Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaava NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutos sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaava NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvioinnin tarveharkinta I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO MENETELMÄT, AINEISTO JA EPÄVARMUUDET Lainsäädäntö Natura-arviointi Aineisto Epävarmuudet KAAVAHANKKEEN KUVAUS NATURA-ALUEEN LUONTOARVOT Mustionjoen Natura 2000-alue (FI ) Luontodirektiivin luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I linnut Muuttolinnut Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot VAIKUTUKSET NATURA-ALUEEN LUONTOARVOIHIN Luontodirektiivin luontotyypit Vaikutukset luontotyyppeihin Luontodirektiivin liitteen II lajit Jokihelmisimpukka Vuollejokisimpukka Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolintulajit LIEVENNYSTOIMET YHTEISVAIKUTUKSET VAIKUTUKSET NATURA-ALUEEN EHEYTEEN YHTEENVETO LÄHTEET... 13

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 1 (14) RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄSIN RUUKIN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS SEKÄ HAGBACKAN JA PUUTARHURI- KOULUN ASEMAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 Johdanto Tässä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa tarkastellaan Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutoksen sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia Mustionjoen (FI ) Natura-alueen luontoarvoihin ja esitetään arvio siitä, että onko hankkeen yhteydessä tarpeellista laatia luonnonsuojelulain :n mukainen Natura-arviointi. Arvion on laatinut FM, biologi Tiina Mäkelä, FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti suhteessa Natura 2000-alueeseen..

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 2 (14) 2 Menetelmät, aineisto ja epävarmuudet 2.1 Lainsäädäntö 2.2 Natura-arviointi Natura arvioinnin lähtökohtana on Natura alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain 65 ja Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta (LSL 65 ). Jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perustana olevia luonnonarvoja, ovat vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi. Sama koskee myös Natura-alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toinen säännös koskee heikentämiskieltoa (LSL 66 ). Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointi ja lausuntomenettely osoittavat hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan mikäli arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, voidaan lupa kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella on luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteessä II tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava laji, noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on heikennys ympäristöministeriön kompensoitava. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteen lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta seudulta. Kompensaatioalue on käytännössä poistuvaa aluetta suurempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettu ennen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Natura -luontoarvot, joita arviointi koskee, ilmenevät Natura tietolomakkeista ja ovat joko: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja SPA-alueella arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne olisikin mainittu tietolomakkeessa. Vastaavasti SCI alueilla ei ole merkitystä linnuille aiheutuvalla heikentymisellä 1 Luonnonsuojelulaki 1096/1996

