Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä
|
|
- Karoliina Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Infektioiden torjuntaohje 1 (10) Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Tässä ohjeessa esitellään jokaisen potilaan kohdalla toteutettavat infektioiden torjunnan perusperiaatteet ja ohjeet eristystilanteisiin leikkausosastolla ja heräämössä.
2 Infektioiden torjuntaohje 2 (10) Sisällysluettelo 1. Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa Perioperatiivinen toiminta Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen jälkeen Ilmaeristys Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa Perioperatiivinen toiminta Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen jälkeen Ilmaeristys Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa... 10
3 Infektioiden torjuntaohje 3 (10) 1. Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa Infektioiden torjunta on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Jokaisen potilaan kohdalla toteutettavilla oikeilla toimintatavoilla estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta tai potilaan lähiympäristöstä työntekijään tai työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin. Infektioiden torjunnan viisi keskeistä aluetta ovat: käsihygienia, suojainten käyttö, työskentelytavat, pisto- ja viiltovammojen välttäminen ja välineiden käsittely. Lisäksi infektion torjuntaan kuuluvat asianmukainen jätteiden ja pyykin käsittely sekä siivous. 1.1 Perioperatiivinen toiminta Käsihygienia Tehdaspuhtaat suojakäsineet ja suojavaatetus Steriilit leikkaus käsineet ja leikkaustakit Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella aina ennen ja jälkeen potilaskosketuksen ennen käsineiden pukemista ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen ennen lääkeaineiden, infuusionesteiden ja -letkustojen käsittelyä. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain silloin, kun niissä on näkyvää likaa. Kirurgisen käsidesinfektion kesto on 3 minuuttia. Suojakäsineitä käytetään iv-kanyylin laitossa, kosketeltaessa potilaan limakalvoja, eritteitä tai dreenejä ja potilaan ihon desinfektiossa. Jos käsineet likaantuvat eritteillä, ne vaihdetaan puhtaisiin, jotta niiden välityksellä ei levitetä eritteitä edelleen; ennen puhtaiden käsineiden pukemista kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella. Potilaan lähihoidossa suojaudutaan eritteiltä käyttämällä suojakäsineitä, suu-nenäsuojusta ja suojalaseja (visiirimaskia), suojatakkia sekä tarvittaessa kumisaappaita. Leikkaussalissa työskentelevä henkilökunta käyttää kokonaan hiukset suojaavaa hiussuojainta. Leikkauskäsineet vaihdetaan viimeistään 2 tunnin välein tai heti, kun huomataan niiden rikkoontuminen. Kaksinkertaisia käsineitä käytettäessä ne vaihdetaan pohjia myöten. Leikkaustiimi käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä silloin, kun käsineiden rikkoontumisvaara on suuri (ainakin ortopedia, rintakehän aukaisu ja luulambon käsittely). Vahvistettua leikkaustakkia käytetään, kun on vaara vaatteiden kastumisesta. Leikkaustiimi käyttää aina suu-nenäsuojainta, muu salissa oleva henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta vierasesinekirurgiassa ja vastustuskyvyltään alentuneiden potilaiden hoidossa. Tason suojaus Leikkaustaso suojataan kertakäyttöisellä suojaliinalla, kun on ennakoitavissa runsasta erite-/verivuotoa. Liikenne leikkaussalissa Ovet pidetään leikkauksen aikana suljettuina ja leikkaussalin yhteydenotot hoidetaan puhelimitse. Vain leikkauksen kannalta välttämättömät käynnit ovat perusteltuja. Läpikulkuliikenne on kielletty. Leikkaussalissa on vain leikkauksen kannalta tarpeellinen henkilökunta. Leikkauksessa mahdollisesti tarvittavat lisävälineet varataan salin lähettyville, josta ne on helppo ottaa käyttöön.
