KYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 KYYVEDEN KALASTUSALUEEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

2 2

3 Sisältö 1. Johdanto Veneenlaskuverkoston rakenteet... 6 Luiskan rakenne... 7 Laituri ja karimerkki... 7 Paikoitusalue ja opasteet... 7 Ilmoitustaulu Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit... 8 Kyyveden osakaskuntien lupa-alueet... 8 Kyyveden kalastusalueen viehekalastusalue... 8 Naarajoen melontareitti Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio... 9 Veneenlaskuverkoston nykytila... 9 Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta... 9 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Kyyveden kalastusalueen tärkeimmät kehittämiskohteet Pienvesistöjen kehittämiskohteet Rahoitusmahdollisuudet Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Yhteistyöhankkeet Kunta- ja yritysrahoitus Kalatalouden edistämismäärärahat Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Työryhmän jäsenet

4 4

5 1. Johdanto Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Veneenlaskuverkoston nykytilan kartoittaminen ja kohteiden kunnostustarve sekä uusien luiskien tarpeellisuus nähtiin useilla alueille keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Luonto- ja mökkimatkailun sekä kalastuksen ja siihen liittyvien palvelujen kehittäminen on tärkeä osa maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana kesämökit, kalastusmatkat ja omatoimiveneily. Luonto- ja kalastusmatkailun lisääntyessä kattava veneenlaskuluiskaverkosto, laiturit ja parkkialueet sekä opastaulut ovat tärkeä osa kalapaikkojen saavutettavuutta. Toimivat veneenlaskuluiskat palvelevat matkailijoiden ja yrittäjien lisäksi vapaa-ajan ja vakituisten asukkaiden tarpeita. Kyyvesi on Etelä-Savon tunnetuimpia kuhavesistöjä ja suosittu vapaa-ajan asuntojen kohde. Erinomaisen kuhakannan ja keskeisen sijainnin vuoksi Kyyveden vesistö- ja kalastusmatkailua on mahdollista kehittää parantamalla kohteen saavutettavuutta. Olemassa olevat veneenlaskupaikat ja uudet luiskapaikat sekä niiden tarpeellisuus käsiteltiin hankkeen työryhmissä. Kohteet priorisoitiin luonto- ja kalastuskohteiden perusteella. Tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin alueet, joissa on viehekalastusalueita tai laajoja osakaskuntien lupa-alueita. Yksittäiset pienten järvien tai pelkästään osakaskuntien kalastusta palvelevat luiskapaikat on poistettu priorisoinnin yhteydessä. Veneenlaskupaikkojen kunnostustarve selvitettiin keräämällä tietoa hankkeen työryhmissä ja osin projektihenkilöt kiersivät kartoittamassa kohteita. Kyyveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelma ohjaa jatkossa kohteiden korjaustarpeita ja uusien veneenlaskupaikkojen rakentamista. Oleellisena osana on rahoituksen järjestäminen ja uusien veneenlaskupaikkojen osalta neuvottelut tiehoitokuntien ja maanomistajien kanssa. Kohteiden rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu kohdassa 5. 5

6 2. Veneenlaskuverkoston rakenteet Veneenlaskupaikat ovat yleensä läpikulkupaikkoja, joista veneet lasketaan vesistöön ja nostetaan pois. Niiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon arvioitu käyttö. Kattavalla veneenlaskuverkostolla ohjataan liikkumista vesistöihin. Tässä suunnitelmassa on keskitetty kohteisiin, joiden käyttöaste tulee olemaan korkea. Perusrakenteet ovat betoniluiska, laituri, parkkialue, ilmoitustaulu ja opasteet. Kalataloudellisesti tärkeiden pienvesistöt, joissa on hyvä kuhaja haukikanta on otettu omaksi kokonaisuudeksi, joita tulisi kehittää esim. kyläyhdistysten ja osakaskuntien yhteistyöllä, mm. Leader-rahoitusta hyödyntäen. Kuva 1. Kolme keskeisintä rakennetta veneenlaskua ja nostoa ajatellen ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi tarvitaan opasteet ja infotaulut. 6

7 Luiskan rakenne Pelkästään luontomatkailun ja kalatalouden tarpeisiin tehtävät luiskat voivat olla joko betoni- tai sorarakenteisia. Periaatteessa soraluiska riittää pienemmissä vesistöissä, mutta rakennusmateriaali määräytyy luiskan sijainnin sekä käyttöasteen mukaan. Betoniluiskien rakentaminen on tarpeellista paikkoihin, joissa on paljon käyttäjiä tai jotka ovat suurten vesistöjen reunoilla alttiita aallokon aiheuttamalle kulutukselle. Palo- ja pelastusviranomaisten tarvitsemien luiskien tulee olla betonisia, leveydeltään vähintään 3,8 metriä, kaltevuudeltaan korkeintaan 1:6, syväykseltään vähintään 1,8 metriä ja pituudeltaan vähintään 20 metriä. Laituri ja karimerkki Yleensä veneenlaskupaikan rannan profiili ja rakenne ei mahdollista veneiden väliaikaista vetoa rantaan, tällöin tulee rakentaa laituri. Luiskien lähellä vesistöissä mahdolliset vaaraa aiheuttavat kivet tulee hävittää tai merkitä. Varsinkin ensimmäisiä kertoja luiskia käyttävien veneilijöiden ja veneiden turvallisuuden kannalta asia on tärkeä. Paikoitusalue ja opasteet Paikoitustilan tarve määräytyy kalastus- ja luontomatkailukohteet käyttäjämäärien ja kohteen sijainnin mukaan. Venetrailereiden käsittely ja säilytys tulee ottaa huomioon. Järjestetyllä paikoitusalueella vähennetään ympäristön kulumista ja luvatonta pysäköintiä yksityisille maille. Veneluiskamerkeillä tulee opastaa liikenne kohteelle. Opasteiden asettamisesta ja luvista saa tietoa ELY-keskuksen tieliikenne asioita hoitavilta henkilöiltä. Ilmoitustaulu Luonto- ja kalastuskohteiden kehittäminen ja käyttäjien tietoisuuden lisääminen sekä liikkuminen vesistöstä toiseen edellyttää hyvää tiedottamista. Ilmoitustaulun rakentaminen veneenlaskupaikan yhteyteen on tehokas keino tiedottaa ajankohtaisista asioista mm. osakkaille, kalastajille ja matkailijoille. Tietoja kannattaa jakaa mm. alueen palveluista, kalakannoista, istutuksista ja kalastuslupaehdoista. 7

8 3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit Kyyveden osakaskuntien lupa-alueet Kyyvedellä on toteutunut osakaskuntien yhdistämisiä ja kehityksen uskotaan jatkuvan lähivuosina. Suuret osakaskunnat ovat usein riittäviä viehe- ja verkkokalastusalueita. Kyyveden kalastusalueen viehekalastusalue Kyyveden kalastusalueen viehekalastusalueeseen kuuluu yli hehtaaria yhtenäistä lupaaluetta. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista Naarajoen melontareitti Naarajoki saa alkunsa Naarajärvestä ja laskee Niskajärveen. Jokiosuuden pituus on 20 kilometriä ja pudotuskorkeutta tulee noin 4 metriä. Hieman ennen Niskajärveä tullaan Välijoen kylän sillalle, johon yhden päivän retken voi päättää. Melontareitti jatkuu halutessa myös Nykälänjoen, Kyyveden, Rauhavirran, Rauhajärven ja Läsäkosken kautta aina Puulalle asti. Naarajoen melontareitin esittely löytyy Pieksämäen kanoottiseuran internet-sivuilta Kuva 2. Kuhakannat lisäävät vetovoimaa sekä kotitarve- ja virkistyskalastuksen suosiota. 8

