MUSTIONJOKI SUOJELTAVA LUONTOHELMI SVARTÅN EN SKYDDSVÄRD PÄRLA AV NATUREN
|
|
- Jarmo Majanlahti
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUSTIONJOKI SUOJELTAVA LUONTOHELMI SVARTÅN EN SKYDDSVÄRD PÄRLA AV NATUREN Mustionjoki helmeilee/esko Vuorinen/
2 Karjaanjoen vesistö on Uudenmaan suurin vesistöalue (2050 km 2 ) Svartåns vattendrag Den största vattendraget i Nyland
3 Mustionjoki on 26 km pitkä, keski-virtaama on 19,4 m 3 /s Svartån 25 km, medelflöde 19,4 m 3 /s
4
5
6
7 Lohijoki Laxälv Lajeina sekä lohi (VU) että taimen (CR) Arter: lax och öring Lohikanta kuollut sukupuuttoon Laxstammen utdöd Taimenta vesistön latvoilla Öring finns i källflöden
8 Muita vaelluskalalajeja Andra vandringsfiskarter Vimpa (LC), siika (EN), nahkiainen (NT), ankerias (EN) Vimba, sik, nejonöga, ål Kannat erittäin heikkoja tai istutusten varassa Stammarna ytterst svaga eller beroende av planteringar
9 Simpukkajoki Musselån Joessa esiintyvät kaikki seitsemän suursimpukkalajia Alla finska stormusselarter förekommer Natura 2000: perusteena jokihelmisimpukan eli raakkujen sekä vuollejokisimpukoiden suojelu Nätverket Natura 2000: som grund för skyddet förekomsten av flodpärlmusslan och tjockskalig målarmussla
10 Natura 2000 Taimen ja lohi raakuntoukan väli-isäntänä eli raakkujen elvyttäminen vaatii lohen ja taimenen palauttamista Lax och öring fungerar som värd för flodpärlmusslans larver, återupplivning av flodpärlmusslan kräver återskapning av lax- och öringsstammar kalatiet fiskvägar uomakunnostukset restaurering av ån och sidobäckar vedenlaadun parantaminen förbättrandet av vattenkvalitet
11 Natura-luontotyypit Natura habitat Natura-perusteena myös sivupuroista neljä, jotka edustavat luontotyyppiä 3260 (pikkujoet ja purot) Fyra sidobäckar representerar naturtyp 3260 (små bäckar och åar) Gammelbybäcken Storängsbäcken-Krabbäcken Ingvalsbybäcken Mossabäcken
12
13 Vuollejokisimpukka (Unio crassus) VU Tjockskalig målarmussla Mustionjoen kanta yli 1 milj. kpl Stammen över 1 miljon individer Hyvinvoiva ja lisääntyvä (väli-isännäksi kelpaavat mm. monet särkikalat) Mår bra, förökar (mörtfiskar duger som värd) Rauhoitettu Fridlyst Tiukasti suojeltu (luontodirektiivin IVa-laji) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen kielletty Strängt skyddad (naturdirektiv IVa) förbjudet att förstöra och försämra platser musslorna förökar sig och rastar
14 Muita luonnonarvoja Andra naturvärden Etelänhernesimpukka VU Trekantig ärtmussla Saukko NT Utter Koskikara VU, virtavästäräkki VU, kuningaskalastaja CR Strömstare, forsärla, kungsfiskare Puropunakalvo LC Bäckstenhinna (Hildenbrandia rivularis)
15 Mustionjoki Svartån Vesipuitedirektiivi: Mustionjoki voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, jossa tavoitteena hyvä ekologinen potentiaali Vattenramdirektivet: Svartån är et kraftigt modifierat vatten, där målet är god ekologisk potential Natura 2000: raakku! Natura 2000: flodpärlmussla! Kalatiestrategian huippukohde Prioriterad objekt i nationell fiskvägstategin
