ETA-kelpoisuuskokeen vaatimukset sekä tenttipäivät lukuvuonna

Transkriptio

1 ETA-kelpoisuuskoe lukuvuonna Lapin yliopisto oikeustieteidentiedekunta ETA-kelpoisuuskokeen vaatimukset sekä tenttipäivät lukuvuonna Opetushallitus päätti saakka hakemuksesta toisessa ETA-valtiossa myönnetyn tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Toisessa ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella oli mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin tutkinto, suorittamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain (1093/2007) 8 :n 3 momentissa tarkoitettu kelpoisuuskoe. Tiedekunta järjestää ETAkelpoisuuskoetta saakka alkaen Opetushallitus on päättänyt ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta kelpoisuudesta oikeustieteen maisterin tutkintoa edellyttäviin tehtäviin ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annettavan lain nojalla. Em. lakia sovelletaan rinnastettaessa tutkinto oikeustieteen maisterin tutkintoon riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Tällöin ei suoriteta eta-kelpoisuuskoetta vaan täydentäviä opintoja hakemalla ns. erillisten opintojen oikeutta. Antaessaan ehdollisen päätöksen ammattipätevyyden tunnustamisesta Opetushallitus on määrännyt hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin tutkinto. Päätöstä varten on laadittu luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Lisätietoja kaikista direktiivimuutokseen ja Opetushallituksen päätöksentekoon liittyvistä asioista saa lisätietoja Opetushallituksesta. ETA-kokeen suorittaminen ei osoita sellaista suomen tai ruotsin kielen taitoa, josta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Kyseisestä asetuksesta ilmenevät ne tavat, joilla suomen ja ruotsin kielen taidon voi osoittaa, jos haluaa osoittaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon. Helsingin, Turun, Lapin ja Itä-Suomen yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat järjestävät kelpoisuuskokeita. Aiheluettelot ovat kelpoisuuskokeen toimeenpanevissa tiedekunnissa samat, mutta kukin taho päättää itse kelpoisuuskokeen aihealueiden tarkemman sisällön sekä tenttipäivät. Lisätietoa kunkin tahon järjestämistä kelpoisuuskokeista saa kyseisistä tiedekunnista. Jos kokeen suorittaja haluaa saada koekysymykset ruotsin kielellä ja vastata ruotsin kielellä, koe suoritetaan Helsingin yliopistossa. Koska kyse on kelpoisuuskokeella osoitettavasta osaamisesta, ei hakijalle määrättyjen kelpoisuuskokeen osioiden suorittamisessa noudateta hyväksilukumenettelyä. Henkilö on voinut osoittaa aiemman ko. aihealueita koskevan osaamisensa hakuvaiheessa Opetushallitukselle ja todentaa sen opintosuorituksilla tai työkokemuksella Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Tällöin aiempi osaaminen on ollut mahdollista ottaa huomioon ennen aihealueiden määräämistä

2 Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain mukaisen pakollisen kelpoisuuskokeen järjestäminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa / oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin kelpoisuuskokeen vaatimukset Oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin kelpoisuuskokeen aiheluettelo Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet Velvoiteoikeus Esineoikeus Perhe- ja jäämistöoikeus Rikosoikeus Prosessioikeus Valtiosääntöoikeus Hallinto-oikeus Aihealueiden suorittaminen Aihealueet muodostavat seuraavat osiot: Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet Yksityisoikeuden osio Rikosoikeuden osio Prosessioikeuden osio Julkisoikeuden osio Aihealueet suoritetaan tenttimällä ne osiokohtaisina tenttipäivinä. Halutessaan voi tenttiä osiosta vain yhden/kaksi aihealuetta. Tenttipäivät on kuitenkin määritelty niin, että kullekin osiolle on yksi suorituspäivä syksyllä ja yksi keväällä. Päivät on ilmoitettu kunkin aihealueen/osion kohdalla. Kunkin osion kohdalla on ilmoitettu onko tentti lakikirjatentti. Tentit arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Kelpoisuuskokeen vastuuopettajat Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet - taloudellisten suhteiden yliopistonlehtori Velvoiteoikeus/velvoiteoikeuden vastuuopettaja - esineoikeus/esineoikeuden vastuuopettaja - perhe- ja jäämistöoikeus/perhe- ja perintöoikeuden vastuuopettaja

3 Rikosoikeus - rikosoikeuden professori Prosessioikeus -prosessioikeuden professori Julkisoikeuden osio - Valtiosääntöoikeus/valtiosääntöoikeuden vastuuopettaja - Hallinto-oikeus/hallinto-oikeuden professori 1) Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet Osaamistavoitteet: Antaa yleiskuva Suomen oikeusjärjestelmän rakenteesta ja lähteistä. Vaadittava kirjallisuus: Susanna Lindroos-Hovinheimo: Oikeuden rajoilla (Forum Iuris 2014) 2 (151 s.) tai Kaarlo Tuori: Rättens nivåer och dimensioner (Forum Iuris 2013) (65 s.) ja/och Tuomas Ojanen: De grundläggande och mänskliga rättigheterna en introduktion (Forum Iuris 2010) (99 s.) Osio ei ole lakikirjatentti. Koepäivät: klo 9-14, ja klo 9-14 Laajuus sivuina: n. 160 sivua 2) Yksityisoikeuden osio Osaamistavoitteet: Velvoiteoikeus (1) Keskeisten velvoiteoikeudellisten käsitteiden kuten velkasuhde, saamisoikeus ja velvoite hallitseminen. (2) Velvoitteiden syntyminen oikeustoimiperusteisesti mukaan lukien edustus, oikeustointen tekeminen ja oikeustoimen pätemättömyys pääpiirteissään ja yksityiskohtaisemmin oikeustoimilain nojalla. (3) Velvoitteiden syntyminen muuten kuin oikeustoimiperusteisesti eritoten vahingonkorvausta sekä perusteettoman edun palautusta koskevien oppien nojalla. (4) Korko rahavelalle erityisesti korkolain nojalla. (5) Velkasuhteen muuttuminen ja lakkaaminen yleensä ja yksityiskohtaisemmin suorituksen, vanhentumisen sekä

4 kuittauksen perusteella. (6) Henkilövaihdokset velkasuhteissa pääpiirteissään. Esineoikeus (1) Keskeisten esineoikeudellisten käsitteiden kuten esine, kiinteistö, ainesosa ja tarpeisto, hallinta ja erityinen oikeus hallitseminen. (2) Omistusoikeus sekä rajoitetut esineoikeudet (pantti- ja pidätysoikeus sekä käyttö- ja irrottamisoikeudet) varallisuusoikeuksina. (3) Omistusoikeuden saaminen yleisesti ja erityisesti luovutuksen nojalla. (4) Omistajanvaihdosilmiön teoreettinen hallitseminen mukaan lukien luovutuksen merkitys luovuttajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojien näkökulmasta. (5) Luottokauppa omistuksenpidätysehdoin pääpiirteissään. (6) Rajoitettujen esineoikeuksien syntyminen, toteuttaminen ja lakkaaminen pääpiirteissään. (7) Rajoitettujen esineoikeuksien sivullissuoja erityisesti omistajanvaihdosta sekä ulosmittausta ja omistajan konkurssia ajatellen. Perhe- ja perintöoikeus (1) Lapsen asemaa koskevan sääntelyn pääpiirteet. (2) Holhoustoimilain ja edunvalvontavaltuutuslain mukaisen edunvalvonnan pääpiirteet. (3) Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ja purkaminen sekä varallisuusoikeudelliset vaikutukset. (4) Avoliiton oikeusvaikutukset pääpiirteissään. (5) Lakisääteisen perimyksen pääpiirteet ja kuolinpesän hallinto. (6) Testamentin tekeminen ja peruuttaminen sekä testamentin oikeusvaikutukset. Vaadittava kirjallisuus: Velvoiteoikeus Hemmo, M. : Sopimusoikeuden oppikirja (2006 tai 2008) s ja Norros, O.: Velvoiteoikeus (2017) Esineoikeus Tepora J.: Johdatus esineoikeuteen (2006) tai Tepora, J.: Inledning till grunderna för sakrätten (2009), Tepora, J Kaisto, J.-Hakkola, E.: Esinevakuudet (2016) sekä Tepora, J. Kartio, L. Koulu, R. Lindfors, H: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus (2010) s Perhe- ja perintöoikeus Kangas, U.: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet (2013) tai Kangas, U.: Familje- och kvarlåtenskapsrättens grunder (2015). Yksityisoikeuden osio ei ole lakikirjatentti. Koepäivät: klo 9-14 ja klo 9-14 Laajuus sivuina: 2000 sivua. 3) Rikosoikeuden osio

5 Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää Suomen rikosoikeuden yleisten oppien ja rikosten lajien perussisällön ja kykenee soveltamaan tätä tietämystään oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vaadittava kirjallisuus: a) Melander S., Rikosvastuun yleiset edellytykset (2016), tai Frände, D., Allmän straffrätt (2012), kap b) Lappi-Seppälä, T., ym., Rikosoikeus Oikeuden perusteokset (3. painos, 2008; luettavissa sähköisenä versiona SANOMApro:n online-palvelusta) s (RL luku), s (RL 31 luku) ja s (RL 36 luku). Säädökset Opiskelijan tulee osata hyödyntää säädöksiä rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan tentissä sallittavien lakikirjojen avulla. Tärkeimmät rikosoikeudelliset säädökset on Suomen Laki II -teoksen osastossa Ri ja vastaavasti Finlands Lag I -teoksen osastossa St. Rikosoikeuden ja sen lähioikeudenalojen keskeiset säädökset löytyvät myös Rikosoikeus ja oikeudenkäynti -eripainoksesta sekä Editan Lakikirjasta (Yksityis-, rikos- ja prosessioikeus). Seuraavassa esitetään rikosoikeuden kirjalliseen kuulusteluun valmistautumista helpottava luettelo säädöksistä, joiden hyödyntämisen osaamista voidaan tentissä edellyttää. Myös muita säädöksiä tulee siis osata hyödyntää rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan. Tärkeimmät säädökset Rikoslaki /39. (Ri 101) A rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta /627. (RL 1:7:n alla, Ri 101) Laki rikesakkorikkomuksista /756 (Pr 213a) A rikoslain voimaanpanemisesta /39. (Ri 102) L yhdyskuntapalvelusta /1055. (Ri 202) L nuorisorangaistuksesta /1196. (Ri 204a) L liiketoimintakiellosta /1059. (Ri 207) Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä /633. (Ri 209) Vankeuslaki /767. (Ri 215) Laki ehdollisen vankeuden valvonnasta /634 (Ri 219) L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä /781. (Ri 220) L ehdonalaisen vapauden valvonnasta /782. (Ri 221) Laki valvontarangaistuksesta /330 (Ri 226) Järjestyslaki /612. (Tu 608) L rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä /503. (Ri 308) L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä /1383. (Ri 402) L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä /1286. (Ri 403) L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta /456. (Ri 404) L Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa /326. (Ri 405) L kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa /21. (Ri 407) L entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja

6 tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta /12 sekä sotarikostuomioistuimen perussääntö (esim. HE 278/1993:n liitteenä). L Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta /1284. (Ri 411) TPA Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön voimaansaattamisesta sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annetun lain voimaantulosta /501 (Ri 411) sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö, SopS 56/2002. De viktigaste författningarna Strafflag /39. (St 101) F om tillämpningen av 1 kap. 7 strafflagen /627. (under SL 1:7, St 101) Lag om ordningsbotsförseelser (om ikraftträdandet bestäms skilt genom lag) /756 F om införande av strafflagen /39. (St 102) L om samhällstjänst /1055. (St 202) L om ungdomsstraff /1196. (St 204a) L om näringsförbud /1059. (St 207) Lag om utredning av unga brottsmisstänktas situation /633 (St 209) Fängelselag /767. (St 215) Lag om övervakning av villkorligt fängelse /634 L om förfarandet vid frigivning av långtidsfångar /781. (St 220) L om övervakning av villkorlig frihet /782. (St 221) Lag om övervakningsstraff /330 (St 226) Ordningslag /612. (Or 608) L om förhindrande och utredning av penningtvätt och av finansiering av terrorism /503 (St 308) L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga nordiska länderna /1383. (St 402) L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga medlemsstaterna i Europeiska unionen /1286. (St 403) L om utlämning för brott /456. (St 404) L om samarbete mellan Finland och de övriga nordiska länderna vid verkställighet av domar i brottmål /326. (St 405) L om internationellt samarbete vid verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder /21. (St 407) L om behörighet för och rättshjälp till tribunalen som behandlar brott som begåtts i det forna Jugoslavien /12 samt tribunalens grundstadga (se t.ex. bilagan till RP 278/1993). L om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om tillämpning av stadgan /1284. (St 411) RepPF om sättande i kraft av Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om ikraftträdande av lagen om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i stadgan och om tillämpning av stadgan /501 (St 411) samt Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen, FördrS 56/2002. Rikosoikeuden osio on lakikirjatentti. Koepäivät: klo 9-14 ja klo 9-14 Laajuus sivuina: 752 sivua + säädökset.

7 4) Prosessioikeuden osio Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee Suomen lainkäyttö- ja insolvenssijärjestelmän rakenteen, ymmärtää järjestelmien tavoitteet ja niiden käyttöä ohjaavat periaatteet hallitsee keskeiset menettelysäännökset kummassakin järjestelmässä omaa valmiudet toimia tavallisimmissa lainkäyttömenettelyissä Vaadittava kirjallisuus: 1) Frände ym: Prosessioikeus (2012), ss , , , ja , 2) Koulu-Lindfors : Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa (2013), kokonaan (206 s.) Prosessi- ja insolvenssioikeutta koskeva osio on lakikirjatentti. Koepäivät: klo 9-14 ja klo 9-14 Laajuus sivuina: 730 sivua + säädökset. 5) Julkisoikeuden osio Osaamistavoitteet: Valtiosääntöoikeus Peruskäsityksen antaminen 1) suomalaisesta valtiosääntöoikeudesta 2) ylimpien valtioelinten tehtävistä ja toimivaltasuhteista 3) laillisuusvalvonnasta 4) perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmästä 5) perusoikeusjärjestelmästä Hallinto-oikeus: 1) Hallintotoiminnan oikeudelliset puitteet 2) Hallintomenettelyn ja julkisuuden keskeiset lähtökohdat 3) Oikeusturva hallintoasioissa ja hallintoprosessin perusteet Vaadittava kirjallisuus: Valtiosääntöoikeus 1) Jyränki, A. & Husa, J., Valtiosääntöoikeus (2012), luvut 2.2, 2.3 ja 2.4 (s ) sekä luvut 3 ja 4 (s ). (248 s.) tai Jyränki, A. & Husa, J., Konstitutionell rätt, s och Talentum, Helsingfors 2015

8 2) Ojanen, Tuomas: Perusoikeusjuridiikka. Forum Iuris (2015) tai Ojanen, Tuomas: De grundläggande och mänskliga rättigheterna en introduktion. Forum Iuris 2010). Hallinto-oikeus Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus Oikeuden perusteokset (2013) luvut III ja V, n. 500 s Ruotsinkielisistä koevaatimuksista sovitaan tarvittaessa erikseen vastuuopettajan kanssa. Säädökset ja kansainväliset sopimukset Valtiosääntöoikeus Suomen perustuslaki /731. (Va 101) Eduskunnan työjärjestys /40 v (Va 201) Laki valtioneuvostosta /175. (Va 306) Valtioneuvoston ohjesääntö /262. (Va 307) Vaalilaki /714. (Va 203) Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista /193. (Va 321) Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä /197. (Va 209) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976. (Pe 104) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 8/1976. (Pe 103) Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty yleissopimus, SopS 19/1990, myös muutettuna lisäpöytäkirjoilla. (Pe 102) Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 303, (PeEU 102) Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, SopS 80/2002. (Pe 105) Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin valtiosääntöön liittyviä säädöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia ja niihin liittyviä pöytäkirjoja siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja -teokset). Hallinto-oikeus Hallintolaki /434. (Yh 101) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta /621 (Yh 107) Hallintolainkäyttölaki /586 (Pr 103) Kuntalaki /410 (Ha 301) Valtion virkamieslaki /750 (Ty 103) Laki kunnallisesta viranhaltijasta /304 (Ty 106 a) Poliisilaki /872 (Tu 501) Uhkasakkolaki /1113 (Yh 102) Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin säädöksiä siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja - teokset). Tentti on lakikirjatentti. Julkisoikeuden osion hyväksyttävä kokonaissuoritus edellyttää, että kumpikin osa-alue, valtiosääntöoikeus ja hallinto-oikeus, on suoritettu hyväksytysti. Osa-alueen hyväksyminen edellyttää vähintään puolia koepisteistä. Osa-alueet on mahdollista tenttiä yhdessä tai erikseen.

9 Koepäivät: klo 9-14 ja klo 9-14 Tenttipäivät lukuvuonna Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet: klo klo 9-13 Yksityisoikeuden osio: klo klo 9-14 Rikosoikeuden osio: klo klo 9-14 Prosessioikeuden osio: klo klo 9-14 Julkisoikeuden osio: klo klo 9-14 Ilmoittautuminen on tehtävä tentti-ilmoittautumislomakkeella viimeistään 10 päivää ennen koetta. Lomake löytyy tiedekunnan nettisivuilta. Lomakkeen voi skannata osoitteeseen tai postittaa osoitteeseen Lapin yliopisto, Oikeustieteiden tiedekunta, PL 122, Rovaniemi. Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei käsitellä. Samalla voi ilmoittautua kaikkiin syksyn kokeisiin. Lisätietoja tenttimiseen liittyvistä käytänteistä ja tenttitulokset saa osoitteesta HUOM! Kelpoisuuskokeen suorittamista varten Opetushallituksen päätöksen saaneen tulee toimittaa kopio päätöksestä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan kansliaan ennen ensimmäiseen kokeeseen ilmoittauduttaessa.

10 Tentit pidetään Lapin yliopistolla osoitteessa Yliopistonkatu 8. Koesaleja koskevat tiedot ovat nähtävissä yliopiston pääaulassa jalallisella ilmoitustaululla tenttiaamuna viimeistään klo Osallistujalla on oltava mukanaan henkilötodistus ja kirjoitusvälineet. Lakikirjojen mukaan ottamisen sallimisesta on maininta erikseen kunkin aihealueen kohdalla. Osiot saa suorittaa vapaassa järjestyksessä. Kun suorittaja on läpäissyt kaikki hänelle Opetushallituksen päätöksessä määrätyt aihealueet, hän voi pyytää todistuksen ETA-kokeen hyväksytystä suorittamisesta Kruununhaan opiskelijapalveluisa. Todistus toimitetaan kokeen suorittajalle ja Opetushallitukselle, joka todistuksen perusteella tekee lopullisen tunnustamispäätöksen. ETA-kelpoisuuskokeen aihealueiden suorittamisesta tiedekunnassa peritään kokeen suorittajilta seuraavat maksut yhden aihealueen hyväksytty suoritus: 50 euroa yhden aihealueen hylätty suoritus: 25 euroa yhden aihealueen hylätyn suorituksen uusinta: 25 euroa kokeen hyväksytystä suorituksesta annettava todistus: 20 euroa Yksittäiseltä suorittajalta peritään kuitenkin yhteensä enintään 500 euroa. Opiskelijan tulee ilmoittaa todistusta pyytäessään, mikäli kokonaissumma olisi ylittymässä. Maksu peritään suorittajalta, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki Opetushallituksen päätöksessä hänelle suoritettavaksi määrätyt aihealueet. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen /1082.