4 Infektioiden torjuntaohje 4 (10) Lääkkeiden käsittely Potilaan ihon desinfektio Aseptiikka leikkauksen aikana Pisto- ja viiltovammojen ehkäisy Yhdestä lääkeruiskusta annetaan lääkettä vain yhdelle potilaalle. Lääke vedetään ruiskuun välittömästi lääkeampullan avaamisen jälkeen. Injektionesteiden säilyttämistä ruiskuun vedettynä tulee välttää. Mikäli ampullan sisältö jaetaan kahdelle potilaalle, ruiskuihin merkitään lääkeaineen nimi, vahvuus ja valmistusaika. Valmiiksi täytettyjä lääkeruiskuja säilytetään puhtaassa ja pölyämättömässä suojapussissa tai kertakäyttöisellä steriilillä korkilla suojattuna pöydällä. Leikkausalue desinfioidaan tehdaspuhtailla välineillä. Desinfiointi aloitetaan oletetusta viillon paikasta. Se tehdään vähintään kaksi kertaa napakoin ottein riittävän laajasti huomioiden steriili peittelyalue. Edetään puhtaasta likaiseen päin huomioiden nesteen valumissuunta. Ihon annetaan kuivua ennen peittelyliinojen asettelua. Leikkauksessa käytettäviä instrumenttipöytiä ei saa valmistaa etukäteen. Instrumenttipöydän valmistus aloitetaan, kun potilas on leikkausasennossa. Leikkauksessa edetään puhtaasta likaiseen päin. Mikäli joudutaan toimimaan toisin, ennen puhtaammalle alueelle siirtymistä vaihdetaan uudet steriilit käsineet, liinat ja instrumentit. Käsineiden vaihdon välillä kädet desinfioidaan kirurgiseen käsidesinfektioon tarkoitetulla huuhteella 30 sekuntia. Potilaaseen jäävä vierasesine säilytetään omassa pakkauksessaan, joka avataan mahdollisimman lähellä käyttöajankohtaa. Leikkauskäsineet vaihdetaan ennen vierasesineen käsittelyä. Pistäviä ja viiltäviä välineitä käsitellään rauhallisesti näkökontrollissa. Teräviä instrumentteja ei ojenneta suoraan toiselle henkilölle kädestä käteen, vaan käytetään aina esim. kaarimaljaa tai välilaskupöytää. Käytetyt ompeluneulat kiinnitetään leikkauksen aikana neulamagneettiin tai muuhun neulojen keräykseen soveltuvaan rasiaan. Neulankeräysastia otetaan mukaan pistopaikan läheisyyteen. Käytetyt neulat laitetaan välittömästi käytön jälkeen neulankeräysastiaan, joka täytetään vain täyttörajaan asti (noin 2/3 astiasta). Injektioneuloja ei hylsytetä. Neuloissa, kanyyleissä ym. terävissä instrumenteissa suositaan turvatuotteita. Eritteet Eritetahrat imeytetään paperipyyhkeeseen. Sen jälkeen desinfektio klooripitoisella desinfektioaineella (1000 ppm.). Hanalliset dreeni- ym. pussit tyhjennetään ja laitetaan sekajätteisiin. Hanattomat (esim. imupussit) suljetaan tiiviisti korkilla, pakataan muovipussiin ja pahvilaatikkoon ja merkitään erityisjätetarralla. Muu leikkauksessa syntyvä eritejäte (esim. suolenpesuvesi) kaadetaan dekon viemäriin.
