1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Yleistietoja Henkilöstötilinpäätös 12

Transkriptio

1

2

3 TASEKIRJA 1. Toimintakertomus 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Yleistietoja Henkilöstötilinpäätös Toiminnan ja talouden kehitys * Yleinen talouden kehitys 16 * Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen 18 * Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon Konsernitarkastelu Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Konsernivalvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Toteutumisvertailut 2.1 Käyttötalouden ja toiminnan toteutuminen 37 * Tarkastuslautakunta 43 * Hallintopalvelut 44 * Sivistyspalvelut 51 * Tekniset palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Toteutumayhteenveto Tilinpäätöslaskelmat * Tuloslaskelma 101 * Rahoituslaskelma 102 * Tase 104 * Kokonaistulot ja -menot Konsernitilinpäätös * Konsernituloslaskelma 110 * Konsernirahoituslaskelma 111 * Konsernitase 112

4 2 5. Liitetiedot 5.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia ja vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Liitetietojen erittelyt Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä * Tilinpäätöksen allekirjoitus 152 * Tilinpäätösmerkintä Luettelot ja selvitykset * Luettelo käytetyistä tilikirjoista 153 * Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 153 * Luettelo käytetyistä tositelajeista 154 2

5 1.1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODESTA 2010 Niin päättäjät kuin kaupungin ja Selänteen kuntayhtymän työntekijät saavat ansaitun kiitoksen tilinpäätösvuodesta. Talouden tasapainottamisohjelma ( ja ) puri yli odotusten. Valtuustolla oli vahva sitoutuminen tasapainottamiseen ja niin johtavat viranhaltijat kuin myös työntekijät pitäytyivät tiukasti asetetuissa tavoitteissa. Budjettikuri piti hyvin. Vain Selänteen kustannuspaikka ylitti budjetoidun , mutta perusturvassa on niin paljon arvaamattomia ja yllättäviä tekijöitä, että ensimmäisen toimintavuoden lopputulokseen voimme olla erinomaisen tyytyväisiä. Toimintakate kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 0,4 %, mikä euroissa merkitsi kasvua. Kaikissa lukemissa on Selänteen kuntayhtymän Haapajärveä koskevat menot ja tulot mukana. Tilinpäätösvuoden vuosikate on ja tilikauden ylijäämä Vuosikate ylitti budjetoidun noin miljoonalla ja tilikauden tulos noin 1,2 miljoonalla eurolla. Velkoja lyhennettiin Tavoite jäi auki asetetusta noin miljoonan, sillä tilapäislainoja jouduttiin ottamaan arvioitua enemmän. Vanhoja alijäämiä kyetään kattamaan niin, että katettavaa jää enää 1,24 milj.. Jos kuluva vuosi menee käsikirjoituksen mukaan, niin alijäämät kyetään kuittaamaan v tilinpäätöksessä. Onnenkantamoisiakin tarvitaan. Verotulorahoitus kasvoi budjetoidusta (valtionosuudet , yhteisöveron tuotto , kiinteistöveron tuotto , mutta kunnallisverotuotto laski ). Kiinteistöverot ovat korkeat verrattuna ympäristöön, mutta kun yhteisöveron tuotto laski rajusti, aukko täytettiin mieluummin yhteisö-, kuin kunnallisveroa korottamalla. Valtuusto sisäisti tasapainottamisohjelman hyväksyessään, että vain rakenteellisilla muutoksilla saavutetaan kestävä menopohja. Rannan koulun ovet sulkeutuivat tilinpäätösvuoden syksyllä ja Kalakankaan koulun sulkeutuu v ja Kumiseva v Ylipään, Rannan ja Karjalahdenrannan koulukiinteistöt myytiin ja kahdesta jälkimmäisestä kiinteistöstä tehtiin poistokirjaukset, Ylipäästä saatiin myyntivoittoa, nettona poistokirjaukset olivat Kaikki hallintokunnat vähensivät ja vähentävät jatkossakin henkilöstöään luonnollisen poistuman kautta hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti. Osittain Kalajokilaakson jätevesien tulevaan siirtoviemäröintiin liittyen kaupunki päätti ryhtyä perimään hulevesimaksuja. Toinen peruste oli kerätä rahoitusta hulevesiverkoston rakentamiseen/kunnostamiseen. Tasapainottamisohjelmasta ja aiempien vuosien voimakkaasta rakentamisesta johtuen investoinnit olivat lähinnä korjausinvestointeja.

6 4 Kärsämäentien teollisuusalueen kaava valmistui ja se hyväksyttiin. Parhaillaan on käynnissä infran rakentaminen, mihin saatiin myös ELY- keskukselta 45 %:n avustus. Kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategia uusittiin ja hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. Terveyden edistämisohjelma laadittiin ja hyväksyttiin. Suuri haaste on saada väestö mukaan ohjelman toteuttamiseen, itsestään huolehtimiseen, elämänlaadun parantamiseen ja tätä kautta sote- kustannusten parempaan hallintaan. Luonnollinen väestölisäys oli yksi lapsi (syntyneet 93, kuolleet 92). Väestökato oli suuri, - 76 henkilöä. Vuodenvaihteen asukasluku oli Yksi suurimpia haasteita on kehittää elinkeinoelämää siten, että työpaikkamäärä kasvaa ja sitä kautta poismuuttoa kyetään patoamaan. Nuorille koulutetuille on vaikea saada koulutusta vastaavaa työtä, mikä on suurin paluumuuton este. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöistä Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy ovat taloudellisesti kestävällä pohjalla. Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle annettiin :n avustus talouden tasapainottamiseen liittyen. Yhtiön tulot kattavat nyt juoksevat menot ja lainanlyhennykset. Tässä suhteessa kestävä pohja on saavutettu. Haapajärven Vuokratalot Oy:n omistamien asuntojen käyttöaste on laskenut ja tilanteen vaatimia toimenpiteitä työstetään. Tilinpäätösvuoden ilonaihe oli tieto Kopsan kultaesiintymän hyödyntämisestä lähivuosina. Uusien työpaikkojen määrää on vaikea ennakoida, koska malmin rikastaminen tapahtuu saman omistajan kaivoksen rikastamossa, Hiturassa. Tilinpäätösvuosi oli niin työntekijöille kuin luottamushenkilöillekin raskas ja vaativa. Helpommalla eivät päässeet kaupunkilaisetkaan. Iloitaan yhdessä valoisemmista näkymistä ja rakennetaan kotikaupunkiamme hyvässä yhteishengessä. Lämpimät kiitokset kaikille! Maija-Liisa Veteläinen 4

7 5 1.2 Yleistietoja Tilastotietoja Perustettu 1838 Kauppalaksi 1967 Kaupungiksi 1977 Pinta-ala; maata790 km 2 vettä 24 km 2 Veroprosentti 21 % Toimintatuotot milj. Toimintamenot milj. Asukasluku Työttömyys% 10,0 Työvoima 3225 Elinkeinojakauma % Alkutuotanto 11,1 Jalostus 31,1 Palvelut 56,7 Tuntematon 1 31,1 % 11,1 % 1,0 % 56,8 % Palvelut 56,8 % Maa-ja metatalous 11,1 Teollisuus jalostus 31,1 Toimiala tuntematon 1 % Valtuutettujen paikkajakauma puolueittain KOK KESK VAS PS KD SDP YHT

8 6 Kaupunginvaltuuston jäsenet valtuustokaudella Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Isola Sanna, Kesk. Nahkanen Jari, SDP Finnilä Veikko, Kesk. Ahola Samuli, Kok. Alahäivälä Leena, SDP Ekman Veikko, Kesk. Hautakangas Risto, Kesk. Hjelm Jukka-Pekka, Kok. Hyväri Tarja, Kesk. Hämäläinen Jukka, PS Jaakonaho Paavo-Jaakko, Kok. Kaisto Raimo, Kesk. Kananen Unto, Kesk. Lapinoja Esko, Kesk. Marjoniemi Heli, Kesk. Myllylä Teija, Kesk. Nevasaari Anne, SDP Niska Maritta, SDP Olkkonen Matti, Kesk. Paananen Teijo, SDP Paavola Anna, Kesk. Ranua Paavo, Kesk Reponen Terttu, Vas. Savola Ossi, Kesk. Tenkula Mauri, SDP Tolonen Hannes, Kesk. Vitakoski Ari, Kesk. Kaupunginhallituksen jäsenet Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsenet Ekman Veikko, Kesk. Niska Maritta, SDP Hyväri Tarja, Kesk. Hautakangas Risto, Kesk. Jaakonaho Paavo-Jaakko, Kok. Kaisto Raimo, Kesk. Marjoniemi Heli, Kesk. Myllylä Teija, Kesk. Paananen Teijo, SDP 6

9 7 Lautakuntien puheenjohtajia Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Teijo Paananen, SDP Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Unto Kananen, Kesk. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paavo Ranua, Kesk. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Pirkko Kettunen, Kesk. Tilivelvolliset Kaupunginhallitus Lautakunnat Kaupunginjohtaja Talousjohtaja Päävastuualueiden johtajat 7

10 8 Kaupunginvaltuuston päätöksiä vuonna 2010 Kaupunginvaltuusto : Omavelkaisen takauksen myöntäminen Vestia Oy:n lainalle Eron myöntäminen Jouni Brandtille Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhtymähallituksen varajäsenyydestä, tilalle valittiin Anne Nevasaari Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukainen arviotoiminta; kaupunginvaltuusto hyväksyi arviointiryhmän ehdotuksen. Kaupunginvaltuusto : Hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan liitos perussopimus Kaupungin sijoitusten allokaatiomuutokset hyväksyttiin, että sijoitussalkkujen allokaatioita muutetaan ja lopullisten allokaatioiden sekä sopimusmuutosten tekeminen delegoidaan kaupunginjohtajalle ja talous- ja hallintojohtajalle yhdessä varainhoitajien kanssa. Samalla hyväksyttiin ponsi, että tehtävistä allokaatiomuutoksista on informoitava kaupunginhallitusta ja valtuustoa. Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuusaloitteet Valtuutettu Heli Marjoniemi jätti valtuustoaloitteen kyläkoulujen lakkauttamiselle tavoiteltujen säästöjen tarkistamisesta Kaupunginvaltuusto : Hyväksyttiin talousarvioraami vuodelle 2011 Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen vuoden 2009 toiminnasta Hyväksyttiin vuoden 2009 tilinpäätös ja toimintakertomus sekä myönnettiin vastuuvapaus kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Hyväksyttiin vesihuollon yleissuunnitelman päivitys ja vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet Vahvistettiin hulevesitaksa Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet ja valtuutettujen valtuustoaloitteet Valtuutettu Mauri Tenkulan valtuustoaloite Kiepin rannasta Kaupunginvaltuusto : Merkittiin tiedoksi talouskatsaus Myönnettiin määräraha Hotelli-ravintola Kulkurin Kievarin muutostöihin Myönnettiin omavelkainen takaus Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen lainalle Hyväksyttiin kaavamuutos 4. kaupunginosassa Karpalosuo raideliikennealueella Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tilintarkastusyhtiöksi valittiin kaudelle Oulun HTM & JHTT-Tarkastus Oy Valtuutettu Matti Olkkosen valtuustoaloite haja-asutusalueiden teitten talviaurauksesta Valtuutettu Raimo Kaiston valtuustoaloite katu- ja tieverkoston kunnostamiseksi 8

11 9 Kaupunginvaltuusto : Merkittiin tiedoksi talouskatsaus Määrättiin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2011: - yleinen 1,35 % - vakituiset asuinrakennukset 0,75 % - muut asuinrakennukset 1,35 % - rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 % - voimalaitokset 2,85 % - yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % Määrättiin tuloveroprosentiksi vuodelle ,00 % Hyväksyttiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän perustamissuunnitelma ja perussopimus. Kuntayhtymä perustetaan lukien Rannan koulu myydään Olivia-Hovi Oy:lle euron kauppahinnalla Merkittiin tiedoksi kuntalaisten aloitteet sekä valtuutettujen valtuustoaloitteet Valtuutettu Paavo Ranuan aloite paikkakunnalta poismuutosta / kysely pois muuttaneille muuton syistä Valtuutettu Matti Olkkosen aloite / kuntalaisaloite kuntalisästä lapsiperheille Valtuutettu Teija Myllylän aloite Haapajärven kaupungin liittämisestä Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan (KEO) Kaupunginvaltuusto : Merkittiin tiedoksi palaute vuoden 2009 arviointikertomuksesta Ammatillisen koulutuksen järjestäminen Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa; Ossi Savolalle ja Maritta Niskalle valittiin henkilökohtaisiksi varajäseniksi: Ossi Savolan varajäsen on Heli Marjoniemi ja Maritta Niskan varajäsen on Teijo Paananen Tarkistettiin kaupungin metsien kirjanpitoarvo Oksavan siirtoviemäri pumppaamoineen päätettiin myydä Haapajärven Vesi Oy:lle Hyväksyttiin valmiussuunnitelman yleinen osa Hyväksyttiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille Kaupungin ilmoitukset päätettiin julkaista vuonna 2011 Maaselkä-lehdessä Kaupunginvaltuuston koollekutsumistapa vuonna 2011; Kuulutus Maaselkä lehdessä ja ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla asialista sekä Maaselkä-lehdessä että Selänne-lehdessä edellytyksin, ettei siitä aiheudu kustannuksia kaupungille Hyväksyttiin Liikekeskustan asemakaavamuutos Hyväksyttiin ns. Kiepin alueella Ronkaalan 1. kaupunginosassa asemkaavamuutos Hyväksyttiin peruspalvelukuntayhtymä Selänteen poistosuunnitelma Hyväksyttiin peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen tarkistus Hyväksyttiin kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategia 2015 Hyväksyttiin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vuosisopimus ja talousarvio vuodelle 2011 Hyväksyttiin Haapajärven kaupungin talousarvio vuodelle 2011 ja taloussuunnitelma vuosille Valtuutettu Esko Lapinojan aloite sivuteiden hoitamisesta uudella periaatteella Varavaltuutettu Kaarina Torkkolan aloite, että Haapajärven kaupunki ottaa käyttöön Aloitekanavan nuorten äänen kuulemiseksi Valtuutettu Hannes Tolosen aloite selvittää miksi Haapajärvellä on toimittu toisin mitä sopimuksissa on luvattu 9

12 Haapajärven kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto 27 valtuutettua Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta

13 11

14 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Palvelussuhteet vuoden aikana: HALLINTO Vakinaiset 6 13 Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt 2 0 Yhteensä SIVISTYSTOIMI Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä TEKNINEN TOIMI Vakinaiset Sijaiset ja määräaikaiset Työllistetyt 0 0 Yhteensä Yhteensä PERUSTURVA Vakinaiset 246 Sijaiset ja määräaikaiset 336 Työllistetyt 28 Yhteensä 610 Kaikki Yhteensä Taulukko 1. Yllä olevassa taulukossa (taulukko 1) ovat mukana kaikki vuoden aikana kaupungin palveluksessa olleet työtekijät ja viranhaltijat, myös kesätöissä olleet nuoret. Vakinaisen henkilökunnan määrässä ovat vakinaisessa virka- tai työsuhteessa vuoden aikana olleet. Tällöin luvuissa voi olla esim. kaksi henkilöä, jotka ovat hoitaneet samaa virkaa eläkkeelle jäännin vuoksi. Vaihtelua lukuihin aiheuttaa mm. se, että eläkkeelle jääneiden opettajien tilalle otetaan usein lukuvuoden loppuun tuntiopettaja ja virka täytetään vakinaisesti vasta seuraavan lukuvuoden alusta. Sijaisten ja määräaikaisten määrässä ovat mukana myös lyhyet, jopa yhden päivänkin, työsuhteet. Vertailusarakkeessa 2009 ovat mukana perusturvan henkilöstö, jotka siirtyivät Ppky Selänteen palvelukseen. Hallintopalveluista siirtyi Selänteelle seitsemän henkilöä ja teknisistä palveluista 2 henkilöä. 12

15 13 Vakinainen henkilökunta ikäryhmittäin sukupuolen mukaan jaoteltuna: Vakinainen henkilöstö Ikäryhmät Mies Nainen Yhteensä Kaikki yhteensä Taulukko 2. Vakinainen henkilökunta ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan on jaoteltuna taulukossa 2. Vakinaisesta henkilöstöstä eniten on vuotiaita naisia. Toiseksi eniten on vuotiaita naisia, sitten vuotiaita naisia. Miehiä on eniten myös vuotiaissa. Kaikkiaan vakinaisista virka- ja työsuhteessa olevista on naisia 72 %. Taulukosta 3. näkyy toimialoittain jaoteltuna vakinainen henkilöstö sukupuolen mukaan ja keski-ikä vuoden 2010 lopussa. Naisia on eniten sivistyspalveluissa, samoin myös miehiä on eniten sivistyspalveluissa. Naisten osuus sivistyspalvelujen henkilöstöstä on 76 % ja miesten osuus 24 %. Teknisissä palveluissa naisten ja miesten välinen tasapaino on kaikista lähimpänä toisiaan, naisten osuus 58 % ja miesten osuus 42 %. Kaikista vakinaisessa virka- tai työsuhteessa olevista naisista työskentelee sivistyspalveluissa 76 %, teknisissä palveluissa 20 % ja hallintopalveluissa 4 %. 13

16 14 Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma toimialoittain ja keski-ikä 2010: lukumäärä keski-ikä HALLINTO Mies 1 Nainen 5 Yhteensä 6 56,5 SIVISTYSTOIMI Mies 34 Nainen 110 Yhteensä ,9 TEKNINEN TOIMI Mies 21 Nainen 29 Yhteensä 50 51,2 Kaikki Yhteensä ,0 Taulukko 3. Eläkkeelle jäävien lukumäärä : Eläkkeelle jäi yhteensä kuusi vakinaisessa virka- tai työsuhteessa ollutta henkilöä, joista viisi jäi vanhuuseläkkeelle ja yksi jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,5 vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana kaksi henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai määräaikaisella kuntoutustuella oli neljä henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jää ennakkotietojen mukaan 7 henkilöä vuonna 2011, seuraavana vuonna myös 7 henkilöä, vuonna 2013 jää 9 henkilöä sekä vuonna 2014 jää 3 henkilöä (taulukko 4.) Eläkkeelle jäävien lukumäärä : HALLINTO Yhteensä SIVISTYSTOIMI Yhteensä TEKNINEN TOIMI Yhteensä Kaikki Yhteensä Taulukko 4. 14

17 15 Poissaolot kalenteripäivinä 2010: Luonnollista henkilöstön poistumaa on hyödynnetty kaikessa missä se on ollut mahdollista ja järkevää. Teknisissä palveluissa vakinaistettiin viisi siivoojan työsopimussuhteista tointa. Sijaisia käytettiin eniten opetustyössä. Alla olevassa taulukossa 5. on henkilökunnan poissaolot vuoden aikana. Poissaolot kalenteripäivinä 2010: Henkilöä Kalenteripäiviä Sairasloma tms Äitiysvapaa Vanhempainvapaa/isyysvapaa Hoitovapaa Opintovapaa Vuorotteluvapaa Vuosiloma Työ-/virkavapaa, palkallinen Työ-/virkavapaa, palkaton Muu virka-/työvapaa Taulukko 5. Sairauslomalla tms:lla oli vuoden aikana 229 henkilöä (sisältää lapsen sairaudesta aiheutuvat tilapäiset hoitovapaat). Palkallisella virka-/työvapaalla oli 51 henkilöä, palkattomalla virka-/työvapaalla 76 henkilöä. Vuorotteluvapaalla oli 7 henkilöä ja opintovapaata käytti 5 henkilöä. Yhteensä poissaoloja oli 622 henkilöllä kalenteripäivää. Jos sama henkilö on ollut useampia kertoja esim. sairauslomalla, niin se on henkilömäärässä mukana silloin useita kertoja. Jokaisesta poissaolosta tulee siis yksi henkilö poissaoloihin. Kaupungilla on työterveyshuollosta sopimus myös sairaanhoidosta. Kela maksoi työterveyshuollon korvauksia kaupungille euroa, mikä on 50 % työterveyshuollon kustannuksista. Kaupunki ostaa työterveyshuollon palvelut Ppky Selänteeltä. Kaupungin työntekijöiden työkykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään Kanttia ja kuntoa toiminnan puitteissa. Toimintaa suunnittelee, ohjaa ja järjestää ohjausryhmä. Ohjausryhmä ei ole kokoontunut vuoden 2010 aikana. Vuoden aikana toimintaan kuuluivat säännölliset kuntosalivuorot monitoimitalolla kaksi kertaa viikossa ja uimahallin 20 ilmaista käyttökertaa. Kunnonhoitoryhmiä ei ollut vuoden aikana. Lisäksi kaupungin työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua Keski-Pohjanmaan Liikunnan ja Suomen Kuntoliikuntaliiton organisoimaan liikunta kampanjaan. 15

18 TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Yleinen talouden kehitys Maailman talouden kasvu on jatkunut huolimatta Euroopan velkakriisistä ja inflaation kiihtymisestä. Kokonaistuotanto nousi 2010 viimeisellä neljänneksellä niin Yhdysvalloissa, Euroalueella kuin Kiinassakin. Euroalueen sisällä on kuitenkin suuria eroja ja Iso-Britannian sekä Japanin BKT kuitenkin supistui, joten aivan yhtenevää elpyminen ei ole. Ennakoivat mittarit viittaavat kasvun jatkumiseen 2011 alkupuoliskolla, mutta raaka-aineiden kallistuminen lisää riskiä merkittävästä talouskasvun hidastumisesta. Arabimaiden kansanliikehdinnän tulevaa suuntaa on mahdotonta ennustaa. Toistaiseksi odotetaan öljyn hintapiikin jäävän matalaksi, jolloin perusrakenteiltaan vahvimmat taloudet voivat kasvaa reippaastikin. Nousua tukee työllisyystilanteen kohentuminen, mistä on vihdoin merkkejä myös Yhdysvalloissa. EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoa keväällä. Velkaongelmien ratkaisu vie paljon resursseja ja hidastaa kasvua, mutta Euroalueen ongelmallisimmat maat (Espanja, Irlanti, Kreikka ja Portugali) muodostavat vain viidenneksen kokonaisuudesta. Suurin osa alueen talouksista on jatkanut elpymistä. Työllisyys ja kuluttajien luottamus eivät ole toipuneet parhaalla mahdollisella tavalla länsimaissa, mutta maailmantalouden kasvusta jopa kolme neljäsosaa tuleekin kehittyviltä markkinoilta. On siis perusteltua odottaa maailmantalouden kokonaisuudessaan paisuvan edelleen Velkaongelmat kestävät vuosia. Eurovaltiot näyttivät saaneen lisäaikaa valtiontalouden tasapainottamiseen Kreikan saatua apupaketin toukokuussa. Etsikkoaika osoittautui puolen vuoden mittaiseksi, kunnes Irlannin rahoitus ajautui vaikeuksiin. Irlannin kriisin taustalla oli useita syitä, kuten pankkien heikot näkymät ja puheet sijoittajille kohdistettavista tappioista. Keskeinen ongelma on edelleen Irlannin ja muiden maiden raju velkaantuminen. Julkisuudessa varsin paljon esillä ollut euron hajottaminen takaisin kansallisvaluutoiksi tuskin toisi nopeaa ratkaisua velkaongelmiin. Pitkällä aikavälillä maat voisivat saada kilpailukykyä takaisin, mutta mikään ei takaisi voittoa seuraavassa keskinäisessä devalvaatiokisassa. Euron purkaminen olisi äärimmäinen poliittinen päätös, jossa EU:n yhteinen päätöksenteko olisi ajautunut umpikujaan. Euron hajoaminen ei siis ole odotettavissa lähivuosina. Yhdysvaltojen BKT kasvoi vajaa kolme prosenttia suhteessa vuotta aikaisempaan. Talous piristyi hitusen ja kasvu on nyt lähellä sitä vauhtia, jota talouden pitäisi keskimäärin kasvaa. Sovitut tuloveron kevennykset saivat jatkoa kahdeksi vuodeksi ja yrityksille luvattiin nopeutettuja poistoja investoinneista. Toimenpiteet merkitsevät finanssipoliittisen elvytyksen jatkoa vuonna 2011 ja samalla valtion velka nousee vauhdilla. Yhdysvalloilla on toisaalta vielä varaa velkaantua ja hyödyntää dollarin keskeistä asemaa, mutta tuleville vuosille jää jatkuvasti suurempi rasite. Pitkien korkojen nousu jäänee 2011 maltilliseksi, tilapäinen laskukin on mahdollista, sillä matala inflaatio ja keskuspankin ostot eivät salline korkokäyrien jyrkentyvän entisestään. Inflaatio ei tällä hetkellä 16

19 17 muodosta vakavaa huolenaihetta, kuluttajahinnat olivat loppuvuodesta hieman yli prosentin korkeammat kuin vuosi aikaisemmin. Aasiassa reaalitalouden kasvu on hieman hidastunut, mutta tämä on luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua ja johtuu osittain tietoisesta raha- ja finanssipolitiikan kiristyksestä. Kiina ylsi yli 10 %:n bruttokansantuotteen kasvuun ja sen oletetaan yleisesti pystyvän pysäyttämään talouden ylikuumenemisen hallitulla tavalla ja samaan aikaan jatkamaan kokonaistuotannon kasvua myös lähivuosina lähes saman verran. Kiinassa inflaatio kiihtyi loppuvuodesta edelleen ja kuluttajahinnat nousivat 5,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Japanin BKT ylsi yli kolmen prosentin kasvuun. Japanin vienti on hyötynyt muun Aasian vahvasta kasvusta. Japanin valtion nopea velkaantuminen on jatkunut ja 200 %:n lukema lähestyy julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroalueen talouskasvu on edelleen yllättänyt positiivisesti, mutta velkakriisin laajentuminen varjostaa vuoden 2011 näkymiä. BKT ylsi lähes kahteen prosenttiin ja samaan tasoon päästäneen myös vuonna 2011, mutta riski uudesta notkahduksesta on edelleen merkittävä. Kasvu on ollut erityisesti merkittävää Saksassa ja BKT nousikin siellä n. 3,5 %:iin ja samaa tasoa odotetaan myös EKP on pitänyt ohjauskoron yhdessä prosentissa. Matalan inflaation oloissa keskuspankki pystyy toistaiseksi tukemaan muita talouspoliittisia tavoitteita, eli jatkamaan kevyttä rahapolitiikkaa. Ohjauskoron nosto on edessä mahdollisesti jo keväällä, mutta viimeistään vuoden loppupuolella. Euriborit ovat nousseet pohjalukemista ja 12 kk:n euribor saattaa nousta vuoden loppuun mennessä jo lähelle 2,5 %. Pitkien korkojen nousu kertoo sekä kasvaneesta epävarmuudesta valtioiden velkaantumisen suhteen että inflaation hienoisesta noususta. Suomen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2010 normaaliin tapaan, kun maailmankauppa jatkoi nousuaan. Bruttokansantuotteen volyymi kohosi 3,1 %. Nousu tukeutui erityisesti yksityiseen kulutukseen sekä tavaravientiin. Työttömyyden huippu saavutettiin heti vuoden 2010 alussa n. 9 %:ssa ja koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste jäi 8,4 %:iin. Se oli selvästi alempi kuin ennustettiin. Vuonna 2011 kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan jokseenkin viime vuoden vauhtia, eli 3,2 %. Vuodelle 2012 odotetaan 2,5 %:n nousua. Työttömyys painuu tänä vuonna 7,4 %:iin, ja julkisen velan kasvu hidastuu. Inflaatio pysynee alkuvuonna jopa yli kolmessa prosentissa, mutta vuonna 2012 inflaatio voi maltillistua vähän yli kahteen prosenttiin. Vienti kasvoi Suomessa vuonna 2010 n. 5,5 % ja vuonna 2011 viennin arvioidaan lisääntyvän suunnilleen saman verran. Tuonnin ennustetaan kasvavan hieman vientiä hitaammin. Kotimaassa odotetaan noin kolmen prosentin alijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2011 alijäämä supistunee jo alle kahden prosentin. Valtion velka kasvaa väistämättä vielä joitakin vuosia. (lähteet: Sampo pankin talouskatsaukset) 17

20 18 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Haapajärven kaupungin toimintaan ja talouteen vaikuttavia asioita on tapahtunut päättyneen tilikauden aikana ja sen jälkeen seuraavasti: Peruspalvelukuntayhtymä Selänne aloitti toimintansa alkaen. Vuoden 2009 lopulla hyväksytty palvelutasosuunnitelma vuosille on voimassa. Ensimmäinen toimintavuosi Selänteessä meni taloudellisesti hyvin, toiminnasta aiheutuvaa määrärahojen ylitystä tuli vain alle euroa, kun virheellisesti budjetoidut tulot, mitkä eivät kertyneet, jätetään huomioimatta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Selänteen vuosisopimuksen ja talousarvion vuodelle Kaupunginvaltuusto hyväksyi Valtiovarainministeriön asettaman arviointityöryhmän antaman selvityksen ja ehdotuksen palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategian vuoteen 2015 saakka. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Liikekeskustan asemakaavamuutoksen sekä kaavamuutoksen ns. Kiepin alueella Ronkaalan 1. kaupunginosassa. Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2011 tuloveroprosentiksi 21,00 sekä kiinteistöveroprosentit, mitkä ovat tasapainottamissopimuksen mukaisesti lain sallimissa ylärajoissa. Kaupunginvaltuusto päätti Rannan koulun myymisestä Olivia-Hovi Oy:lle. Kaupunginvaltuusto vahvisti hulevesitaksan ja liittymismaksun ja sen, että hulevesitaksaa tarkistetaan vuonna Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman vuosille Kaupunginvaltuusto päätti tarkistaa kaupungin metsien tasearvoa ,68 eurolla, minkä jälkeen metsien tasearvo on euroa. Samassa kokouksessa kaupunginvaltuusto päätti myydä Oksavan siirtoviemärin Haapajärven Vesi Oy:lle tasearvosta, mikä on euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sijoitusten allokaatiomuutoksista. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen maaseutujohtajan palvelujen ostamisesta Reisjärven kunnalta myös vuonna Kaupunginhallitus päätti valtion kaupungille luovuttaman perinnön käytöstä siten, että asunto-osake ja tilalla Korpikoski RN:o 40:62 oleva omakotitalo liittymineen ja tontteineen (n.3000 m2) myytiin. Kaupunginvaltuusto 18

21 19 varasi vuoden 2011 talousarviossa määrärahan ns. rollaattoripuiston /lähiliikuntapuiston rakentamiseen, johon perintörahat käytetään. Kohteeseen on haettu myös avustusta ELY-keskukselta. Kaupunginvaltuusto myönsi omavelkaisen takauksen Vestia Oy:n Kuntarahoitus Oy:ltä ottamalle lainalle. Haapajärven osuus takausvastuusta on euroa. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon Kaupunginhallituksen menot kokonaisuudessaan toteutuivat 102,53 % ja tulot toteutuivat 244,3 %. Nettona toteutuma oli 100,98 % eli nettoylitys oli ,52 euroa. Selänteen toiminnasta aiheutuva kustannusten ylitys oli ,21 euroa. Tämä pitää sisällään Selänteelle budjetoituja vuokratuloja vajaa euroa, mitkä eivät kuitenkaan toteutuneet. Selänteen kustannuspaikalle (6100) kirjatut eläkemenoperusteiset eläkemaksut ja varhemaksut ylittyivät n euroa. Selänteen kustannuspaikalle on kirjattu perusturvalle ja valvontatoimelle kohdistuvia lomapalkkavarausten tuloutuksia euroa, joten Selänteen kustannuspaikan 6100 kokonaisnettoylitys oli ,09 euroa. Kaupunginhallituksen kohdalla muut hallintopalvelujen kustannukset kokonaisuudessaan olivat nettona arvioitua pienemmät ,57 euroa. Sivistyspalvelujen menot toteutuivat 99,79 % ja tulot toteutuivat 102,95 %. Nettona syntyi säästöä ,46 euroa eli netto toteutuma oli 98,93 %. Ylitystä nettona oli koulutoimen hallinnossa euroa ja Jokilatvan opistossa euroa. Nettona syntyi säästöä perusopetuksessa euroa (toimintatuotot ylittyivät euroa ja toimintakulut ylittyivät euroa) sekä toisen asteen opetuksessa euroa. Ruokapalveluissa syntyi nettotulojen ylitystä euroa (toimintatuotot jäivät alle arvion euroa ja toimintakulut jäivät alle arvion euroa). Teknisten palvelujen menot toteutuivat 108,32 % ja tulot toteutuivat 104,57 %. Nettona syntyi ylitystä ,46 euroa eli netto toteutuma oli 122,63 %. Ylitystä nettona oli yhdyskuntatekniikassa euroa (toimintatuotot alle arvioidun euroa ja toimintakulut alle arvioidun euroa) ja kiinteistötoimessa euroa (toimintatuotot ylittyivät euroa ja toimintakulut ylittyivät euroa). Kiinteistötoimen ylitys pitää sisällään lakkautettujen koulujen myyntitappiot. Käyttötalouden kokonaismenot toteutuivat 102,28 % eli ylitystä oli ,60 euroa ja tulot toteutuivat 109,73 % eli ylitystä oli ,61 euroa. Nettona kokonaisylitys oli ,99 euroa. Yksityiskohtaisemmin päävastuualueiden toteutuminen on selvitetty kohdassa Talousarvion toteutuminen. 19

22 20 Investoinneissa tonttien ja maa-alueiden ostot olivat euroa ja talousarviossa niihin oli varauduttu eurolla. Tonttien ja maa-alueiden myynteihin oli varattu talousarviossa euroa ja toteutuma on ,78 mikä sisältää lakkautettujen Ylipään, Karjalahden ja Rannan koulujen myymisestä tulleen myyntihinnan. Talonrakennuksessa lukion remonttiin varattua (netto) euron määrärahaa ei käytetty. Muista talonrakennus kohteista jäi käyttämättä määrärahaa nettona ,31 euroa. Talonrakennuksen määrärahaa yhteensä jäi käyttämättä nettona ,08 euroa. Ouluntien tiealueen infraan varattua euron määrärahaa käytettiin ,19 euroa ja siihen varatusta tuloarviosta euroa toteutui euroa. Nettona määrärahaa jäi käyttämättä ,81 euroa. Katujen päällystämiseen varattu euron määräraha jäi käyttämättä. Muista kiinteiden rakenteiden ja laitteiden euron määrärahasta jäi käyttämättä ,08 euroa. Viemäröintihankkeisiin varattu euron määräraha ylittyi, toteutuma oli ,69 eli ylitys ,69. Viemäröintihankkeiden tuloarvio oli euroa ja toteutuma oli vain ,29 euroa, joten tuloja jäi kertymättä ,71 euroa. Investointien määräraha yhteensä nettona jäi alle arvioidun ,24 euroa eli nettoinvestointien toteutuma oli vain 42,69 % johtuen lakkautettujen koulujen myynneistä mitkä kirjattiin investointien tuloksi, mutta niihin ei oltu varauduttu tuloarviolla budjetissa. Verotulokertymä kokonaisuudessaan oli 100,72 % eli ,09 euroa yli arvion. Kunnallisveroa kertyi euroa arvioitua vähemmän, kiinteistöveroja euroa arvioitua enemmän ja yhteisöveron tuottoa euroa arvioitua enemmän. Valtionosuuksia kertyi euroa arvioitua enemmän. Korkotuotot ja muut rahoitusten tuotot (ml. sijoitusten myyntituotot) olivat ,56 euroa yli arvion. Korkokulut lainoista olivat ,48 euroa alle arvioidun ja muut rahoituskulut (ml. sijoitusten myyntitappiot) olivat ,92 euroa alle arvion. 20

23 KONSERNITARKASTELU Toiminta Kaupungin tytäryhtiöitä ovat mm. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Kehityskeskus Oy, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy. Vuokrataloyhtiö huolehtii kaupungin vuokra-asunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiöllä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Vuokra-asuntotoiminta pystytään hoitamaan toiminnasta saaduilla vuokratuloilla. Myös kehityskeskuksella ja lämpö- sekä vesiyhtiöillä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Toimialan asioiden hoitaminen yhtiöissä on nähty myös joustavaksi päätöksentekotavaksi. Etenkin kehityskeskuksen toiminnassa korostuu tarve pystyä valmistelemaan yritysasiakkaiden hankkeita luottamuksellisesti, ja se on katsottu voitavan hoitaa paremmin yhtiön toimesta kuin kaupungin omissa päätöksentekoelimissä. Lämpö- ja vesiyhtiöt ovat itsenäisiä myös taloudellisesti; ne rahoittavat toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla. Haapajärvellä elinkeinopalvelut tuotetaan edelleenkin seutukunnan toimesta. Vuoden 2010 alusta Nivala-Haapajärven seutukunnan toimintoja kuitenkin virtaviivaistetaan siten, että elinkeinoyhtiö Nihak Oy:n ja Nivala-Haapajärven seutukunta ry:n organisaatiot yhdistetään. Jatkossa siis elinkeino-, edunvalvonta- ja aluekehityspalvelut tuottaa yksi ja sama organisaatio. Yksittäisten kuntien yritystoimintaa palvelevan infrastruktuurin (mm. toimitilat, kunnallistekniikka, tietoliikenneyhteydet, jne.) sekä muiden vetovoimatekijöiden rakentamiseen se ei kuitenkaan osallistu, vaan mm. näiltä osin kunnilla tulee edelleenkin olla myös omat tavoitteensa. Kiinteisö Oy Haapajärven Vuokratalot Tavoitteet ja riskit: Vuokratalot-yhtiö keskittyy toiminnassaan omistamiensa kiinteistöjen normaaliin ylläpitoon, isännöintiin, asukasvalintoihin sekä käyttöasteen ylläpitämiseen (tällä hetkellä 96%). Kiinteistöjen ylläpidossa jatketaan suunnitelmallista kunnossapitoa talouden sallimissa puitteissa. Asuntojen varustetasoa ja energiataloudellisuutta vanhimmissa peruskorjaamattomissa kiinteistöissä pyritään parantamaan vuosikorjausmäärärahojen puitteissa. Merkittävämpiä investointeja ei vuodelle 2010 ole budjetoitu. Yhtiö tarkastelee kiinteistöjen omistusta ja peruskorjaustarvetta teknisen kunnon lisäksi myös kysyntätilanteen kehitys huomioiden. 21

24 22 Yhtiön toiminnan suurin riski on käyttöasteen alenemisen jatkuminen nykyisestä 96 %:sta. Syinä ovat mm. paikkakunnan väestömäärän jatkuva väheneminen tai ison työnantajan toiminnan lopettaminen. Huomioitava riski on korkotason merkittävä nousu. Varautuminen riskeihin voi olla mm. seuraavanlaista: - tyhjänäolot keskitetään yhteen rakennukseen - kiinteistö myydään/puretaan/jätetään tyhjäksi kysyntätilanteen mukaan - toimet kohdistetaan kysynnältään heikompiin ja velattomimpiin kiihteistöihin Käyttöasteen voimakkaaseen äkilliseen alenemiseen voidaan vastata vain rajoitetusti ja tietyllä viiveellä. Korkotason nousua on suurimmissa lainoissa hillitty kynnyksellisellä koronvaihtosopimuksella, jossa korkokatto 4,5 %, jonka jälkeen suojaus raukeaa. Korkosuojauksen rauettua nousun aiheuttamia merkittäviä kustannusnousuja voidaan hillitä lainojen lyhennysten uudelleenjärjestelyillä tietyissä rajoissa. Aravalainojen osalta on mahdollista hakea lainaehtojen muutosta ja talouden tervehdyttämisavustusta. Toteutuminen: Toimintavuosi on ollut tavoitteen mukaista normaalia perustoimintaa. Yhtiön asuntojen keskimääräinen käyttöastetavoite ei toteutunut, vaan on laskenut kysynnän vähetessä, edelleen prosentilla, 96 %:sta 95 %:iin. Isompia korjauksia tai perusparantamista ei yhtiön nykyisellä käyttöasteella enää voida toteuttaa vuokratuotoilla. PTS:n mukaisia investointeja toteutettiin lainarahoituksella toimintavuonna n eurolla. Investoinneissa parannettiin kiinteistöjen varustetasoa ja viihtyisyyttä sekä huomioitiin myös energiataloudellisuusasiat. Yhtiön toiminnan suurin riski eli kysynnän voimakas aleneminen on nyt toimintavuonna toteutunut. Loppuvuonna 2010 käyttöaste laski 93 %:iin ja jatkoi alentumista kuluvana vuonna tammi-helmikuussa 91 %:iin. Käyttöaste on nyt yhtiön historian heikoin. Paikkakunnalla on lisäksi muillakin alan toimijoilla runsaasti tyhjiä vuokra-asuntoja tehdyn markkina-analyysin perusteella. Yhtiö on jo vuosia seurannut säännöllisesti ja käsitellyt kokouksissaan kysyntätilanteen kehittymistä. Seurantamittareita on seuraavasti: - käyttöaste % - talousarviovertailut, vuokrien ja vajaakäytön toteutuma /kk - tyhjät asunnot, kpl - kokoluokka - tyhjänä olon syy - tyhjänä oloaika - asuntohakemusten määrä (kokoluokka, syy miksi haetaan) - irtisanotut asunnot (koko, syy miksi irtisanotaan) - asukasvaihtuvuus % - ruokakuntien koko - asumistiheys hlö/as. 22

25 23 Aravayhtiöissä käyttöasteen tulisi olla yli 95 %, jotta yhtiö säilyttää normaalit toimintaedellytykset. Yhtiössä on selvitysten ja pitkäaikaisen tarkastelun perusteella todettu, että vuokra-asuntoja on kysynnän kehittymiseen nähden liikaa ja toimet kannan vähentämiseksi on aloitettava. Asiaa on käsitelty omistajaohjaustilaisuudessa marraskuussa Pohjois-Suomen muuttotappiokunnissa vuokra-asuntojen vajaakäyttöongelman on jo pitkään voitu ennustaa tulevan ennemmin tai myöhemmin. Yhtiössä on asiaan liittyen laadittu aiemmin riskianalyysi. Suurimmiksi toimintariskeiksi tällöin todettiin käyttöasteen aleneminen, rahoitus sekä myös henkilöstön varajärjestelmien puute. Käyttöasteen alenemiseen sekä rahoitusriskeihin on yhtiössä ryhdytty varautumaan jo vuodesta 1999 alkaen, mutta kysynnän aleneminen on vuoden 2005 jälkeen ollut paljon arvioitua voimakkaampaa. Henkilöstöriskiä on myös pystytty hiukan vähentämään erilaisilla toimenpiteillä. Yhtiön toimenpiteet: - n. 10 vuoden ajan rahoituksen uudelleen järjestelyissä saadut korkosäästöt on käytetty pääomien nopeutettuun lyhentämiseen - uudistuotanto jäädytettiin raskaammat peruskorjaukset vanhimpiin kiinteistöihin tehtiin pääosin lama-aikana edullisin hinnoin 1990 luvulla ja kaksi kiinteistöä aikana - asuntokantaa on vähennetty kolme vuotta sitten 27 kpl (myynti purettavaksi/käyttötarkoituksen muutos) vastaamaan kysyntää - tasokorjauksia on toteutettu sen jälkeen viime vuodet pienimuotoisempina eli vanhojen kiinteistöjen velkamäärä/tasearvo pyritään pitämään alhaisena Korkosuojaukset ovat toimintavuonna olleet voimassa. Lainasalkkua on järjestelty uudelleen toimintavuonna eurolla. Järjestelyllä saadaan varoja investointeihin tai katetaan vajaakäytön aiheuttamia lisääntyviä tulonmenetyksiä. Haapajärven Kehityskeskus Oy Tavoitteet ja riskit: Kehityskeskuksen tärkeimpänä tehtävänä elinkeinoelämän palvelemisessa on tuottaa yrityksille erilaisia toimitilapalveluja. Sen lisäksi yhtiön tavoitteena on edistää paikkakunnallamme jo olevien yritysten sekä tänne syntyvien ja siirtyvien yritysten toimintaedellytyksiä olemalla mukana erilaisten hankkeiden valmistelussa ja hallinnoinnissa. Lisäksi yhtenä tulevien vuosien haasteellisimpana tavoitteena on saada erilaista teollisuus- ja yritystoimintaa Ouluntien varteen kaavoitetulle uudelle teollisuusalueelle. Erityistä huomioita kiinnitetään toiminnan tavoitteellisuuteen ja tuloksellisuuteen. Yritystoiminnan normaalien riskien lisäksi kiinteistöjen hallintaa harjoittavan yhtiön ehkä suurin taloudellinen riski aiheutuu tilanteesta, jossa yritystoimintaa varten rakennetut tilat jäävät syystä taikka toisesta tyhjiksi. 23

26 24 Toteutuminen: Hallitilaa vuoden alussa oli n m2, josta vuokrattuna n. 96 % ja vuokralaisia yhteensä 8 kpl. Vuoden lopussa hallitilaa oli n m2, josta vuokrattuna 100 %, vuokralaisia yhteensä 7 kpl. Toimintavuoden aikana myytiin Koulukadulla sijainnut n. 400 m2:n suuruinen halli. Venlankadun kiinteistöön tehtiin ns. perusparannuksena työkoneiden pesupaikka, jonka toteutuneet kustannukset olivat n euroa. Tämän lisäksi tehtiin vuosikorjauksia reilun euron verran, joista suurimpana oli Palomäentie 4:ssä sijaitsevan teollisuushallin ulkomaalaustyöt. Toimintavuonna kirjattiin luottotappioita 5.075,05 euroa. Tämän tyyppisiä riskejä pyritään jatkossa ehkäisemään päätösten paremmalla valmistelulla. Kehityskeskuksen yhtenä pitkäaikaisena tavoitteena on ollut talouden tasapainottaminen. Kulunut vuosi on toteutunut lähes suunnitellusti ja mm. vierasta pääomaa on pystytty vähentämään eurolla (sis. muut velat). Kuluneen vuoden aikana Kehityskeskus on ollut mukana useiden hankkeiden valmistelussa sekä toteuttamisessa. Esimerkkeinä Haapajärven kaupungin hallinnoima pitkäaikaistyöttömiin kohdistunut PATE hanke, Haapajärven Yrittäjät ry:n hallinnoima yhteismarkkinointi- eli ns. HYMY hanke sekä Pohjois- Pohjanmaan liiton ja Oulun Yliopiston kumppanuushanke Meidän City Taajamat Pohjois-Pohjanmaalla. Haapajärven Lämpö Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Lämpö Oy pyrkii tulevinakin vuosina tuottamaan asiakkailleen kaukolämpöä uusiutuvalla energialla. Kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan Haapajärven teollisuuslaitoksilta saatavilla polttoaineilla. Lisäksi käytetään paikkakunnan metsänomistajilta hankittua metsähaketta sekä vähäisessä määrin raskasta polttoöljyä. Verkostoa laajennetaan kaava-alueella kannattavilta osin. Uusia asiakkaita pyritään liittämään verkostoon aikaisempien vuosien tapaan. Yhtiö seuraa uuden teollisuusalueen kehitystä ja varautuu siellä mahdollisesti alkavaan toimintaan. Yhteistyö Haapajärven Hasan ja Haapajärven Lämpö Oy:n välillä on merkittävää. Haapajärven Hasa Oy toimittaa Lämpö yhtiölle lähes 90 % polttoaineesta ja se ostaa tuotetusta lämmöstä yli 40 %. Kun yksi toimija on näin ylivoimainen, asetelmaan liittyvät riskit on tiedostettava. 24

27 25 Toteutuminen: Yhtiön toiminta on vuonna 2010 mennyt suunnitelmien mukaisesti. Uusiutuvan energian käytön osalta tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Energiasta 98,1 % on tuotettu Haapajärven alueelta tulleilla polttoaineilla. Lämmön käytöstä Haapajärven Hasa Oy:n osuus on ollut 47,4 %. Yhtiön riskeistä ei ole kuluneena vuonna toteutunut mikään. Haapajärven Vesi Oy Tavoitteet ja riskit: Vesiyhtiön tavoitteena on tarjota asiakkailleen hyvälaatuisia ja kohtuuhintaisia vesihuoltopalveluja. Yhtiön tärkein tavoite on myytävän veden laatutason pitäminen korkealla. Tavoitteena on rakentaa Haapajärven Asevarikko Kumiseva Ylipään alueen viemäriverkosto. Oksavan alueviemärin jatkaminen ja Tiitonranta Haaga Pukkilahti Harjunniemi alueen viemäriverkosto rakennetaan loppuun suunnitelmakaudella Haapajärven keskustaalueella jätevesiverkoston hulevesiongelma pyritään ratkaisemaan yhdessä Vesi Oy:n ja kaupungin kanssa vuosien aikana. Arvio yhtiön riskeistä on koottu Vesihuollon valmiussuunnitelmaan. Suurimmat riskit ovat vaikea häiriötilanne, suuronnettomuus ja poikkeusolot. Toteutuminen: Haapajärven Asevarikko Kumiseva Ylipään alueen viemäriverkostoa rakennettiin runkolinjan osalta kuluneen vuoden aikana. Muilta osin toimintavuoden tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Mahdolliset riskit yhtiö on onnistunut välttämään. Yhteisenä tavoitteena konsernissa on konsernin koko velkamäärän pienentäminen. Kaupunki antaa edelleenkin takauksia tytäryhtiöiden lainojen vakuudeksi, mutta pienehköjä investointeja yhtiöiden tulee jatkossa toteuttaa myös omilla vakuusjärjestelyillä. Vuoden 2010 aikana tehdään konsernin tytäryhtiöiden yhteinen strategia. Tytäryhtiöiden toimintaa esitellään edelleen luottamushenkilöille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valtuuston iltakoulussa. Riittävän suurissa asioissa tullaan iltakouluja järjestämään erikseen. Toteutuminen: Konsernin yhteisissä tavoitteissa, velkamäärän pienentämisessä, on onnistuttu kaupungin ja suurimpien tytäryhtiöiden osalta. Kaupungin velkamäärä pieneni noin eurolla (tilapäislainaa oli vuoden lopussa 1,1 milj.euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin, ilman tätä lainakanta olisi pienentynyt 1,3 milj.euroa). Asukasta kohden pienennys oli 29 euroa. 25

28 26 Vuokratalot yhtiössä on velkamäärä pienentynyt n eurolla. Kaupunginvaltuusto myönsi omavelkaisen takauksen Vuokratalojen kahdelle lainalle, jotka yhtiö otti lainasalkun uudelleen järjestelyä varten. Lainojen yhteenlaskettu pääoma on euroa. Kehityskeskuksen lainakanta on vähentynyt n eurolla toimintavuoden aikana. Kaupunginhallitus jatkoi Kehityskeskuksen kahden lainan omavelkaista takausaikaa. Lainat yhtiö on ottanut Handelsbankenilta vuosina 1999 ja 2000 ja niiden yhteenlaskettu jäljellä oleva pääoma oli ,95 euroa. Lämpö yhtiön velkamäärä pieneni n euroa. As.Oy Jukolan velkamäärä kasvoi lähes euroa, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän velkamäärä pieneni lähes euroa (Haapajärven osuus) ja Pohjois-Pohjanmaan shp:n lainamäärä kasvoi josta Haapajärven osuus on n euroa. Koko konsernin lainamäärä pieneni n eurolla. Konserniyhtiöistä Haapajärven Kehityskeskus Oy, Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy ovat esitelleet toimintaansa kaupunginvaltuustolle iltakoulussa keväällä Kaupunginhallitus on antanut keväällä 2010 ohjeet suurimpien tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokousedustajille yhtiökokousta varten. Kaupunki on pitänyt Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen kanssa marraskuussa omistajaohjaustilaisuuden. Tytäryhtiöiden strategiat on hyväksytty yhteisessä kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa joulukuussa

29 KAUPUNGINHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA Kuvaus järjestämisestä Kaupunginvaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet päävastuualueille vuosittain talousarviossa. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolme kertaa vuodessa, joista viimeinen on toimintakertomus kuluneelta vuodelta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen liitteineen. Päävastuualueet tekevät valvontasuunnitelman kahdeksi vuodeksi ja siitä raportoidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin riskienkartoituksen ja siihen liittyvän riskienhallintapolitiikan. 2. Arvio merkittävimmistä riskeistä Riskienkartoituksessa on todettu merkittävimmiksi riskeiksi: suurimpien rakennusten aineelliset vahingot, kuten esim. tulipalo, vesivahinko tai ilkivalta (taloudellisesti merkittävin) tapaturmat, joita sattuu henkilöstölle ja asiakkaille (todennäköisimpiä, mutta eivät taloudellisesti niin suuria) toiminnan keskeytysriskit suurimmissa toimipisteissä atk-riskit ja niistä aiheutuva toiminnan häiriintyminen vahingonkorvausvastuu: esim. toiminnasta aiheutuva asiakkaiden sairastuminen (esim. salmonella tai sairaalabakteeri) tai onnettomuus koulumatkakuljetuksissa Näihin riskeihin on varauduttu mm. seuraavilla vakuutuksilla: kiinteistöjen täysarvovakuutus, lakisääteinen tapaturmavakuutus, julkisyhteisön vastuuvakuutus, toiminnan keskeytyksen lisäkuluvakuutus koulutoimessa, vanhustenhuollossa, päivähoidossa sekä kunnantoimessa ja atk-järjestelmän uudelleenluontivakuutus. 3. Sisäisen valvonnan valvontasuunnitelmien toteutuminen a. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallitus on antanut vuoden aikana lausuntoja hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksista, jotka oli tehty kaupunginvaltuuston päätöksistä. Vuoden aikana hallinto-oikeus hylkäsi tai jätti tutkimatta neljä valitusta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhden asemakaavaa koskevan valituksen ja hylkäsi yhden valituslupahakemuksen. 27

30 28 Myös erityislainsäädännön pohjalta tehdyistä lautakunnan päätöksistä on tehty valituksia. b. Tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu päävastuualueittain toimintakertomuksessa. Talousarvion mukaisten määrärahojen ylitykset ja säästöt on selvitetty toimintakertomuksessa. Päävastuualueittain tarkasteltuna määrärahat ylittyivät nettona kaupunginhallituksen päävastuualueella, koska Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kustannuspaikalla oli nettoylitystä, muutoin hallintopalveluissa syntyi nettosäästöä. Sivistyspalveluissa syntyi nettosäästöä ja teknisissä palveluissa syntyi nettoylitystä, jossa suurimpana syynä olivat myytyjen koulujen myyntitappiot. Kokonaisuutena toimintakate ylittyi n euroa (0,94%). Kasvua edelliseen vuoteen toimintakatteessa oli n euroa (0,4%). c. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienkartoitus on tehty, mutta sen päivittäminen ja jatkotoimenpiteiden vastuuttaminen on vielä tekemättä. Sivistyspalveluissa on laadittu tai tarkistettu toimipisteiden turvallisuussuunnitelmat. Suurimmissa kiinteistöissä on käytössä murtohälytys- ja palohälytysjärjestelmät. Rakennusautomaatiojärjestelmien käyttöönottoa jatketaan. Merkittäviä rahoitusriskejä sijoitustoiminnassa ei toteutunut. Sijoitusten myyntivoittoja voitiin kirjata huomattavasti arvioitua enemmän. Korkotason ollessa alhaalla koko vuoden syntyi huomattava säästö lainojen korkokuluissa. Myös käytössä olevilla korkosuojausinstrumenteilla on varauduttu korkoriskeihin. d. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ylipään ja Karjalahden lakkautetuista kouluista on allekirjoitettu kauppakirjat ja kauppahinnat on saatu alkuvuodesta Lakkautetusta Rannan koulusta tehtiin myyntipäätös sekä allekirjoitettiin kauppakirja sekä saatiin kauppahinta syksyllä Näistä, Ylipään koulusta saatiin myyntivoittoa ja Karjalahden ja Rannan kouluista syntyi myyntitappioita. e. Sopimustoiminta Kaupungilla on käytössä asiakirjanhallintaohjelmistoon liittyvä sopimuksenhallintajärjestelmä, jolla voidaan seurata mm. sopimusten voimassaolon päättymistä. Vanhojen sopimusten tallentaminen sopimuksenhallintajärjestelmään on osittain vielä kesken. 28

31 29 f. Arvio sisäinen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti kaupunginjohtaja voi määrätä päävastuualueen ulkopuolisen henkilön suorittamaan sisäistä tarkastusta. Kuluneena vuonna sisäistä tarkastajaa ei ole määrätty. 4. Kehittämisalueet Kehittämisalueiksi on nimetty kuluvaksi valtuustokaudeksi seuraavat asiakokonaisuudet: a. Riskienkartoitus ja riskienhallintapolitiikka päivitetään ja vastuutetaan tarvittavat toimenpiteet. Toteutuminen: Riskien kartoituksen ja riskienhallintapolitiikan päivittäminen ei ole vielä toteutunut. b. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ja mittareiden kehittäminen siten, että niissä huomioidaan nykyistä paremmin myös tuloksellisuus Toteutuminen: Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit ovat entiset. Kehittäminen on jäänyt tekemättä, koska talouden tasapainottamissopimuksen tekeminen ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen käynnistäminen ovat vieneet huomattavasi aikaa ja resursseja. c. Talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen. Toteutuminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen talouden tasapainottamisesta. Sopimus tehtiin Audiator Kehittämispalveluiden johdolla. Valtiovarainministeriön asettama arviointiryhmä hyväksyi tasapainottamissopimuksen sellaisenaan riittäväksi talouden kuntoon saattamisessa. Hallintojohtajan virkaa ei ole täytetty. Maaseutujohtajan palvelut ostetaan Reisjärven kunnalta. Karjalahden, Ylipään ja Rannan koulut on lakkautettu ja ne myytiin. Kolme siivoojan tointa on jätetty täyttämättä. Hulevesimaksuja on ryhdytty perimään. Kiinteistöverot on nostettu sallittuihin ylärajoihin. Luonnollista henkilöstön poistumaa on hyödynnetty, mutta irtisanomisia ei ole tehty. Suurin osa vuodelle 2010 asetetuista tasapainottamistoimenpiteistä on muutoinkin toteutunut. d. Toimintansa aloittavan peruspalvelukuntayhtymä Selänteen rakentaminen, tukipalvelut mukaan lukien, taloudellisesti kestävälle pohjalle. 29

32 30 Toteutuminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2009 peruspalvelukuntayhtymä Selänteen palvelutasosuunnitelman kuluvalle valtuustokaudelle ja talousarvion vuodelle Toiminnallista ylitystä Selänteessä oli nettona n euroa ja Selänteen kustannuspaikan nettoylitys, kun huomioidaan eläkemenoperusteiset eläkemaksut ja varhe-maksut sekä lomapalkkavarauksen muutos, oli n euroa. Tukipalveluyksikkö Selman ja kaupungin välinen palvelusopimus on työn alla ja valmistuu vuoden 2011 aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa Ppky Selänteen talousarvion vuodelle Palvelutasosuunnitelma ja talousarvio ovat keskenään sidoksissa toisiinsa, joten muutokset palvelutasossa eivät voi olla vaikuttamatta talousarvioon. Tämän johdosta talousarvion seuranta ja sen määrärahojen riittävyys ovat erittäin tärkeitä, jotta palvelutasosuunnitelmassa voidaan ottaa huomioon taloudellinen kestävyys. 30

33 KONSERNIJOHDON SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄR- JESTÄMISESTÄ VUONNA Konsernin toiminnan ohjaus ja vastuunjako Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 uuden kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategian. Aikaisemmin hyväksytyssä konserniohjeessa on määrätty, että kaupunginhallitus johtaa konsernia. Kaupunginjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta kaupungin osalta ja seuraa omistajapolitiikan sekä konsernin tavoitteiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto valitsee kuntayhtymien valtuustojen ja kuntayhtymäkokousten jäsenet ja varajäsenet toimikautensa alussa. Kuntayhtymien valtuustot valitsevat kuntayhtymien hallitukset. Kaupunginhallitus valitsee tytär- ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokousedustajat. Yhtiöiden hallituksen jäsenet valitaan yhtiöiden yhtiökokouksissa. Tiedonkulku suurimmista tytäryhtiöistä omistajalle on ollut riittävää sillä edellä mainitun ohjauksen lisäksi on järjestetty kaupunginvaltuuston iltakoulu neljän suurimman tytäryhtiön (Haapajärven Kehityskeskus Oy, Haapajärven Lämpö Oy, Haapajärven Vesi Oy ja Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot) toiminnasta sekä yhtiöiden hallitusten kokousten esityslistat on toimitettu kaupunginjohtajalle, lukuun ottamatta Haapajärven Vesi Oy:n esityslistoja. Neljässä suurimmassa tytäryhtiössä toimii tilintarkastajana kaupungin tilitarkastaja. 2. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus on ohjeistanut kirjallisesti tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajaa seuraavasti: Haapajärven Lämpö Oy:n , Haapajärven Vesi Oy:n , Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen sekä Haapajärven Kehityskeskus Oy:n yhtiökokousedustajaa Muiden yhteisöjen yhtiökokous- ja muiden kokousten edustajia on kaupunginjohtaja ohjeistanut suullisesti. Pääsääntöisesti suurimpien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet ovat kaupunginhallituksen jäseniä. Vuokratalojen ja kaupungin kesken on pidetty yksi omistajan ohjaustilaisuus marraskuussa. Ohjeiden anto on ollut riittävää ja tarkoituksenmukaista. 31

34 32 3. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konserniohjeen mukaisesti talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa on hyväksytty suurimpien tytäryhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu toimintakertomuksen kohdassa konsernitarkastelu. Haapajärven Vesi Oy:n konsernitavoitteiden raportointi on ollut muita yhtiötä niukempaa. 4. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Neljän suurimman tytäryhtiön osalta toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi tapahtuu edellä olevien kohtien mukaisesti. Muiden yhtiöiden ja kuntayhtymien osalta seuranta ja raportointi on ollut vähäistä. 5. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeessa määrätään, että kaupunki ja suurimmat tytäryhtiöt tekevät yhteistyötä rahoituksen hankinnassa ja sijoitustoiminnassa. Myös vakuutukset voidaan kilpailuttaa yhteistyössä säännöllisin väliajoin. Yhtiöt huomioivat toiminnassaan kaupungin vastaavan toiminnan ja yhteistyötä harjoitetaan aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi suurimpien palvelujen ja tarvikkeiden hankinnassa järjestetään yhteisiä kilpailutuksia. Yhtiöt vastaavat omasta tiedotustoiminnastaan. Konsernia koskevasta tiedotustoiminnasta vastaa kaupunginjohtaja. Yhtiöt noudattavat toiminnassaan kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteita. Henkilöstöhankinnassa otetaan huomioon konsernin sisäiset henkilöstön siirtotarpeet. Osa yhtiöistä on jäsenenä Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa ja Kuntien eläkevakuutuksessa. Kaupunki on myöntänyt omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoille. Yhteisiä kilpailutuksia ja yhteistyötä on järjestetty kaupungin ja Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen kesken sähkönhankinnassa ja kiinteistönhoidossa. Lisäksi Haapajärven Kehityskeskus Oy on ollut mukana sähkön kilpailutuksessa. 32

35 33 6. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Haapajärven Kehityskeskus Oy:n hallitiloista (7.700 m2) oli vuokrattuna vuoden alussa 96 % (vuokralaisia 8) ja vuoden lopussa (7.350 m2) vuokrattuna 100 % (vuokralaisia 7). Kehityskeskuksen lainamäärä pieneni n eurolla (sis. muut velat) vuoden aikana. Näin ollen yhtiön riskejä on saatu pienemmiksi. Yhtiö on aloittanut myös riskienhallinnan saattamisen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaiseksi. Toimintavuonna kehityskeskus kirjasi luottotappioita 5.075,05 euroa. Tämän tyyppisiä riskejä pyritään jatkossa ehkäisemään päätösten paremmalla valmistelulla. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalojen lainamäärä on pienentynyt investointien rahoitukseen otetusta lainasta huolimatta. Lainasalkkua on järjestelty uudelleen toimintavuonna eurolla. Järjestelyllä saadaan varoja investointeihin tai katetaan vajaakäytön aiheuttamia lisääntyviä tulonmenetyksiä. Vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutoksiin yhtiö on varautunut korkosuojauksilla, joten yhtiön riskit ovat tältä osin pienentyneet. Vuokratalojen toiminnan suurin riski eli kysynnän voimakas aleneminen on nyt toimintavuonna toteutunut. Loppuvuonna 2010 käyttöaste laski 93 %:iin ja jatkoi alentumista vuoden 2011 tammi-helmikuussa 91 %:iin. Käyttöaste on nyt historian heikoin. Paikkakunnalla on lisäksi muillakin alan toimijoilla runsaasti tyhjiä vuokra-asuntoja tehdyn markkina-analyysin perusteella. Asuntojen vuokrauksen keskimääräinen käyttöaste oli vuoden aika 95 %. Haapajärven Lämpö Oy:n toiminta on mennyt vuonna 2010 suunnitelmien mukaisesti. Yhtiöllä on toistaiseksi myös riittävästi varatehoa. Tällä hetkellä riskit ovat vähäiset ja toimintavuonna niistä ei toteutunut mikään. Haapajärven Vesi Oy on onnistunut välttämään riskit toimintavuoden aikana ja toiminta on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Konserniohjeessa määrätty kaupungin ja suurimpien tytäryhtiöiden yhteinen riskienhallintasuunnitelma on tekemättä. 7. Kehittämisalueet Kehittämisalueiksi nimetään kuluvaksi valtuustokaudeksi seuraavat asiakokonaisuudet: kaupungin ja suurimpien tytäryhtiöiden yhteisen riskienhallintasuunnitelman tekeminen vuoden 2010 loppuun mennessä Toteutuminen: Kaupungin ja tytäryhtiöiden yhteisen riskienhallintasuunnitelman tekemisestä ei ole vielä päätöstä. 33

36 34 konsernistrategian ja ohjeen päivittäminen vuoden 2010 loppuun mennessä Toteutuminen: Kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategia valmistui ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen joulukuussa Konserniohjeen päivitys tehdään vuonna

37 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOT- TAMISTOIMENPITEET Haapajärven kaupungin vuosikate vuodelta 2010 on ,89 euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvon alentumiset ovat yhteensä ,79 euroa. Tilikauden tulokseksi muodostuu ,10 euroa. Kertynyttä poistoeroa (ST-tuote/työkeskus, Oksavan koulu ja yläaste) tuloutetaan ,04 euroa. Valtuusto on hyväksynyt syyskuussa 2009 sopimuksen kaupungin talouden tasapainottamisesta. Tasapainottamissopimuksen mukaisesti käyttötalouden menojen vähennysten ja tulojen lisäysten vaikutus talouteen on vuoteen 2013 mennessä n. 3,5 miljoonaa euroa. Lisäksi talouteen vaikuttaa omaisuuden myynti ja kiinteistöveroprosenttien nosto. Sijoitusten tuottoja tuloutettiin joulukuussa kehityskeskuksen talouden hoitoon euroa. Investoinnit olivat vuonna 2010 nettona n. 0,359 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 nettoinvestoinnit ovat talousarvion mukaan 1,1 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2012 ne ovat 1,0 miljoonaa euroa. Tasapainottamissopimuksen mukainen investointitaso on vuodesta 2012 eteenpäin vuosittain 1 miljoona euroa. Vuoden 2010 talousarvio toteutui käyttötaloudessa nettona suhteellisen hyvin. Menojen osalta ylitystä oli n euroa ja tulojen ylitys oli n euroa. Nettona ylitystä oli n euroa (sis. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen maksuosuuden ylityksen n euroa). Toimintakatteen kasvu edellisestä vuodesta oli vain 0,4 % ( euroa). Verotuloja kertyi yli budjetoidun n euroa ja valtionosuuksia yli budjetoidun n euroa. Korkokanta pysyi alhaalla ja korkokuluja kertyikin n euroa budjetoitua vähemmän. Muita rahoitustuottoja (sis. sijoitusten myyntivoitot) kertyi n yli budjetoidun. Ylijäämää syntyi kaikkiaan n euroa. Talouden tasapainottamissopimuksen mukaisesti käyttötalouden menojen vähennykset/tulojen lisäykset vuodelle 2011 ovat yhteensä euroa, vuodelle 2012 ne ovat euroa ja vuodelle euroa. Kiinteistöveroja nostamalla ylärajoihin sopimuksen mukaisesti voitiin talousarvioon merkitä kiinteistöveron tuotoksi euroa. Vuoden 2010 kertymä kiinteistöverossa oli ,87 euroa. Haapajärven, Pyhäjärven, Reisjärven ja Kärsämäen yhteinen peruspalvelukuntayhtymä Selänne aloitti toimintansa Selänteen Haapajärven kaupunkia koskevan palvelutasosuunnitelman ja talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa Selänteessä toiminnot ja organisaatio on saatava niin kustannustehokkaaksi, että kuluvalla taloussuunnittelukaudella voidaan osoittaa sen toimivan taloudellisemmin kuin peruskunnat erillisinä vastaavien palvelujen tuottajina. Ensimmäinen toimintavuosi meni Selänteellä taloudellisesti hyvin. Toiminnallista ylitystä oli n euroa. Selänteelle oli 35

38 36 budjetoitu virheellisesti asumispalveluihin vuokratuloja vajaat euroa, mitkä eivät kertyneetkään, joten puhdas toiminnallinen ylitys oli siten vajaa euroa. Valtiovarainministeriön asettama arviointiryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :n mukainen selvitys ja ehdotus palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä, hyväksyi valtuuston syyskuussa 2009 tehdyn päätöksen (Sopimus kaupungin talouden tasapainottamiseksi) riittäväksi. Arviointiryhmän ehdotusraportti on allekirjoitettu ja kaupunginvaltuusto hyväksyi raportin Arviointiryhmään kuului Haapajärveltä kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Lisäksi työryhmän työskentelyyn saivat ottaa osaa kaupunginjohtaja sekä henkilöstön edustaja. Arviointiryhmä edellyttää tasapainottamissopimuksen toteuttamista kokonaisuudessaan ja katsoo, että talouden tasapainottamiseksi oleellisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuuden parantaminen osana peruspalvelukuntayhtymä Selännettä sekä hallitun ja esitetyn henkilöstöpolitiikan toteuttaminen kaikissa hallintokunnissa. Kertyneitä alijäämiä aikaisemmilta vuosilta on taseessa ,71 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen ,10 käsittelystä kaupunginvaltuustolle seuraavaa: - tuloutetaan kertyneitä poistoeroja suunnitelman mukaan ,04 euroa, - jätetään ,14 euroa yli-/alijäämätilille, jolla katetaan kertynyttä alijäämää. Suunnitelmakaudella katettavaksi jää vielä alijäämiä ,57 euroa, mikä voidaan kattaa vuoden 2011 aikana, koska vuoden 2011 talousarvion mukainen ylijäämä on euroa. 36

39 37 Talousarvion toteutumisvertailu/käyttötalousosa TP2009 euro TA2010 euro TA-MUUTOS TA YHTEENSÄ TP2010 euro JÄLJELLÄ TOT.% KESKUSVAALILAUTAKUNTA 11 Vaalit Tulot ,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,23 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto 3 454,17 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 TARKASTUSTOIMI 12 Tilintarkastus Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , ,00 0, , , ,53 70,79 Netto , ,00 0, , , ,53 70,79 KAUPUNGINHALLITUS 13 Hallintopalvelut Tulot , ,00 0, , , ,96 244,30 Menot , ,00 0, , , ,48 102,53 Netto , ,00 0, , , ,52 100,98 PERUSTURVALAUTAKUNTA 35 Perusturvapalvelut Tulot ,39 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,61 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 36 Toimeentuloturva Tulot ,14 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,33 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,19 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

40 38 Talousarvion toteutumisvertailu/käyttötalousosa TP2009 euro TA2010 euro TA-MUUTOS TA YHTEENSÄ TP2010 euro JÄLJELLÄ TOT.% 37 Erikoissairaanhoito Tulot ,60 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,73 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 PERUSTURVALAUTAKUNTA YHT. Tulot ,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,93 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 SIVISTYSLAUTAKUNTA 44 Sivistyspalvelut Tulot , ,00 0, , , ,03 102,95 Menot , ,00 0, , , ,43 99,79 Netto , ,00 0, , , ,46 98,93 TEKNINEN LAUTAKUNTA 56 Tekninen palvelukeskus Tulot , ,00 0, , , ,62 104,57 Menot , ,00 0, , , ,08 108,32 Netto , ,00 0, , , ,46 122,63 *** RAPORTTI YHT. Tulot , ,00 0, , , ,61 109,73 Menot , ,00 0, , , ,60 102,28 Netto , ,00 0, , , ,99 100,94

41 39 Haapajärven kaupunki TP2010 Menot Tulot Vaalit 0 0 Tarkastustoimi Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

42 40 Haapajärven kaupunki TP2010 Menot Tulot Vaalit 0 0 Tarkastustoimi Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

43 41 Haapajärven kaupunki TP2010 Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä

44 42 Haapajärven kaupunki TP2010 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä

45 43 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta tuottaa palveluja valtuustolle, arvioi kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa, antaa niiden tuloksista raportteja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja arviointikertomuksen valtuustolle. Talousarviossa on varauduttu 14 kokoukseen vuonna Toiminta ja tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on kaupungin eri sektoreita tarkastelemalla saada aikaan oikein järjestetty ja hyvä hallinto sekä taloudenhoito. Toimenpiteet Tarkastuslautakunta arvioi vuosittain kaupunginhallituksen ja - valtuuston päätöksiä ja täytäntöönpanoa, keskushallinnon, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan toimintaa. Muu arviointi suoritetaan oman työohjelman mukaisesti. Toteutuminen Tarkastuslautakunnan kokouksia vuonna 2010 on pidetty 11 ja arviointikertomuksen laatimistilaisuuksia 3. Arviointikertomus luovutettiin kaupungin edustajille Lautakunta on kuullut kaupungin viranhaltijoita toimialueittain. Kuulemisissa on huomioitu painopistealueet. Hallinnon ja talouden tilintarkastajana on toiminut KPMG-Kunta Oy. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Marko Paasovaara. Vuoden 2010 tarkastukseen on varattu 12 päivää. Tarkastuslautakunnan talousarvion toteutuminen: TP08 TP09 TA10 TOT10 TOT% Menot ,79 Tulot Netto

46 44 HALLINTOPALVELUT Vastuualueet: keskushallinto, luottamushenkilöhallinto ja elinkeinoelämä, maaseutupalvelut Toimielin: kaupunginhallitus Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet: Prosessien ja rakenteiden strategiset tavoitteet: joustava, monipuolinen ja yhteistyöhakuinen palveluverkosto sekä alueellisesti tavoiteltu yhteistyökumppani. Talouden ja resurssien hallinnan strategiset tavoitteet: vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä sekä kunnossa oleva kuntatalous. Osaamisen ja uudistumisen strategiset tavoitteet: mahdollistava ja hyvä Haapajärvi henki, määrätietoinen ja kannustava johtajuus sekä osaava, uudistumiskykyinen ja palvelualtis henkilöstö. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden strategiset tavoitteet: vetovoimainen seutukunnan keskus sekä houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen asuinpaikka Palvelutuotannon periaatteet: 1. Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjanhallinnan ja muut hallintopalvelujen toimistopalvelut - maaseutupalvelut 2. Kuntayhtymältä ostettavat palvelut - talous- ja henkilöstöhallinto - atk -palvelut 3. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - maaseutujohtajan palvelut ostetaan Reisjärven kunnalta - talous- ja velkaneuvonta 4.Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut - elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut 5. Valtion tuottamat palvelut - yleinen edunvalvonta - kuluttajaneuvonta Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: Konsernistrategia- ja ohjeet Kaupunkistrategia Elinkeinostrategia Henkilöstöohjelma Lastensuojeluohjelma 44

47 45 Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma Turvallisuussuunnitelma (Nivala- Haapajärviseutukunta ja Haapavesi-Siikalatvaseutukunta) Sisäisen valvonnan ohjeet Hankintaohjeet KESKUSHALLINTO Vastuullinen viranhaltija: talous- ja hallintojohtaja Toiminnan kuvaus: Kanslia vastaa keskitetystä asiakirjanhallinnon ja monistuksen tehtävistä. Lisäksi se huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousasioista. Henkilöstöhallinto sisältää kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon, yhteisen koulutuksen sekä työsuojeluorganisaation ja yhteistyötoimikunnan toiminnan. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä atk palvelut ostetaan pääsääntöisesti Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tukipalveluyksiköltä. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tavoitteet ja toimenpiteet: Hallintopalvelut osallistuvat aktiivisesti kuntayhtymä Selänteen tukipalveluyksikön (Taloushallinto Selma) käynnistämiseen. Konserni-, kaupunki- ja elinkeinostrategiat tarkistetaan vuoden 2010 aikana. Kaupungin vakuutukset ja pankkipalvelut kilpailutetaan vuoden 2010 aikana yhdessä Selänteen ja mahdollisesti naapurikuntien kanssa. Sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja kehitetään. Aktiivista tiedottamista henkilökunnalle ajankohtaisista asioista jatketaan. Pidetään mm. koko henkilökunnalle yhteisiä tiedotustilaisuuksia, julkaistaan sisäistä tiedotetta ja asioita käsitellään säännöllisesti yhteistyötoimikunnassa. Työhyvinvointi toimintaa kehitetään edelleen Kanttia ja Kuntoa - toiminnan ohjausryhmän ja esimiesten johdolla sekä kannustetaan henkilöstöä muutoinkin terveyttä edistäviin toimenpiteisiin myös vapaaaikana. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita mm. ilmaisia uimahallilippuja ja keilahallivuoroja. Kaikkia kuntalaisia koskevat terveydenedistä- 45

48 46 mis- toimenpiteet edellyttävät työtä ja sitoutumista yli hallintokuntarajojen. Kolmannen sektorin edustajat ovat merkittävä yhteistyökumppani kaikessa terveyttä edistävässä yhteistoiminnassa. Toteutuminen: Hallintopalvelut osallistuivat aktiivisesti Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tukipalveluyksikön (Taloushallinto Selma) käynnistämiseen mm. taloushallinnon- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen rekistereiden kuntoon saattamiseen, ongelmien ratkomiseen ja kehittämiseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategian. Kaupunki kilpailutti yhdessä Ppky Selänteen ja Kärsämäen kunnan kanssa pankkipalvelut syksyn 2010 aikana. Kilpailutuksen voitti Haapajärven Osuuspankki jonka kautta pankkipalvelut pääsääntöisesti hoidetaan alkaen. Kaupungin vakuutukset kilpailutetaan yhdessä Selänteen ja mahdollisesti naapurikuntien kanssa vuonna Sähköisiä palveluja on kehitetty mm. asiakirjahallintajärjestelmä Dynastyssa kokoushallinnan puolella, jossa vuoden 2011 alusta alkaen otetaan käyttöön sähköinen kokoushallinta. Taloushallinto Selmassa on otettu käyttöön Abilita järjestelmässä sähköinen ostolaskujen kierto lokakuussa 2010 ja marraskuusta lähtien on otettu vastaan sähköisiä Finvoice laskuja. Koko henkilökunnalle jaettavaa Kuulumiset tiedotetta on julkaistu vuoden aikana kaksi kertaa ja lisäksi on tiedotettu yksittäisistä asioista sähköpostilla koko kaupungin henkilökunnalle. Yhteistyötoimikunta on kokoontunut vuoden aikana neljä kertaa ja siellä on käsitelty henkilöstöasioita, mutta henkilökunnan yhteisiä tiedotustilaisuuksia ei ole järjestetty. Kanttia ja kuntoa toiminnan ohjausryhmä ei ole kokoontunut vuoden 2010 aikana. Kuntoremontti ryhmissä pidettiin välivuosi, koska edellisinä vuosina ryhmiä oli vaikea saada kasaan. Kaupunki on antanut henkilöstölleen ilmaisia uimahallivuoroja ja kaupungin työntekijöille on ollut oma kuntosalivuoro. Liikuntapalvelut on jakanut työpaikoille Kuntoa ja terveyttä Keski- Pohjanmaalla kampanjan osallistumiskortteja. Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Hallintopalvelujen henkilökunta 14, ,6 5,6 5,6 Kaupungin vakinaisen henkilökunnan vakanssien lkm

49 47 Työterveyshuollon nettomenot LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JA ELINKEINOELÄMÄ Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus: Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden ja rahoituksen perusteista. Hallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kaupungin etua. Kaupunki ostaa elinkeinoelämän toimitilapalveluja ja toimitusjohtajan palveluja Haapajärven Kehityskeskus Oy:ltä sekä elinkeino- ja kehittämispalveluja Nivala-Haapajärven seutukunnalta. Hankkeet ja projektit sisältävät sekä kaupungin itse hallinnoimat projektit että kaupungin maksuosuudet muiden hallinnoimiin projekteihin. Tavoitteet ja toimenpiteet: Talousarviossa on varauduttu 17 kaupunginhallituksen kokoukseen, seitsemään kaupunginvaltuuston kokoukseen sekä kuuteen iltakouluun. Kaupungin sijoitusten nettotuotto lisää sijoitusten pääomaa. Sijoitusten tuottoja käytetään toistaiseksi Haapajärven Kehityskeskus Oy:n lainojen lyhennyksiin ja korkoihin vuosittain n euroa. Elinkeinojen edistämisessä tavoitteena on turvata olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Seutukunnalle maksetaan elinkeinojen kehittämistehtävien hoidosta euroa. Toimitusjohtajan tehtävien hoidosta kaupunki maksaa osan suoraan Kehityskeskukselle. Kehityskeskus raportoi konserniohjeen mukaisesti kaupunginhallitukselle toiminnastaan ja Haapajärveä koskevista elinkeinopalveluista. Kaikkien tytäryhtiöiden asioista pidetään iltakoulu valtuustolle maaliskuussa. Hankkeissa ja projekteissa, jotka kohdistuvat eri kohderyhmiin ja toimialoihin, tavoitteena on kehittää kaupungin elinkeinoelämää, asukkaiden osaamista ja elinympäristön tilaa. Yksityiskohtainen luettelo projekteista on talousarvion liitteenä. Kaupungin osallistumisesta projekteihin päättää kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja tai päävastuualueen johtaja voi kuitenkin päättää osallistumisesta projektiin, jos sen kuntaosuus koko hankkeen aikana on enintään 47

50 euroa. Edellytyksenä on, että talousarvioon on varattu määräraha tarkoitusta varten. Kaupungin avustuksiin järjestöille on varattu euron määräraha. Avustuksia saavat 4H yhdistys euroa, vapaaehtoisten järjestöjen yhteinen kirpputoritoiminta euroa ja MLL:n Haapajärven osasto lastenhoitoavun järjestämiseen euroa. Lisäksi avustuksiin on varattu 300 euroa, mikä jaetaan kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä yhdistysten ja seurojen järjestämien valtakunnallisten ja alueellisten tapahtumien järjestelykustannuksiin. Käsityökeskus on saanut ilmaiset toimitilat kaupungilta joten sille ei makseta avustusta. Yksityiskohtainen luettelo haetuista ja myönnetyistä avustuksista on talousarvion liitteenä. Opiskelijoiden kotipaikka-avustusta ei makseta enää vuonna Sotaveteraanien kuntoutukseen on varattu 3000 euron määräraha. Työllisyysasiat ovat hallintopalveluiden talousarviossa, mistä lähetetään nettolaskutus muille päävastuualueille työllistettyjen suhteessa. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle maksettava kaupungin maksuosuus on hallintopalveluiden talousarviossa yhteensä n. 24,4 milj.euroa sekä sosiaali- ja terveystoimelle ja ympäristö- ja rakennusvalvonnalle aikaisemmin kuuluneita eläkemenoperusteisia eläkemaksuja ja varhe-maksuja 0,8 milj.euroa. Toteutuminen: Kaupunginhallitus on pitänyt 17 kokousta ja kaupunginvaltuusto kuusi kokousta. Kaupunginvaltuuston iltakouluja on ollut seitsemän. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Valtiovarainministeriön asettaman arviointiryhmän raportin Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle maksettiin avustusta euroa ja toimitusjohtajan tehtävien hoidosta maksettiin euroa. Näitä varten tuloutettiin sijoitusten tuottoja yhteensä euroa. Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat olivat maaliskuussa pidetyssä kaupunginvaltuuston iltakoulussa kertomassa yhtiönsä toiminnasta. Kaupunki on hallinnoinut pitkäaikaistyöttömien aktivoimista työelämään eli ns. Pate hanketta sekä kirjaston Virsu hanketta. Molemmat hankkeet jatkuvat vuonna Avustukset yhteisöille on maksettu talousarvion mukaisesti. Sotaveteraanien kuntoutukseen varattua määrärahaa ei ole käytetty. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle on maksettu maksuosuutena euroa. Selänteen kustannuspaikalle kirjattuja eläkemenoperusteisia eläkemaksuja ja varhe maksuja on maksettu yhteensä

51 49 euroa. Lisäksi Selänteelle on maksettu vuoden vuodelta 2009 siirtyvää lomapalkkavarausta yhteensä euroa sekä annettu apporttina Selänteelle siirtynyt irtainomaisuus, jonka tasearvo oli euroa. Selänteen peruspääoman lopullinen käsittely on vielä kesken. Vuodelle 2010 kuuluu alkuperäisen perussopimuksen mukaisesti yhden kuukauden toimintamenoja koskeva osuus sekä apporttina annettu irtainomaisuus. Haapajärven osalta nämä olisivat yhteensä euroa ( ). Vuodelle 2010 kuukauden toimintamenoja koskeva osuus ( euroa) on kirjattu siirtovelkoihin ja apporttina annettu irtainomaisuus on poistettu taseesta, sekä kirjattu kuntayhtymäosuuksiin euroa. Vuoden 2011 aikana tulee ratkaista miten Selänteen peruspääoma muodostetaan. Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Väkiluku Nettomuutto * -76 Työpaikat * 3225 Työttömyysaste (%) 7,5 7,3 11,0 * 10,0 Valtuuston kokouksia Hallituksen kokouksia Vuosikate euro/asukas Verotulot euro/asukas Valtionosuudet euro/asukas Projektien nettomenot euroa * -merkinnällä ei vielä virallista tilastotietoa 49

52 50 MAASEUTUPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: maaseutujohtaja Toiminnan kuvaus: Maaseutupalvelut vastaavat maaseutuelin keinojen hallinnoinnista kunnissa annetun lain määräämistä tehtävistä, maaseutuelinkeinojen kehittämisestä sekä kyläasioista. Tavoitteet ja toimenpiteet: Maaseutupalvelut hoitavat maataloustukihakemusten käsittelyn ja maksatuksen säädösten mukaisesti aikataulussa. Tukihakukoulutuksessa panostetaan sähköisen tukihaun opastamiseen. Henkilöstön osaaminen varmistetaan tarvittavalla koulutuksella. Maaseutujohtajan palvelut ostetaan Reisjärven kunnalta. Toteutuminen: Maaseutupalveluiden toiminta painottui tukihakemusten käsittelyyn ja muihin maaseutuelinkeinoviranomaistehtäviin. Vuoden aikana käsiteltiin yhteensä 1822 hakemusta ja tuet saatiin maksatukseen aikataulussa. Oltiin mukana järjestämässä EU-avustajien ja maatalousyrittäjien tukikoulutusta. Henkilökunta osallistui mm. Mavi:n ja TEkeskuksen tukikoulutuksiin ja maatalouden rahoitusseminaareihin. Maaseututyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Mittarit: TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Tukihakemukset kpl Maksetut tuet, milj. 7,2 7,4 7,5 7,0 7,5 Nettomeno/tukihakemus, 54,21 78,27 71,74 64,49 55,86 Hallintopalveluiden talousarvion toteutuminen: TP08 TP09 TA10 TOT09 TOT% Menot ,53 Tulot ,30 Netto

53 51 51

54 52 SIVISTYSPALVELUT Vastuualueet: perusopetus, lukio, vapaa-ajan koulutus, vapaaaikapalvelut, ruokapalvelut sekä tukipalveluna koulutoimisto- /joukkoliikenne. Toimielin: sivistyslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet: Haapajärven sivistyspalveluiden päämääriä ovat inhimillisen kasvun ja kulttuurin edistäminen lähtökohtana väestön tarpeet, toiveet ja odotukset. Sen tehtävänä on tukea, edistää ja järjestää tähän päämäärään tähtäävää opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaa, elinikäistä kasvua ja elämänlaatua painottaen. Toimenpiteet: Erityisesti lasten ja nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan käytännön yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Palvelutuotannon periaatteet: 1. Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut - Perusopetus 2. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - Toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmä - Ruokapalvelut tuotetaan omana tuotantona tai alueellisesti - Kansalaisopisto (Jokilatvan opisto), musiikkiopistopalvelut ja avoin yliopisto - Kirjasto - Kulttuuri - Liikunta - Nuoriso - Joukkoliikenne - Selvitetään kaupungin omana toimintana tuotettavien palvelujen tuottamista yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: - Perusopetuksen opetussuunnitelma - Lukion opetussuunnitelma - Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta - Kiri-kirjastojen strategia Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien kuntien liikuntatoimien ja palveluiden kehittämisohjelma - Jokilatvan opiston perussopimus

55 53 KOULUTOIMISTO Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Koulutoimisto huolehtii koulutuksesta ja sen suunnittelusta sekä Haapajärven kaupungin ylläpitämien oppilaitosten toiminnasta. Koulutoimisto sisältää hallinto- ja toimistopalvelut sekä joukkoliikenteen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven kaupunki panostaa koulutukseen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Koulutus on Haapajärven tärkeä kehittämisväline kaikissa ikäluokissa ja väestöryhmissä. Koulutoimisto koordinoi tätä toimintaa huolehtimalla suunnittelu- ja kehittämistyön jatkuvuudesta, seurannan toteuttamisesta ja tulosten analysoinnista sekä henkilöstöresurssien ja taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisesta. Se on aloitteellinen ja aktiivinen palvelukeskus. Joukkoliikenteen suunnittelua jatketaan eri yhteistyötahojen (mm. lääni, seutukunta, kaupungin muut hallintokunnat, asukkaat) kanssa. Tavoitteena on nykyisen palvelutason säilyttäminen. Toteutuminen: Sivistyslautakunta hyväksyi Haapajärven sivistyspalvelujen ja ruokahuollon valmiussuunnitelmat, sivistyspalveluiden valvontasuunnitelman vuosiksi , kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoavustusten uudet hakuohjeet, työajat lukuvuodelle sekä lukuvuodelle Lisäksi lautakunta teki sopimuksen etsivän nuorisotyön tuottamisesta Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:n kanssa ja tarkisti tuotteiden ja palvelujen hinnat talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Lautakunta käsitteli myös Rannan koulun lakkauttamiseen sekä lukion sijaintiin liittyviä asioita. Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Lautakunnan kokouksia PERUSOPETUS Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Perusopetus muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Perusopetusta annetaan Haapajärvellä yläas- 53

56 54 teella, Martinmäen koululla ja kyläkouluilla (7). Esiopetusmahdollisuus tarjotaan koko ikäluokalle. Esiopetusta annetaan Haapajärven hajautetun mallin mukaisesti erillisissä esiopetusryhmissä Martinmäen koululla, Kumisevan ja Parkkilan kyläkouluilla, sekä alkuopetuksen yhteydessä. Martinmäen koulun yhteydessä toimii kehitysvammaisten opetus- ja päivähoitoyksikkö (harjaantumisopetus) ja luokkamuotoinen erityisopetus vuosiluokkien erityisoppilaat on pääosin integroitu yleisopetuksen luokkiin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti yhteistyössä päivähoidon aamu- ja iltapäivähoidon kanssa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille omien kykyjensä mukainen jatko-opintokelpoisuus. Kasvatuksen tavoitteena on omaa elämäänsä hallitseva kunnon kansalainen. Oppimaan oppimisen taidot ovat tärkeä painopiste perusopetuksessa. Opettajan rooli kiinnostuksen ja tiedollisen uteliaisuuden herättäjänä ja innostajana on lapsen ja nuoren elämässä keskeinen (toimiva opettaja-oppilas-suhde). Lähes kaikki perusopetusta koskevat kehittämisen tehtävät ovat luonteeltaan yhteistyötä edellyttäviä, uusien yhteisten käytäntöjen ja ajattelutapojen luomista. Kouluverkkoa tarkastellaan ja kehitetään siten, että oppilaille voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla saavuttaa kouluverkon ylläpidossa mahdollisimman taloudellinen ratkaisu. Ensisijaisena toimenpiteenä peruskoulujen tulosyksiköistä muodostetaan yhteistoiminta-alueita ja kouluverkkoa tiivistetään todellista tarvetta vastaavaksi: Yhtenäisen peruskoulun periaatetta toteutetaan käyttämällä luokanopettajia yläasteella ja aineenopettajia kyläkouluilla ja Martinmäen koululla sekä sijoittamalla oppilaita ja opetusryhmiä joustavasti (esim. erityisopetus, kielten opetus, yhteiset opettajat, virkojen sijoituspaikat). Kouluverkkoa tarkistetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän sopimuksen Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamiseksi mukaisesti. Rannan koulu lakkautetaan ja Kalakankaan koulu alkaen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Esiopetusta kehitetään koulujen välisellä yhteistyöllä. