Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky"

Transkriptio

1 z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

2

3 Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla mitataan varauksettomien hiukkasten tuottamien sekundaarihiukkasten saamaa liike energiaa energiaa niiden syntyhetkellä Varauksettomilla hiukkasilla tarkoitetaan fotoneita ja neutroneita, sekundaarihiukkasilla lähinnä elektroneita Kerma mittaa tapahtumapaikalta poistuville sekundaarihiukkasille luovutettua energiaa Säteilyenergian muuntumista kuvaava suure Säteilyannosmittauksissa mitattava suure radiologiassa käytetyllä energia alueella (yleensä ilmakerma tai K ilma ) Vastaavasti on määritelty kermanopeus [Gy/s, jne.] Ikäheimonen T.K. [toim.], Säteily ja sen havaitseminen, Hämeenlinna, 2002.

4 Absorboitunut annos, D [J/kg, Gy] Säteilyn absorbtiolla bti tarkoitetaan t säteilyenergian i luovuttamista t väliaineen i atomeille ja molekyyleille Tarkastellaan pientä tilavuusalkiota, johon tulevan ja josta poistuvan energian erotuksena saadaan tilavuuteen absorboitunut annos Poistuvaa energiaa ovat tilavuusalkiosta ulosvuotavat sekundaarielektronit Tulevaa energiaa ovat sekundaarielektronit, jotka ovat muodostuneet alkion ulkopuolella tapahtuneesta ionisaatiosta ja sironneet tarkastelualkioon Käytännön säteilysuojelutyössä absorboituneen annoksen mittaaminen on lähes mahdotonta. Röntgendiagnostiikassa käytetyllä energia alueella ( kev) ilmakermaa (K ilma ) ja absorboitunutta annosta ilmassa (D ilma ) voidaan pitää yhtä suurina Vastaavasti on määritelty annosnopeus [Gy/s, jne.]

5 Absorboitunut annos Säteilyn vaikutukset k kudokseen k riippuvat absorboituvan b energian määrästä Huomattava, että säteilyn haittavaikutus ei perustu lämpövaikutukseen. Esimerkiksi 4 Gy kokovartaloannos 70 kg standardihenkilölle on kuolettava 50 %:lle altistetuista yksilöistä, mutta se Aiheutuu vain noin 280 J = 67 cal energian absorboitumisesta. Lämmöksi muutettuna se vastaa noin 0,002 C lämpötilannousua. Toisaalta kudoksessa säteilyn vaikutusten mekanismi on monimutkainen, solukuolemaan johtava ketju voi käynnistyä solulla, joka ei altistu säteilylle lainkaan, ns. bystander effect

6 Röntgenlaitteiden annosnäytötja suureet STUK antanut ohjeen pykälän soveltamisesta ST ohjeessa 3.3 ( ) Uusissa tavanomaisissa röntgenkuvauslaitteissa DAP mittari tai muu soveltuva näyttö (esim. pinta annoksen näyttö) Läpivalaisulaitteissa DAP näyttö TT laitteissa DLPw tai MSADw näyttö Mammolaitteet Sähkömäärän tai ESD:n näyttö täyttää ST 3.3:n vaatimuksen MGD näyttö, tuleeko uuteen ST 3.3:een?

7 ESD [Gy] Entrance Surface Dose (ESD), pinta annos laajasti käytetty annossuure potilasannosseurannassa käytettäessä tavanomaisia röntgenkuvauslaitteita Vertailutasosuure Määritetään laskennallisesti röntgenputken säteilytuoton perusteella tai mitataan potilaaniholta, iholta, esimerkiksi termoloistedosimetreilla ESD lasketaan kaavasta: ESD Y FDD FSD 2 Q BSF Y on röntgenputken säteilytuotto FDD säteilymittarin etäisyys fokuksesta säteilytuottomittauksessa FSD etäisyys fokuksesta potilaan iholle säteilykeilan keskellä Q on potilastutkimuksessa käytetty sähkömäärä BSF on kuvauskohteesta riippuva takaisinsirontakerroin

8 Takaisinsirontakertoimet, BSF Tutkimus Projektio BSF Vatsa AP 140 1,40 Lanneranka AP 1,35 Lanneranka LAT 1,34 Lanneranka, L5-S1 LAT 1,28 Keuhkot LAT 1,40 Keuhkot PA 141 1,41 Lantio AP 1,40 Virtsatiet AP 1,35 Mammografia 1,10 STUK Tiedottaa 1/2004: Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen

9 DAP [Gy cm 2 ] Dose Area Product (DAP), annoksen ja pinta alan tulo erittäin laajasti käytetty annossuure potilasannosseurannassa tavanomaisilla röntgenkuvauslaitteilla, optg laitteilla ja läpivalaisulaitteilla Vertailutasosuure Tutkimuksen kokonaisannos Määritetään mittaamalla laitteen kaihdinkoppaan kiinnitetyllä DAP mittarilla tai laskennallisesti projektiokohtaisen ESD:n jasäteilykentän pinta alan alan perusteella DAP mittari on kalibroitu yhdellä kuvausjännitteellä ja suodatuksella, muilla mittarin lukema voi yli tai aliarvioida annosta Erittäin käyttökelpoinen nopeutensa ansiosta

10

11

12 MGD [Gy] Mean Glandular l Dose (MGD), rauhaskudosannos Rintarauhasen saamaa säteilyaltistusta kuvaava annossuure mammografiassa Vertailutasosuure alkaen MGD:tä ei voi suoraan mitata, se määritetään ilmakerman, laite ja säteilylaatu sekä potilaskohtaisten kertoimien avulla MGD lasketaan kaavasta: MGD K air g c s, K air on ilmakerma rinnan yläpinnan iholla ilman takaisinsirontaa g on konversiokerroin ilmakermasta MGD:hen c korjauskerroin rauhaskudoksen määrästä johtuen * s korjauskerroin säteilylaadusta (spektristä) (p )johtuen * * Korjaa muutokset vuonna 1990 julkaistuun alkuperäiseen Dancen taulukointiin

13

14 CTDI [Gy] CT Dose Index (CTDI) Tutkimuksen TT annoksen tilavuuskeskiarvo Vertailutasosuure CTDI mitataan 10 cm pitkällä ionisaatiokammiolla 16 cm tai 32 cm sylinterisymmetrisessä fantomissa Suure määriteltiin alkuperäisesti aksiaalikuvauksessa, ja sille on FDA:lla ja IEC:llä hieman erilaiset määritelmät edelleen CTDI:n käyttö helikaali /spiraalikuvauksessa aiheuttaa joitakin hankaluuksia Epätasainen annos eri perifeerisissä mittapisteissä (valjaiden käyttö pitäisi poistaa tämän ongelman) Sironnut säteily voi ohittaa mittakammion z suunnan kollimoinnin kasvaessa koko säteilykeila tai sironnut säteily ei välttämättä mahdu kammioon

15 S S dz z D S CTDI 7 7 FDA 1 50mm 100, 1 dz z D S M nctdi x 100,p n ,c n ,w n CTDI CTDI CTDI mm 50 S M Pitch CTDI CTDI 100,w n vol Pitch

16 DLP [Gy cm] Dose Length Product (DLP), annoksen ja pituuden tulo Eräänlainen TT tutkimuksen kokonaisannos Vertailutasosuure Määritellään CTDI:n avulla DLP CTDI vol d d on säteilytetyn alueen pituus Jos samaa aluetta kuvataan useaan kertaan, esim. natiivi ja varjoainesarjat, j,pitäisi DLP lukemat laskea yhteen (vrt. DAP)

17 Säteilysuojelusuureet Säteilysuojelussa l tarvitaan selkeitä annosrajoja Toisaalta absoluuttinen annos ei ole riittävä kuvaamaan havaittua biologista vaikutusta Eri säteilylajeilla on erilainen biologinen vaikutus samallakin abs.annoksella Esim. röntgen ja neutronisäteily, aktiivisen nuklidin aiheuttama säteily jne. Huomioitavia seikkoja Säteilylaji Energiajakauma Annoksen jakauma, myös onko ulkoinen vai sisäinen altistus Annosnopeus Kohteena olevan kudoksen vaurioitumisalttius ja merkitys terveydelle, jne. (Sukupuoli ja ikä)

