Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä"

Transkriptio

1 Infektioiden torjuntaohje 1 (10) Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Tässä ohjeessa esitellään jokaisen potilaan kohdalla toteutettavat infektioiden torjunnan perusperiaatteet ja ohjeet eristystilanteisiin leikkausosastolla ja heräämössä.

2 Infektioiden torjuntaohje 2 (10) Sisällysluettelo 1. Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa Perioperatiivinen toiminta Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen jälkeen Ilmaeristys Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa Perioperatiivinen toiminta Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen jälkeen Ilmaeristys Toiminta leikkauksen aikana Toiminta leikkauksen jälkeen Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa... 10

3 Infektioiden torjuntaohje 3 (10) 1. Toimintatavat jokaisen potilaan hoidossa Infektioiden torjunta on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Jokaisen potilaan kohdalla toteutettavilla oikeilla toimintatavoilla estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta tai potilaan lähiympäristöstä työntekijään tai työntekijän välityksellä toisiin potilaisiin. Infektioiden torjunnan viisi keskeistä aluetta ovat: käsihygienia, suojainten käyttö, työskentelytavat, pisto- ja viiltovammojen välttäminen ja välineiden käsittely. Lisäksi infektion torjuntaan kuuluvat asianmukainen jätteiden ja pyykin käsittely sekä siivous. 1.1 Perioperatiivinen toiminta Käsihygienia Tehdaspuhtaat suojakäsineet ja suojavaatetus Steriilit leikkaus käsineet ja leikkaustakit Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella aina ennen ja jälkeen potilaskosketuksen ennen käsineiden pukemista ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen ennen lääkeaineiden, infuusionesteiden ja -letkustojen käsittelyä. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain silloin, kun niissä on näkyvää likaa. Kirurgisen käsidesinfektion kesto on 3 minuuttia. Suojakäsineitä käytetään iv-kanyylin laitossa, kosketeltaessa potilaan limakalvoja, eritteitä tai dreenejä ja potilaan ihon desinfektiossa. Jos käsineet likaantuvat eritteillä, ne vaihdetaan puhtaisiin, jotta niiden välityksellä ei levitetä eritteitä edelleen; ennen puhtaiden käsineiden pukemista kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella. Potilaan lähihoidossa suojaudutaan eritteiltä käyttämällä suojakäsineitä, suu-nenäsuojusta ja suojalaseja (visiirimaskia), suojatakkia sekä tarvittaessa kumisaappaita. Leikkaussalissa työskentelevä henkilökunta käyttää kokonaan hiukset suojaavaa hiussuojainta. Leikkauskäsineet vaihdetaan viimeistään 2 tunnin välein tai heti, kun huomataan niiden rikkoontuminen. Kaksinkertaisia käsineitä käytettäessä ne vaihdetaan pohjia myöten. Leikkaustiimi käyttää kaksinkertaisia leikkauskäsineitä silloin, kun käsineiden rikkoontumisvaara on suuri (ainakin ortopedia, rintakehän aukaisu ja luulambon käsittely). Vahvistettua leikkaustakkia käytetään, kun on vaara vaatteiden kastumisesta. Leikkaustiimi käyttää aina suu-nenäsuojainta, muu salissa oleva henkilökunta käyttää suu-nenäsuojainta vierasesinekirurgiassa ja vastustuskyvyltään alentuneiden potilaiden hoidossa. Tason suojaus Leikkaustaso suojataan kertakäyttöisellä suojaliinalla, kun on ennakoitavissa runsasta erite-/verivuotoa. Liikenne leikkaussalissa Ovet pidetään leikkauksen aikana suljettuina ja leikkaussalin yhteydenotot hoidetaan puhelimitse. Vain leikkauksen kannalta välttämättömät käynnit ovat perusteltuja. Läpikulkuliikenne on kielletty. Leikkaussalissa on vain leikkauksen kannalta tarpeellinen henkilökunta. Leikkauksessa mahdollisesti tarvittavat lisävälineet varataan salin lähettyville, josta ne on helppo ottaa käyttöön.