9 4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio Kyyveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämisessä on huomioitu kolme keskeisintä rakennetta betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Lisäksi olisi hyvä olla opasteet ja yleiset opastaulut rannalla. Koordinaattijärjestelmä on ETRS89 maantieteellinen koordinaatisto. Veneenlaskuverkoston nykytila Kyyveden kalastusalueella on vain kaksi olemassa olevaa betoniluiskaa, joissa toisessa on myös parkkialueet ja laiturit kunnossa. Ainoa toimiva kokonaisuus on Haukivuoren sataman veneenlaskupaikka. Henkisalmessa on betoniluiska, mutta parkkialue ja laituri puuttuvat. Ottaen huomioon Kyyveden erinomainen kuhakanta ja laaja viehekalastuslupa-alue sekä lukuisat osakaskuntien yhdistämishankkeet, on erittäin tärkeää parantaa Kyyveden saavutettavuutta veneenlaskuverkoston rakentamisella. Kalastusalueen osalta kattava veneenlaskuverkosto käsittäisi luiskapaikkoja vähintään 6 kpl eri puolelle Kyyvettä. Olemassa olevia luonnonluiskapaikkoja voidaan hyödyntää uusissa rakentamiskohteissa. Lisäksi on vähäisempiä tarpeita kehittää paikallisesti pienempien vesistöjen kuten Rauhajärven saavutettavuutta sekä erityisesti kylärantojen veneenlaskupaikkoja. Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, ei rakentamistarvetta Haukivuoren veneenlaskuluiska, Kyyvesi (510259, ) Kuva 3. Kyyvedellä on vain kaksi veneenlaskupaikkaa, Henkisalmi ja Haukivuori. 9

10 Kuva 4. Kyyveden saavutettavuus on nykyisin heikko. 10

11 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Veneenlaskuverkosto ja kalastuskohteiden saavutettavuus on erittäin heikko. Kyyveden kalastusalueelle tarvitaan 5-7 korkeatasoista veneenlaskupaikkaa. Tällä hetkellä on vain yksi kohde valmiina ja Henkisalmen kohdetta tulee kehittää mm. parkkialueiden osalta. Lisäksi tarvitaan luonnonluiskapaikkojen kehittämistä tai kokonaan uusia kohteita. Kehittämiskohteet: 1) Henkisalmen veneenlaskupaikka 2) Kapustasalmen veneenlaskupaikka 3) Munninselän veneenlaskupaikka 4) Joussaaren veneenlaskupaikka 5) Nykälän veneenlaskupaikka 6) Ohenlammen veneenlaskupaikka 7) Kanavan veneenlaskupaikka Kyyveden kalastusalueen tärkeimpien veneenlaskupaikkojen rakentaminen (7 kpl) maksaa noin Kustannuksiin vaikuttaa materiaalien valinta, hankintatapa, talkootyön osuus ja hankkeiden toteutustapa. Kyyveden ja Rauhajärven kehittämiskohteiden rakentaminen tulisi toteuttaa laajemman yhteistyöhankkeen avulla, josta on esitys taulukossa 1. Kyyveden kalastusalueen tärkeimmät kehittämiskohteet 1. Henkisalmen veneenlaskuluiska, Kyyvesi (499150, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja laituri Rakentamistarpeet: Parkkialueiden lisääminen ja opasteet Kustannusarvio: Kapustasalmen veneenlaskuluiska, Kyyvesi (507376, ) Nykyiset rakenteet: Betoniosa 4m, josta yli 10 cm pudotus veteen ja parkkialueet Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja opasteet Kustannusarvio: Munninselän veneenlaskuluiska, Kyyvesi (499724, ) Nykyiset rakenteet: Ei rakenteita Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet, tien parannus ja opasteet Kustannusarvio: Joussaaren veneenlaskuluiska, Kyyvesi (496524, ) 11