5 Infektioiden torjuntaohje 5 (10) 1.2 Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous Välinehuolto Instrumenttihoitaja laittaa kertakäyttöiset pistävät ja viiltävät välineet niille tarkoitettuun tehdasvalmisteiseen riskijäteastiaan, muut kertakäyttövälineet sekajätteisiin ja siistii pöydän ennen välinehuoltajalle luovuttamista. Välinehuoltaja käyttää aina suojakäsineitä likaisia välineitä huoltaessaan ja suojautuu roiskeilta suojalaseilla ja suojaesiliinalla. Likaiset instrumentit toimitetaan käytön jälkeen pesu- ja desinfektiokoneeseen mahdollisimman pian (eritteiden kuivumisen estämiseksi). Lämpödesinfektiota (n. +90 C) kestämättömät välineet puhdistetaan mekaanisesti (esim. harjalla) yleispuhdistusaineella, jonka jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoidulla alkoholilla. Jätteet Pakataan huolellisesti, niin ettei jätteistä aiheudu tartuntavaaraa tai haittaa missään jätehuollon vaiheessa. Siivous Väli- ja loppusiivous yleispuhdistusaineella käyttäen puhtaita siivousvälineitä. Siivouksessa käytetään desinfektioainetta (kloori 5000 ppm), mikäli eritteitä on runsaasti lattioilla ja pinnoilla. Saliin jätetyt eritteiset kengät toimitetaan eritetahradesinfektioon (deko). 2. Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa Veritartuntavaara: verellä, verisillä eritteillä tai kudosnesteillä kontaminoitunut neula tai muu terävä esine aiheuttaa ihon läpäisevän vamman verta tai veristä kudosnestettä roiskuu silmiin, nenään, suuhun tai rikkinäiselle iholle ihmisen aiheuttamat, ihon rikkovat puremavammat altistuminen terveelle iholle ei aiheuta tartuntavaaraa. Välittömät toimenpiteet: a. Ensiapu Huuhtele runsaalla vesimäärällä. Älä purista vauriokohtaa. Aseta ihon pisto- tai haavakohtaan alkoholipitoinen (70 %) haude kahden minuutin ajaksi, esimerkiksi käsihuuhde. Huuhtele limakalvot runsaalla vedellä. Huuhtele silmä puhtaalla vedellä tai silmänhuuhteluliuoksella. b. Lähdepotilaasta otetaan verinäytteet S-veritLäh (8401) ja tarvittaessa altistuneesta työntekijästä S-veritAlt (8402). Mikäli lähde on tuntematon, otetaan altistuneesta työntekijästä verinäyte S- veritalt (8402). Virka-aikana otetaan yhteys työterveyshuoltoon ja päivystysaikana sisätautipäivystäjään. c. Tee ilmoitus HaiProon. d. Täytä myös veritapaturmailmoitus. Katso tarkemmat ohjeet ja ohjeistus näytteiden otosta: Intranet pääsivu/potilaan hoito/ Infektioiden torjunta/infektioiden torjuntaohjeet henkilökunnalle/toiminta työperäisissä verialtistustilanteissa: 1. Lähdepotilaan tutkimusten tilaaminen ja vastauksen ilmoittaminen 2. Altistuneen työntekijän tutkimusten tilaaminen ja vastausten ilmoittaminen
6 Infektioiden torjuntaohje 6 (10) 3. Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimia noudatetaan kun potilaalla on todettu esim. MRSA:n (Metisilliini resistentti Staphylococcus aureus), VRE:n (Vakomysiiniresistentti enterokokki), ESBLkantojen (Extended Spectrum Beta Lactamase) ja CPE:n (Carbapenem-Producing Enterobacteriaceae) kantajuus: karbapenemaasigeeni-positiiviset enterobacteriaceaeheimon bakteerit, pseudomonakset ja akinetobakteerit. Potilas hoidetaan kosketusvarotoimien mukaisesti myös silloin, kun hän tulee suoraan sairaalasiirtona ulkomailta tai hänellä on edeltävän vuoden aikana ollut hoitojakso ulkomaisessa sairaalassa (vähintään vuorokauden hoito tai toimenpide). Jos moniresis tentin mikrobin kantajuus on todettu ulkomailla, potilas hoidetaan koko hoitojakson ajan kosketusvarotoimien mukaisesti, vaikka tulonäytteet olisivat negatiiviset. Epäselvissä tilanteissa otetaan yhteyttä infektioiden torjuntayksikköön. Kosketusvarotoimien noudattamisen tarpeesta tiedotetaan leikkausosastolle leikkausilmoitus LeSu:n, Eskon kautta tai osasto soittaa ja ilmoittaa siitä ennen potilaan saliin saapumista. Väline- ja laitoshuoltajille tiedotetaan kosketusvarotoimista jo varhaisessa vaiheessa. Infektioiden torjunnan perusperiaatteiden huolellinen noudattaminen on oleellista myös kosketusvarotoimileikkauksessa. Lisätoimenpitein pyritään tehostetusti estämään infektioiden leviäminen potilaasta henkilökuntaan ja hoitoympäristöön. 