16 Kulkureitti ja kalastusalue En vattenled och ett fiskeområde Jo esihistoriassa tärkeä reitti sisämaasta rannikolle Redan i förhistoriska tider en viktig vattenled mellan kusten och inlandet Historiallisesti Uudenmaan ainoa lohijoki Den enda historisk känd egentliga laxälv i Nyland Joen suu (Karjaalta alas) keskiajalla virolaisten munkkien läänitys, Skavistad, nimenomaan lohenpyynnin takia Åmynningen från Karis nedströms var i medeltiden en förläning för estniska munkar för laxfiskets skull, kändes med namn Skavistad
17 Voimaa ruukeille ja myllyille Kraftkälla för bruk och kvarnar Jokea on käytetty ruukkien ja myllyjen voimana mm. Suomen ensimmäinen rautaruukki Mustio 1561 teollisuuden kehto Används för bruk och kvarnar t.ex. Svrtå brik, den första bruket i Finland 1561 industrins vagga Joessa säilyi pitkään vapaa väylä Kungsled sparades i ån länge
18
19 Sähkövoimaa Elkraft Neljä voimalaa rakennettiin 1900 luvun alkupuolella: Mustionkoski, Peltokoski, Pinjaistenkoski (Billnäs) ja Åminnefors De fyra kraftverken byggdes i början av talet: Fabriksfallet, Åkerforsen, Billnäsforsen, Åminneforsen Åminneforsin voimalapadon uudistaminen 1956: lohi ja taimen hävisivät Förnyelsen av Åminnefors damn 1956: laxen och öringen dog ut
20
21 Kalakantojen uudelleenluominen Nykytilanne: Mustionjoen oma lohikanta on kuollut sukupuuttoon. Taimenta on Mustionjoen alueella jäljellä mahdollisesti enää yhdessä sivupurossa, mutta vesistön yläjuoksulla on säilynyt lukuisia luonnonvaraisia alkuperäisiä taimenkantoja. Tavoite: Emokalakanta ja istutukset vesistön omasta taimenkannasta.
22 Raakkujen lisääminen Nykytilanne: Mustionjoen raakkukanta on vähälukuinen ja iäkäs, eikä ole lisääntynyt enää useampaan vuosikymmeneen. Tavoite: Raakkuja lisätään ja istutetaan. Luontainen lisääntyminen käynnistyy.
23 Ohitusuomat/kalatiet Nykytilanne: Mustionjoessa on neljä voimalaitospatoa, jotka estävät kalojen nousun merestä ja vaikeuttavat huomattavasti niiden alasvaellusta. Tavoite: Ohitusuomat toimivat kalojen nousureitteinä ja tarjoavat korvaavaa lisääntymis- ja elinaluetta lohikaloille ja raakulle.
24 Uomien kunnostukset Nykytilanne: Voimatalouden ja maatalouden tarpeisiin tehdyt perkaukset ovat yhdessä vesistörakentamisen kanssa hävittäneet vaelluskalojen ja simpukoiden alkuperäiset lisääntymis- ja elinalueet tai heikentäneet merkittävästi niiden laatua. Kunnostuksilla voidaan lohikalojen vuosittaista poikastuotantopotentiaalia kasvattaa vaelluspoikasesta vaelluspoikaseen ja luoda samalla riittävästi tervettä joenpohjaa, jossa pikkusimpukoiden kehitys onnistuu. Tavoite: Uomakunnostusten toimeenpano.
25 Kalojen merivaelluksen turvaaminen Nykytilanne: Mustionjoki laskee kapeaan vuonomaiseen Pohjanpitäjänlahteen, jonka läpi lohien ja meritaimenten on vaellettava noustessaan kudulle Mustionjokeen. Pohjanpitäjänlahdella on runsaasti verkkokalastusta, joka saattaa verottaa huomattavasti jokeen nousevia vaelluskaloja. Tavoite: Kutuvaellus turvataan Pohjanpitäjänlahden alueella kalastuksensäätelytoimien avulla.
26 Vedenlaadun parantaminen Nykytilanne: Kiintoaineskuormitus heikentää suursimpukoiden ja lohikalojen lisääntymistulosta. Tavoite: Kiintoaineskuormituksen vähentäminen.
27 Kalastus ja matkailu Nykytilanne: Kalastus on huonosti organisoitu. Joen virkistysmahdollisuudet ovat heikosti hyödynnetty. Tavoite: Joen ja kalaston hyödyntäminen virkistykseen ja matkailuun järjestetään kestävällä tavalla.