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 3 (14) sinänsä. Tämä tarkoittaa, että heikennystä arvioidaan vain niiden lajien ja luontotyyppien osalta, jotka nk. Natura -tietolomakkeessa on esitetty ko. alueen suojelun perustaksi. Mustionjoen Natura-alue on SCI-alue. Vaikutusarviointi kohdistetaan suojeltaviin luontotyyppeihin sekä luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Vaikutuksia voidaan arvioida myös Natura-tietolomakkeessa mainittuihin luontodirektiivin liitteen I lintuihin sekä alueella säännöllisesti tavattaviin muuttolintuihin, mutta oikeudellista perustetta näihin lajeihin kohdistuvilla vaikutuksilla ei ole. Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät. Komission julkaiseman luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan tulkintaohjeen mukaan "kaikki tapahtumat, jotka aiheuttavat alueen muodostamisen perustana olevan luontotyypin kattaman alan supistumista, voidaan katsoa heikentymiseksi. Luontotyypin kattaman alan supistumista on arvioitava suhteessa sen kattamaan koko pinta-alaan alueella ottaen huomioon kyseisen luontotyypin suojelun taso". Vaikutusten suuruutta on arvioitu viisiportaisella asteikolla, joka kuvaa luontotyypin heikentyvän tai häviävän pinta-alan osuutta tai lajin heikentyvän tai häviävän yksilömäärän suhteessa Natura-alueen luontotyypin pinta-alaan tai lajimäärään (taulukko 1) (Jokimäki & Hamari 2007, soveltaen). Taulukko 1. Vaikutusten suuruuden luokittelu ja luokittelun kriteerit Erittäin suuri vaikutus Voimakas Kohtalainen vaikutus Lievä vaikutus Ei vaikutusta Vaikutus kohdistuu yli 25 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 25 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta Vaikutus kohdistuu yli 3 %, mutta alle 15 % Naturaalueella sijaitsevasta luontotyypistä tai yli 3 %, mutta alle 15 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Vaikutus kohdistuu alle 3 % Natura-alueella sijaitsevasta luontotyypistä tai alle 3 % Natura-alueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Ei muutoksia tai muutokset kohdistuvat erittäin pieneen osaan (alle 0,5 %) luontotyypistä tai Naturaalueella esiintyvän direktiivilajin runsaudesta. Vaikutusten todennäköisyyttä on arvioitu seuraavia luokkia hyväksi käyttäen: varma, erittäin todennäköinen, todennäköinen, odotettavissa, ennakoitavissa ja epätodennäköinen sekä erittäin epätodennäköinen. Vaikutusten merkittävyydestä luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan tulkintaohje toteaa, että "vaikutusten merkittävyys on määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet". Vaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna vaikutusten merkittävyyden arviointia alueen luontoarvoille soveltuvien kriteereihin (Söderman 2003). Vaikutuksen merkittävyys, luokittelu ja niiden kriteerit on esitetty taulukossa 2. Vaikutusten merkittävyydestä voidaan todeta, että mikäli suunnitelma tai hanke tuottaa suuren merkittävän vaikutuksen luontotyypille tai lajille, niin vaikutukset ovat merkittävästi heikentäviä. Tällöin suunnitelma tai hanke hei-

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 4 (14) kentää luontotyyppiä tai lajia niin, että luontotyyppi tai laji häviää pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Taulukko 2. Vaikutusten merkittävyyden luokittelu ja luokittelun kriteerit Suuri merkittävyys Kohtalainen merkittävyys Merkityksetön Hanke heikentää suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutasoa ja johtaa luontotyypin/lajin katoamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hankkeella on vähäisiä tai kohtalaisia vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin eikä hanke uhkaa luontotyypin/lajin säilymistä alueella. Hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia suojeltavaan lajiin tai luontotyyppiin. Yksittäisiin luontotyyppeihin ja lajeihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi on arvioitava hankkeen vaikutukset Natura -alueen eheyteen (koskemattomuus). Alueen koskemattomuus liittyy alueen suojelutavoitteisiin, eikä se siten tarkoita koskemattomuutta sanan kirjaimellisessa tai fyysisessä merkityksessä. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen. Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Taulukko 3. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan) Vaikutuksen merkittävyys Kriteerit Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 5 (14) 2.3 Aineisto Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3. Arvioinnin lähtökohtana ovat olleet mm. seuraavat asiakirjat ja tutkimukset sekä selvitykset: Mustionjoen Natura tietolomake (Uudenmaan ELY-keskus, ) Natura luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet Suomen Natura 2000-ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi (Ilmonen ym. 2001) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa (Söderman 2009) Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio (Saura ym. 2010) Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa (Dufva & Marttinen 2010) Mustionjoki suursimpukoiden Eldorado (Valovirta 2005) Pinjaisten luontoselvitys + täydennysselvitykset (Silvestris 2008, 2009 ja 2011) OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelu (2012) 2.4 Epävarmuudet Arvioinnin keskeiset epävarmuustekijät ovat: - vuollejoki- ja jokihelmisimpukan esiintymisalueet ja yksilömäärät kaava-alueella eivät ole tarkasti tiedossa - kaavan toteutumisesta aiheutuvia vesistövaikutuksia (mm. hulevesien mukana kulkeutuvien kiinto-, ravinne- ja haitta-aineiden pitoisuudet) on vaikea tarkasti arvioida ja ne riippuvat paljon rakennustöiden aikana käytettävistä työmenetelmistä - kaikkia tekijöitä, joista yhteisvaikutuksia voi aiheutua, ei välttämättä ole tunnistettu

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 6 (14) 3 Kaavahankkeen kuvaus Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutosalue sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaava-alue sijaitsevat entisen Pohjan kunnan alueella. Kaava-alue sijaitsee Billnäsin ruukin ympärillä molemmin puolin Mustionjokea ja kattaa lisäksi luoteessa olevan puutarhurikoulun alueen sekä lännessä sijaitsevan Hagbackan alueen. Etelässä alue rajautuu Forsbyn peltoaukeaan. Suunnittelualue on kooltaan 103 hehtaaria. Suunnittelualue rajautuu Naturaalueena olevan Mustionjoen vesialueeseen noin 1,6 kilometrin matkalla. Kaavassa itse Mustionjoki eli Natura alue on merkitty vesialueeksi (W), johon ei kohdistu kaavamääräyksiä. Vesialueen yli kulkevat nykyiset sillat on merkitty katualueiksi. Merkinnät eivät aiheuta joen suojeluarvojen kannalta muutosta nykytilaan. Kaavassa Billnäsin olemassa oleva voimalapato on merkitty merkinnällä (ET/s), joka säilyttää nykyisen tilanteen eikä aiheuta nykytilanteeseen verrattuna lisäheikennyksiä suojeluarvoihin Vesialueelle on osoitettu yhdeksän kohtaa, joihin kaava mahdollistaa laiturin rakentamisen (la). Laiturialueiden rajaukset ovat ohjeellisia. Jokirannoille kaavoissa on osoitettu uutta rakentamista korttelissa 124 (KL/s), jossa uudisrakentaminen sijoittuu lähimmillään noin viiden metrin etäisyydelle rantaviivasta ja Mustionjoen Natura alueesta. Alueelle on myös suunniteltu kellarikerroksien rakentamista. Ruukin kohdalla Mustionjoen ranta-alueiden maaperä on osittain saastunutta (saa-1) ja näille osille kaavassa on esitetty maaperän puhdistus- ja kunnostusvelvoite. Osan ruukin sekä ratsastuskeskuksen ranta-alueen saastumista epäillään (saa-2) ja näiden alueiden pilaantuneisuus on selvitettävä ja suoritettava tarpeelliset kunnostustoimenpiteet ennen alueen ja rakennusten käyttöönottoa. 4 Natura-alueen luontoarvot 4.1 Mustionjoen Natura 2000-alue (FI ) Natura-alue muodostuu Mustionjoesta ja sen neljästä sivuhaarasta. Jokiuomaa on mukana yhteensä 32 kilometriä. Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöön, joka on Uudenmaan suurin vesistöalue. Mustionjoeksi kutsutaan vesistön alaosaa Lohjanjärveltä Pohjanpitäjänlahdelle. Pääuomassa Natura-alueen rajaus alkaa joen suulta Pohjanpitäjänlahdelta ja ulottuu Lohjanjärven luusuaan saakka. Tällä välillä joessa on kolme järvimäistä laajentumaa, jotka myös kuuluvat Natura-alueeseen: Kyrksjön eli Kirkkojärvi, Päsarträsket ja Mustion ruukin alapuoli. Sivu-uomista mukana ovat Storängsbäcken-Krabbäcken Tulijärveen asti sekä Åminneforsiin etelästä laskeva lyhyt puro ja Peltokosken alapuolelle etelästä ja idästä laskevat lyhyet purot. Mustionjoki ei ole hydrologialtaan ja veden laadultaan luonnontilainen, sillä sen varrella on vesivoimaloita, teollisuutta, asutusta ja peltoalueita. Korkeusero Lohjanjärven ja merenpinnan tasossa olevan Pohjanpitäjänlahden välillä on melko suuri eli noin 32 metriä.