3.1 Toiminta leikkauksen aikana Leikkaussali järjestys ja salivalinta Leikattavan sairauden vaatima kiireellisyysjärjestys, vaikka päivän ensimmäisenä. Leikataan infektioleikkaussalissa tai normaalissa leikkaussalissa. Leikkaussali Laitetaan merkkivalot pääsy kielletty ja eristys päälle sekä salin ulkopuolelle kaikkiin oviin kyltti: KOSKETUSERISTYS. Salista viedään pois kaikki tarpeeton ja varataan tarpeellinen välineistö. Käytetään puhelinta, läpiantokaappia ja ulkopassaria, mikäli mahdollista. Käsihygienia Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella ennen käsineiden pukemista ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen. Tietokonetta, puhelinta ym. välineitä, kojeita ja laitteita kosketellaan vain desinfioiduin käsin. Suojakäsineet ja suojavaatetus Potilaskosketuksessa käytetään aina tehdaspuhtaita suojakäsineitä. Tehdaspuhdasta suojatakkia käytetään lähihoidossa ja kun on vaara omien vaatteiden tai käsivarsien kontaminaatiolle. Suu-nenäsuojusta ja silmäsuojainta käytetään roiskevaaratilanteissa. Leikkaustiimi toimii normaalisti.
7 Infektioiden torjuntaohje 7 (10) 3.2 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Lämpödesinfektiota kestämättömät välineet puhdistetaan pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoitu alkoholi Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli, ventilaatiomaski, verenpainemittarin mansetti, verityhjiömansetti sekä staassi laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen, mikäli eivät kertakäyttöisiä. Potilaan kuljetus/ siirto Potilaan siirrossa tasolta vuoteelle käytettävä liukupatja suojataan kertakäyttöisellä suojuksella. Siirrossa avustava henkilökunta käyttää tehdaspuhdasta suojatakkia ja suojakäsineitä. Potilaskuljetuksessa käytetään käsihuuhdetta ennen ja jälkeen kuljetuksen. Suojakäsineitä ja suojatakkia, jos on odotettavissa välitön hoito kuljetuksen aikana. Suojaimet riisutaan välittömästi käyttötarpeen jälkeen. Riisumisen jälkeen käytetään käsihuuhdetta. Siirrossa käytetyt valvontavälineet palautetaan leikkaussaliin sairaalahuoltajien puhdistusta varten. Potilaan välitön postoperatiivinen Ensisijaisesti infektioheräämössä. Teho-osastolla, jos potilaan hoito sitä edellyttää. hoito Salivalvonnan sijasta arvioidaan tapauskohtaisesti mahdollisuus heräämöhoitoon. Näytteet, eritteet Normaalisti. Kontaminoituneet näyteastiat pyyhitään päältä denaturoidulla alkoholilla. Eritetahrat Normaalisti (kloori 1000 ppm.). Likapyykki ja roskat Pakataan huolellisesti ja pussi suljetaan leikkaussalissa. Hoitovälineiden huolto Neulankeräysastia suljetaan ja viedään pois leikkaussalista. Nukutetun potilaan potilaskohtainen suodatin ja anestesialetkut sekä käsiventilaatioletku ja -pussi vaihdetaan. Valvontakaapelit: puhdistus tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä denaturoitu alkoholi. Siivous Raskas välisiivous tai loppusiivous. Kertakäyttöiset suojakäsineet. Kertakäyttöiset siivouspyyhkeet. Erityinen huomio on kiinnitettävä kosketuspintojen huolelliseen puhdistukseen. Siivouksessa edetään puhtaasta likaisempaan. Kosketuspinnat, kojeet ja laitteet puhdistetaan tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. Leikkausvalaisimen kosketuspinnat pyyhitään kloori 1000 ppm ja valaisimen lasipinnat tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Pinnat, jotka eivät kestä klooria desinfioidaan niille soveltuvalla desinfektioaineella. Lattia puhdistetaan yleispuhdistusaineella. Huom! Eritetahradesinfektio. Leikkaussaliin jätetyt eritetahroilla likaantuneet kengät toimitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen.