4 Infektioiden torjuntaohje 4 (10) Lääkkeiden käsittely Potilaan ihon desinfektio Aseptiikka leikkauksen aikana Pisto- ja viiltovammojen ehkäisy Yhdestä lääkeruiskusta annetaan lääkettä vain yhdelle potilaalle. Lääke vedetään ruiskuun välittömästi lääkeampullan avaamisen jälkeen. Injektionesteiden säilyttämistä ruiskuun vedettynä tulee välttää. Mikäli ampullan sisältö jaetaan kahdelle potilaalle, ruiskuihin merkitään lääkeaineen nimi, vahvuus ja valmistusaika. Valmiiksi täytettyjä lääkeruiskuja säilytetään puhtaassa ja pölyämättömässä suojapussissa tai kertakäyttöisellä steriilillä korkilla suojattuna pöydällä. Leikkausalue desinfioidaan tehdaspuhtailla välineillä. Desinfiointi aloitetaan oletetusta viillon paikasta. Se tehdään vähintään kaksi kertaa napakoin ottein riittävän laajasti huomioiden steriili peittelyalue. Edetään puhtaasta likaiseen päin huomioiden nesteen valumissuunta. Ihon annetaan kuivua ennen peittelyliinojen asettelua. Leikkauksessa käytettäviä instrumenttipöytiä ei saa valmistaa etukäteen. Instrumenttipöydän valmistus aloitetaan, kun potilas on leikkausasennossa. Leikkauksessa edetään puhtaasta likaiseen päin. Mikäli joudutaan toimimaan toisin, ennen puhtaammalle alueelle siirtymistä vaihdetaan uudet steriilit käsineet, liinat ja instrumentit. Käsineiden vaihdon välillä kädet desinfioidaan kirurgiseen käsidesinfektioon tarkoitetulla huuhteella 30 sekuntia. Potilaaseen jäävä vierasesine säilytetään omassa pakkauksessaan, joka avataan mahdollisimman lähellä käyttöajankohtaa. Leikkauskäsineet vaihdetaan ennen vierasesineen käsittelyä. Pistäviä ja viiltäviä välineitä käsitellään rauhallisesti näkökontrollissa. Teräviä instrumentteja ei ojenneta suoraan toiselle henkilölle kädestä käteen, vaan käytetään aina esim. kaarimaljaa tai välilaskupöytää. Käytetyt ompeluneulat kiinnitetään leikkauksen aikana neulamagneettiin tai muuhun neulojen keräykseen soveltuvaan rasiaan. Neulankeräysastia otetaan mukaan pistopaikan läheisyyteen. Käytetyt neulat laitetaan välittömästi käytön jälkeen neulankeräysastiaan, joka täytetään vain täyttörajaan asti (noin 2/3 astiasta). Injektioneuloja ei hylsytetä. Neuloissa, kanyyleissä ym. terävissä instrumenteissa suositaan turvatuotteita. Eritteet Eritetahrat imeytetään paperipyyhkeeseen. Sen jälkeen desinfektio klooripitoisella desinfektioaineella (1000 ppm.). Hanalliset dreeni- ym. pussit tyhjennetään ja laitetaan sekajätteisiin. Hanattomat (esim. imupussit) suljetaan tiiviisti korkilla, pakataan muovipussiin ja pahvilaatikkoon ja merkitään erityisjätetarralla. Muu leikkauksessa syntyvä eritejäte (esim. suolenpesuvesi) kaadetaan dekon viemäriin.