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 7 (14) 4.2 Luontodirektiivin luontotyypit Mustionjoen yläjuoksulla (Billnäsin yläpuoli) veden laatu on käyttökelpoisuudeltaan tyydyttävää. Happiongelmia ei ole ollut eikä leväkukintoja ole raportoitu. Pistekuormitusta tulee jonkin verran Metsä-Serlan Kirkniemen tehtailta ja Raaseporin kaupungin puhdistamolta, jotka sijaitsevat Lohjanjärven rannalla. Maatalouden hajakuormitus vaikuttaa lähinnä ravinteisuutta, sameutta ja kiintoainesta lisäävästi koko Mustionjoen alueella. Alajuoksulla veden käyttökelpoisuus on vain välttävää ja hygieeninen tila on yläjuoksua huonompi. Pohjanpitäjänlahden vesi on ollut talvisin vähähappista Mustionjokea pitkin tulevan kuormituksen vuoksi. Jokea säännöstellään, ja sitä on myös perattu. Luonnontilaisen kaltaisia virtapaikkoja on kuitenkin vielä jonkin verran jäljellä. Uudellamaalla ei enää ole kokonaan luonnontilaisia jokia, joten Mustionjoki on muuttuneisuudestaan huolimatta hyvin tärkeä virtaavan veden suojelukohde. Yhtenä perusteena Natura-alueen perustamiselle on joessa esiintyvä luontodirektiivin simpukkalaji vuollejokisimpukka, joka on myös kansallisesti uhanalainen laji. Joessa esiintyy myös jokihelmisimpukkaa. Jokihelmisimpukan lisääntyminen joessa on tätä nykyä epävarmaa, sillä niiden toukat ovat lohikalojen loisia ja tarvitsevat siis joessa lisääntyvää lohikalakantaa. Mustionjoki on aiemmin ollut Uudenmaan ainoa merilohijoki, mutta alkuperäinen lohikanta hävisi Åminneforsin voimalan padon uusimisen jälkeen Simpukat ovat kuitenkin pitkäikäisiä, ja kanta voi säilyä, vaikkei lisääntymistä olisi vuosikymmeniin tapahtunut. Mustionjoen alajuoksun rantatörmissä pesii joinakin vuosina lintudirektiivin laji kuningaskalastaja, joka on pesivänä Suomessa harvinainen. Sulissa virtapaikoissa talvehtii koskikaroja (Uudenmaan ympäristökeskus 2009). Alueen suojelu kohdistuu taulukossa 4 esitettyihin luontotyyppeihin. Taulukko 4. Suojeltavat luontotyypit ja niiden pinta-alaosuus Naturatietolomakkeen mukaan. Luontotyyppi Koodi Pintaalaosuus Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho Batrachion kasvillisuutta % 4.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit Alueen suojelun kohdistuu taulukossa 5 esitettyihin lajeihin. Taulukko 5. Suojeltavat luontodirektiivin liitteen II lajit. Laji Koodi Vuollejokisimpukka (Unio crassus) 1032 Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera)

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 8 (14) 4.4 Lintudirektiivin liitteen I linnut 4.5 Muuttolinnut Alueen suojelun kohteena on lintudirektiivin liitteen I lajeista kuningaskalastaja (Alcedo atthis). Suojelun kohteena on muuttolinnuista koskikara (Cinclus cinclus). 4.6 Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Natura-alueeseen kuuluu ainoastaan vesialuetta, ja suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla. Tavoitteena on säilyttää jokihelmi- ja vuollejokihelmisimpukan kannat sekä edistää lajien lisääntymiskyvyn palautumista. Vesioikeudellisessa lupaharkinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin toimenpiteisiin, jotka muuttavat näiden lajien elinympäristöä. Tällaisia voivat olla esim. hydrologiaan ja veden ja pohjan laatuun kohdistuvat hankkeet. 5 Vaikutukset Natura-alueen luontoarvoihin 5.1 Luontodirektiivin luontotyypit Mustionjoen Natura-alueella esiintyy luontotyyppiä vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho Batrachion - kasvillisuutta. Luontotyyppi käsittää ympäristöltään ja vesitaloudeltaan luonnontilaisia sekä luonnontilaltaan jossain määrin kärsineitä virtaavia vesiä, jotka ovat tärkeitä monille kasvi- ja eläinryhmille (Airaksinen & Karttunen 2001). Natura 2000-luontotyypin purojen ja jokien luonnontilaan vaikuttavat perkaukset ja niiden intensiivisyys, vedenlaatu ja rantavyöhykkeen puuston ja kasvillisuuden luonnontilaisuus (Airaksinen & Karttunen 2001). Koko Mustionjoen Natura-alueesta luontotyyppiä vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho Batrachion - kasvillisuutta on vain noin viisi prosenttia eli noin yhdeksän hehtaaria. 