18 Säteilysuojelusuureet Säteilyn terveysvaaroja arvioitaessa kysytään todennäköisyyttä sille, että tietyn annoksen saanut henkilö joutuu kärsimään säteilyaltistuksen vahingollisista vaikutuksista Diagnostiikassa kyse on (aina) epätasaisesti jakautuneesta säteilytyksestä, jolloin tarvitaan erityinen suure kuvaamaan kokonaisriskiä Käytännön säteilysuojelutyössä käytetään keskimääräisiä suureita, kuten ekvivalenttiannos H T ja efektiivinen annos E Perustuu ICRP:n vuonna 1990 antamaan suositukseen, jossa ekvivalenttiannos ja efektiivinen annos otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. Ennen tätä, säteilysuojelun annosrajoitukset annettiin annosekvivalentin avulla H ja E eivät ole suoraan mitattavissa, vaan ne joudutaan arvioimaan mitattavien käyttösuureiden avulla

19 Ekvivalenttiannos [Sv] Entä jos altistus aiheutuu useasta eri säteilylaadusta? Ekvivalenttiannosta käytetään eri säteilylajeista saadun absorboituneen annoksen vertailun mahdollistamiseksi Lasketaan keskimääräisen absorboituneen annoksen avulla äärellisen kokoisessa elimessä tai kudoksessa Eri suure kuin annosekvivalentti, joka on määritellään pistemäisessä massa alkiossa ICRP:n julkaisemat painotuskertoimet w R ovat suuripiirteisiä säteilyn laatutekijöitä, joiden avulla absorboitunut annos saadaan muunnettua kudos tai elinkohtaisiksi ekvivalenttiannoksiksi

20 Ekvivalenttiannos [Sv] Ekvivalenttiannoksen laskennassa tarvittava keskimääräinen absorboitunut annos lasketaan tietylle elimelle, kudokselle (esim. lihas) tai kudoksenherkälle osalle (esim. luuston pintakudokset) Keskimääräisen annoksen edustavuus riippuu mm. altistuksen tasaisuudesta, säteilyn läpäisevyydestä jne. Elin tai kudos voi sijaita laajalla alueella (esim. iho, imusolmukkeet tai luuydin) Kehon sisällä olevista radionuklideista aiheutuva annosjakauma voi olla erittäin epätasainen, tällöin voidaan käyttää erityisiä dosimetrisia malleja

21 Ekvivalenttiannos [Sv] H T RDT, R R w w R on säteilylaadun painotuskerroin, ja D T,R on keskimääräinen säteilyaltistus kudokselle T Säteilylaji l Säteilyn painotuskerroin, i W R Fotonit 1 Elektronit 1 Protonit 2 Alfahiukkaset, raskaat ionit Neutronit 20 n. 2,5-21 (Riippuu neutronin energiasta)

22 Efektiivinen annos [Sv] Efektiivinen i annos on ekvivalenttiannosten ki t painotettu tt summa, joka huomioi eri elinten ja kudosten herkkyyden stokastisille vaikutuksille Painotuskertoimet w T on valittu siten, että ne edustavat yksittäisten elinten ja kudosten osuutta stokastisten vaikutusten aiheuttamassa kokonaishaitassa Efektiivistä fkiii annosta ei voi suoraan mitata Efektiivisen annoksen laskenta huomioitodennäköisyyden säteilyperäisen fataalinjaei ei fataalin fataalinsyövän synnylle huomioi eri tyyppisten syöpien syntymiseen kestävän ajan huomioi todennäköisyyden vakavien perinnöllisten haittojen synnylle perustuu haittavaikutuksiin populaatiossa, jossa on kaikenikäisiä ihmisiä ja molempia sukupuolia