8 Infektioiden torjuntaohje 8 (10) 4. Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen aikana, kuten edellä. 4.1 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Välineille ensisijaisesti lämpödesinfektio. Lämpödesinfektiota kestämättömät välineet puhdistetaan pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä kloori 1000 ppm. Laitteelle soveltuva desinfektioaine varmistetaan aina laitteen valmistajalta. Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli, ventilaatiomaski, verenpainemittarin mansetti, verityhjiömansetti sekä staassi laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen mikäli eivät kertakäyttöisiä. Näytteet, eritteet Kuten normaalisti. Kontaminoituneet näyteastiat pyyhitään päältä kloori 1000 ppm. Eritetahrat Kloori 5000 ppm. Hoitovälineiden huolto Valvontakaapelit: puhdistus tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. tai muulla itiöitä tuhoavalla aineella. Soveltuva desinfektioaine varmistetaan laitteen valmistajalta. Siivous Kosketuspinnat, kojeet ja laitteet puhdistetaan tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. Leikkausvalaisimen kosketuspinnat pyyhitään kloori 1000 ppm. ja valaisimen lasipinnat tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Laitteet jotka eivät kestä klooria desinfioidaan niille soveltuvalla aineella, joka varmistetaan laitteen valmistajalta.
9 Infektioiden torjuntaohje 9 (10) 5. Ilmaeristys Ilmaeristystä käytetään sairauksissa, joiden aiheuttajat leviävät ilmassa kauas pienten (alle 5µm) partikkeleiden välityksellä. Partikkeleita erittyy ilmaan erityisesti potilaan yskiessä tai aivastaessa tai aerosolia muodostavien toimenpiteiden yhteydessä. Tavallisin tällainen sairaus on värjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosi, kun tehokas lääkehoito on kestänyt alle 2 viikkoa. Joskus ilmatartuntavaara jatkuu pitempään, tällöin keuhkolääkärin tai infektiolääkärin on tiedotettava siitä leikkausosastolle. Myös hengitysteiden ulkopuolista tuberkuloosia sairastava henkilö voi tartuttaa tautia, jos tautipesäkkeen eritteessä on runsaasti bakteereja ja eritteitä käsitellään siten, että siitä muodostuu aerosolia. Muita ilmaeristystä edellyttäviä sairauksia ovat vesirokko ja yleistynyt tai immuunipuutteisen potilaan vyöruusu, tuhkarokko, lintuinfluenssa, sars, isorokko ja verenvuotokuumeet. Infektioiden torjunnan perusperiaatteiden huolellinen noudattaminen on oleellista myös ilmaeristysleikkauksessa. Lisätoimenpitein pyritään tehostetusti suojaamaan hoitohenkilökunta mahdolliselta tartunnalta. Hengityssuojaimella (FFP3) pyritään estämään tartuntavaarallisten hiukkasten pääsy hengitysteihin riskitiloissa työskentelyn aikana. Suojaimesta on hyötyä vain, jos sitä käytetään oikein ja puetaan riittävän tiiviisti kasvoille. Suojaimen käyttöä kannattaa opetella etukäteen. Opetuksen tulee sisältyä uuden työntekijän perehdytykseen. 5.1 Toiminta leikkauksen aikana Leikkaussalijärjestys ja salivalinta Leikattavan sairauden vaatima kiireellisyysjärjestys vaikka päivän ensimmäisenä, mutta ei automaattisesti päivän viimeisenä. Leikataan infektioleikkaussalissa tai normaalissa leikkaussalissa, jossa salin ilmanpaine on mahdollista alipaineistaa. Leikkaussali Leikkaussalin ilmanpaine alipaineistetaan. Laitetaan merkkivalot pääsy kielletty ja eristys päälle sekä salin ulkopuolelle kaikkiin oviin kyltti: ILMAERISTYS. Salista viedään pois kaikki tarpeeton ja varataan tarpeellinen välineistö. Käytetään puhelinta, läpiantokaappia ja ulkopassaria, mikäli mahdollista. Vältetään aerosolia tuottavia toimenpiteitä, muutoin toimitaan normaalisti. Käsihygienia Kuten kaikkien potilaiden hoidossa. Hengityksen suojain Leikkaussalissa oleva henkilökunta käyttää FFP3-luokan hengityksensuojainta. Potilaan kuljetus Potilas kuljetetaan suoraan toimenpide- tai tutkimusyksikköön. Potilaalle kirurginen suu- nenäsuojain. Potilaskuljettaja käyttää FFP3-luokan hengityksensuojainta.