5.2 Vaikutukset luontotyyppeihin Suoria vaikutuksia Mustionjoen Natura-alueen suojelun perusteena olevaan luontotyyppiin ei katsota muodostuvan, koska Natura-alueelle ei osoiteta varsinaista rakentamista. Todennäköisesti luontotyyppiä ei myöskään sijoitu asemakaava-alueelle, sillä ihmistoiminta on vaikuttanut jokialueeseen Billnäsin ruukin lähiympäristössä melko voimakkaasti ja pitkään. Suunnittelualueella sijaitseva jokiosuudella on sijainnut pitkään teollisuutta sekä asutusta. Uomaa on ruopattu ja kaava-alueella sijaitsee Billnäsin voimalapato. Näin ollen myöskään kaavan mahdollistamien laitureiden rakentamisella ei katsota olevan suoria vaikutuksia luontotyyppiin. Välillisiä vaikutuksia kaava-alueen eteläpuolisella jokiosuudella sijaitseviin luontotyyppeihin voivat aiheuttaa lähelle jokivartta sijoittuvilta rakennusalueilta tulevat, kiintoaineita ja teollisuusperäisiä haitta-aineita lisäävät hulevedet.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 9 (14) Haitta- ja kiintoaineiden kulkeutuminen pintavesiin on mahdollista rakennustöiden aikana myös esim. pölyämällä. Suunnittelualueen kulttuurihistoriallisen arvon ja herkän luonteen vuoksi rakentaminen ja mahdolliset maaperän kunnostustyöt tullaan toteuttamaan kevyillä menetelmillä, mikä vähentää rakentamistöistä aiheutuvia haittoja. Kaavan toteuttamisen vesistöä kuormittava vaikutus arvioidaan vähäiseksi verrattuna Mustionjoen koko valuma-alueelta tulevaan asutuksen, teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamaan haja- ja pistekuormitukseen. Kaavan toteutuessa suoritettavat ranta-alueiden maaperän puhdistustyöt vähentävät Ruukkialueen valumavesien haitta-ainepitoisuuksia tulevaisuudessa ja vaikuttavat luontotyyppiin myönteisesti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat pääasiallisesti kestoltaan lyhytaikaisia ja ominaisuuksiltaan lieviä. Vaikutukset luontotyyppiin arvioidaan lieviksi tai korkeintaan kohtalaisiksi. Vaikutuksia kaava-alueen yläpuoliseen, veden laadultaan parempaan jokiosuuteen ei muodostu lainkaan. 5.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit Jokihelmisimpukka Jokihelmisimpukka kasvaa senttimetrin mittaiseksi ja voi elää 120- vuotiaaksi. Lajia esiintyy Pohjois-, Länsi- sekä Etelä-Suomessa. Yhdeksänkymmentä prosenttia jokihelmisimpukoista elää Itä-Lapissa. Laji elää vuolaasti virtaavissa puroissa ja joissa, jotka ovat varjoisia, viileitä, puhtaita ja runsashappisia. Lisäksi joessa on oltava riittävä lohi- ja taimenpopulaatio, sillä vain ne kelpaavat lajin väli-isänniksi (Ilmonen ym. 2001). Mustionjoessa jokihelmisimpukka on esiintynyt kautta aikojen, vaikkei laji olekaan pystynyt lisääntymään jokialueella kymmeniin vuosiin (Valovirta 2005). Mustionjoen voimalaitospadot (neljä patoa) ovat täydellisiä nousuesteitä lohikaloille. Nykytilanteessa ainoa sukukypsien lohikalojen saavutettavissa oleva poikastuotantoalue ja jokihelmisimpukan lisääntymisalue sijaitsee Åminneforssin voimalaitoksen alapuolella. Kahden alimman voimalaitoksen, Åminneforssin ja Billnäsin välillä ei ole virta-alueita vaan ainoastaan yksi pienehkö sivupuro (Gämmelbäcken). Billnäsin ohittamisen jälkeen kaloille avautuu tie muihin sivupuroihin ja pääuoman virta-alueisiin (Saura ym. 2010). Jokirakentamisen ja veden säännöstelyn lisäksi jokihelmisimpukkakannalle haitallisia tekijöitä Mustionjoessa ovat veden likaantuminen ja rehevöityminen, joen valuma-alueella tehtävät suo- ja metsäojitukset sekä maanmuokkaus, jotka lisäävät kiintoainekuormitusta. Simpukoita on Mustionjoessa arviolta noin kappaletta (Valovirta 2005). Lajia esiintyy kaava-alueen länsiosassa, sen sijaan lajia ei esiinny voimalan yläpuolella eikä sen alla on noin sadan metrin matkalla (Silvestris 2008) Vuollejokisimpukka Vuollejokisimpukka elää virtaavissa vesissä sora- ja hiekkapohjilla, mutta myös pehmeillä pohjilla. Laji ei tarvitse lohikaloja lisääntyäkseen sillä sen toukat kehittyvät muiden kalalajien kuten ahvenen, särkikalojen ja kolmipiikin kiduksissa (Ympäristöministeriö 2010). Vuollejokisimpukka esiintyy yleensä