12 Nykyiset rakenteet: Lyhyt laituri ja yksityinen veneenlaskupaikka Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueiden laajentaminen ja opasteet Kustannusarvio: Nykälän veneenlaskuluiska, Kyyvesi (499290, ) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet ja opasteet Kustannusarvio: Ohenlammen veneenlaskuluiska, Kyyvesi (505170, ) Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet ja opasteet Kustannusarvio: Kanavan veneenlaskuluiska, Rauhajärvi (496598, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska ja pieni parkkialue. Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueet ja opasteet Kustannusarvio: Pienvesistöjen kehittämiskohteet Pienvesistöihin tarvitaan 3-4 veneenlaskupaikkaa, joista osa voi olla luonnonluiskia. Kohteet soveltuvat kylien ja maaseudun kehittämiskohteiksi, kuten Leader -rahoitukseen. Kohteet ovat Pitkäsjärven, Niskajärven ja Iso-Naakkiman veneenlaskupaikat. Pienvesistöjen saavutettavuuden parantaminen maksaisi noin euroa. 1. Pitkäsjärven veneenlaskuluiska, Pitkäsjärvi (497212, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska, parkkialuetta ja uimaranta Rakentamistarpeet: Luonnonluiska, laituri, tienparannus ja opasteet Kustannusarvio: Niskajärven veneenlaskuluiska, Niskajärvi (498387, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska Rakentamistarpeet: Laituri ja parkkialueet, betoniluiska ja opasteet Kustannusarvio: Iso-Naakkiman veneenlaskupaikka (509564, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska Rakentamistarpeet: Laituri, parkkialueet, betoniluiska ja opasteet Kustannusarvio:

13 Kuva 5. Kyyveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet. 13

14 5. Rahoitusmahdollisuudet Veneenlaskuverkostot palvelevat laajasti vesialueen omistajia, vapaa-ajan asukkaita, kalastajia, matkailijoita, yrityksiä ja muita vesistön käyttäjiä. Kohteita hyödyntävät mm. kalanpoikasten istuttajat ja kalastustapahtumien järjestäjät. Kyläyhteisöjen, osakaskuntien, kalastusalueiden ja kuntien kannalta kattava veneenlaskuverkosto on tärkeä palvelu vesistön käyttäjille. Kohteiden yleishyödyllisyyden vuoksi vastuu rahoituksesta on usealla organisaatiolla, päävastuu on kuitenkin osakaskunnilla, kalastusalueille, alueen kunnilla ja kaupungeilla. Osakaskuntien yhdistäminen tehostaa ja tuo säästöjä osakaskuntatoimintaan sekä lisää kalastuslupatuloja laajempien lupaalueiden ja tehokkaamman tiedotuksen ansiosta. Viehekalastusalueilla ja suurilla osakaskunnilla on taloudellisia resursseja edistää verkoston rakentamista ja toimia osarahoittajana hankkeissa. Seuraavassa on esitetty keskeisiä rahoitusmahdollisuuksia rakentamishankkeiden edistämiseksi. Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Leader-toiminnan tavoitteena on maaseudun kehittäminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Leader-ryhmien rahoitus koostuu alueen kuntien ja kaupunkien sekä EU:n maaseuturahaston varoista. Rahoittamisen lisäksi ryhmät auttavat hankeajatusten jalostamisessa valmiiksi hankesuunnitelmaksi. Etelä-Savon alueella toimii kolme eri Leader-ryhmää. Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti: yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri, paikallisten palveluiden kehittämiseen, elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Veej jakaja ry on Leader-ryhmä jonka alueeseen kuuluu Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala, Ristiina sekä Mikkelin maaseutuosat. Rajupusu Leader ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Leader-periaatteiden mukaisesti. Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Piällysmies ry toimii Enonkosken ja Heinäveden kuntien sekä Savonlinnan maaseutualueilla. 14

