Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, 25 op (Itä-Suomen yliopisto)

Transkriptio

1 Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, 25 op (Itä-Suomen yliopisto)

2 Rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimus, perusopinnot 25 op (opinto-oikeus ) Opintojen tavoitteena on antaa perustiedot rikosoikeudesta ja oikeudenkäyntimenettelystä. Asioita opiskellaan paljolti käytännön esimerkkien avulla ja samalla valotetaan sääntöjen ja periaatteiden toimintaa arkipäivän todellisuudessa. Verkko-opiskelu on joustavaa ja haastavaa etä- ja itseopiskelua, jonka aikataulun määrää suurelta osin opiskelija itse - tehtävänpalautus- ja tenttipäivät rytmittävät opiskelua. Opintokokonaisuuden suoritustapoina on oppimistehtävien tekeminen, kirjallisuuden tenttiminen sekä ryhmätyöskentely verkossa. Perusteisiin kuuluu lisäksi pakollisena 10 t oikeudenkäyntien seuraamista. Osa luennoista on taltioitu ja on kuunneltavissa verkko-oppimisympäristössä. Opinnoissa käytetään moodle-verkkooppimisympäristöä ja siksi opiskelijan tulee hallita tietokoneen peruskäyttö (sähköposti, tekstinkäsittely, internet) ja päästä moodleympäristöön säännöllisesti. Opintoihin ei sisälly pakollista lähiopetusta. Tuutori eli pienryhmäohjaaja on opiskelijoiden tukena verkossa. Perusopinnot (25 op) muodostuvat seuraavista opintojaksoista: AY Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op AY Rikosprosessioikeus 5 op AY Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 5 op AY Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä 5 op AY Rikosoikeus 5 op Jos opiskelija suorittaa Yleiset oikeusjärjestysopinnot (50 op) -kokonaisuuden, sijoittuu rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op) -opintojakso em. kokonaisuuteen. Tällöin opiskelija täydentää rikos- ja prosessioikeuden perusopintokokonaisuuden AY Basic Concepts of Criminal Law (5 op) tai Insolvenssioikeus (6 op) opintojaksolla vähintään 25 opintopisteen laajuiseksi. Rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op) - AY Osaamistavoitteet Kurssin suorittaneella on perustiedot keskeisistä rikos- ja prosessioikeuden periaatteista sekä kokonaiskuva rikos- ja prosessioikeuden järjestelmästä. Rikos ja prosessioikeuden perusteet. Suoritustapa Vapaaehtoiset orientaatioluennot (10 t) verkossa, omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin ja oppimisympäristön materiaaleihin. Oppimistehtävät. Oikeudenkäyntien seuraamista 10 tuntia. Tuomioistuintoiminnan seuraaminen 10 t tulee olla suoritettu saman lukuvuoden loppuun mennessä, jolloin oppimistehtävät on suoritettu. Opintojaksosta saa suoritusmerkinnän vasta, kun ko. seuraaminen ja oppimistehtävät on suoritettu hyväksytysti. Tuomioistuinseuraamista varten on lomake oikeustieteiden nettisivuilla sekä opintojen Moodle-oppimisympäristössä. Kuulustelut Vaihtoehtoiset tehtävänpalautuspäivät lukuvuonna : , , , ja Kirjallisuus Tapani - Tolvanen, Rikosvastuu ja sen toteuttaminen, Havansi, Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö, Kukkonen Tolvanen, Esitutkinta- ja pakkokeino-oikeuden perusteet, Lisätiedot Tuomioistuintoiminta tulee olla suoritettu saman lukuvuoden loppuun mennessä, jolloin opintojakson oppimistehtävät on suoritettu.tuomioistuinkäsittelyjä voi käydä seuraamassa missä tahansa käräjäoikeudessa. Mikäli opiskelija toimii työnsä/virkansa puolesta oikeudenistunnossa (esim. lautamies, poliisi, kriminaalihuollon sosiaalityöntekijä), voi hän hakea vapautusta oikeudenkäyntien seuraamisesta. Vapautuksen hakeminen tapahtuu opintoihin ilmoittautumisen jälkeen lähettämällä sähköposti, jossa kerrotaan aiemmasta toiminnasta tuomioistuinprosesseissa, professori Matti Tolvaselle (matti.j.tolvanen@uef.fi), joka