23 Efektiivinen annos [Sv] E w TH T wt T T R w R D T,R w T on elin tai kudoskohtainen painotuskerroin, H T on elimen tai kudoksen ekvivalenttiannos, w R on säteilylaadunpainotuskerroin ja D TR on elimeen tai kudokseen absorboitunut keskim. annos T,R Kudos W T W T Luuydin, paksusuoli, keuhkot, mahalaukku, rinta, muut kudokset* 012 0, ,72 Sukurauhaset 0,08 0,08 Virtsarakko, ruokatorvi, maksa, kilpirauhanen 0,04 0,16 Luun pinta, aivot, sylkirauhaset, iho 0,01 0,04 Yhteensä 1,00 *) Muut kudokset: lisämunuaiset, rintakehän ulkopuoliset hengitystiet, sappirakko, sydän, munuaiset, imurauhaset, lihakset, suun limakalvot, haima, eturauhanen, ohutsuoli, perna, kateenkorva, kohtu/kohdunkaula

24

25 Efektiivinen annos

26 Henkilöannosekvivalentti [Sv] Henkilön kl annosmonitoroinnissa käytetään henkilöannosekvivalenttia kl k l H p (d) Annosekvivalentti kehon pehmytkudoksessa syvyydellä d Säteilysuojelussa l Ulkoisesta säteilylähteestä aiheutuneen efektiivisen annoksen arviona käytetään henkilöannosekvivalenttia syvyydellä 10 mm, H p (10) Ihon, käsien ja jalkojen annosten monitoroinnissa käytetään arvoa H p (0,07) Silmän mykiön annoksen monitorointiin on ehdotettu arvoa H p (3)

27 Kollektiivinen (efektiivinen) annos [mansv] Kollektiivinen annos on tietyn väestöryhmän laskennallinen ll kokonaisannos kk ryhmän yksilöiden efektiivisten annosten summa yksikkö mansievert (mansv) Silloin kun väestöryhmä on henkilökohtaisessa annostarkkailussa on kollektiivisen annoksen määrittäminen helppoa Jos henkilökohtainen efektiivinen annos ei ole tiedossa, lasketaan kollektiivinen efektiivinen annos jonkin alapopulaation i keskimääräisen efektiivisen fktiii annoksen avulla S N i E i N i alapopulaation jäsenten lukumäärä i

28 Kiitos

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Sairaalafyysikko Minna Husso, KYS Kuvantamiskeskus Säteilyannoksen fysiikkaa Säteily on yksi energian ilmenemismuoto. Tämän energialuonteensa perusteella säteilyllä

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila 2 SUUREE JA YKSIKÖ Olli J. Marttila SISÄLLYSLUEELO 2.1 Johdanto... 66 2.2 Säteilykenttää luonnehtivia suureita... 66 2.3 Dosimetriasuureita... 68 2.4 Annosekvivalentti ja siitä johdettuja suureita... 76

Lisätiedot

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa Säteilysuojelukoulutus ohjelma Naistenklinikka, 17.5.2016 12.00 12.10 Tilaisuuden avaus, Pj. Mika Kortesniemi, HUS- Kuvantaminen 12.10 12.45 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset, Sairaalafyysikko Touko

Lisätiedot

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA

POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA POTILASANNOKSEN MÄÄRITTÄMINEN: ANNOKSEN JA PINTA-ALAN TULON MITTAAMINEN JA PINTA- ANNOKSEN LASKENTA Matti Toivonen, Asko Miettinen, Antti Servomaa Säteilyturvakeskus Suomessa on laskettu potilasannoksia

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen

SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004. Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen SÄTEILYTURVAKESKUS STUK TIEDOTTAA 1/2004 Röntgentutkimuksesta potilaalle aiheutuvan säteilyaltistuksen määrittäminen Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Yleiset ohjeet... 4 3. Säteilyaltistuksen määritysmenetelmät...

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Paula M. Pöyry 20.8.2004 Ohjaaja: FL Tuomo Komppa

Lisätiedot

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007

Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 / MAALISKUU 2007 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy

Sisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy Sisältö Lukijalle.............................................. 1 Röntgensäteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa................. 2 Säteilysuojaus huomioitava kaikissa olosuhteissa..................