5 Infektioiden torjuntaohje 5 (10) 1.2 Leikkauksen jälkeinen välinehuolto ja siivous Välinehuolto Instrumenttihoitaja laittaa kertakäyttöiset pistävät ja viiltävät välineet niille tarkoitettuun tehdasvalmisteiseen riskijäteastiaan, muut kertakäyttövälineet sekajätteisiin ja siistii pöydän ennen välinehuoltajalle luovuttamista. Välinehuoltaja käyttää aina suojakäsineitä likaisia välineitä huoltaessaan ja suojautuu roiskeilta suojalaseilla ja suojaesiliinalla. Likaiset instrumentit toimitetaan käytön jälkeen pesu- ja desinfektiokoneeseen mahdollisimman pian (eritteiden kuivumisen estämiseksi). Lämpödesinfektiota (n. +90 C) kestämättömät välineet puhdistetaan mekaanisesti (esim. harjalla) yleispuhdistusaineella, jonka jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoidulla alkoholilla. Jätteet Pakataan huolellisesti, niin ettei jätteistä aiheudu tartuntavaaraa tai haittaa missään jätehuollon vaiheessa. Siivous Väli- ja loppusiivous yleispuhdistusaineella käyttäen puhtaita siivousvälineitä. Siivouksessa käytetään desinfektioainetta (kloori 5000 ppm), mikäli eritteitä on runsaasti lattioilla ja pinnoilla. Saliin jätetyt eritteiset kengät toimitetaan eritetahradesinfektioon (deko). 2. Toimintaohje henkilökunnan verialtistustilanteessa Veritartuntavaara: verellä, verisillä eritteillä tai kudosnesteillä kontaminoitunut neula tai muu terävä esine aiheuttaa ihon läpäisevän vamman verta tai veristä kudosnestettä roiskuu silmiin, nenään, suuhun tai rikkinäiselle iholle ihmisen aiheuttamat, ihon rikkovat puremavammat altistuminen terveelle iholle ei aiheuta tartuntavaaraa. Välittömät toimenpiteet: a. Ensiapu Huuhtele runsaalla vesimäärällä. Älä purista vauriokohtaa. Aseta ihon pisto- tai haavakohtaan alkoholipitoinen (70 %) haude kahden minuutin ajaksi, esimerkiksi käsihuuhde. Huuhtele limakalvot runsaalla vedellä. Huuhtele silmä puhtaalla vedellä tai silmänhuuhteluliuoksella. b. Lähdepotilaasta otetaan verinäytteet S-veritLäh (8401) ja tarvittaessa altistuneesta työntekijästä S-veritAlt (8402). Mikäli lähde on tuntematon, otetaan altistuneesta työntekijästä verinäyte S- veritalt (8402). Virka-aikana otetaan yhteys työterveyshuoltoon ja päivystysaikana sisätautipäivystäjään. c. Tee ilmoitus HaiProon. d. Täytä myös veritapaturmailmoitus. Katso tarkemmat ohjeet ja ohjeistus näytteiden otosta: Intranet pääsivu/potilaan hoito/ Infektioiden torjunta/infektioiden torjuntaohjeet henkilökunnalle/toiminta työperäisissä verialtistustilanteissa: 1. Lähdepotilaan tutkimusten tilaaminen ja vastauksen ilmoittaminen 2. Altistuneen työntekijän tutkimusten tilaaminen ja vastausten ilmoittaminen

