Panu Oulasvirta Alleco Oy

Transkriptio

1 Panu Oulasvirta Alleco Oy LUVY 40v. juhlaseminaari

2 1. Jokihelmisimpukan biologia ja merkitys 2. Jokihelmisimpukan tila Suomessa 3. Jokihelmisimpukka Mustionjoessa

3 Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ennätys Pohjois-Ruotsissa: raakkuyksilön iäksi mitattu 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa saakka

4 HELMI! Margaritifera margaritifera - helmenkantaja Yhden helmen löytäminen vaati simpukan avaamista Suurin osa helmistä oli arvottomia, arvokkaimmat kuitenkin hyvin arvokkaita Helmenkalastus kiellettiin 1955

5 TUTKIMUS JA SUOJELU! Raakulla on monivaiheinen elinkierto ja tiukat elinympäristövaatimukset Varsinkin nuoret raakut ovat vaativia elinympäristön suhteen Raakku on suojeltu sekä kansallisesti että EU:n tasolla => Meillä on velvollisuus suojella raakkua

6 Monivaiheinen ja herkkä elinkierto: 1. Hedelmöitys: alkukesällä 2. Glochidiotoukka ja loisintavaihe: Alkusyksy ja talvi 3. Piensimpukkavaihe: Seuraava kesä ja 1-8 ensimmäistä elinvuotta

7 Indikaattorilaji: Lisääntyvä raakkukanta ilmentää luonnontilaista jokiluontoa Jos populaatiossa on vain aikuisia simpukoita on joen historiassa tapahtunut negatiivinen käänne

8 Yksi raakku suodattaa n. 50 l. vettä/ vrk => raakku on biologinen puhdistamo! Ylläpitää ekosysteemin toimintaa ja muodostaa hyvän elinympäristön monelle muulle lajille Jos avainlaji poistetaan koko ekosysteemi muuttuu

9 Raakun suojelu ei ole pelastanut lajia: yli 95 % Euroopan raakkupopulaatioista on kadonnut Jäljellä olevissa populaatioista valtaosassa lisääntyminen on loppunut=>häviäviä populaatioita Raakun uhanalaisuusluokitus muutettiin 2010 vaarantuneesta luokkaan erittäin uhanalainen

10 Suurimmat raakkukannat: Venäjä, Norja, Ruotsi, Skotlanti, Irlanti ja Suomi Keski-ja Etelä-Euroopassa vain jäänteitä aiemmista populaatioista => Suomi erityisasemassa lajin säilymisen kannalta!

11 Teno 3 Näätämö 1 2 Vienan Kemi Lutto 25 Oulujoki 9 Tornionjoki Kemijoki Simojoki 2 Koutajoki 1 Ähtävänjoki Pyhäjoki (kadonnut?) Lapväärtinjoki (kadonnut?) 1 Karvianjoki (kadonnut?) 3 3 Kokemäenjoki 1 Iijoki 30 Kiskonjoki (kadonnut?) 1 1 Karjaanjoki

12 Luokka Jokia % Elinvoimainen 2 2 % Ehkä elinvoimainen 10 8 % Ei-elinvoimainen (osin elinvoimainen) 50 (40) 41 % (33%) Katoamassa % Melkein kadonnut (tai jo kadonnut) 32 (5) 26 % (4 %) Yhteensä % Kadonnut >100

13 Nykyisin tunnetaan n. 120 raakkujokea Laji on häviämässä Oulun eteläpuolelta kokonaan Kestävä lisääntymisen taso vain muutamassa latvapurossa Tilanne hälyttävin pääuomissa eli entisissä tai nykyisissä lohijoissa Ilman suojelutoimia raakun levinneisyys Suomessa jää muutaman Pohjois-Suomen latvapuron varaan, joissa häviämisuhka on ilman ihmisen vaikutustakin suuri!