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2004

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2004 / HELMIKUU 2004 SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2004 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN Postiosoite /

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005

SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 / HUHTIKUU 2005 SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU RÖNTGENDIAGNOSTIIKASSA 2005 H. Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Työntekijöiden säteilyannokset

Työntekijöiden säteilyannokset Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017)

Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017) Alla Sairaalafyysikot ry:n kommentit ehdotukseen. Yhdistyksen

Lisätiedot

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku 7 SISÄINEN SÄTEILY Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Kehon radioaktiivisten aineiden käyttäytymismallit... 246 7.2 Annoslaskujen perusyhtälöt... 250 7.3 Radionuklidien biokinetiikan

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

TERVEYTEEN SÄTEILYN VAIKUTUKSET. Wendla Paile LK STUK 2013

TERVEYTEEN SÄTEILYN VAIKUTUKSET. Wendla Paile LK STUK 2013 LK STUK 2013 SÄTEILYN VAIKUTUKSET TERVEYTEEN Wendla Paile α e - DNA molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Perusvaurio on DNA:n kaksoisjuosteen katkos (DSB) Yhden fotonin sekundaariset elektronit voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Säteilyn biologiset vaikutukset

Säteilyn biologiset vaikutukset Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen

Lisätiedot

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä

Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Säteilyturvakeskus 1 (6) Sädehoidon suojauslaskelmat - laskuesimerkkejä Yleistä Uusien tilojen suunnittelussa on hyvä muistaa, että tilat ovat usein käytössä useita kymmeniä vuosia ja laitteet vaihtuvat

Lisätiedot

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen

Lisätiedot

Tulokset PET TT annoskeräyksestä

Tulokset PET TT annoskeräyksestä PET TT annoskeräyksestä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015, Säätytalo, Helsinki Tarkastaja Jukka Liukkonen Tausta Motivaatio ja perustelut Säteilyturvakeskuksen rooli selvitysten

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27. - 30.8.2013 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.13 9.00-9.30 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa

Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa / MARRASKUU 2011 Potilaan säteilyaltistuksen määrittäminen mammografiassa Paula Toroi, Hannu Järvinen, Niina Könönen, Teuvo Parviainen, Markku Pirinen, Markku Tapiovaara, Petra Tenkanen-Rautakoski STUK

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

KUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA

KUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA KUVAUSETÄISYYDEN VAIKUTUS POTILAAN SAAMAAN SÄTEI- LYANNOKSEEN LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Anu Sinkkonen Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Reetta Nylund / Jussi Aromaa Pulssitaajuiset röntgenlaitteet Kevyitä

Lisätiedot

Sädehoitofysiikan sanasto

Sädehoitofysiikan sanasto SÄTEILYSUOJELU Sädehoitofysiikan sanasto Sädehoitofysiikan sanastotyöryhmän ehdotus 1997 Julkaisija Säteilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Copyright Säteilyturvakeskus 1997 ISBN 951-712-238-1 2 ESIPUHE

Lisätiedot

Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen

Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Yhteistyössä säteilyturvakeskuksen kanssa Radiografian ja sädehoidon ko, Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 27.09.2009 Aarne Mäkinen

Lisätiedot

Läpivalaisututkimukset

Läpivalaisututkimukset Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat

Lisätiedot

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin?

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin? Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line, 6.4.2017 Santtu Hellstén STUK Milloin säteilymittaria tarvitaan? Säteilylaki

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Katja T. Nieminen 24.3.2006 Ohjaajat: FL Tuomo Komppa FT Antti

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA

SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Susanna Aittokumpu Henna Lamminpää Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo.