6 Infektioiden torjuntaohje 6 (10) 3. Moniresistentin mikrobin kantajan tai infektoituneen potilaan kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimia noudatetaan kun potilaalla on todettu esim. MRSA:n (Metisilliini resistentti Staphylococcus aureus), VRE:n (Vakomysiiniresistentti enterokokki), ESBLkantojen (Extended Spectrum Beta Lactamase) ja CPE:n (Carbapenem-Producing Enterobacteriaceae) kantajuus: karbapenemaasigeeni-positiiviset enterobacteriaceaeheimon bakteerit, pseudomonakset ja akinetobakteerit. Potilas hoidetaan kosketusvarotoimien mukaisesti myös silloin, kun hän tulee suoraan sairaalasiirtona ulkomailta tai hänellä on edeltävän vuoden aikana ollut hoitojakso ulkomaisessa sairaalassa (vähintään vuorokauden hoito tai toimenpide). Jos moniresis tentin mikrobin kantajuus on todettu ulkomailla, potilas hoidetaan koko hoitojakson ajan kosketusvarotoimien mukaisesti, vaikka tulonäytteet olisivat negatiiviset. Epäselvissä tilanteissa otetaan yhteyttä infektioiden torjuntayksikköön. Kosketusvarotoimien noudattamisen tarpeesta tiedotetaan leikkausosastolle leikkausilmoitus LeSu:n, Eskon kautta tai osasto soittaa ja ilmoittaa siitä ennen potilaan saliin saapumista. Väline- ja laitoshuoltajille tiedotetaan kosketusvarotoimista jo varhaisessa vaiheessa. Infektioiden torjunnan perusperiaatteiden huolellinen noudattaminen on oleellista myös kosketusvarotoimileikkauksessa. Lisätoimenpitein pyritään tehostetusti estämään infektioiden leviäminen potilaasta henkilökuntaan ja hoitoympäristöön. 3.1 Toiminta leikkauksen aikana Leikkaussali järjestys ja salivalinta Leikattavan sairauden vaatima kiireellisyysjärjestys, vaikka päivän ensimmäisenä. Leikataan infektioleikkaussalissa tai normaalissa leikkaussalissa. Leikkaussali Laitetaan merkkivalot pääsy kielletty ja eristys päälle sekä salin ulkopuolelle kaikkiin oviin kyltti: KOSKETUSERISTYS. Salista viedään pois kaikki tarpeeton ja varataan tarpeellinen välineistö. Käytetään puhelinta, läpiantokaappia ja ulkopassaria, mikäli mahdollista. Käsihygienia Kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella ennen käsineiden pukemista ja välittömästi niiden riisumisen jälkeen. Tietokonetta, puhelinta ym. välineitä, kojeita ja laitteita kosketellaan vain desinfioiduin käsin. Suojakäsineet ja suojavaatetus Potilaskosketuksessa käytetään aina tehdaspuhtaita suojakäsineitä. Tehdaspuhdasta suojatakkia käytetään lähihoidossa ja kun on vaara omien vaatteiden tai käsivarsien kontaminaatiolle. Suu-nenäsuojusta ja silmäsuojainta käytetään roiskevaaratilanteissa. Leikkaustiimi toimii normaalisti.

7 Infektioiden torjuntaohje 7 (10) 3.2 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Lämpödesinfektiota kestämättömät välineet puhdistetaan pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoitu alkoholi Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli, ventilaatiomaski, verenpainemittarin mansetti, verityhjiömansetti sekä staassi laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen, mikäli eivät kertakäyttöisiä. Potilaan kuljetus/ siirto Potilaan siirrossa tasolta vuoteelle käytettävä liukupatja suojataan kertakäyttöisellä suojuksella. Siirrossa avustava henkilökunta käyttää tehdaspuhdasta suojatakkia ja suojakäsineitä. Potilaskuljetuksessa käytetään käsihuuhdetta ennen ja jälkeen kuljetuksen. Suojakäsineitä ja suojatakkia, jos on odotettavissa välitön hoito kuljetuksen aikana. Suojaimet riisutaan välittömästi käyttötarpeen jälkeen. Riisumisen jälkeen käytetään käsihuuhdetta. Siirrossa käytetyt valvontavälineet palautetaan leikkaussaliin sairaalahuoltajien puhdistusta varten. Potilaan välitön postoperatiivinen Ensisijaisesti infektioheräämössä. Teho-osastolla, jos potilaan hoito sitä edellyttää. hoito Salivalvonnan sijasta arvioidaan tapauskohtaisesti mahdollisuus heräämöhoitoon. Näytteet, eritteet Normaalisti. Kontaminoituneet näyteastiat pyyhitään päältä denaturoidulla alkoholilla. Eritetahrat Normaalisti (kloori 1000 ppm.). Likapyykki ja roskat Pakataan huolellisesti ja pussi suljetaan leikkaussalissa. Hoitovälineiden huolto Neulankeräysastia suljetaan ja viedään pois leikkaussalista. Nukutetun potilaan potilaskohtainen suodatin ja anestesialetkut sekä käsiventilaatioletku ja -pussi vaihdetaan. Valvontakaapelit: puhdistus tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä denaturoitu alkoholi. Siivous Raskas välisiivous tai loppusiivous. Kertakäyttöiset suojakäsineet. Kertakäyttöiset siivouspyyhkeet. Erityinen huomio on kiinnitettävä kosketuspintojen huolelliseen puhdistukseen. Siivouksessa edetään puhtaasta likaisempaan. Kosketuspinnat, kojeet ja laitteet puhdistetaan tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. Leikkausvalaisimen kosketuspinnat pyyhitään kloori 1000 ppm ja valaisimen lasipinnat tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Pinnat, jotka eivät kestä klooria desinfioidaan niille soveltuvalla desinfektioaineella. Lattia puhdistetaan yleispuhdistusaineella. Huom! Eritetahradesinfektio. Leikkaussaliin jätetyt eritetahroilla likaantuneet kengät toimitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen.

8 Infektioiden torjuntaohje 8 (10) 4. Clostridium difficile- ja muun ripuloivan potilaan kosketusvarotoimet Toiminta leikkauksen aikana, kuten edellä. 4.1 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Välineille ensisijaisesti lämpödesinfektio. Lämpödesinfektiota kestämättömät välineet puhdistetaan pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä kloori 1000 ppm. Laitteelle soveltuva desinfektioaine varmistetaan aina laitteen valmistajalta. Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli, ventilaatiomaski, verenpainemittarin mansetti, verityhjiömansetti sekä staassi laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen mikäli eivät kertakäyttöisiä. Näytteet, eritteet Kuten normaalisti. Kontaminoituneet näyteastiat pyyhitään päältä kloori 1000 ppm. Eritetahrat Kloori 5000 ppm. Hoitovälineiden huolto Valvontakaapelit: puhdistus tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. tai muulla itiöitä tuhoavalla aineella. Soveltuva desinfektioaine varmistetaan laitteen valmistajalta. Siivous Kosketuspinnat, kojeet ja laitteet puhdistetaan tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Aina desinfektiopyyhintä kloori 1000 ppm. Leikkausvalaisimen kosketuspinnat pyyhitään kloori 1000 ppm. ja valaisimen lasipinnat tarvittaessa yleispuhdistusaineella. Laitteet jotka eivät kestä klooria desinfioidaan niille soveltuvalla aineella, joka varmistetaan laitteen valmistajalta.

9 Infektioiden torjuntaohje 9 (10) 5. Ilmaeristys Ilmaeristystä käytetään sairauksissa, joiden aiheuttajat leviävät ilmassa kauas pienten (alle 5µm) partikkeleiden välityksellä. Partikkeleita erittyy ilmaan erityisesti potilaan yskiessä tai aivastaessa tai aerosolia muodostavien toimenpiteiden yhteydessä. Tavallisin tällainen sairaus on värjäyspositiivinen keuhkotuberkuloosi, kun tehokas lääkehoito on kestänyt alle 2 viikkoa. Joskus ilmatartuntavaara jatkuu pitempään, tällöin keuhkolääkärin tai infektiolääkärin on tiedotettava siitä leikkausosastolle. Myös hengitysteiden ulkopuolista tuberkuloosia sairastava henkilö voi tartuttaa tautia, jos tautipesäkkeen eritteessä on runsaasti bakteereja ja eritteitä käsitellään siten, että siitä muodostuu aerosolia. Muita ilmaeristystä edellyttäviä sairauksia ovat vesirokko ja yleistynyt tai immuunipuutteisen potilaan vyöruusu, tuhkarokko, lintuinfluenssa, sars, isorokko ja verenvuotokuumeet. Infektioiden torjunnan perusperiaatteiden huolellinen noudattaminen on oleellista myös ilmaeristysleikkauksessa. Lisätoimenpitein pyritään tehostetusti suojaamaan hoitohenkilökunta mahdolliselta tartunnalta. Hengityssuojaimella (FFP3) pyritään estämään tartuntavaarallisten hiukkasten pääsy hengitysteihin riskitiloissa työskentelyn aikana. Suojaimesta on hyötyä vain, jos sitä käytetään oikein ja puetaan riittävän tiiviisti kasvoille. Suojaimen käyttöä kannattaa opetella etukäteen. Opetuksen tulee sisältyä uuden työntekijän perehdytykseen. 5.1 Toiminta leikkauksen aikana Leikkaussalijärjestys ja salivalinta Leikattavan sairauden vaatima kiireellisyysjärjestys vaikka päivän ensimmäisenä, mutta ei automaattisesti päivän viimeisenä. Leikataan infektioleikkaussalissa tai normaalissa leikkaussalissa, jossa salin ilmanpaine on mahdollista alipaineistaa. Leikkaussali Leikkaussalin ilmanpaine alipaineistetaan. Laitetaan merkkivalot pääsy kielletty ja eristys päälle sekä salin ulkopuolelle kaikkiin oviin kyltti: ILMAERISTYS. Salista viedään pois kaikki tarpeeton ja varataan tarpeellinen välineistö. Käytetään puhelinta, läpiantokaappia ja ulkopassaria, mikäli mahdollista. Vältetään aerosolia tuottavia toimenpiteitä, muutoin toimitaan normaalisti. Käsihygienia Kuten kaikkien potilaiden hoidossa. Hengityksen suojain Leikkaussalissa oleva henkilökunta käyttää FFP3-luokan hengityksensuojainta. Potilaan kuljetus Potilas kuljetetaan suoraan toimenpide- tai tutkimusyksikköön. Potilaalle kirurginen suu- nenäsuojain. Potilaskuljettaja käyttää FFP3-luokan hengityksensuojainta.