10 Infektioiden torjuntaohje 10 (10) 5.2 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Välineille ensisijaisesti lämpödesinfektio. Lämpödesinfektiota kestämättömien välineiden pyyhintäpesu pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoidulla alkoholilla. Bronkofiberoskooppia puhdistettaessa käytetään venttiilihengityksensuojainta (FFP3). Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli ja ventilaatiomaski laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen, kertakäyttöiset sekajätteisiin Potilaan välitön postoperatiivinen hoito Potilas valvotaan joko infektioheräämössä (mahdollisuus ilmatilan alipaineistamiseen) tai leikkaussalissa omassa vuoteessa kunnes voidaan siirtää vuodeosastolle. Tehohoitoa vaativa potilas siirretään teho-osastolle ilmaeristyshuoneeseen. Eritteet, eritetahrat Normaalisti. Näytteet, jätteet, pyykit Normaalisti. Hoitovälineiden puhdistus Nukutetun potilaan hengityskoneen suodattimet ja anestesialetkut sekä käsiventilaatioletku ja pussi vaihdetaan Muut välineet ja laitteet; kuten normaalisti Siivous Siivouksessa venttiilihengityksensuojain (FFP3) ja kertakäyttöiset suojakäsineet. Kertakäyttöinen tai mikrokuituinen siivouspyyhe ja yleispuhdistusaine. Erityinen huomio kiinnitettävä kosketuspintojen huolelliseen puhdistukseen. Siivouksen jälkeen leikkaussalin ilmatila ylipaineistetaan. 6. Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa Kun toimitaan ilmaeristysohjeen mukaisesti, leikkaussalihenkilökunta ei altistu tuberkuloosille. Tuberkuloosille altistuminen on mahdollista silloin, kun potilaan keuhkotai kurkunpääntuberkuloosi todetaan vasta leikkauksen yhteydessä. Mikäli leikkauksen yhteydessä herää epäily henkilökunnan mahdollisesta tuberkuloosi altistuksesta, keuhkolääkäri tekee riskiarvion ja antaa ohjeet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Jos työntekijälle ilmaantuu tuberkuloosiin viittaavia oireita, mm. pitkittynyttä yskää, kehotetaan häntä ottamaan yhteys työterveyshuoltoon mahdollista seurantaa varten.
INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ
HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ Tässä ohjeessa esitellään infektioiden torjunnan perusperiaatteet jokaisen potilaan hoidossa ja eristystilanteet vaativan
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotInfluenssapotilaan eristyskäytännöt
Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotInfluenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet
Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotRIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT
RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotTARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI
TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotTavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa
Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotToiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys
Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotPientoimenpiteiden aseptiikka
Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotSiivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009
Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotTutkimus- ja hoitovälineiden huolto
Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA
INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien
LisätiedotRyhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014
Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotAseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala
Aseptiikka pientoimenpiteissä 28.09.2018 Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka Tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja,
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotMoniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja
LisätiedotKOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET
VAROTOIMET JA TARTUNTAERISTYKSET LEIKKAUSOSASTOLLA 1/9 TIUKENNETTU PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV ERISTYS- LUOKKA PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI LEIKKAUS- JÄRJESTYS TIUKENNETTU KOSKETUS- ERISTYS
LisätiedotRyhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä
Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 19.5.2017 Jyväskylä Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon
LisätiedotInfektioiden torjunta leikkausosastolla
Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja
LisätiedotKeskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta
Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta
LisätiedotSuojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.
1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet
LisätiedotHenkilösuojainten valinta
Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun
LisätiedotInfektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla
Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa
LisätiedotKosketuseristys potilas leikkaussalissa
Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla
LisätiedotKäsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö
Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA
VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA
VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA
Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotVÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS
VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA 11.5.2017 ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS SUUN TERVEYDENHUOLTO SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ RUNSASTA V. 2014 TERVEYSKESKUKSISSA
LisätiedotPerifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy
Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Anita Pahkamäki hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perifeeristen kanyyli-infektion ehkäisyssä huomioitavat
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus
HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotOHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS
KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotVerisuonikatetrien käsittely
Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi
LisätiedotInfektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012
Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden
LisätiedotKontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.
JENNI AHTIKALLIO, JULIA ETELÄVUORI, HANNA RONNI VERITAPATURMATOIMINTAOHJE HOITOTYÖN OPISKELIJALLE Mikäli sinulle on sattunut neulanpistotapaturma tai potilaan verta on joutunut haavaiselle iholle, ENSIAPU
LisätiedotAntibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä
Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tämä ohje koskee antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa
LisätiedotDesinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018
Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Heli Piirtola, Ninni Viitala Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio
LisätiedotDesinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017
Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Heli Piirtola Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio Käsihygienia
LisätiedotKotoa leikkaukseen Ihon puhdistus ja desinfektio ennen leikkausta
Kotoa leikkaukseen Ihon puhdistus ja desinfektio ennen leikkausta Eija Similä Sairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi p. 08 3152202 Ihon
LisätiedotSUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote
SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.10.2018 Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Perustettu
Lisätiedot39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki
39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki Perehdytys ja käyttökoulutus Vastuu koneen oikeaoppisesta käytöstä on osastolla
LisätiedotAjankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011
Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine
LisätiedotC.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1
C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus
HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotTaipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö
Taipuisien tähystimien huolto ja käyttö 1 (6) Taipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö Endoskooppien huollon tarkoituksena on estää mikrobien leviäminen tähystimen välityksellä
LisätiedotHoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP
Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN
LisätiedotMoniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotKäsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011
Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian
LisätiedotVÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I
VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä
LisätiedotPesutilojen siivous. Siivouksen tavoite
Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason
LisätiedotVRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotKäsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen
Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta
LisätiedotIV-kanyylien käsittely
IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö
LisätiedotHoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE
Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Jasmiina Lindberg & Pauliina Oja-Lipasti SeAMK Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 2018 HOITOHENKILÖKUNNALLE
LisätiedotHYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA
HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA 30.11.2017 Erja Mattila Hygieniahoitaja 1 4.12.2017 LASTEN KÄSIHYGIENIA PÄIVÄHOIDOSSA Hygieniakasvatus osa hoitoa Lapset pesevät kädet ja heitä siihen ohjataan ja valvotaan:
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotPäivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet
Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotTehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla
Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040
LisätiedotOhjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.
HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla
LisätiedotHygieniaohjeet kotihoidossa
Hygieniaohjeet kotihoidossa (20.8.2018) CLOSTRIDIUM DIFFICILE POTILAAN KOTIHOITO-OHJE Clostridium difficile on itiöitä tuottava bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Ripulitauti kehittyy tavallisesti antibioottihoitojen
LisätiedotLIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!
LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena
LisätiedotResistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?
Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö
LisätiedotSairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014
Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena
LisätiedotSaunotuksen ja suihkutuksen hygienia
Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotTurvalliset työtavat: suojainten käyttö
Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei
LisätiedotPesutilojen siivous. Siivouksen tavoite
Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason muutokset
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä
LisätiedotYlilyönnit ja rimanalitukset!
Ylilyönnit ja rimanalitukset! Reetta Huttunen infektiolääkäri Kahvihuoneelta kuuluu tyytyväisiä hyrinöitä: Nyt kun meillä on kaikki huoneet yhden hengen huoneita, niin ei kyllä pöpöt leviä! Pöpöt leviävät
LisätiedotKosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?
LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille
LisätiedotSuojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa
JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko
Lisätiedot