VALMISTEYHTEENVETO. N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli) iminodietikkahapon (mebrofeniinin) natriumsuolaa 40,0 mg / injektiopullo. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI BRIDATEC Valmisteyhdistelmä ( 99m Tc) mebrofeniiniliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT N- (3-bromo-2,4,6 trimetyylifenyylikarbomyylimetyyli)

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Säteily ja terveys -kurssi TTL 9.12.2016 STUK - Säteilyturvakeskus Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö BSS-direktiivi 1, jossa huomioidaan ICRP:n

Lisätiedot

TAULUKUVAILMAISINTEKNIIK- KAA HYÖDYNTÄVIEN NATIIVIRÖNTGENKUVAUSLAIT- TEIDEN ANNOSTASOT

TAULUKUVAILMAISINTEKNIIK- KAA HYÖDYNTÄVIEN NATIIVIRÖNTGENKUVAUSLAIT- TEIDEN ANNOSTASOT OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TAULUKUVAILMAISINTEKNIIK- KAA HYÖDYNTÄVIEN NATIIVIRÖNTGENKUVAUSLAIT- TEIDEN ANNOSTASOT Keuhkojen ja lannerangan natiiviröntgentutkimuksissa

Lisätiedot

Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen

Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen / LOKAKUU 2016 TR Terveydenhuollon säteilyn käytöstä (röntgendiagnostiikka ja toimenpideradiologia) väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI

TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

POTILAAN PAKSUUDEN VAIKUTUS EFEKTIIVISEEN ANNOKSEEN JA EKVIVALENTTIANNOKSEEN VIRTSATEIDEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSESSA

POTILAAN PAKSUUDEN VAIKUTUS EFEKTIIVISEEN ANNOKSEEN JA EKVIVALENTTIANNOKSEEN VIRTSATEIDEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSESSA POTILAAN PAKSUUDEN VAIKUTUS EFEKTIIVISEEN ANNOKSEEN JA EKVIVALENTTIANNOKSEEN VIRTSATEIDEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSESSA Opinnäytetyö Mari Heerman Minna Romppanen Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä

Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain ( / ) nojalla: Tätä asetusta ei sovelleta ionisoimattomaan säteilyyn. 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset

Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.

Lisätiedot

POTILAAN SAAMA SÄTEILYANNOS LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA

POTILAAN SAAMA SÄTEILYANNOS LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA POTILAAN SAAMA SÄTEILYANNOS LANNERANGAN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Kristiina Korpi Opinnäytetyö Marraskuu 2016 Röntgenhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Röntgenhoitajakoulutus KORPI KRISTIINA:

Lisätiedot

Hammasröntgentutkimusten termoluminesenssidosimetria

Hammasröntgentutkimusten termoluminesenssidosimetria Pro gradu -tutkielma Lääketieteellisen fysiikan suuntautumisvaihtoehto Hammasröntgentutkimusten termoluminesenssidosimetria Anna Kelaranta 30.5.2011 Ohjaaja: FT Arvi Hakanen Tarkastajat: Dos. Antti Kosunen

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa

Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa Naisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa GP 12.12.2014 Fysikaalinen säteily eli absorboitunut D (Gy = J/kg) = energiamäärä (J) jonka säteilyn vuorovaikutuksen kautta jää kohdeaineelle per massayksikkö

Lisätiedot

Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta

Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta Determining patient dose in mammography from digital image information Eero Kauppinen Lisensiaattityö Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

12/18/2013. Unohtuneita asioita. Vastekäyrä. Sisältö. L26-27 Säteilyn biologiset vaikutukset. Ekvivalentti annos H T [Sv] Säteilyn laatukerroin w R

12/18/2013. Unohtuneita asioita. Vastekäyrä. Sisältö. L26-27 Säteilyn biologiset vaikutukset. Ekvivalentti annos H T [Sv] Säteilyn laatukerroin w R Annosvaste ~ Vaikutuksen todennäköisyys 12/18/2013 Unohtuneita asioita L26-27 Säteilyn biologiset vaikutukset Radiolääkkeistä: Uusia PET-radiolääkkeitä on kehitetty runsaasti viime vuosina Syöpä: apoptoosi,

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1

Lisätiedot

1. SÄTEILY JA IHMINEN SISÄLLYS

1. SÄTEILY JA IHMINEN SISÄLLYS 1. SÄTEILY JA IHMINEN SISÄLLYS 1. Mitä säteily on ja miten se voidaan jakaa? 2. Miten ionisoiva säteily vuorovaikuttaa (valosähköinen absorbtio ja compton sironta tarkemmin) aineen kanssa ja miten se vaikuttaa