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 10 (14) syvemmällä ja pehmeämmillä pohjilla kuin jokihelmisimpukka. Vuollejokisimpukoita on tavattu myös savipitoisissa joissa (Ilmonen ym. 2001). Vuollejokisimpukkaa esiintyy Mustionjoen pääuomassa jaksoittain jokisuusta Lohjanjärvelle saakka (Dufva ja Marttunen 2010). Mustionjoen simpukkatiheydet ovat keskimäärin melko korkeita (Ljungberg 2007) ja joki on Euroopan mittakaavassa hyvä simpukkajoki (Valovirta 2005). Laskennallisesti joessa elää yli miljoonan yksilön suuruinen vuollejokisimpukkakanta (Valovirta 2005). Lajin esiintymisestä kaava-alueella ei ole kirjallisuudesta saatavilla tarkempaa tietoa. Suurimmat yksilömäärät on tavattu yläjuoksulla, Karjaan kaupungin kohdalla, missä sadan metrin matkalla esiintyy laskennallisesti yli vuollejokisimpukkaa (Valovirta 2005). Nuorten vuollejokisimpukoiden menestymistä vaikeuttavat jokirakentaminen, valuma-alueen ojitukset ja pelloilta valuva kiintoaine- sekä ravinnekuormitettu vesi. Rajoittavia tekijöitä ovat etenkin korkea nitraattipitoisuus sekä joenpohjan vähähappisuus (Ympäristöministeriö 2010). 5.4 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Merkittäviä suoria vaikutuksia jokihelmi- ja vuollejokisimpukkaan ei katsota muodostuvan, sillä kaavassa ei ole osoitettu varsinaista rakentamista simpukoiden elinympäristöön lukuun ottamatta mahdollisia laiturirakenteita. Tiedossa olevan jokihelmisimpukan esiintymisalueen (voimalan alapuoliset alueet vähintään noin sadan metrin etäisyydellä) ranta-alueille ei kaavassa ole osoitettu merkittävää lisärakentamista. Laiturirakenteilla saattaa olla vähäisiä kielteisiä vaikutuksia joen pohjan elinympäristöihin, mutta vaikutukset kohdistuvat hyvin pienelle alueelle simpukoiden koko elinalueesta. Vuollejokisimpukalle laiturirakenteista aiheutuvat vaikutukset arvioidaan vähäisemmiksi kuin jokihelmisimpukalle, sillä vuollejokisimpukka viihtyy jokihelmisimpukkaa syvemmällä, jonne mm. laiturirakenteet eivät välttämättä ulotu. Lisäksi laitureiden rakentamisen yhteydessä voidaan huomioida simpukoiden esiintyminen rakentamisalueella ja siirtää vaarassa olevat yksilöt toisaalle. Laitureiden rakentaminen mahdollistaa niiden käytön veneiden säilytykseen ja voi välillisesti lisätä veneilyn määrää jokialueella. Moottoriveneiden käytöstä voi aiheutua välillistä haittaa sekä jokihelmi- että vuollejokisimpukalle lisääntyvien polttoaine- ja öljypäästöjen muodossa. Myrkyllinen polttoaine ja öljy leviävät virtaavassa vedessä huomattavasti laajemmalle ja nopeammin, kuin esim. järven poukamassa (Valovirta 2005). Lisäksi polttoaine ei jää joessa kalvoksi veden pinnalle, vaan sekoittuu veden pyörteissä koko vesimassaan ja tunkeutuu myös soran sisään, jossa mahdolliset simpukat elävät (Valovirta 2005). Kaksi laituria Billnäsin voimalapadon molemmin puolin on tarkoitettu melontakäyttöön, josta vaikutuksia ei muodostu. Mahdollisesti lisääntyvän moottoriveneilyn vaikutukset arvioidaan korkeintaan kohtalaisiksi. Välillisiä vaikutuksia jokihelmi- ja vuollejokisimpukkaan voivat aiheuttaa myös rakentamisesta aiheutuvat veden laadussa ja joen pohjan ominaisuuksissa tapahtuvat muutokset. Lähelle jokivartta sijoittuvilta rakentamisalueilta voi siirtyä maansiirtotöiden yhteydessä pintavesiin kiintoaineita ja etenkin pilaantuneilta ranta-alueilta teollisuusperäisiä haitta-aineita. Jokihelmisimpukka on herkkä veden laadulle ja kiintoainekuormitukselle, mutta vuollejokisimpukka kestää jokihelmisimpukkaa paremmin veden laadun ja jokiympäristön muutoksia (Dufva ja Marttunen 2010).

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 11 (14) Suunnittelualueen kulttuurihistoriallisen arvon ja herkän luonteen vuoksi rakentaminen ja mahdolliset maaperän kunnostustyöt tullaan toteuttamaan kevyillä menetelmillä, millä voidaan vähentää rakentamistöistä simpukoille aiheutuvia välillisiä haittoja. Mahdolliset maaperän puhdistustyöt vähentävät Ruukkialueen valumavesien haitta-ainepitoisuuksia tulevaisuudessa, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä myönteisesti veden laatuun ja sitä kautta myös simpukoiden elinympäristöön. Kaavaprosessin yhteydessä suunnitellun kalatien rakentamisella Bilnäsin padon yhteyteen on myönteisiä vaikutuksia etenkin jokihelmisimpukalle. Mikäli vaeltava lohikalakanta onnistutaan palauttamaan Mustionjokeen, on myös jokihelmisimpukan lisääntyminen joessa jälleen mahdollista. Kalatien rakentaminen saattaa lisätä jokiveden kiintoainepitoisuutta väliaikaisesti, mutta haittoja voidaan vähentää ja ehkäistä rakennusteknisin menetelmin. Kaavan toteutumisesta mahdollisesti aiheutuvat haitat ovat pääasiallisesti kestoltaan lyhytaikaisia ja ominaisuuksiltaan lieviä tai korkeintaan kohtalaisia. Kalatien rakentaminen vaikuttaisi Natura-alueen luontoarvoihin myönteisesti. Kaavan vaikutukset jokihelmisimpukkaan ja vuollejokisimpukkaan arvioidaan lieviksi tai korkeintaan kohtalaisiksi. 