28 Kalatiesähkö? Aloite kalastajilta ja virtavesikunnostajilta Kuluttaja sitoutuu maksamaan sähkölaskussaan pienen kalatiemaksun sähköyhtiö sitoutuu rakentamaan kalateitä
29 Billnäsin kalatie FCG/Jan Tvrdý
30 Billnäsin kalatie FCG/Jan Tvrdý
31 Billnäsin kalatie FCG/Jan Tvrdý
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio
Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen
LisätiedotLänsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Jäsenet vesien käyttäjiä kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Visio ja tavoitteet
LisätiedotUusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla
Uusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla Vesienhoidon aluetilaisuus Lohjalla 25.2.2015 Jaana Pönni toiminnanjohtaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa
LisätiedotMonitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi
Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mika Marttunen & Mikko Dufva Tavoitteet ja toteutus Selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukka-
LisätiedotOle selvillä vesistä tule messiin palauttamaan lohikalat Karjaanjokeen
Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan lohikalat Karjaanjokeen LUVY:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustion Linna Kuva: Aki Janatuinen Ohjelma Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotTOIMIVATKO KALATIET?
Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen
LisätiedotPlaneringsprojekt Svartå fiskevägar och översvämningskydd
Planeringsprojekt Svartå fiskevägar och översvämningskydd Mustionjoen kalatiet ja tulvasuojelun suunnittelu Infotillfälle Tiedotustilaisuus 25.5.2016 1 Karisåns vattendrag Karjaanjoen vesistö Allmänt 3
LisätiedotTervetuloa Hiidenvesi-iltaan!
Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan! 17:30 Kahvitarjoilu 18:00 Tilaisuuden avaus Toiminnanjohtaja Jaana Pönni, LUVY ry Karjaanjoen vesistövisio 2021 Tavoitteena lohikalat Karjaanjoen vesistöön missä mennään?
Lisätiedot2016-2021. Lohikalat Karjaanjoelle - vesistövisio 2021
2016-2021 Lohikalat Karjaanjoelle - vesistövisio 2021 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 16.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Länsi-Louhenkatu 31, 08100
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotOHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi
LisätiedotKARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA
KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 468/2005 vp Hiitolanjoen ennallistaminen ja merkitys lohijokena Eduskunnan puhemiehelle Hiitolanjoki on 53 km pitkä Rautjärven Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki, josta 8 km on
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/8 14.4.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 24.3.2015 8 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettujen Relander ym. aloitteesta Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamiseksi
LisätiedotPeltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori
Etelä-Suomi Päätös Nro 204/2011/4 Dnro ESAVI/72/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2011 ASIA Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori
LisätiedotFreshabit LIFE Varsinais-Suomi
Freshabit LIFE Varsinais-Suomi Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.12.2016 Varsinais-Suomen ELY FRESHABIT Kiskonjoki vapaaksi ja Karvianjoki kuntoon Uittoperkaukset sekä maankuivatus
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 6.2.2018 Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto 2 Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen
LisätiedotTeemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotKokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kokemäenjoen kalatalous Kalastusbiologi Leena Rannikko arsinais-suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen tunnuslukuja esistöalueen pinta-ala 27 046 2 Jokiosuus 112 Putouskorkeutta 57,5 m
LisätiedotVantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotPienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena
Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 11/ (8) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 11/2015 1 (8) Asia tulee käsitellä 10 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuutettu Jukka Relanderin ym. valtuustoaloitteesta koskien Vanhankaupunginkosken
LisätiedotAlueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro
Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013
LisätiedotFreshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä
Freshabit LIFE Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Kaikkien aikojen isoin LIFE hanke Kokonaisbudjetti noin 20 milj
LisätiedotMUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan
LisätiedotRIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,
LisätiedotAki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki
Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Ekologiset yhteydet- seminaari 9.3.2012 @ Helsinki Sisältö Toiminnan perusta Virhon kunnostustoiminta Miksi pienvesiä? Tyypillinen työllisyyshankkeen
LisätiedotFreshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus
Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus 15.3.2018 Freshabit LIFE IP -hanke Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Budjetti yli 25 milj EU LIFE
LisätiedotVedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö
Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotMiten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki
Miten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki SLL:n Kalatieseminaarissa 6.10.2017 Piia Nordström Mustionjoen kalatiehankkeen ohjausryhmä Raaseporin kaupunki, yhdyskuntatekniikka Vesitalouden DI, TKK 2002
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotAlasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki
MUSTIONJOEN KALATIET JA ALASVAELLUSRAKENTEET Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Kalateiden rakentaminen käynnissä Åminnefors ja Billnäs valmistuvat 2019 2020 Rakennuttaja: Raaseporin kaupunki. Yleissuunnittelu:
LisätiedotBillnäsin ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaava NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA
FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaava NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA 11.04.2012 FCG Finnish
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotFreshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus
Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti noin 20 milj LIFE IP EU LIFE IP
LisätiedotFreshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY
Freshabit LIFE IP Varsinais-Suomen ELY Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä 30.3.2017 Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi kautta maan Kokonaisbudjetti
LisätiedotMustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio
Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio Ari Saura, Jukka Rinne ja Teppo Vehanen RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 13/2010
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Sidosryhmäseminaari Kemijoen vesistöalueen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Rovaniemi 19.9.2017 Jouni
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotYli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat
Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotHiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen
Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные
LisätiedotVarsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen. Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari 4.2.2016 Parainen Janne Tolonen Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Esityksen sisältö 1. Valonian virtavesihankkeet
LisätiedotVIRTAVESISTÖJEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS
VIRTAVESISTÖJEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VESIENHOIDON TOIMENPIDEOHJELMA 2016-2021 UUD ELY, 1 Tunnus Vesimuodostuma Toimenpide Toimenpiteen lisätieto 15.001_001 Taasianjoen alaosa Taasianjoen vesistötyön
LisätiedotKalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin
LisätiedotLuonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella
Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus
LisätiedotMustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus
Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus Tekijät: Teppo Vehanen, Olli van der Meer, Ari Saura ja Jukka Rinne Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotPerustietoa Hiitolanjoesta
Perustietoa Hiitolanjoesta Pituus noin 45 km, josta Suomen puolella 8 km Alun perin 12 koskea, joista 7 Venäjän puolella Putouskorkeutta noin 70 m Neljä voimalaitosta, kaikki Suomen puolella Alin nousueste
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotKansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen
Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen Iijoki Foorumi 19.9.2018, Kierikkikeskus Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto Mitä vesistöaluekohtaisella vesi- tai vesistövisiolla tavoitellaan? Kokonaisvaltaista
LisätiedotKari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry Vanhankaupunginkoski Vanhankaupunginkoski on Vantaanjoen kalojen portti mereltä joelle ja joelta merelle. Vantaanjokeen nousevien emokalojen ja sieltä mereen
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotAitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF
Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille Timo Haapasalo, UEF Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustalla Autenttisuuden politiikat kalakannan luontaisuuden merkitys ihmisen luontosuhteelle
LisätiedotAjankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä
Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotKunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki
Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset
LisätiedotKiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,
LisätiedotKalatiestrategian toimeenpanon edistyminen
Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen Vesien- ja merenhoidon sidosryhmätilaisuus 12.11.2014 Helsinki Jouni Tammi, kalatalousylitarkastaja MMM/ Luonnonvaraosasto ja Mikko Koivurinta, kalastusbiologi
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus
Luontopolitiikka-kärkihanke Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Oulu 12.6.2018 Jukka Tuohino Pohjois- Pohjanmaan ELY-Keskus Vaeltavien
LisätiedotVesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle
Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotNäkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista
Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 30.1.2018 Suomen ympäristökeskus, Helsinki
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotUhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu
Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu Suomen luonnonsuojeluliiton Vesivuosi 2012 Vuoden laji: TAIMEN Suomen luonnonsuojeluliitto -Valtakunnallinen luonnonsuojelujärjestö
LisätiedotEnergiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen
Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain
LisätiedotSiuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin!
Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! LUVYn 40-vuotisjuhlaseminaari 14.4.2016, Suitian Linna Ohjelma Siuntionjoki latvoilta merelle! Ole selvillä vesistä tule messiin! 14.4.2016
LisätiedotEriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna
Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotVaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä
Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotPadot taimenen tiellä Uudellamaalla
Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,
LisätiedotPanu Oulasvirta Alleco Oy
Panu Oulasvirta Alleco Oy LUVY 40v. juhlaseminaari 19.11.2015 1. Jokihelmisimpukan biologia ja merkitys 2. Jokihelmisimpukan tila Suomessa 3. Jokihelmisimpukka Mustionjoessa Raakku elää meillä pitkälti
LisätiedotKALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon
KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon Hämeen vapaa-ajankalastajapiirin neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Olli Saari, SVK Kalakantojemme nykykunto Vaelluskalat uhanalaisia Syinä vesirakentaminen,
LisätiedotKari Kivelä, ikä 56v
Kari Kivelä, ikä 56v Työura: Yrittäjä, oma insinööritoimisto 23 vuotta. Parikymmentä vuotta konsultoivaa työtä yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi sekä kalastusmatkailuun liittyviä hankkeita. Kemijärvi
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
LisätiedotVesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä
Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotValitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013
1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17
Lisätiedot