ETA-KELPOISUUSKOE

Transkriptio

1 ETA-KELPOISUUSKOE Toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella on mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto, vain suorittamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) 8 :n 3 momentissa tarkoitettu pakollinen kelpoisuuskoe. Opetushallitus päättää hakemuksesta toisessa ETA-valtiossa myönnetyn tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Opetushallitus määrää hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto. Päätöstä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kelpoisuuskokeen toimeenpanee yliopiston tiedekunta, jossa voi suorittaa oikeustieteellisiä tutkintoja. Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat järjestävät kelpoisuuskokeita, joista saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista. Jos kokeen suorittaja haluaa saada koekysymykset ruotsin kielellä ja vastata ruotsin kielellä, koe suoritetaan Helsingin yliopistossa. Aiheluettelot ovat kelpoisuuskokeen toimeenpanevissa tiedekunnissa samat, mutta kukin taho päättää itse kelpoisuuskokeen aihealueiden tarkemman sisällön sekä tenttipäivät. ETA-kelpoisuuskokeessa noudatetaan pääosin samoja vaatimuksia aiheluettelon ja koekirjallisuuden osalta kaikissa Suomen oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Helsingin ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisten tiedekuntien järjestämistä kelpoisuuskokeista ja niiden käytännön järjestelyistä saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1093/2007) mukaisen pakollisen kelpoisuuskokeen järjestäminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna / oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin kelpoisuuskoe. Oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin kelpoisuuskokeen aiheluettelo: 1. Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet 2. Velvoiteoikeus 3. Esineoikeus 4. Perhe- ja jäämistöoikeus 5. Rikosoikeus 6. Prosessioikeus 7. Valtiosääntöoikeus 8. Hallinto-oikeus Tentit eivät ole lakikirjatenttejä.

2 1. Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet Kirjallisuus 1. Siltala, Raimo: Oikeudellisen ajattelun perusteet (2010) Laajuus sivuina: 304 s (2 op). Kuulustelusta vastaa professori Raimo Siltala. 2. Velvoiteoikeus Kirjallisuus 1. Saarnilehto, Ari: Pääasiat velvoitteesta, 2005, ISBN Saarnilehto, Ari: Sopimusoikeuden perusteet, 2009, ISBN Hemmo, Mika: Sopimusoikeuden oppikirja, 2006, 2008 tai 2009, ISBN , s Säädökset Velkakirjalaki /622. Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta /361. Korkolaki /633. L velan vanhentumisesta /728. Vahingonkorvauslaki /412. L varallisuusoikeudellisista oikeustoimista /228. Kauppalaki /355. L osamaksukaupasta /91. L kaupallisten sopimusten maksuehdoista /30. Laajuus sivuina: 410 s. (4 op) + säädökset. Kuulustelusta vastaa velvoiteoikeuden professori, syyslukukaudella professori Mika Viljanen. 3. Esineoikeus Tavoitteet: Opiskelija hallitsee olennaisen esineoikeudellisen käsitteistön ja omaa valmiuksia esineoikeudelliseen argumentaatioon. Opiskelijalla on myös yleiskuva valittuja varallisuusoikeuksia koskevista esineoikeudellisista säännöistä sekä insolvenssimenettelyissä ja varallisuusoikeuksien vaihdannassa sovellettavista kollisionratkaisusäännöistä. 1. Tepora Jarno: Johdatus esineoikeuteen (2 p. 2006) tai Tepora, Jarno: Inledning till grunderna för sakrätten (2009); 2. Tepora, Jarno Kartio, Leena Koulu, Risto Lindfors, Heidi: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus (6 p. 2010) s Tepora, Jarno Kaisto, Janne Hakkola, Esa: Esinevakuudet (2009)