5.5 Lintudirektiivin liitteen I lajit ja muuttolintulajit 6 Lievennystoimet Mustionjoen alajuoksun rantatörmissä pesii joinakin vuosina lintudirektiivin laji kuningaskalastaja ja sulissa virtapaikoissa talvehtii talvisin koskikaroja (Uudenmaan ympäristökeskus 2009). Kuningaskalastajan pesimäalueet eivät sijaitse kaava-alueen lähistöllä eikä kaavan toteutuminen aiheuta vaikutuksia lajin pesintään. Kaavalla ei ole vaikutuksia myöskään koskikaran talvehtimisalueisiin, koska vesialueisiin ei kohdistu rakentamista. Kaavan toteuttamisen haittoja voidaan vähentää suunnittelemalla jokialueen läheisyydessä tehtävät rakennustyöt huolellisesti ja välttämällä rakentamista joen penkereille. Mustionjoen rantatöyräitä ei tule kaivaa, pengertää eikä paaluttaa. Jokialueen läheisyyteen sijoittuvat maansiirto- ja maaperänpuhdistustyöt tulee suorittaa siten, että pintaveteen ei kohdistu merkittävää kiinto- ja haitta-aine- tai ravinnekuormitusta. Rakennustöissä tarvittavia tai ranta-alueelta pois siirrettäviä maamassoja ei tule läjittää jokialueen välittömään läheisyyteen. Rakennustöistä aiheutuva vaikutuksia voidaan lieventää huolehtimalla siitä, että kiintoainepitoisuudet pysyvät luontaisen vaihtelun rajoissa ja keskeyttämällä työt aina, kun pitoisuudet nousevat liian suuriksi. Kaavan toteutuessa hulevesien aiheuttamia haittoja voidaan kaikkein tehokkaimmin vähentää ehkäisemällä pintavalunnan syntymistä. Tämä saavutetaan esimerkiksi lisäämällä sadevesien imeytymistä maaperään tai veden haihtumista. Veden haihtumista voidaan edistää esimerkiksi kasvillisuuden kautta minimoimalla päällystettyjen pintojen määrä jokivarren lähialueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Valumavesiä voidaan hallita myös viivyttämis- ja johtamismenetelmillä. Joen penkereet on säilytettävä puustoisena ja kasvipeitteisenä. Penkereiden kasvillisuus sekä suodattaa vedestä pienhiukkasia että hidastaa veden virtausta.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 12 (14) 7 Yhteisvaikutukset Simpukoille veneilystä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää keskittämällä polttoaineiden täyttö suojatuille alueille ja kannustamalla ympäristöystävällisempien vesiliikennöimismuotojen (esim. kanootti) käyttämiseen. Kaavahankkeen yhteydessä on tutkittu mahdollisuuksia rakentaa Billnäsin voimalan kohdalle luonnonmukainen tai tekninen kalatie. Lohikalojen vaellusyhteyden aikaansaaminen ja voimalaitosten rakentamisen yhteydessä suurelta osalta hävinneiden lisääntymisalueiden kunnostaminen lieventävät kaavan vaikutuksia jokihelmisimpukkaan sekä vuollejokisimpukkaan ja kalatien rakentamisen vaikutukset Natura-alueen luonnonarvoihin ovat pitkällä aikavälillä myönteisiä. Rakennusvaiheessa hankkeella saattaa olla pintaveden kiintoainepitoisuuksia lisäävä vaikutus. Aiheutuvia haittoja voidaan vähentää välttämällä kiintoainekuormituksen lisäämistä esim. käyttämällä pestyä soraa, keskeyttämällä työt aina, kun veden kiintoainepitoisuus ylittää simpukoiden kannalta vaarattomana pidetyn raja-arvon ja siirtämällä lähialueella mahdollisesti olevat simpukat kunnostusten ajaksi häiriöttömämpään paikkaan (Dufva ja Marttunen 2010). Suhteutettuna koko valuma-alueella tapahtuviin, veden laatua heikentäviin toimiin ovat Billnäsin ruukin alueen asemakaavan muutoksen sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaavaan toteutumisesta aiheutuvat vaikutukset melko lieviä. Natura-alueen läheisyydessä ei ole meneillään sellaisia hankkeita, joilla olisi merkittäviä yhteisvaikutuksia alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Mustionjoen valuma-alueilla (Karjaanjoen vesistön alaosa) sijaitsevilta pelto- ja metsäalueilta valuva kiintoaine- sekä ravinnekuormitus vaikuttavat Natura-alueen luonnonarvoihin kielteisesti ja niiden vaikutus on kohtalainen. Toiminnassa olevia, merkittäviä pistekuormittajia ei Natura-alueen