10 Infektioiden torjuntaohje 10 (10) 5.2 Toiminta leikkauksen jälkeen Välinehuolto Välineille ensisijaisesti lämpödesinfektio. Lämpödesinfektiota kestämättömien välineiden pyyhintäpesu pesuainevedellä; sen jälkeen huuhtelu, kuivaus ja pyyhintä denaturoidulla alkoholilla. Bronkofiberoskooppia puhdistettaessa käytetään venttiilihengityksensuojainta (FFP3). Laryngoskoopin varsi (patterien poiston jälkeen), laryngoskoopin kieli ja ventilaatiomaski laitetaan pesu- ja desinfektiokoneeseen, kertakäyttöiset sekajätteisiin Potilaan välitön postoperatiivinen hoito Potilas valvotaan joko infektioheräämössä (mahdollisuus ilmatilan alipaineistamiseen) tai leikkaussalissa omassa vuoteessa kunnes voidaan siirtää vuodeosastolle. Tehohoitoa vaativa potilas siirretään teho-osastolle ilmaeristyshuoneeseen. Eritteet, eritetahrat Normaalisti. Näytteet, jätteet, pyykit Normaalisti. Hoitovälineiden puhdistus Nukutetun potilaan hengityskoneen suodattimet ja anestesialetkut sekä käsiventilaatioletku ja pussi vaihdetaan Muut välineet ja laitteet; kuten normaalisti Siivous Siivouksessa venttiilihengityksensuojain (FFP3) ja kertakäyttöiset suojakäsineet. Kertakäyttöinen tai mikrokuituinen siivouspyyhe ja yleispuhdistusaine. Erityinen huomio kiinnitettävä kosketuspintojen huolelliseen puhdistukseen. Siivouksen jälkeen leikkaussalin ilmatila ylipaineistetaan. 6. Tuberkuloosialtistus leikkaussalissa Kun toimitaan ilmaeristysohjeen mukaisesti, leikkaussalihenkilökunta ei altistu tuberkuloosille. Tuberkuloosille altistuminen on mahdollista silloin, kun potilaan keuhkotai kurkunpääntuberkuloosi todetaan vasta leikkauksen yhteydessä. Mikäli leikkauksen yhteydessä herää epäily henkilökunnan mahdollisesta tuberkuloosi altistuksesta, keuhkolääkäri tekee riskiarvion ja antaa ohjeet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Jos työntekijälle ilmaantuu tuberkuloosiin viittaavia oireita, mm. pitkittynyttä yskää, kehotetaan häntä ottamaan yhteys työterveyshuoltoon mahdollista seurantaa varten.

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ Tässä ohjeessa esitellään infektioiden torjunnan perusperiaatteet jokaisen potilaan hoidossa ja eristystilanteet vaativan

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan eristyskäytännöt Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka pientoimenpiteissä 28.09.2018 Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka Tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET VAROTOIMET JA TARTUNTAERISTYKSET LEIKKAUSOSASTOLLA 1/9 TIUKENNETTU PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV ERISTYS- LUOKKA PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI LEIKKAUS- JÄRJESTYS TIUKENNETTU KOSKETUS- ERISTYS

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 19.5.2017 Jyväskylä Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Henkilösuojainten valinta

Henkilösuojainten valinta Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Clostridium difficile - infektioiden torjunta Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja

Lisätiedot

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA 11.5.2017 ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS SUUN TERVEYDENHUOLTO SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ RUNSASTA V. 2014 TERVEYSKESKUKSISSA

Lisätiedot

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Anita Pahkamäki hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perifeeristen kanyyli-infektion ehkäisyssä huomioitavat

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Verisuonikatetrien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu. JENNI AHTIKALLIO, JULIA ETELÄVUORI, HANNA RONNI VERITAPATURMATOIMINTAOHJE HOITOTYÖN OPISKELIJALLE Mikäli sinulle on sattunut neulanpistotapaturma tai potilaan verta on joutunut haavaiselle iholle, ENSIAPU

Lisätiedot

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tämä ohje koskee antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Heli Piirtola, Ninni Viitala Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Heli Piirtola Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio Käsihygienia

Lisätiedot

Kotoa leikkaukseen Ihon puhdistus ja desinfektio ennen leikkausta

Kotoa leikkaukseen Ihon puhdistus ja desinfektio ennen leikkausta Kotoa leikkaukseen Ihon puhdistus ja desinfektio ennen leikkausta Eija Similä Sairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi p. 08 3152202 Ihon

Lisätiedot

SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote

SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.10.2018 Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Perustettu

Lisätiedot

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki

39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki 39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki Perehdytys ja käyttökoulutus Vastuu koneen oikeaoppisesta käytöstä on osastolla

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Taipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö

Taipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö Taipuisien tähystimien huolto ja käyttö 1 (6) Taipuisien tähystimien puhdistus, desinfektio, säilytys ja käyttö Endoskooppien huollon tarkoituksena on estää mikrobien leviäminen tähystimen välityksellä

Lisätiedot

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN

Lisätiedot

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I

VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Jasmiina Lindberg & Pauliina Oja-Lipasti SeAMK Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 2018 HOITOHENKILÖKUNNALLE

Lisätiedot

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA 30.11.2017 Erja Mattila Hygieniahoitaja 1 4.12.2017 LASTEN KÄSIHYGIENIA PÄIVÄHOIDOSSA Hygieniakasvatus osa hoitoa Lapset pesevät kädet ja heitä siihen ohjataan ja valvotaan:

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.

Lisätiedot

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson

Lisätiedot

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden

Lisätiedot

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Hygieniaohjeet kotihoidossa Hygieniaohjeet kotihoidossa (20.8.2018) CLOSTRIDIUM DIFFICILE POTILAAN KOTIHOITO-OHJE Clostridium difficile on itiöitä tuottava bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Ripulitauti kehittyy tavallisesti antibioottihoitojen

Lisätiedot

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö/mr 23.1.2014 TAIPUISIEN TÄHYSTIMIEN PUHDISTUS JA DESINFEKTIO Taipuisien tähystimien puhdistus tulee aloittaa välittömästi käytön jälkeen. Työntekijän suojavaatetuksena

Lisätiedot

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason muutokset

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11. HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä

Lisätiedot

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Ylilyönnit ja rimanalitukset! Ylilyönnit ja rimanalitukset! Reetta Huttunen infektiolääkäri Kahvihuoneelta kuuluu tyytyväisiä hyrinöitä: Nyt kun meillä on kaikki huoneet yhden hengen huoneita, niin ei kyllä pöpöt leviä! Pöpöt leviävät

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot