorboitunut annos Poistuvaa energiaa ovat tilavuusalkiosta ulosvuotavat sekundaarielektronit Tulevaa energiaa ovat sekundaarielektronit, jotka ovat muodostuneet alkion ulkopuolella tapahtuneesta ionisaatiosta ja sironneet tarkastelualkioon Käytännön säteilysuojelutyössä absorboituneen annoksen mittaaminen on lähes mahdotonta. Röntgendiagnostiikassa käytetyllä energia alueella ( kev) ilmakermaa (K ilma ) ja absorboitunutta annosta ilmassa (D ilma ) voidaan pitää yhtä suurina Vastaavasti on määritelty annosnopeus [Gy/s, jne.]

5 Absorboitunut annos Säteilyn vaikutukset k kudokseen k riippuvat absorboituvan b energian määrästä Huomattava, että säteilyn haittavaikutus ei perustu lämpövaikutukseen. Esimerkiksi 4 Gy kokovartaloannos 70 kg standardihenkilölle on kuolettava 50 %:lle altistetuista yksilöistä, mutta se Aiheutuu vain noin 280 J = 67 cal energian absorboitumisesta. Lämmöksi muutettuna se vastaa noin 0,002 C lämpötilannousua. Toisaalta kudoksessa säteilyn vaikutusten mekanismi on monimutkainen, solukuolemaan johtava ketju voi käynnistyä solulla, joka ei altistu säteilylle lainkaan, ns. bystander effect

6 Röntgenlaitteiden annosnäytötja suureet STUK antanut ohjeen pykälän soveltamisesta ST ohjeessa 3.3 ( ) Uusissa tavanomaisissa röntgenkuvauslaitteissa DAP mittari tai muu soveltuva näyttö (esim. pinta annoksen näyttö) Läpivalaisulaitteissa DAP näyttö TT laitteissa DLPw tai MSADw näyttö Mammolaitteet Sähkömäärän tai ESD:n näyttö täyttää ST 3.3:n vaatimuksen MGD näyttö, tuleeko uuteen ST 3.3:een?

7 ESD [Gy] Entrance Surface Dose (ESD), pinta annos laajasti käytetty annossuure potilasannosseurannassa käytettäessä tavanomaisia röntgenkuvauslaitteita Vertailutasosuure Määritetään laskennallisesti röntgenputken säteilytuoton perusteella tai mitataan potilaaniholta, iholta, esimerkiksi termoloistedosimetreilla ESD lasketaan kaavasta: ESD Y FDD FSD 2 Q BSF Y on röntgenputken säteilytuotto FDD säteilymittarin etäisyys fokuksesta säteilytuottomittauksessa FSD etäisyys fokuksesta potilaan iholle säteilykeilan keskellä Q on potilastutkimuksessa käytetty sähkömäärä BSF on kuvauskohteesta riippuva takaisinsirontakerroin

8 Takaisinsirontakertoimet, BSF Tutkimus Projektio BSF Vatsa AP 140 1,40 Lanneranka AP 1,35 Lanneranka LAT 1,34 Lanneranka, L5-S1 LAT 1,28 Keuhkot LAT 1,40 Keuhkot PA 141 1,41 Lantio AP 1,40 Virtsatiet AP 1,35 Mammografia 1,10 STUK Tiedottaa 1/2004: Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen

9 DAP [Gy cm 2 ] Dose Area Product (DAP), annoksen ja pinta alan tulo erittäin laajasti käytetty annossuure potilasannosseurannassa tavanomaisilla röntgenkuvauslaitteilla, optg laitteilla ja läpivalaisulaitteilla Vertailutasosuure Tutkimuksen kokonaisannos Määritetään mittaamalla laitteen kaihdinkoppaan kiinnitetyllä DAP mittarilla tai laskennallisesti projektiokohtaisen ESD:n jasäteilykentän pinta alan alan perusteella DAP mittari on kalibroitu yhdellä kuvausjännitteellä ja suodatuksella, muilla mittarin lukema voi yli tai aliarvioida annosta Erittäin käyttökelpoinen nopeutensa ansiosta