15 Yhteistyöhankkeet Maakuntaliiton, kuntien ja kaupunkien, valtion, kalastusalueiden, osakaskuntien ja yritysten yhteisrahoitteiset hankkeet ovat luontevin rahoitusmuoto suurempien rakentamishankkeiden rahoittamisessa. Yritysten rahoitusta ei ole aikaisemmin hyödynnetty laajemmin veneenlaskuverkoston kehittämisessä, mutta luonto- ja kalastusmatkailun suurimpia hyötyjiä ovat yritykset lisääntyneen ostovoiman ansiosta. On selvää, että veneenlaskuverkoston kehittäminen vaatii suuren yhteisrahoitteisen rakentamishankkeen. Kunta- ja yritysrahoitus Kunnat ja kaupungit ovat tapauskohtaisesti myöntäneet yksittäisiin pieniin hankkeisiin suoraa rahoitusta esim. kalastusalueen tai kyläyhdistysten toteuttamiin veneenlaskupaikkojen rakentamiseen tai kunnostamiseen. Yritysrahoituksen hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkeää, koska ne ovat keskeisiä hyödynsaajia palvelu- ja matkailutulojen kasvaessa ja lisääntyneen ostovoiman kautta. Kalatalouden edistämismäärärahat ELY-keskukset myöntävät vuosittain kalastusalueille tukea mm. vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. Veneenlaskupaikat kuuluvat rahoitettavien hankkeiden joukkoon, mutta määrärahan vähäisyydestä johtuen avustuksen suuruus on vaatimaton suurien hankkeiden toteuttamiseen. Lisätietoa ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi, Seppo Reponen. Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Maaseuturahaston kautta on mahdollista rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, matkailua, yhteistoimintaa ja alueen kehittämistä edistäviä infra -hankkeita, kuten veneenlasku- ja taukopaikkoja. Etelä-Savon ELY-keskus on rahoittanut aikaisemmin myös muista rahoituslähteistä hankkeita, jotka edistävät mm. luonto- ja kalastusmatkailua sekä yritystoimintaa. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämä maakunnan kehittämisraha on yksinomaan kansallinen, alueiden kehittämiseen tarkoitettu määräraha. Määrärahalla on toteutettu sellaisia kehittämishankkeita, joita ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa EU:n ohjelmista. 15

16 Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Veneenlaskuverkoston rakentaminen ja kehittäminen on mahdollista toteuttaa laajan yhteistyöhankkeen avulla. Hankkeessa korjataan ja parannetaan joko pelkästään Kyyveden tärkeimmät kehittämiskohteet tai myös pienvesistöjen kohteet. Taulukossa 1. on esitetty rahoitussuunnitelma rakentamishankkeen valmistelu varten. Tässä ei ole otettu kantaa hankkeen valmistelijasta ja hallinnoijasta tai työn suunnittelusta ja ohjaamisesta. Taulukko 1. Yhteistyöhankkeen rahoitusluonnos. RAHOITTAJA SUMMA, 2 VUODEN AIKANA KOHTEET Kapustasalmen osakaskunta Kyyveden läntiset ja pohjoiset osakaskunnat sekä Rauhajärven osakaskunnat Kyyveden kalastusalue ja viehekalastusalue Pieksämäen kaupunki Nimetyt kehittämiskohteet Mikkelin kaupunki Maakuntaliitto, ELY-keskus ja metsähallitus, paikalliset toimintaryhmät tai maaseuturahasto Yritykset YHTEENSÄ

17 6. Työryhmän jäsenet Pekka Häkkinen, Pieksämäen kaupunki, Niskakosken ja Pyhäluomasen osakaskunnat Seppänen Heikki, Kyyveden kalastusalue Olli Kauppinen, Kyyveden kalastusalue Pekka Partti, Kyyveden kalastusalue Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Miikka Kirjalainen, Parkkola 2 osakaskunta Jorma Kuitunen, Hokka - Honkikylän osakaskunta Veikko Lähteenmäki, kalastusmatkailun edustaja Mika Pihlaja, kalastusmatkailun edustaja Ahti Lindgren, Hirvensalmen kunta Seppo Pyyhtinen ja Jukka Siikonen, Kangasniemen kunta Annamari Huttunen, Mikkelin kaupunki Matti Laukkarinen, Ryökäsvesi - Liekune yhteisalue Eero Hölttä, Puulan kalastusalue ja Koveron osakaskunta Raimo Nousiainen, vetouistelijat / koskikalastuskohteen edustaja Matti Huitila, koskikalastuskohteen edustaja Jani Kärpänen, Luhtasen osakaskunta. Veli Leppä, Mäntyharjun kunta Yrjö Kyyhkynen, Mäntyharjun kalastusalue Esko Honkanen Hurrilan osakaskunta Simo Mikkanen, Ripatin osakaskunta Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Antti Mustonen, Virransalmen osakaskunta Jari Marttinen, Ryökäsvesi Liekune yhteisalue Markku Tiilikainen, Nurmaa Leppäniemen osakaskunta Teemu Hentinen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Joonas Rajala, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Eetu Karhunen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY-keskus 17

18 18