3 ilmoittaa mahdollisesta vapautuksesta sähköpostitse. Huom. Sähköpostivastaus kannattaa säilyttää. Rikosprosessioikeus (5 op) - AY Osaamistavoitteet Jakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti rikosprosessioikeuden yleiset opit, tuntee rikosprosessioikeuden toimijat sekä siviili- ja rikosprosessioikeuden erot ja osaa paikantaa rikosprosessioikeuden merkityksen oikeusjärjestelmässä. Rikosprosessioikeuden tavoite, periaatteet, asianosaisten toiminta, avustaminen oikeudenkäynnissä. Suoritustapa Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin ja oppimisympäristön materiaaleihin. Oppimistehtävät. Kuulustelut Vaihtoehtoiset tehtävänpalautuspäivät lukuvuonna : , , , ja Kirjallisuus Virolainen Pölönen, Rikosprosessin perusteet, Rikosprosessioikeus I, 2003 (ei alaviitteitä). Virolainen Pölönen, Rikosprosessin osalliset, Rikosprosessioikeus II, 2004, s (ei alaviitteitä). Iivari (toim.), Rikos- ja riita-asioiden sovittelijan opas, Suomen perustuslaki (731/1999), 6, 21 ja 9 luku. Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 18-19/1990), 5 ja 6 art. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleis-sopimus (SopS 8/1976), 9 ja 14 art. Oikeudenkäymiskaari (4/1734). Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997). Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) Oikeusapulaki (259/2002). Laki asianajajista (496/1958). Esitutkintalaki (449/1987). Pakkokeinolaki (450/1987). Poliisilaki (493/1995). Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista (666/1972). Laki korkeimmasta oikeudesta (665/2005). Hovioikeuslaki (56/1994). Käräjäoikeuslaki (581/1993). Liikennevakuutuslaki (279/1959). Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu (5 op) - AY Osaamistavoitteet Opiskelija osaa jakson suoritettuaan hahmottaa konfliktinratkaisu- ja tuomioistuinjärjestelmän, tuntee siviiliprosessin toimijat ja yleiset periaatteet sekä menettelyn eri vaiheet lukuun ottamatta täytäntöönpanoa. Opiskelija hallitsee vaihtoehtoisen riidanratkaisun yleiset opit ja tuntee käytettävissä olevat neuvontapalvelut, lautakuntien riidanratkaisun, ymmärtää sovittelun merkityksen ja tuntee kattavasti sovittelumenettelyt. Siviiliprosessioikeuden ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun keskeinen sisältö. Suoritustapa Vapaaehtoiset orientaatioluennot (4 t) verkossa, omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin ja oppimisympäristön materiaaleihin. Verkkotentti. Verkkotentti on avoinna oppimisympäristö moodlessa 24 tuntia alkaen tenttipäivän klo ja päättyen seuraavan päivän klo Tuona aikana opiskelija kirjautuu tenttiin valitsemana ajankohtana ja 4 tunnin tenttiaika alkaa kulumaan. Verkkotenttiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen weboodissa.

4 Kuulustelut Vaihtoehtoiset verkkotenttipäivät lukuvuonna : , , ja Kirjallisuus Lappalainen yms. (toim.), Prosessioikeus, 2007, luvut I 1-4, II 1-4, III 1.1 ja 2-3, IV 1, V 1, VI 1, VII kokonaan, VIIII 1, X 1 ja XI 1. Teos löytyy myös Wsoypro.fi-palvelusta: > UEF Nelli > Tietokannat > Juridiikkaonline. Koulu, Risto, Vaihtoehtoisen riidanratkaisun teoriaa ja tutkimusta (Edilex lakikirjasto). Ervasti, Kaius, Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu ja tuomioistuinsovittelu (Edilex lakikirjasto). Viitanen, Klaus, Vaihtoehtoinen riidanratkaisu ja kansainväliset kuluttajariidat (Edilex lakikirjasto). Linna, Hakemuslainkäyttö (2009) Oikeudenkäymiskaari. Laki välimiesmenettelystä (967/1992). Oikeusapulaki (257/2002). Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (663/2005). Laki asianajajista (496/1958). Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista (666/1972). Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993). Laki korkeimmasta oikeudesta (665/2005). Hovioikeuslaki (56/1994). Käräjäoikeuslaki (581/1993). Laki tuomareiden nimittämisestä (205/2000). Laki kuluttajavalituslautakunnasta (42/1978). Laki talous- ja velkaneuvonnasta (713/2000). Laki kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa (72/1992). Potilasvahinkolaki (585/1986) (erityisesti potilasvahinkolautakunnan tehtävät ja toiminta). Lisätiedot Opintojakso sisältyy rikos- ja prosessioikeuden ja rikollisuuden tutkimuksen että siviilioikeuden perus- ja aineopintoihin. Opintojakson voi liittää vain yhteen opintokokonaisuuteen. Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä (5 op) - AY Osaamistavoitteet Jakson suoritettuaan opiskelija tietää, mitä seuraamuksia rikoksista määrätään ja miten rangaistuksia määrätään. Opiskelija hahmottaa rangaistuksen mittaamisperiaatteet ja perusteet sekä tuntee hyvin rangaistuksen täytäntöönpanon. Rangaistuslajit, rangaistuksen määräämisen perusteet, seuraamusten täytäntöönpano. Suoritustapa Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin ja oppimisympäristön materiaaleihin. Oppimistehtävät. Kuulustelut Vaihtoehtoiset tehtävänpalautuspäivät lukuvuonna : , , , ja Mia Kilpeläinen Kirjallisuus Tapani - Tolvanen, Rikosoikeus - Rangaistuksen määrääminen ja täy-täntöönpano, Matikkala, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, 2010, s Rikoslaki (39/1889). Asetus rikoslain voimaanpanemisesta (39B/1889). Suomen perustuslaki (731/1999), 6-23.

5 Poliisilaki (493/1995). Vahingonkorvauslaki (412/1974). Laki yhdyskuntapalvelusta (1055/1996). Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004). Tutkintavankeuslaki (768/2005). Laki rangaistusmääräysmenettelystä (692/1993). Vankeuslaki (767/2005). Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä (781/2005). Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta (782/2005). Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010). Laki ehdollisen vankeuden valvonnasta (634/2010). Laki valvontarangaistuksesta. Laki sakon täytäntöönpanosta (672/2002). Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997), 1 luku. Laki rikesakkomenettelystä (66/1983). Laki pysäköintivirhemaksusta (248/1970). Laki ylikuormamaksusta (51/1982). Laki liiketoimintakiellosta (1059/1985). Laki lähestymiskiellosta (898/1998). Tieliikennelaki (267/1981). Järjestyslaki (612/2003). Rikosoikeus (5 op) - AY Osaamistavoitteet Jakson suoritettuaan opiskelija osaa hyvin rikosvastuun yleiset edellytykset ja tunnistaa keskeiset rikostyypit. Jakson suorittanut opiskelija tuntee menetelmät, joilla rikoslakia sovelletaan konkreettisiin rikostapauksiin. Rikosoikeuden yleiset opit ja erinäiset rikokset. Opiskelija perehtyy ryhmätyössä yleisiin oppeihin ja ryhmälle annetussa tehtävässä esiintyviin rikostyyppeihin. Samalla yhdistetään yleiset opit erinäisten rikosten järjestelmään. Ryhmän tehtävänä on soveltaa normimateriaalia käytännön tapaukseen ja samalla oppia ratkaisemaan rikosoikeudellisia tapauksia. Yhtenä ideana on opetella työskentelemään ryhmässä ja verkkotyöskentelyn kautta löytämään yhteisesti hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Suoritustapa Oikeustapausharjoitukset ryhmätyönä verkko-oppimisympäristössä. Opetuksen aika Vaihtoehtoiset ryhmätyöskentelyn ajankohdat lukuvuonna (alustava aikataulu): Ryhmätyö 1, syyslukukausi tai Ryhmätyö 2, kevätlukukausi Kirjallisuus Oheiskirjallisuus: Frände, Yleinen rikosoikeus, Frände - Matikkala - Tapani - Tolvanen - Viljanen - Wahlberg, Keskeiset rikokset, Hallituksen esitys 44/2002 vp (rikosoikeuden yleiset opit). Heinonen ym., Rikosoikeus, Teos löytyy myös Wsoypro.fi-palvelusta: > UEF Nelli > Tietokannat > Juri-diikkaonline. Tapani - Tolvanen: Rikosoikeuden yleinen osa - vastuuoppi, Lisätiedot Suositellaan suoritettavaksi perusopintojen lopussa. Basic Concepts of Criminal Law (5 op) - AY Osaamistavoitteet The aim is to give an overview of the basic questions of criminal law and penal policy (the proper limits of criminal law, the relative seriousness of harms, the guiding

6 lines of criminal policy). Principles of criminalization, criminal conduct, fault requirements, com-plicity, basics of substantive criminal law. Suoritustapa Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen. Verkkotentti (kysymyksiin voi vastata suomeksi tai englanniksi). Verkkotentti on avoinna oppimisympäristö moodlessa 24 tuntia alkaen tenttipäivän klo ja päättyen seuraavan päivän klo Tuona aikana opiskelija kirjautuu tenttiin valitsemana ajankohtana ja 4 tunnin tenttiaika alkaa kulumaan. Verkkotenttiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen weboodissa. Kuulustelut Vaihtoehtoiset verkkotenttipäivät lukuvuonna : , , ja Kirjallisuus Ashworth, Principles of Criminal Law, Lisätiedot Jos opiskelija suorittaa Yleiset oikeusjärjestysopinnot (60 op)-kokonaisuuden, sijoittuu rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op)-opintojakso em. kokonaisuuteen. Tällöin opiskelija täydentää rikos- ja prosessioikeuden perusopintokokonaisuuden Basic Concepts of Criminal Law (5 op) tai Insolvenssioikeus (6 op) opintojaksolla vähintään 25 op laajuiseksi. Insolvenssioikeus (6 op) Osaamistavoitteet Jakson jälkeen opiskelijalla on hyvä yleiskuva siviilioikeudellisten velvoitteiden täytäntöönpanojärjestelmästä ja maksukyvyttömyysmenettelyistä. Erityisesti opiskelija hallitsee ulosotto- ja konkurssimenettelyn sekä keskeiset asiat yksityishenkilön velkajärjestelystä ja yrityssaneerauksesta. Lisäksi opiskelija on saanut tietoa insolvenssioikeuden lähialoista, kuten luottotietolaista ja perintälaista. Insolvenssioikeuden keskeiset menettelyt. Suoritustapa Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Oppimateriaalin tenttiminen yleisenä tenttipäivänä. Opetuksen aika ja Tenttipäivät löytyvät WebOodista. Tenttiin ilmoittaudutaan sähkösesti Weboodissa. paikka Mika Launiala Kirjallisuus Koulu - Havansi - Lindfors - Niemi-Kiesiläinen, Insolvenssioikeus, I: 1-3, II: 3-6, III: 1, 3-10 ja 15, IV: 2-7, V: 2-8 ja VI: 2. Teos löytyy Wsoypro.fi-palvelusta: > Nelli-portaali > aineistonvalinta > Juridiikkaonline. Ulosottokaari (705/2007). Konkurssilaki (120/2004). Laki yrityksen saneerauksesta (47/1993). Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993). Laki saatavien perinnästä (513/1999). Luottotietolaki (527/2007). Lisätiedot Jos opiskelija suorittaa Yleiset oikeusjärjestysopinnot (50 op)-kokonaisuuden, sijoittuu rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op)-opintojakso em. kokonaisuuteen. Tällöin opiskelija täydentää rikos- ja prosessioikeuden perusopintokokonaisuuden Basic Concepts of Criminal Law (5 op) tai Insolvenssioikeus (6 op) opintojaksolla vähintään 25 op laajuiseksi. Hinta: 320 Ilmoittautuminen: mennessä Kainuun kesäyliopiston toimisto, puh. (08) , sähköpostitse tai kesäyliopiston kotisivuilla Lisätiedot: Saija Nyström puh Ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvista peruutuksista perimme 50 % perumismaksun, ja mikäli opinnot ovat jo alkaneet, veloitamme koko opintomaksun. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.