läheisyydessä ole lukuun ottamatta Mustion viemärilaitosta, joka sijaitsee Mustiossa Lohjanjärven tuntumassa sekä Karjaa-Pohja-jätevedenpuhdistamoa Mustionjoen suulla, entisen Pohjan kunnan alueella (Oiva- ympäristö- ja paikkatietokanta 2012). Toimintansa lopettaneita pistekuormittajia ovat mm. Billnäsinssä toiminut Fiskars Oy Ab:n tehtaat sekä Åminneforsissa toiminut Fundia Oy:n betonitehdas (Oiva- ympäristö- ja paikkatietokanta 2012). Jokihelmisimpukan osalta merkittävimmän haitan muodostavat Mustionjoessa sijaitsevat voimalapadot. Simpukkakannan elvyttämiseksi ja vaelluskalakantojen palauttamiseksi on aloitettu Ekoenergia-varoin -hanke, johon liittyen Mustionjoella on tehty monitavoitearviointi (Dufva & Marttunen 2010) ja kalataloudellinen kartoitus (Saura ym. 2010). Hankkeessa on tutkittu mm. erityyppisten kalateiden rakentamista Mustionjoessa olevien voimalapatojen yhteyteen. Mahdollisesti suoritettavien kunnostusten aiheuttama kiintoainekuormitus voi aiheuttaa haittaa simpukoille, mikäli pikkusimpukoita sisältävät soraikot liettyvät umpeen (Dufva ja Marttinen 2010). Vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää toimenpiteiden huolellisella suunnittelulla. Toteutuessaan Ekoenergia-varoin -hanke voi parantaa Mustionjoen ekologista tilaa ja vaikutukset Mustionjoen Natura-alueelle ovat pitkällä aikavälillä myönteisiä. Billnäsin ruukin asemakaavamuutoksen sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun alueen asemakaavan toteuttamisella ja joen kunnostushankkeella voi olla yhteisvaikutuksia Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontodirektiivilajeihin ja jokiluontotyyppiin hankkeen rakennusvaiheen aikana, mutta muodostuvien yhteisvaikutusten arvioidaan olevan lieviä tai korkeintaan kohtalaisia.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 13 (14) 8 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen 9 Yhteenveto Suunnitellun kaavoituksen toteutuminen ei merkittävästi muuta Mustionjoen Natura-alueen ekologisia rakenteita ja ominaispiirteitä. Tämän perusteella voidaan todeta, että esitetyt toimet eivät heikennä Mustionjoen Natura-alueen eheyttä tai niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Natura-alue on valittu Natura 2000-verkostoon. Suunnitelmien toteutuminen ei heikennä merkittävästi Mustionjoen Naturaalueen suojeltavan luontodirektiivin luontotyypin ekologisia olosuhteita tai ominaispiirteitä. Suunnitelmat eivät myöskään merkittävästi vähennä tai heikennä alueella tavattavien suojeltavien luontodirektiivilajien elinympäristöjä eivätkä lisää oleellisesti luontodirektiivin eläinlajeihin kohdistuvaa häiriötä. Natura-alueen ekologiset rakenteet ja toiminta säilyvät elinkelpoisena. Varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei ole tarvetta laatia. FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: FM, Tiina Mäkelä LÄHTEET Dufva S. & Marttinen M. (2010). Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa, simpukka ja lohikantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi. Suomen ympäristö 20/2010. Ilmonen I., Ryttäri, T. & Alanen A. (toim) (2001). Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet Suomen Natura 2000-ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö 510. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 177 s. Verkkojulkaisuna: < (viitattu ) Saura, A., Rinne, J. & Vehanen T. (2010). Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio. Riista- ja Kalatalous selvityksiä. 13/2010. Silvestris luontoselvitys Oy (2008). Pinjaisten luontoselvitys. Raportti 39 s.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arvoinnin tarveharkinta 14 (14) Silvestris luontoselvitys Oy (2009). Pinjaisten luontoselvitys, täydennys. Raportti 11 s. Silvestris luontoselvitys Oy (2011). Pinjaisten luontoselvitys, täydennys. Raportti 24 s. Söderman, T. (2003). Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Uudenmaan ympäristökeskus (2009). Mustionjoen Natura-alue. < (viitattu ). Valovirta, I. (2005). Mustionjoki suursimpukoinen Eldorado. Kirjassa: Vuorinen, E. & Hyytiäinen, U.-M. (toim.) Karjaanjoen vesistö. Eläköön vesi! Svartåns vattendrag. Leve vattnet! 232 р. Jyväskylä.