ETA-kelpoisuuskoe lukuvuonna

Transkriptio

1 ETA-kelpoisuuskoe lukuvuonna Opetushallitus päättää hakemuksesta toisessa ETA-valtiossa myönnetyn tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään. Lisätiedot ja hakulomakkeet Toisessa ETA-valtiossa suoritetun tutkinnon perusteella on mahdollista saada kelpoisuus virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin tutkinto, suorittamalla ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain (1093/2007) 8 :n 3 momentissa tarkoitettu kelpoisuuskoe. Opetushallitus määrää hakijan hakemuksen perusteella kelpoisuuskokeen pääasiallisen sisällön sekä sen, tuottaako ETA-kelpoisuuskokeen suorittaminen kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen maisterin vai oikeusnotaarin tutkinto. Päätöstä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät Suomessa virkaan, tehtävään tai ammattiin vaadittavaan koulutukseen, mutta eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. ETA-kokeen suorittaminen ei osoita sellaista suomen tai ruotsin kielen taitoa, josta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Kyseisestä asetuksesta ilmenevät ne tavat, joilla suomen ja ruotsin kielen taidon voi osoittaa, jos haluaa osoittaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon. Kelpoisuuskokeen toimeenpanee yliopiston tiedekunta, jossa voi suorittaa oikeustieteellisiä tutkintoja. Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteelliset tiedekunnat järjestävät kelpoisuuskokeita, joista saa lisätietoa kyseisistä tiedekunnista. Jos kokeen suorittaja haluaa saada koekysymykset ruotsin kielellä ja vastata ruotsin kielellä, koe suoritetaan Helsingin yliopistossa. Aiheluettelot ovat kelpoisuuskokeen toimeenpanevissa tiedekunnissa samat, mutta kukin taho päättää itse kelpoisuuskokeen aihealueiden tarkemman sisällön sekä tenttipäivät. Koska kyse on kelpoisuuskokeella osoitettavasta osaamisesta, ei hakijalle määrättyjen kelpoisuuskokeen osioiden suorittamisessa noudateta hyväksilukumenettelyä. Henkilö voi osoittaa aiemman ko. aihealueita koskevan, opintosuorituksilla tai työkokemuksella todennetun osaamisensa, hakuvaiheessa Opetushallitukselle, jolloin aiempi osaaminen voidaan ottaa huomioon ennen aihealueiden määräämistä. Mikäli koetta suorittava henkilö on suorittanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa pakolliset aineopinnot ko. aihealueessa, tiedekunta katsoo hänen suorituksensa vastaavan ko. aihealueen suoritusta, koska pakollisten aineopintojen osaamistavoite on riittävän samansisältöinen, mutta laajempi. Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesta ammattipätevyyden tunnustamisesta ja palvelujen tarjoamisen vapaudesta annetun lain mukaisen pakollisen kelpoisuuskokeen järjestäminen oikeustieteellisessä tiedekunnassa lukuvuonna / oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin kelpoisuuskokeen vaatimukset. Oikeustieteen maisterin tai oikeusnotaarin kelpoisuuskokeen aiheluettelo Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet Velvoiteoikeus Esineoikeus

2 Perhe- ja jäämistöoikeus Rikosoikeus Prosessioikeus Valtiosääntöoikeus Hallinto-oikeus Aihealueiden suorittaminen Aihealueet muodostavat seuraavat osiot (suluissa ohjeellinen arvio työmäärästä opintopisteinä, suorituksesta ei kuitenkaan anneta opintopisteitä): Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet (1,5 op) Yksityisoikeuden osio (12 op) Rikosoikeuden osio (5 op) Prosessioikeuden osio (5 op) Julkisoikeuden osio (6 op) Opiskelija voi suorittaa aihealueiden tentit joko tenttimällä ne kerralla tai aihealuekohtaisesti erikseen tenttien ilmoitettuina tenttipäivinä. Tenttipäivät on määritelty niin, että kullekin osiolle on yksi suorituspäivä syksyllä ja yksi keväällä. Päivät on ilmoitettu kunkin aihealueen/osion kohdalla. Kunkin osion kohdalla on ilmoitettu onko tentti lakikirjatentti. Tentit arvostellaan asteikolla hyväksytty-hylätty. Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet (1,5 op) Osaamistavoitteet: Antaa yleiskuva Suomen oikeusjärjestelmän rakenteesta ja lähteistä. Ari Hirvonen: Oikeuden ja lainkäytön teoria. Forum Iuris 2012 (215 s.) tai Kimmo Nuotio, Sakari Melander & Merita Huomo-Kettunen (eds.): Introduction to Finnish Law and Legal Culture (Forum Iuris 2013), sivut ja (188 s.). Osio ei ole lakikirjatentti. Osion kuulustelusta vastaa OTT Ari Hirvonen. Koepäivät: klo PI ja klo sali PI. Laajuus sivuina: n. 200 sivua (1,5 op) Yksityisoikeuden osio (12 op)

3 Osaamistavoitteet: Velvoiteoikeus (1) Keskeisten velvoiteoikeudellisten käsitteiden kuten velkasuhde, saamisoikeus ja velvoite hallitseminen. (2) Velvoitteiden syntyminen oikeustoimiperusteisesti mukaan lukien edustus, oikeustointen tekeminen ja oikeustoimen pätemättömyys pääpiirteissään ja yksityiskohtaisemmin oikeustoimilain nojalla. (3) Velvoitteiden syntyminen muuten kuin oikeustoimiperusteisesti eritoten vahingonkorvausta sekä perusteettoman edun palautusta koskevien oppien nojalla. (4) Korko rahavelalle erityisesti korkolain nojalla. (5) Velkasuhteen muuttuminen ja lakkaaminen yleensä ja yksityiskohtaisemmin suorituksen, vanhentumisen sekä kuittauksen perusteella. (6) Henkilövaihdokset velkasuhteissa pääpiirteissään. Esineoikeus (1) Keskeisten esineoikeudellisten käsitteiden kuten esine, kiinteistö, ainesosa ja tarpeisto, hallinta ja erityinen oikeus hallitseminen. (2) Omistusoikeus sekä rajoitetut esineoikeudet (pantti- ja pidätysoikeus sekä käyttö- ja irrottamisoikeudet) varallisuusoikeuksina. (3) Omistusoikeuden saaminen yleisesti ja erityisesti luovutuksen nojalla. (4) Omistajanvaihdosilmiön teoreettinen hallitseminen mukaan lukien luovutuksen merkitys luovuttajan ulosmittaus- ja konkurssivelkojien näkökulmasta. (5) Luottokauppa omistuksenpidätysehdoin pääpiirteissään. (6) Rajoitettujen esineoikeuksien syntyminen, toteuttaminen ja lakkaaminen pääpiirteissään. (7) Rajoitettujen esineoikeuksien sivullissuoja erityisesti omistajanvaihdosta sekä ulosmittausta ja omistajan konkurssia ajatellen. Perhe- ja perintöoikeus (1) Lapsen asemaa koskevan sääntelyn pääpiirteet. (2) Holhoustoimilain mukaisen edunvalvonnan pääpiirteet. (3) Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ja purkaminen sekä varallisuusoikeudelliset vaikutukset. (4) Avoliiton oikeusvaikutukset pääpiirteissään. (5) Lakisääteisen perimyksen pääpiirteet ja kuolinpesän hallinto. (6) Testamentin tekeminen ja peruuttaminen sekä testamentin oikeusvaikutukset. Velvoiteoikeus Hemmo, M. : Sopimusoikeuden oppikirja (2006 tai 2008) s ja Norros, O.: Velvoiteoikeus (2012) (512 s) Esineoikeus Tepora J.: Johdatus esineoikeuteen (2006) tai Tepora, J.: Inledning till grunderna för sakrätten (2009), Tepora, J Kaisto, J.-Hakkola, E.: Esinevakuudet (2009) sekä Tepora, J. Kartio, L. Koulu, R. Lindfors, H: Kiinteistön kauppa, muu luovutus ja kirjaus (2010) s Perhe- ja perintöoikeus Kangas, U.: Perhe- ja perintöoikeuden alkeet (2012)

4 Yksityisoikeuden osio ei ole lakikirjatentti. Osion kuulustelusta vastaa yliopistonlehtori Janne Kaisto (varahenkilö yliopistonlehtori Tapani Lohi). Koepäivät: klo PI ja klo PI. Laajuus sivuina: 1850 sivua (n. 12 op) Rikosoikeuden osio (5 op) Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää Suomen rikosoikeuden yleisten oppien ja rikosten lajien perussisällön ja kykenee soveltamaan tätä tietämystään oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseksi. a) Frände, D., Yleinen rikosoikeus (2012), s (luvut 1 11) tai Frände, D., Allmän straffrätt (2012), kap Fränden kirjan suomenkielinen laitos korvataan teoksella Melander, S., Rikosvastuun yleiset edellytykset (2014) sen ilmestyttyä. b) Lappi-Seppälä, T., ym., Rikosoikeus Oikeuden perusteokset (3. painos, 2008; luettavissa sähköisenä versiona SANOMApro:n online-palvelusta) s (RL luku), s ja (RL luku ja RL 30 luvun kirjanpitorikokset), s (RL luku), s (RL 36 luku), (RL 39 luku), s (RL 47 luku) ja s (RL 50 luku). Säädökset Opiskelijan tulee osata hyödyntää säädöksiä rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan tentissä sallittavien lakikirjojen avulla. Tärkeimmät rikosoikeudelliset säädökset on Suomen Laki II - teoksen osastossa Ri ja vastaavasti Finlands Lag I -teoksen osastossa St. Rikosoikeuden ja sen lähioikeudenalojen keskeiset säädökset löytyvät myös Rikosoikeus ja oikeudenkäynti - eripainoksesta sekä Editan Lakikirjasta (Yksityis-, rikos- ja prosessioikeus). Seuraavassa esitetään rikosoikeuden kirjalliseen kuulusteluun valmistautumista helpottava luettelo säädöksistä, joiden hyödyntämisen osaamista voidaan tentissä edellyttää. Myös muita säädöksiä tulee siis osata hyödyntää rikosoikeudellisesti relevanteilta osiltaan. Tärkeimmät säädökset Rikoslaki /39. (Ri 101) A rikoslain 1 luvun 7 :n soveltamisesta /627. (RL 1:7:n alla, Ri 101) Laki rikesakkorikkomuksista /756 (Pr 213a) A rikoslain voimaanpanemisesta /39. (Ri 102) L yhdyskuntapalvelusta /1055. (Ri 202) L nuorisorangaistuksesta /1196. (Ri 204a) L liiketoimintakiellosta /1059. (Ri 207) Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä /633. (Ri 209) Vankeuslaki /767. (Ri 215) Laki ehdollisen vankeuden valvonnasta /634 (Ri 219) L pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä /781. (Ri 220)

5 L ehdonalaisen vapauden valvonnasta /782. (Ri 221) Laki valvontarangaistuksesta /330 (Ri 226) Järjestyslaki /612. (Tu 608) L rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä /503. (Ri 308) L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä /1383. (Ri 402) L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä /1286. (Ri 403) L rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta /456. (Ri 404) L Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa /326. (Ri 405) L kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa /21. (Ri 407) L entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta /12 sekä sotarikostuomioistuimen perussääntö (esim. HE 278/1993:n liitteenä). L Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta /1284. (Ri 411) TPA Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön voimaansaattamisesta sekä perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja perussäännön soveltamisesta annetun lain voimaantulosta /501 (Ri 411) sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö, SopS 56/2002. De viktigaste författningarna Strafflag /39. (St 101) F om tillämpningen av 1 kap. 7 strafflagen /627. (under SL 1:7, St 101) Lag om ordningsbotsförseelser (om ikraftträdandet bestäms skilt genom lag) /756 F om införande av strafflagen /39. (St 102) L om samhällstjänst /1055. (St 202) L om ungdomsstraff /1196. (St 204a) L om näringsförbud /1059. (St 207) Lag om utredning av unga brottsmisstänktas situation /633 (St 209) Fängelselag /767. (St 215) Lag om övervakning av villkorligt fängelse /634 L om förfarandet vid frigivning av långtidsfångar /781. (St 220) L om övervakning av villkorlig frihet /782. (St 221) Lag om övervakningsstraff /330 (St 226) Ordningslag /612. (Or 608) L om förhindrande och utredning av penningtvätt och av finansiering av terrorism /503 (St 308) L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga nordiska länderna /1383. (St 402) L om utlämning för brott mellan Finland och de övriga medlemsstaterna i Europeiska unionen /1286. (St 403) L om utlämning för brott /456. (St 404) L om samarbete mellan Finland och de övriga nordiska länderna vid verkställighet av domar i brottmål /326. (St 405) L om internationellt samarbete vid verkställighet av vissa straffrättsliga påföljder /21. (St 407) L om behörighet för och rättshjälp till tribunalen som behandlar brott som begåtts i det forna Jugoslavien /12 samt tribunalens grundstadga (se t.ex. bilagan till RP 278/1993).

6 L om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om tillämpning av stadgan /1284. (St 411) RepPF om sättande i kraft av Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen och om ikraftträdande av lagen om ikraftträdande av de bestämmelser som hör till området för lagstiftningen i stadgan och om tillämpning av stadgan /501 (St 411) samt Romstadgan för Internationella brottmålsdomstolen, FördrS 56/2002. Rikosoikeuden osio on lakikirjatentti. Osion kuulustelusta vastaa professori Sakari Melander (varalla dekaani, professori Kimmo Nuotio). Koepäivät: klo PI ja klo PI. Laajuus sivuina: 752 sivua (n. 5 op) + säädökset Prosessioikeuden osio (5 op) Osaamistavoitteet Opiskelija tuntee Suomen lainkäyttö- ja insolvenssijärjestelmän rakenteen, ymmärtää järjestelmien tavoitteet ja niiden käyttöä ohjaavat periaatteet hallitsee keskeiset menettelysäännökset kummassakin järjestelmässä omaa valmiudet toimia tavallisimmissa lainkäyttömenettelyissä 1) Frände ym: Prosessioikeus (2012), ss , , , ja , 2) Koulu-Lindfors : Velkavastuun toteuttaminen luottoyhteiskunnassa (2013), kokonaan (206 s.) Prosessi- ja insolvenssioikeutta koskeva osio on lakikirjatentti. Kuulustelusta vastaa professori Risto Koulu (varalla yliopistonlehtori Tuomas Hupli). Koepäivät: klo PI ja klo PI. Laajuus sivuina: 730 sivua (n. 5 op) + säädökset Julkisoikeuden osio (6 op) Osaamistavoitteet: Valtiosääntöoikeus Peruskäsityksen antaminen 1) suomalaisesta valtiosääntöoikeudesta 2) ylimpien valtioelinten tehtävistä ja toimivaltasuhteista

7 3) laillisuusvalvonnasta 4) perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmästä 5) perusoikeusjärjestelmästä Hallinto-oikeus: 1) Hallintotoiminnan oikeudelliset puitteet 2) Hallintomenettelyn ja julkisuuden keskeiset lähtökohdat 3) Oikeusturva hallintoasioissa ja hallintoprosessin perusteet Valtiosääntöoikeus 1) Jyränki, Antero & Husa, Jaakko: Valtiosääntöoikeus (2012), s (ruotsinkielisistä koevaatimuksista sovitaan tarvittaessa erikseen vastuuopettajan kanssa) 2) Ojanen, Tuomas: Johdatus perus- ja ihmisoikeusjuridiikkaan. Forum Iuris (2009) (119 s) tai Ojanen, Tuomas: De grundläggande och mänskliga rättigheterna en introduktion. Forum Iuris 2010 (99 s). Hallinto-oikeus Mäenpää, Olli: Hallinto-oikeus Oikeuden perusteokset (2013) luvut III ja V, n. 500 s Ruotsinkielisistä koevaatimuksista sovitaan tarvittaessa erikseen vastuuopettajan kanssa. Säädökset ja kansainväliset sopimukset Valtiosääntöoikeus Suomen perustuslaki /731. (Va 101) Eduskunnan työjärjestys /40 v (Va 201) Laki valtioneuvostosta /175. (Va 306) Valtioneuvoston ohjesääntö /262. (Va 307) Vaalilaki /714. (Va 203) Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista /193. (Va 321) Laki eduskunnan oikeusasiamiehestä /197. (Va 209) Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976. (Pe 104) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 8/1976. (Pe 103) Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty yleissopimus, SopS 19/1990, myös muutettuna lisäpöytäkirjoilla. (Pe 102) Euroopan unionin perusoikeuskirja, EUVL C 303, Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, SopS 80/2002. (Pe 105) Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin valtiosääntöön liittyviä säädöksiä sekä kansainvälisiä sopimuksia ja niihin liittyviä pöytäkirjoja siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja -teokset). Hallinto-oikeus Hallintolaki /434. (Yh 101) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta /621 (Yh 107) Hallintolainkäyttölaki /586 (Pr 103)

8 Kuntalaki /365 (Ha 301) Valtion virkamieslaki /750 (Ty 103) Laki kunnallisesta viranhaltijasta /304 (Ty 106 a) Poliisilaki /872 (Tu 501) Uhkasakkolaki /1113 (Yh 102) Tentissä edellytetään kykyä soveltaa luettelossa mainitsemattomiakin säädöksiä siinä laajuudessa kun ne löytyvät tentissä sallittavista lakikirjoista (Talentum Oyj:n Suomen Laki ja Finlands Lag sekä Edita Oyj:n Lakikirja -teokset). Julkisoikeuden osion tentti on lakikirjatentti. Kuulustelusta vastaa professori Tuomas Ojanen (varahenkilö prof. Olli Mäenpää). Koepäivät: klo PI ja klo PI. Laajuus sivuina: n. 930 sivua (6 op) ETA-kokeen suorituskieli Koekysymykset toimitetaan sillä kielellä (suomi tai ruotsi), jolla suorittaja on ilmoittautunut kokeeseen. Kokeessa saa vastata kokeen suorittajan valinnan mukaan suomeksi tai ruotsiksi. Ruotsinkielisestä koekirjallisuudesta on mahdollista sopia vastuuopettajan kanssa niissä aineissa, joiden kohdalla on asiasta maininta. Koekirjallisuus on sovittavissa ruotsinkieliseksi sen mukaan, onko kyseisessä aineessa saatavilla ruotsinkielistä, Suomen kansallista lainsäädäntöä kokeen tarkoituksen mukaisesti käsittelevää kirjallisuutta. Vastuuopettajien yhteystiedot löydät täältä. Kuulustelut lukuvuonna Ilmoittautuminen on tehtävä e-lomakkeella viimeistään 8 päivää ennen koetta osoitteessa Myöhässä tulleita ilmoittautumisia ei käsitellä. Samalla voi ilmoittautua kaikkiin syksyn kokeisiin. Lisätietoja tenttimiseen liittyvistä käytänteistä ja tenttitulokset saa osoitteesta oikkanslia@helsinki.fi. Kelpoisuuskokeen suorittamista varten opetushallituksen päätöksen saaneen tulee toimittaa kopio päätöksestä tiedekunnan kansliaan ensimmäiseen kokeeseen ilmoittauduttaessa. Koekysymykset toimitetaan ilmoittautumiskielellä. Tenttisalin Päärakennus, sali 1 osoite on Fabianinkatu 33 ja tenttisalin P I osoite on Yliopistonkatu 3. Osallistujalla on oltava mukanaan henkilötodistus ja kirjoitusvälineet. Lakikirjojen mukaan ottamisen sallimisesta on maininta erikseen kunkin aihealueen kohdalla. Osiot saa suorittaa vapaassa järjestyksessä. Kun suorittaja on läpäissyt kaikki hänelle opetushallituksen päätöksessä määrätyt aihealueet, hän voi pyytää todistuksen ETA-kokeen hyväksytystä suorittamisesta tiedekunnan kansliasta toimistosihteeri Leena Isotalolta vastaanottoaikoina. Todistus toimitetaan kansliasta kokeen suorittajalle ja opetushallitukselle, joka todistuksen perusteella tekee lopullisen tunnustamispäätöksen.

9 ETA-kelpoisuuskokeen aihealueiden suorittamisesta tiedekunnassa peritään kokeen suorittajilta seuraavat maksut: yhden aihealueen hyväksytty suoritus: 50 euroa yhden aihealueen hylätty suoritus: 25 euroa yhden aihealueen hylätyn suorituksen uusinta: 25 euroa kokeen hyväksytystä suorituksesta annettava todistus: 20 euroa Yksittäiseltä suorittajalta peritään kuitenkin yhteensä enintään 500 euroa. Opiskelijan tulee ilmoittaa todistusta pyytäessään, mikäli kokonaissumma olisi ylittymässä. Maksu peritään suorittajalta, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetushallituksen päätöksessä hänelle suoritettavaksi määrätyt aihealueet. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen /1082.