14 Raakulla vain vähän luontaisia vihollisia! Historiallisia uhkia: Helmenkalastus Uittoperkaus

15 Isohaaran voimala 1949

16 Åminnefors 1911/1956 Kuva J-P Vähä

17 sekä turvetuotanto, maatalous ja muu toiminta joka aiheuttaa ravinteiden, humuksen ja kiintoaineiden kulkeutumista jokiin Kuva Marko Kangas

18 *Joosten & Clarke (2002) Kuva: SLL

19 Tutkimusten mukaan: Jokien pohjasedimentin huono laatu on merkittävin raakkuja uhkaava tekijä

20 Luonnontilainen pohja O 2 O 2 O 2 O 2

21 Liettynyt pohja x x x x x x

22 Mustionjoki on Suomen eteläisin raakkujoki Ainutlaatuinen koska siellä elää kaikki seitsemän makean veden suursimpukkaamme Mustionjoen raakkukantaa on tutkittu 1970-luvun lopulta lähtien: WWF/Helsingin yliopisto luku, 1997 ja 2005; Alleco Oy

23 Junkarsborg (hävinnyt?) Vuosien tutkimukset Åkerfors-Björkkulla (hävinnyt?) Åminnefors Björkkulla-Pumpviken

24 Tavoitteet: 1. Selvittää raakkukannan tila (2010): - Simpukoiden määrä ja ikäjakauma 2. Tutkia syitä miksi kanta ei ole kyennyt lisääntymään pitkään aikaan (Åminnefors 2011): - Veden ja pohjasedimentin laatu - Simpukoiden hedelmällisyyden tutkimus

25 Alue Vuosi Raakkuja Kuoria Ikärakenne Lähde Åminnefors % Pääosin yli 60 v. (nuorimmat yksilöt v.) Björkkulla- Pumpviken Alleco (2010) % Yli 60 v. Alleco (2010) Junkarsborg % Yli 60 v. Alleco (2010) Åkerfors- Björkkulla Yhteensä n ? Yli 60 v. Valovirta (1999) Lähteet: Oulasvirta, P Jokihelmisimpukka Karjaanjoen vesistössä. Alleco Oy raportti. Marraskuu s. Oulasvirta, P. ja Syväranta, J Jokihelmisimpukkatutkimukset Mustionjoella Alleco Oy raportti. Tammikuu s. Valovirta, I Mustionjoen Natura alueen suursimpukkainventointi Luonnontieteellinen keskusmuseo s.

26 Raakut eivät lisäänny Mustionjoessa Alue Åminnefors Björkkulla-Pumpviken Junkarsborg Åkerfors-Björkkulla Elinvoimaisuus Katoamassa Melkein kadonnut Luultavasti kadonnut Luultavasti kadonnut

27 Tutkimus Tulos Johtopäätös Hedelmällisyys Simpukat tuottavat glokidioita Simpukat lisääntymiskykyisiä Pohjan redoxpotentiaali Redoxpotentiaali keskim. 144mV (5 cm) Raekoko Liikaa pieniä raekokoja (>64 % <1 mm) Liian alhainen happipitoisuus =>Raakun nuoruusvaiheet eivät selviä Epäedullista nuorille raakuille Orgaaninen aine Vähän (0,2-0,9 %) Luultavasti hyvä raakkujen kannalta Raudan määrä Runsaasti (keskim. 56,7 g/kg) Haitallista Veden ph 7,3 ok Veden johtokyky 13,5-13,8 ms/m Melko korkea mutta luultavasti ei haitallista Ravinteet (Luvy ry) Kokonaisfosfori µg/l Liikaa Kokonaistyppi µg/l Liikaa Lisäksi: Isäntäkalaa liian vähän tai ei ollenkaan

28 Kestävä ratkaisu: Joen valuma-alue ja jokiuoma palautettava luonnontilaa vastaavaksi Lohikalakannat turvattava (kalatiet) Ensiapu: Raakkujen keinotekoinen kasvatus ja istutus jokeen => tavoitteena kasvattaa raakut kriittisen piensimpukkavaiheen yli

29 Porlan vanha kalanviljelylaitos tarjoaisi hyvät puitteet raakun kasvatukseen Voisi palvella myös muita Suomen katoamassa olevia raakkupopulaatioita Mahdollinen jatkokasvatus Mustionjokeen rakennettavissa kalateissä Kuva Markku Kaukoranta

30 Kiitos! Tack!