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Jarmo Ala-Heikkilä, VIII/2017 Useissa tämän kurssin laskutehtävissä täytyy ensin muodostaa tilannekuva: minkälaista säteilyä lähteestä tulee, mihin se kohdistuu,

Lisätiedot

Pinta-annokset 5-10-vuotiaiden lasten thoraxtutkimuksissa

Pinta-annokset 5-10-vuotiaiden lasten thoraxtutkimuksissa Pinta-annokset 5-10-vuotiaiden lasten thoraxtutkimuksissa Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, röntgenhoitaja Opinnäytetyö 3.4.2007 Eva-Stiina Karvonen Satu Kunnari Katri Savolainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Säteilybiologiaa Erikoistuvien päivät Kuopio 25-26.1.2013 Jan Seppälä Sairaalafyysikko Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Solukuolema johtuu pääosin DNAkierteiden vauriosta. Solu pyrkii korjaamaan

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa

Lisätiedot

17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset

17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset PÄÄTÖS 17.8.2006 12/310/06 TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTÖNAIKAISET HYVÄKSYTTÄ- VYYSVAATIMUKSET Röntgenkuvaus- ja läpivalaisulaitteet ja tietokonetomografialaitteet Säteilyn lääketieteellisestä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI RENOCIS Valmisteyhdistelmä teknetium ( 99m Tc)-sukkimeeri -injektionestettä varten. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Dimerkaptomeripihkahappo (DMSA) : 1

Lisätiedot

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD (XURRSDQNRPLVVLR Euroopan komissio 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW

Lisätiedot

Naisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa

Naisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa Säteilyannoksen johtoketju Aktiivisuudesta tai röntgensäteilytyksestä säteilybiologiseen riskiarvioon Naisten säteilyriskit röntgentutkimuksissa HLSINGIN YLIOPISTO FYSIIAN LAITOS Hyvinkää, 22.4.2015 Mika

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU

YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU OHJE YVL 7.10 / 29.1.2002 YDINLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN ANNOSTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYLAIN JA -ASETUKSEN MÄÄRÄYKSET 3 3 SÄTEILYALTISTUKSEN VALVONTA 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Reaaliaikainen annostarkkailu

Lisätiedot

5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset

5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset ST-koulutus 17.5.2016, Naistenklinikka Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi

Lisätiedot

Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari

Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Lappeenrannan teknillinen yliopisto School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Käsien ekvivalenttiannosten määritys ja osakehoannosten

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Sädehoidon annossuunnittelu Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Annossuunitelman tekeminen Annossuunnittelukuvaus, TT MRI, PET? - Kuvafuusio Hoitokohteen määrittely (piirtäminen) Hoitoannoksen määrittäminen

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA

SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA Outi Tahvanainen ja Laura Väätäjä SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA Kuvausparametrien vaikutus säteilyannokseen ja kuvanlaatuun SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN

Lisätiedot

3/8/2016. Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa. Euroopan yhteisöjen säädökset

3/8/2016. Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa. Euroopan yhteisöjen säädökset Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 8.3.2016, ST-koulutus Meilahti, ls 3 Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säädökset

Lisätiedot

POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA

POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Röntgenhoitaja 2012 Samuli Nieminen POTILASANNOKSET LANNERANGAN NATIIVIRÖNTGEN- KUVAUKSESSA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Säteilysuojelun perussuositukset 2007

Säteilysuojelun perussuositukset 2007 / HELMIKUU 2009 A Säteilysuojelun perussuositukset 2007 Suomenkielinen lyhennelmä julkaisusta ICRP-103 R. Mustonen, K-L. Sjöblom, R. Bly, R. Havukainen, T.K. Ikäheimonen, A. Kosunen, M. Markkanen, W. Paile

Lisätiedot

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Gynaecologi Practici 5.12.2012 Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Wendla Paile Säteilyturvakeskus α e - DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Ionisoivan säteilyn vaikutukset Suorat

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Edicis 2 mg valmisteyhdistelmä radioaktiivista lääkettä varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Edicis-injektiopullo sisältää

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot