YLEISOHJE SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KELPOISUUSKOKEEN SUORITTAJALLE

Transkriptio

1 1 YLEISOHJE SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KELPOISUUSKOKEEN SUORITTAJALLE SOSNET on valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto, joka järjestää sosiaalityön erikoistumis- ja tutkijankoulutusta sekä edistää peruskoulutukseen liittyvää yhteistyötä. Verkostossa toimivat kaikki sosiaalityön koulutusta antavat yksiköt. SOSNET on sopinut seuraavaa sosiaalityöntekijän kelpoisuuskokeen sisällöstä ja suorittamisesta. Lisätietoa antavat sosiaalityön koulutusta antavat yliopistojen tiedekunnat, joiden yhteyshenkilöiden yhteystiedot ovat alla olevassa luettelossa. 1. Kelpoisuuskokeen aihealueet Sosiaalityöntekijän kelpoisuuskokeeseen sisältyy yksi, kaksi tai kolme aihealuetta. Aihealueet ovat sosiaali- ja perheoikeus, sosiaalialan palvelujärjestelmä ja sosiaalityön tutkimus. Teille suoritettavaksi määrätyt kelpoisuuskokeen aihealueet käyvät ilmi Opetushallituksen päätöksestä toisessa EU/ETA-maassa hankitun sosiaalityöntekijän ammattipätevyyden tunnustamisesta.. 2. Kelpoisuuskokeen suorittaminen Sosiaalityöntekijän kelpoisuuskokeeseen ilmoittautumiseksi teidän tulee ottaa yhteyttä johonkin sosiaalityön koulutusta antavaan yliopistoon. Mikäli Opetushallituksen päätöksessä teille on määrätty suoritettavaksi sosiaalityöntekijän kelpoisuuskoe ainoastaan aihealueesta sosiaali- ja perheoikeus, tulee teidän ensisijaisesti ottaa yhteyttä Kuopion yliopistoon. Kelpoisuuskoe on tällöinkin mahdollista suorittaa missä tahansa kuudesta yliopistosta. Muussa tapauksessa voitte ottaa yhteyttä ja hakeutua suorittamaan kelpoisuuskoetta mihin tahansa kuudesta yliopistosta. Kelpoisuuskokeen hyväksytyn suorittamisen jälkeen teidän tulee hakea Opetushallitukselta lopullista tunnustamispäätöstä ja toimittaa hakemuksen liitteenä Opetushallitukselle todistus kelpoisuuskokeen suorittamisesta. 3. Valtakunnalliset hakuajat Sosiaalityöntekijän kelpoisuuskokeen valtakunnallinen hakuaika on kahdesti vuodessa: ja Kelpoisuuskokeen suorittamisesta perittävät maksut Yliopistot perivät sosiaalityöntekijän kelpoisuuskokeen suorittamisesta maksua seuraavasti:

2 2 - kelpoisuuskoe yhdestä (1) aihealueesta: 100 euroa - kelpoisuuskoe kahdesta (2) aihealueesta: 200 euroa - kelpoisuuskoe kolmesta (3) aihealueesta: 300 euroa. Lisäksi yliopisto perii kelpoisuuskokeen hyväksytystä suorittamisesta annettavasta todistuksesta 20 euroa. 5. Yhteyshenkilöt yliopistoissa Yliopistojen yhteyshenkilöt antavat lisätietoa sosiaalityöntekijän kelpoisuuskokeeseen valmistautumisesta ja käytännön järjestelyistä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta Professori Maritta Törrönen maritta.torronen@helsinki.fi Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Vs. lehtori Johanna Kiili johanna.j.kiili@jyu.fi Kuopion yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Pt. tuntiopettaja Marja Väänänen-Fomin marja.vaananen-fomin@uku.fi Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Lehtori Ulla-Maija Rantalaiho ulla-maija.rantalaiho@ulapland.fi Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Lehtori Irmeli Salomaa irmeli.salomaa@uta.fi Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Lehtori Riitta Lehtonen rilehto@utu.fi Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Koulutuspäällikkö Noora Tuohino Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos noora.tuohino@ulapland.fi

3 3 SOSIAALITYÖNTEKIJÄN KELPOISUUSKOE 1. Kelpoisuuskokeen aihealueena sosiaali- ja perheoikeus Kokeen tavoitteena on saavuttaa sosiaalityöhön liittyvästä oikeudellisesta sääntelystä riittävä tiedollinen taso, joka mahdollistaa sosiaalityöntekijänä toimimisen Suomessa. Koe on mahdollista suorittaa tentaattorin kanssa tarkemmin sopien joko yhdessä koetilaisuudessa tai jakaa koe kahdessa koetilaisuudessa tehtäväksi siten, että toinen osio koskee sosiaalioikeutta ja toinen osa perheoikeutta. Kokeessa voi olla esseekysymysten lisäksi lainsäädännön soveltamista edellyttäviä case -tehtäviä. Kokeessa tulee olla mukana joko Tuominen, Tia (toim.) 2009: Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2009 tai ajantasaiset lakitekstit monistettuina ilman merkintöjä. Arviointi: Koe arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Koe arvioidaan hyväksytyksi, kun kaikista tehtävistä on saatu hyväksytty vastaus. Kirjallisuus: Sosiaalioikeus: Narikka, Jouko (toim.) 2006: Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö käytännössä., s , , , , , , , Tuori, Kaarlo & Kotkas, Toomas 2008: Sosiaalioikeus. s , Perheoikeus: Gottberg, Eva 2007: Perhesuhteet ja lainsäädäntö. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja A.23. Litmala, Marjukka (toim.)2002: Lapsen asema erossa. Osa II Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus s Sosiaali- ja perheoikeuden kelpoisuuskokeeseen luettavat säädökset: Luettelossa on mainittu eduskuntalain taso. Jos lakiin liittyy asetus, myös se kuuluu luettavien säädösten joukkoon. Perustuslaki, PL 731/1999, 2 luku. Perusoikeudet Sosiaalihuollon yleissäädökset ja sisällölliset säädökset Sosiaalihuoltolaki, SHL 710/1982 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta, SVOL 733/1992, 1 ja 2 luku

4 4 Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/199 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, Asiakaslaki 812/2000 Laki toimeentulotuesta, ToTuL1412/1997 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki sosiaalisesta luototuksesta 1133/2002 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Perhehoitajalaki 312/1992 Laki lasten päivähoidosta, 36/1973 Lastensuojelulaki, LSL 417/2007 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista, ns. vammaispalvelulaki, VPL 380/1987 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, 519/1977 Päihdehuoltolaki PHL, 41/1986 Terveydenhuollon säädökset: Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Mielenterveyslaki 116/1990, luvut 1-2 Perheoikeudelliset säädökset Avioliittolaki, AL 234/1929, 5 luku 411/1987 Isyyslaki, 700/1975, 1, 2 ja 3 luku Laki lapsen elatuksesta, ElatusL 704/197 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, LHL 361/1983 Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta; luv.i-iii; eli ns. Täytäntöönpanolaki 619/1996 Laki holhoustoimesta 442/ luvut Laki lapseksi ottamisesta eli ns. Ottolapsilaki 153/1985, ja 4 luku Elatustukilaki 580/2008 Hallintoon ja oikeusturvaan kuuluvat yleissäädökset: Kotikuntalaki 201/1994, 1 ja 2 luku Hallintolaki 434/2003 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, Julkisuuslaki 621/1999. Henkilötietolaki 523/1999 Hallintolainkäyttölaki 586/ luku Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 150/1930 Lakitekstit löytyvät joko Valtion säädöstietopankista finlex.fi / ajantasainen lainsäädäntö tai EDILEX-lakitietopalvelusta edilex.fi

5 5 2. Kelpoisuuskokeen aihealueena sosiaalialan palvelujärjestelmä Kelpoisuuskokeen tavoitteena on, että kokeensuorittaja perehtyy suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen ja nykytilaan, sosiaalityön määrittymiseen sekä palvelujärjestelmän toteuttamiseen ja toimitaan. Kokeensuorittajan tulee kyetä tarkastelemaan palvelujärjestelmää erityisesti sosiaalityön asiakkaiden näkökulmasta. Kelpoisuuskokeen avulla tarkastellaan myös kokeeseen osallistuvan taitoja ja kykyä ymmärtää sekä jäsentää suomalaisen sosiaalityön erityispiirteitä suhteessa kansainväliseen sosiaalityöhön ja sosiaalityön universaaleihin peruskysymyksiin. Kokeen suorittajan tulee hallita aihealueen kirjallisuus siten, että kunkin teoksen olennaiset ydinkysymykset hahmottuvat, jäsentyvät ja tulevat ymmärretyiksi. Kokeen suorittajan tulee saada hyväksytty suoritus kaikista palvelujärjestelmäosion teoksista. Kelpoisuuskokeen suoritusmuotona on kirjallisuuskuulustelu. Kokeessa on viisi (5) teosta, joista kustakin on esseemuotoinen tehtävä. Arviointi: Koe arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Koe arvioidaan hyväksytyksi, kun kirjallisuuskuulustelun kaikista viidestä teoksesta on saatu hyväksytty suoritus. Kirjallisuus: Kaikille pakolliset teokset: Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma 2000: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Raunio, Kyösti 2009: Olennainen sosiaalityössä. Juhila, Kirsi 2006: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Heikkilä, Matti & Lahti, Tuukka 2007: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus. Julkunen, Raija 2006: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu.

6 6 3. Kelpoisuuskokeen aihealueena sosiaalityön tutkimus Kelpoisuuskokeessa on seitsemän (7) kirjaa, joista kokeen suorittaja tenttii oman valintansa mukaan viisi (5) kirjaa. Kirjoista kaikille kokeen suorittajille on pakollinen nro. 1 Sosiaalityön teoria. Muut kirjat ovat valinnaisia. Kokeen suoritusmuotona on kirjallisuuskuulustelu, jossa kokeen suorittaja kirjoittaa kysymyksiin esseevastaukset. Kysymykset tehdään suorittajan valitsemista kirjoista (5 kysymystä). Esseevastauksessa vastataan mahdollisimman laajasti kysymykseen. Kelpoisuuskokeen tavoitteena on perehdyttää kokeen suorittaja suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin. Koe koostuu toimitetuista artikkeliteoksista, joissa käsitellään sosiaalityön tutkimuksen sisällöllisiä, metodologisia ja teoreettisia kysymyksiä. Tämä lisäksi sosiaalityön tutkimukseen perehtyminen lisää kelpoisuuskokeen suorittajan ymmärrystä sosiaalityön ammatillisen toiminnan perusteista, tavoitteista ja haasteista. Arviointi: Koe arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Koe arvioidaan hyväksytyksi, kun kirjallisuuskuulustelun kaikista viidestä teoksesta on saatu hyväksytty suoritus. Kirjallisuus: Kaikille pakollinen teos: 1. Mäntysaari, Mikko & Pohjola, Anneli & Pösö, Tarja (toim.) 2009: Sosiaalityö ja teoria. Valinnaiset teokset, valitse neljä teosta: 2. Roivainen, Irene & Nylund, Marianne & Korkiamäki, Riikka & Raitakari, Suvi (toim.) 2007: Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla? 3. Seppänen, Marjaana & Karisto, Antti & Kröger, Teppo (toim.) 2006: Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välillä. 4. Forsberg, Hannele & Ritala-Koskinen, Aino & Törrönen, Maritta (toim.) 2005: Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. 5. Kuronen, Marjo & Granfelt, Riitta & Nyqvist, Leo & Petrelius, Päivi (toim.) 2004: Sukupuoli ja sosiaalityö. 6. Satka, Mirja & Pohjola, Anneli & Rajavaara, Marketta (toim.) 2003: Sosiaalityö ja vaikuttaminen. 7. Juhila, Kirsi & Forsberg, Hannele & Roivainen, Irene (toim.) 2002: Marginaalit ja sosiaalityö.