3 L arvo-osuustileistä /827: Kauppakaaren 10, 11 ja 12 luku. YrityskiinnitysL /634. L elinkeinonharjoittajan oikeudesta myydä noutamatta jätetty esine /688. Maakaari /540. EtuostoL /608: 1 ja 4 luku. L eräistä yhteisomistussuhteista /180. Ulosottokaari /705: 2:23, 3:84 91, 4:1, 3 4, 8 16, 18, 24 27, 29 37, 39 41, 44 ja 71 75, 5:1 4, 6, 8 9, 11 14, 26 27, 33 34, 36 38, 47 55, ja 75 84, 6:17 ja sekä 7:1 8. KonkurssiL /120: 1:1 ja 4, 2:1 2, 3:5 6 ja 8, 5:1, 3 ja 6 11, 6 luku, 16:2 3 sekä 17:3 ja L velkojien maksunsaantijärjestyksestä /1578. Laajuus sivuina: 876 s (5 op) + säädökset. Kuulustelusta vastaa professori Jarmo Tuomisto 4. Perhe- ja jäämistöoikeus 1. Aarnio, Aulis - Kangas, Urpo: Perhevarallisuusoikeus, Talentum 2010 s ; ja 2. Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö, Turun yliopisto L holhoustoimesta 442/1999. L edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Avioliittolaki 234/1929. L rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001. Isyyslaki 700/1975. L hedelmöityshoidoista 1237/2006. L lapseksiottamisesta 153/1985. L lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983. L lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta 619/1996. L lapsen elatuksesta 704/1975. Elatustukilaki 580/2008. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Lastensuojelulaki 417/2007. Perintökaari 40/1965 (myös kumotut 4 luku ja 7:2 ). Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940. Laajuus sivuina: 645 s. (4 op) + säädökset Kuulustelusta vastaa perhe- ja jäämistöoikeuden professori. 5. Rikosoikeus Tavoitteet - Opiskelija ymmärtää, millä perusteella henkilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja

4 millaisista teoista vastuu voi seurata - Opiskelija osaa ratkaista rikosoikeudellisen soveltamisongelman Sisältö - Rikosoikeudellisen sääntelyn lähtökohdat - Rikosvastuun yleiset edellytykset - Keskeiset rikostyypit Oppimateriaalit 1. Tapani, Jussi Tolvanen, Matti: Rikosoikeuden yleinen osa Vastuuoppi, 2., uudistettu painos, 2013 s. s Frände, Dan Matikkala, Jussi Tapani, Jussi Tolvanen, Matti Viljanen, Pekka Wahlberg, Markus: Keskeiset rikokset, 3., uudistettu ja laajennettu laitos, 2014 s , , , , Säädökset Seuraavassa esitetään luettelo säädöksistä, jotka auttavat rikosoikeuden tenttiin valmistautumisessa. Kyse on säädösaineistosta, johon on tarkoituksenmukaista tutustua samanaikaisesti, kun opiskelija perehtyy vaatimuksissa esitettyyn kirjallisuuteen. Rikoslaki /39. (Ri 101) A rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta /627. (RL 1:7:n alla, Ri 101) Laki rikesakkorikkomuksista /756 (Pr 213a) A rikoslain voimaanpanemisesta /39. (Ri 102) L yhdyskuntapalvelusta /1055. (Ri 202) L nuorisorangaistuksesta /1196. (Ri 204a) L liiketoimintakiellosta /1059. (Ri 207) Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä /633. (Ri 209) Vankeuslaki /767. (Ri 215) Laki ehdollisen vankeuden valvonnasta /634 (Ri 219) L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä /781. (Ri 220) L ehdonalaisen vapauden valvonnasta /782. (Ri 221) Laki valvontarangaistuksesta /330 (Ri 226) Järjestyslaki /612. (Tu 608) Laajuus sivuina: 1046 s. (7 op) + säädökset Kuulustelusta vastaa professori Jussi Tapani. 6. Prosessioikeus 1. Jokela, Antti: Oikeudenkäynnin perusteet. Oikeudenkäynti I, 2005, ISBN , s. 1-92, , ja lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 2. Jokela, Antti: Oikeudenkäynti II, 2012, ISBN , luvut 12-14, 15.1 ja lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä. 3. Jokela, Antti: Oikeudenkäynti III, 2004, ISBN , s. 1-60, , ja ja lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 4. Jokela, Antti: Rikosprosessi, 2008, ISBN , s. 1-40, , lukuun ottamatta petiitillä painettua tekstiä 5. Linna, Tuula: Ulosottokaaren pääkohdat, 2008, ISBN , s

5 6. Könkkölä, Mikko Linna, Tuula: Konkurssioikeus, ISBN , s Oikeudenkäymiskaari. L oikeudenkäynnistä rikosasioissa /689. Esitutkintalaki /805. L oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa /370. L välimiesmenettelystä /967. L riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa /663. Oikeusapulaki /257. L asianajajista /496. Konkurssilaki /120. Ulosottokaari /705. Laajuus sivuina: noin 800 s. (5 op) + säädökset. Kuulustelusta vastaa professori Tuomas Hupli. 7. Valtiosääntöoikeus Tavoitteet: Perustietojen antaminen Suomen valtiosääntöoikeudesta, erityisesti yksilön perusoikeuksista, ylimmistä valtioelimistä sekä lainsäädäntövallan, hallitusvallan ja tuomiovallan käytön perusteista. 1. Jyränki, Antero Husa, Jaakko: Valtiosääntöoikeus (2012), s Hallberg, Pekka Karapuu, Heikki Ojanen, Tuomas Scheinin, Martin Tuori, Kaarlo Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet (2011), s (luvut II.1.-II.4.). Suomen perustuslaki /731. Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus), julkaistu muutettuna SopS 63/1999. Laajuus sivuina: 443 s. (3 op) + säädökset Kuulustelusta vastaa professori Veli-Pekka Viljanen. 8. Hallinto-oikeus Sisältö: 1) Hallintotoiminnan oikeudelliset puitteet 2) Hallintomenettelyn ja julkisuuden keskeiset lähtökohdat 3) Kunnallisoikeuden ja virkamiesoikeuden perusasiat 4) Oikeusturva hallintoasioissa ja hallintoprosessin perusteet Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus Oikeuden perusteokset (2013) luvut III, V, VI ja VII 1-8 n. 700 s.

6 Säädökset Hallintolaki /434. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta /621 Hallintolainkäyttölaki /586 Kuntalaki /410 Valtion virkamieslaki /750 Laki kunnallisesta viranhaltijasta /304 Poliisilaki /872 Laajuus sivuina: noin 700 s. (5 op) + säädökset Kuulustelusta vastaa professori Heikki Kulla.

7 Kuulusteluajankohdat ja kuulusteluihin ilmoittautuminen Kuulusteluajankohdat ovat , , ja Kuulustelut järjestetään Yliopistonmäellä luentosalissa IX klo (huom. Muutokset salitietoon mahdollisia). Kuulusteluun ilmoittaudutaan sähköpostiosoitteeseen viimeistään viikkoa ennen kuulustelupäivää klo 14 mennessä. Ilmoittauduttaessa annetaan seuraavat tiedot: nimi henkilötunnus puhelinnumero sähköpostiosoite kotiosoite tentittävä osio, siitä vastaava opettaja, tenttipäivä ja tenttikirjallisuus. Lisäksi ilmoitettava, mitkä ETA-kokeen osiot on tarkoitus suorittaa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opetushallituksen päätöksestä tulee toimittaa kopio ensimmäiseen kuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä tiedekunnan kansliaan: Oikeustieteellisen tiedekunnan kanslia, Turun yliopisto. Kopion voi toimittaa sähköpostin liitteenä osoitteeseen Osioita saa suorittaa kerralla yhden tai useamman ja osiot saa suorittaa vapaavalintaisessa järjestyksessä. Kuulusteluissa noudatetaan tiedekunnan yleisiä määräyksiä. Kuulusteluun osallistuvalla on oltava mukanaan henkilöllisyystodistus. Koska kyse on kelpoisuuskokeella osoitettavasta osaamisesta, ei hakijalle määrättyjen kelpoisuuskokeen osioiden suorittamisessa noudateta hyväksilukumenettelyä. Henkilö voi osoittaa aiemman ko. aihealueita koskevan, opintosuorituksilla tai työkokemuksella todennetun osaamisensa, hakuvaiheessa Opetushallitukselle, jolloin aiempi osaaminen voidaan ottaa huomioon ennen aihealueiden määräämistä. Mikäli koetta suorittava henkilö on suorittanut Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa pakolliset aineopinnot (oikeudenalojen perusteet) ko. aihealueessa, tiedekunta katsoo hänen suorituksensa vastaavan ko. aihealueen suoritusta, koska pakollisten aineopintojen osaamistavoite on riittävän samansisältöinen, mutta laajempi. Kuulustelujen kustannukset Kelpoisuuskokeen järjestämisestä peritään siitä aiheutuneet kustannukset, kuitenkin samalta kokelaalta yhteensä enintään 500 euroa. Kunkin osion (aihealueen) suorittamisesta peritään 10 euroa / opintopiste / osallistumiskerta (hyväksytty tai hylätty). Kustannukset laskutetaan kokelailta puolivuosittain. Lisätietoja opintopäällikkö Tiia Enges puh , sähköposti oik-opintopaallikko@utu.fi