10

11

12 MGD [Gy] Mean Glandular l Dose (MGD), rauhaskudosannos Rintarauhasen saamaa säteilyaltistusta kuvaava annossuure mammografiassa Vertailutasosuure alkaen MGD:tä ei voi suoraan mitata, se määritetään ilmakerman, laite ja säteilylaatu sekä potilaskohtaisten kertoimien avulla MGD lasketaan kaavasta: MGD K air g c s, K air on ilmakerma rinnan yläpinnan iholla ilman takaisinsirontaa g on konversiokerroin ilmakermasta MGD:hen c korjauskerroin rauhaskudoksen määrästä johtuen * s korjauskerroin säteilylaadusta (spektristä) (p )johtuen * * Korjaa muutokset vuonna 1990 julkaistuun alkuperäiseen Dancen taulukointiin

13

14 CTDI [Gy] CT Dose Index (CTDI) Tutkimuksen TT annoksen tilavuuskeskiarvo Vertailutasosuure CTDI mitataan 10 cm pitkällä ionisaatiokammiolla 16 cm tai 32 cm sylinterisymmetrisessä fantomissa Suure määriteltiin alkuperäisesti aksiaalikuvauksessa, ja sille on FDA:lla ja IEC:llä hieman erilaiset määritelmät edelleen CTDI:n käyttö helikaali /spiraalikuvauksessa aiheuttaa joitakin hankaluuksia Epätasainen annos eri perifeerisissä mittapisteissä (valjaiden käyttö pitäisi poistaa tämän ongelman) Sironnut säteily voi ohittaa mittakammion z suunnan kollimoinnin kasvaessa koko säteilykeila tai sironnut säteily ei välttämättä mahdu kammioon

15 S S dz z D S CTDI 7 7 FDA 1 50mm 100, 1 dz z D S M nctdi x 100,p n ,c n ,w n CTDI CTDI CTDI mm 50 S M Pitch CTDI CTDI 100,w n vol Pitch

16 DLP [Gy cm] Dose Length Product (DLP), annoksen ja pituuden tulo Eräänlainen TT tutkimuksen kokonaisannos Vertailutasosuure Määritellään CTDI:n avulla DLP CTDI vol d d on säteilytetyn alueen pituus Jos samaa aluetta kuvataan useaan kertaan, esim. natiivi ja varjoainesarjat, j,pitäisi DLP lukemat laskea yhteen (vrt. DAP)

17 Säteilysuojelusuureet Säteilysuojelussa l tarvitaan selkeitä annosrajoja Toisaalta absoluuttinen annos ei ole riittävä kuvaamaan havaittua biologista vaikutusta Eri säteilylajeilla on erilainen biologinen vaikutus samallakin abs.annoksella Esim. röntgen ja neutronisäteily, aktiivisen nuklidin aiheuttama säteily jne. Huomioitavia seikkoja Säteilylaji Energiajakauma Annoksen jakauma, myös onko ulkoinen vai sisäinen altistus Annosnopeus Kohteena olevan kudoksen vaurioitumisalttius ja merkitys terveydelle, jne. (Sukupuoli ja ikä)

18 Säteilysuojelusuureet Säteilyn terveysvaaroja arvioitaessa kysytään todennäköisyyttä sille, että tietyn annoksen saanut henkilö joutuu kärsimään säteilyaltistuksen vahingollisista vaikutuksista Diagnostiikassa kyse on (aina) epätasaisesti jakautuneesta säteilytyksestä, jolloin tarvitaan erityinen suure kuvaamaan kokonaisriskiä Käytännön säteilysuojelutyössä käytetään keskimääräisiä suureita, kuten ekvivalenttiannos H T ja efektiivinen annos E Perustuu ICRP:n vuonna 1990 antamaan suositukseen, jossa ekvivalenttiannos ja efektiivinen annos otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. Ennen tätä, säteilysuojelun annosrajoitukset annettiin annosekvivalentin avulla H ja E eivät ole suoraan mitattavissa, vaan ne joudutaan arvioimaan mitattavien käyttösuureiden avulla

19 Ekvivalenttiannos [Sv] Entä jos altistus aiheutuu useasta eri säteilylaadusta? Ekvivalenttiannosta käytetään eri säteilylajeista saadun absorboituneen annoksen vertailun mahdollistamiseksi Lasketaan keskimääräisen absorboituneen annoksen avulla äärellisen kokoisessa elimessä tai kudoksessa Eri suure kuin annosekvivalentti, joka on määritellään pistemäisessä massa alkiossa ICRP:n julkaisemat painotuskertoimet w R ovat suuripiirteisiä säteilyn laatutekijöitä, joiden avulla absorboitunut annos saadaan muunnettua kudos tai elinkohtaisiksi ekvivalenttiannoksiksi

20 Ekvivalenttiannos [Sv] Ekvivalenttiannoksen laskennassa tarvittava keskimääräinen absorboitunut annos lasketaan tietylle elimelle, kudokselle (esim. lihas) tai kudoksenherkälle osalle (esim. luuston pintakudokset) Keskimääräisen annoksen edustavuus riippuu mm. altistuksen tasaisuudesta, säteilyn läpäisevyydestä jne. Elin tai kudos voi sijaita laajalla alueella (esim. iho, imusolmukkeet tai luuydin) Kehon sisällä olevista radionuklideista aiheutuva annosjakauma voi olla erittäin epätasainen, tällöin voidaan käyttää erityisiä dosimetrisia malleja

21 Ekvivalenttiannos [Sv] H T RDT, R R w w R on säteilylaadun painotuskerroin, ja D T,R on keskimääräinen säteilyaltistus kudokselle T Säteilylaji l Säteilyn painotuskerroin, i W R Fotonit 1 Elektronit 1 Protonit 2 Alfahiukkaset, raskaat ionit Neutronit 20 n. 2,5-21 (Riippuu neutronin energiasta)

22 Efektiivinen annos [Sv] Efektiivinen i annos on ekvivalenttiannosten ki t painotettu tt summa, joka huomioi eri elinten ja kudosten herkkyyden stokastisille vaikutuksille Painotuskertoimet w T on valittu siten, että ne edustavat yksittäisten elinten ja kudosten osuutta stokastisten vaikutusten aiheuttamassa kokonaishaitassa Efektiivistä fkiii annosta ei voi suoraan mitata Efektiivisen annoksen laskenta huomioitodennäköisyyden säteilyperäisen fataalinjaei ei fataalin fataalinsyövän synnylle huomioi eri tyyppisten syöpien syntymiseen kestävän ajan huomioi todennäköisyyden vakavien perinnöllisten haittojen synnylle perustuu haittavaikutuksiin populaatiossa, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja molempia sukupuolia

23 Efektiivinen annos [Sv] E w TH T wt T T R w R D T,R w T on elin tai kudoskohtainen painotuskerroin, H T on elimen tai kudoksen ekvivalenttiannos, w R on säteilylaadunpainotuskerroin ja D TR on elimeen tai kudokseen absorboitunut keskim. annos T,R Kudos W T W T Luuydin, paksusuoli, keuhkot, mahalaukku, rinta, muut kudokset* 012 0, ,72 Sukurauhaset 0,08 0,08 Virtsarakko, ruokatorvi, maksa, kilpirauhanen 0,04 0,16 Luun pinta, aivot, sylkirauhaset, iho 0,01 0,04 Yhteensä 1,00 *) Muut kudokset: lisämunuaiset, rintakehän ulkopuoliset hengitystiet, sappirakko, sydän, munuaiset, imurauhaset, lihakset, suun limakalvot, haima, eturauhanen, ohutsuoli, perna, kateenkorva, kohtu/kohdunkaula

24

25 Efektiivinen annos

26 Henkilöannosekvivalentti [Sv] Henkilön kl annosmonitoroinnissa käytetään henkilöannosekvivalenttia kl k l H p (d) Annosekvivalentti kehon pehmytkudoksessa syvyydellä d Säteilysuojelussa l Ulkoisesta säteilylähteestä aiheutuneen efektiivisen annoksen arviona käytetään henkilöannosekvivalenttia syvyydellä 10 mm, H p (10) Ihon, käsien ja jalkojen annosten monitoroinnissa käytetään arvoa H p (0,07) Silmän mykiön annoksen monitorointiin on ehdotettu arvoa H p (3)

27 Kollektiivinen (efektiivinen) annos [mansv] Kollektiivinen annos on tietyn väestöryhmän laskennallinen ll kokonaisannos kk ryhmän yksilöiden efektiivisten annosten summa yksikkö mansievert (mansv) Silloin kun väestöryhmä on henkilökohtaisessa annostarkkailussa on kollektiivisen annoksen määrittäminen helppoa Jos henkilökohtainen efektiivinen annos ei ole tiedossa, lasketaan kollektiivinen efektiivinen annos jonkin alapopulaation i keskimääräisen efektiivisen fktiii annoksen avulla S N i E i N i alapopulaation jäsenten lukumäärä i

28 Kiitos

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Sairaalafyysikko Minna Husso, KYS Kuvantamiskeskus Säteilyannoksen fysiikkaa Säteily on yksi energian ilmenemismuoto. Tämän energialuonteensa perusteella säteilyllä

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila 2 SUUREE JA YKSIKÖ Olli J. Marttila SISÄLLYSLUEELO 2.1 Johdanto... 66 2.2 Säteilykenttää luonnehtivia suureita... 66 2.3 Dosimetriasuureita... 68 2.4 Annosekvivalentti ja siitä johdettuja suureita... 76

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa Säteilysuojelukoulutus ohjelma Naistenklinikka, 17.5.2016 12.00 12.10 Tilaisuuden avaus, Pj. Mika Kortesniemi, HUS- Kuvantaminen 12.10 12.45 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset, Sairaalafyysikko Touko

Lisätiedot

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA Matti Toivonen, Asko Miettinen, Antti Servomaa Säteilyturvakeskus Suomessa on laskettu potilasannoksia

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Paula M. Pöyry 20.8.2004 Ohjaaja: FL Tuomo Komppa

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 / MAALISKUU 2007 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004 Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Yleiset ohjeet... 4 3. Säteilyaltistuksen määritysmenetelmät...

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy Sisältö Lukijalle.............................................. 1 Röntgensäteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa................. 2 Säteilysuojaus huomioitava kaikissa olosuhteissa..................

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 / HUHTIKUU 2005 SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 H. Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku 7 SISÄINEN SÄTEILY Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Kehon radioaktiivisten aineiden käyttäytymismallit... 246 7.2 Annoslaskujen perusyhtälöt... 250 7.3 Radionuklidien biokinetiikan

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2004

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2004 / HELMIKUU 2004 SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2004 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN Postiosoite /

Lisätiedot

Työntekijöiden säteilyannokset

Työntekijöiden säteilyannokset Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

Säteilyn biologiset vaikutukset

Säteilyn biologiset vaikutukset Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen

Lisätiedot

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27. - 30.8.2013 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.13 9.00-9.30 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa / MARRASKUU 2011 Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa Paula Toroi, Hannu Järvinen, Niina Könönen, Teuvo Parviainen, Markku Pirinen, Markku Tapiovaara, Petra Tenkanen-Rautakoski STUK

Lisätiedot

Läpivalaisututkimukset

Läpivalaisututkimukset Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Sädehoitofysiikan sanasto

Sädehoitofysiikan sanasto SÄTEILYSUOJELU Sädehoitofysiikan sanasto Sädehoitofysiikan sanastotyöryhmän ehdotus 1997 Julkaisija Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Copyright Säteilyturvakeskus 1997 ISBN 951-712-238-1 2 ESIPUHE

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Katja T. Nieminen 24.3.2006 Ohjaajat: FL Tuomo Komppa FT Antti

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA

SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Susanna Aittokumpu Henna Lamminpää Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo.

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BRIDATEC Valmisteyhdistelmä ( 99m Tc) mebrofeniiniliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli)

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI

TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen

Lisätiedot

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa GP 12.12.2014 Fysikaalinen säteily eli absorboitunut D (Gy = J/kg) = energiamäärä (J) jonka säteilyn vuorovaikutuksen kautta jää kohdeaineelle per massayksikkö

Lisätiedot

Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta

Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta Determining patient dose in mammography from digital image information Eero Kauppinen Lisensiaattityö Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1

Lisätiedot

Pinta-annokset 5-10-vuotiaiden lasten thoraxtutkimuksissa

Pinta-annokset 5-10-vuotiaiden lasten thoraxtutkimuksissa Pinta-annokset 5-10-vuotiaiden lasten thoraxtutkimuksissa Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, röntgenhoitaja Opinnäytetyö 3.4.2007 Eva-Stiina Karvonen Satu Kunnari Katri Savolainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD (XURRSDQNRPLVVLR Euroopan komissio 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset

17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset PÄÄTÖS 17.8.2006 12/310/06 TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTÖNAIKAISET HYVÄKSYTTÄ- VYYSVAATIMUKSET Röntgenkuvaus- ja läpivalaisulaitteet ja tietokonetomografialaitteet Säteilyn lääketieteellisestä

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa

Naisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa Säteilyannoksen johtoketju Aktiivisuudesta tai röntgensäteilytyksestä säteilybiologiseen riskiarvioon Naisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa HLSINGIN YLIOPISTO FYSIIAN LAITOS Hyvinkää, 22.4.2015 Mika

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

Säteilysuojelun perussuositukset 2007

Säteilysuojelun perussuositukset 2007 / HELMIKUU 2009 A Säteilysuojelun perussuositukset 2007 Suomenkielinen lyhennelmä julkaisusta ICRP-103 R. Mustonen, K-L. Sjöblom, R. Bly, R. Havukainen, T.K. Ikäheimonen, A. Kosunen, M. Markkanen, W. Paile

Lisätiedot

3/8/2016. Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa. Euroopan yhteisöjen säädökset

3/8/2016. Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa. Euroopan yhteisöjen säädökset Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 8.3.2016, ST-koulutus Meilahti, ls 3 Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säädökset

Lisätiedot

POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA

POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Röntgenhoitaja 2012 Samuli Nieminen POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Gynaecologi Practici 5.12.2012 Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Wendla Paile Säteilyturvakeskus α e - DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Ionisoivan säteilyn vaikutukset Suorat

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Edicis 2 mg valmisteyhdistelmä radioaktiivista lääkettä varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Edicis-injektiopullo sisältää

Lisätiedot

SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA

SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA Outi Tahvanainen ja Laura Väätäjä SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA Kuvausparametrien vaikutus säteilyannokseen ja kuvanlaatuun SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana

Lisätiedot

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Sädehoidon annossuunnittelu Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Annossuunitelman tekeminen Annossuunnittelukuvaus, TT MRI, PET? - Kuvafuusio Hoitokohteen määrittely (piirtäminen) Hoitoannoksen määrittäminen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI RENOCIS Valmisteyhdistelmä teknetium ( 99m Tc)-sukkimeeri -injektionestettä varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Dimerkaptomeripihkahappo (DMSA) : 1

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ

TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ TARKASTUS- JA ANALYYSIRÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTTÖ 1 Yl e i s t ä 3 2 Tu r v a l l i s u u s l u p a 3 2.1 Turvallisuuslupa, vastaava johtaja ja käyttöorganisaatio 3 3 Käytönaikaiset vaatimukset 3 3.1 Yleiset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. - papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän hoito, myös metastoituneet tilat.

VALMISTEYHTEENVETO. - papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän hoito, myös metastoituneet tilat. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sodium Iodide [ 131 I] 925 MBq/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Natrium jodidi [ 131 I]: 0.925 9.25 GBq /injektiopullo (925 MBq/ml)

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA OHJE ST 7.1 / 2.8.2007 SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 YLEISET VAATIMUKSET 3 3.1 Työolojen tarkkailu 4 3.2 Annostarkkailu 4 3.3 Dokumentointi ja asiakirjojen säilytys 4 4 TYÖOLOJEN

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI OSTEOCIS Valmisteyhdistelmä teknetium ( 99m Tc)-oksidronaatti-injektioliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Natriumoksidronaatti: 3,0 mg/injektiopullo.

Lisätiedot

Säteilysuojelun historiaa

Säteilysuojelun historiaa Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)

Lisätiedot

Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti

Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti Käyttötilojen suunnittelu: Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti Outi Sipilä ylifyysikko HUS-Kuvantaminen 10.12.2015 Huom! etäisyydet sallitut viikkoannokset yksiköt.. Miten ulkoista säteilyannosta

Lisätiedot

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu Säteily ja terveys 2016 8.12.-9.12.2016 Säädöksiä: materiaali päivitetään myöhemmin säädösten muututtua Lakiesitys: HE 172/2016 https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/kasittelytiedotvaltiopaivaasia/sivut/h

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Natriumjodidihoito yhdistetään usein leikkaushoitoon ja antithyroidaaliseen lääkehoitoon.

VALMISTEYHTEENVETO. Natriumjodidihoito yhdistetään usein leikkaushoitoon ja antithyroidaaliseen lääkehoitoon. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Theracap [ 131 I] 37 MBq - 5,55 GBq kapseli, kova 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Theracap kapseli sisältää keltaisessa kapselikuoressa I-131 natriumjodidia

Lisätiedot

Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille

Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille Laadunvalvonta ja käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset TT laitteille SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ 10.12.2015, Säätytalo, Helsinki Tarkastaja Elina Hallinen, STUK TT laitteen

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA

SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA SÄTEILYN LÄÄKETIETEELLINEN KÄYTTÖ ENDOSKOPIAN KONTEKSTISSA Potilasannokset ja säteilyn käyttötavat endoskooppisessa retrogradisessa kolangiopankreatikografiassa (ERCP) ja siihen liittyvissä toimenpiteissä

Lisätiedot

Tietokonetomografian annosmittaukset: kalibrointikäytännöt ja epävarmuudet

Tietokonetomografian annosmittaukset: kalibrointikäytännöt ja epävarmuudet Pro Gradu tutkielma Tietokonetomografian annosmittaukset: kalibrointikäytännöt ja epävarmuudet Juha Suutari Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos Ohjaajat: Teemu Siiskonen (STUK) ja Jaana Kumpulainen 24.

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Vakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa

Vakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa Vakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa Mikko Kiljunen Raisio 21.4.2015 Mitä ovat vakaat isotoopit? Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri

Lisätiedot

SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET

SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET / HELMIKUU 2005 SÄDEHOIDON ANNOSMITTAUKSET Ulkoisen sädehoidon suurenergisten fotoni- ja elektronisäteilykeilojen kalibrointi Antti Kosunen, Petri Sipilä, Ritva Parkkinen, Ilkka Jokelainen, Hannu Järvinen

Lisätiedot

LÄHETTÄVIEN LÄÄKÄREIDEN VALVEUTUNEISUUS TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSISTA. Potilaan säteilyaltistus ja oikeutusperiaatteen toteuttaminen

LÄHETTÄVIEN LÄÄKÄREIDEN VALVEUTUNEISUUS TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSISTA. Potilaan säteilyaltistus ja oikeutusperiaatteen toteuttaminen LÄHETTÄVIEN LÄÄKÄREIDEN VALVEUTUNEISUUS TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSISTA Potilaan säteilyaltistus ja oikeutusperiaatteen toteuttaminen Elina Saarihuhta Mirka Ulmanen Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Radiografian

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen

Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen / MAALISKUU 2008 Annoksen ja pinta-alan tulon mittaaminen DAP-mittarin kalibrointi röntgensäteilykeilassa Paula Toroi, Tuomo Komppa, Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1

VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1 1 LÄÄKEVALMISTEEN NIMI PULMOTEC Grafiittiupokas inhaloitavan Technegas-suspension valmistukseen. 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi upokas (erittäin puhdas grafiitti)...1,340g,

Lisätiedot

Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia

Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 1 Saatteeksi... 2 1. Atomi- ja röntgenfysiikan perusteita... 2 Sähkömagneettinen säteily...3 Valosähköinen

Lisätiedot

Syöpäriski säteilyhaittana

Syöpäriski säteilyhaittana 'f: 'VWV^O. STUK-A106 MARRASKUU 1992 Syöpäriski säteilyhaittana A. Scrvomaa, T. Komppa, K. Servomaa iie&fes^v;, "'* Vi* r '*'\j ''-,** aa^l^^ -, ST UK SÄTEILYTURVAKESKUS Strölsäkerhetscentralen Finnish

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm

Lisätiedot

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO 26.8.2011 TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TEKNIIKKA FYSIIKAN LABORATORIO 26.8.2011 TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 1 (8) TYÖTURVALLISUUS FYSIIKAN LABORATORIOSSA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU L6010403.39 2 (8) LUKIJALLE Fysiikan laboratorio on paikka, jossa tekniikan opiskelija joutuu

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

AIKUISTEN SÄTEILYANNOKSET KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSEN MAKUUPROJEKTIOSSA

AIKUISTEN SÄTEILYANNOKSET KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSEN MAKUUPROJEKTIOSSA AIKUISTEN SÄTEILYANNOKSET KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSEN MAKUUPROJEKTIOSSA Jenni Kiviniemi Katja Penttilä Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks Taustaa Tyksissä käytössä Viisi Varianin kiihdytintä (Novalis Tx, Clinac ix, 2 x Clinac 2100C/D, Clinac 600C) Annossuunnittelujärjestelmät Eclipse

Lisätiedot

STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011. KKTT-laitteen käyttö. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011. KKTT-laitteen käyttö. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011 KKTT-laitteen käyttö Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisältö Johdanto...3 Viranomaisvaatimukset KKTT-laitteen käytölle...4

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sodium Chromate 51 Cr 37 MBq/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Sodium Chromate 51 Cr 37 MBq/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Sodium Chromate 51 Cr 37 MBq/ml 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Natrium [ 51 Cr] kromaatti 37-185 MBq/pullo (37 MBq/ml) pakkaukseen merkittynä referenssipäivänä

Lisätiedot

Mitä säteily on? Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta. Suomalaisen säteilyannos. Atomi, molekyyli ja ionisaatio

Mitä säteily on? Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta. Suomalaisen säteilyannos. Atomi, molekyyli ja ionisaatio Mitä säteily on? Ionisoiva säteily voi olla sähkömagneettista säteilyä (esim. röntgensäteily) tai hiukkassäteilyä Toni Ihalainen 28.9.2013 Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta Atomi, molekyyli

Lisätiedot

POTILASANNOKSEN MITTAUSMENETELMÄ POSTITSE TAPAHTUVAAN SÄTEILYN KÄYTÖN VALVONTAAN. Henri Niittymäki Dos.

POTILASANNOKSEN MITTAUSMENETELMÄ POSTITSE TAPAHTUVAAN SÄTEILYN KÄYTÖN VALVONTAAN. Henri Niittymäki Dos. Pro gradu -tutkielma Fysiikan opettajan suuntautumisvaihtoehto POTILASANNOKSEN MITTAUSMENETELMÄ POSTITSE TAPAHTUVAAN SÄTEILYN KÄYTÖN VALVONTAAN Henri Niittymäki 28.02.2007 Ohjaajat: Tarkastajat: FT Arvi

Lisätiedot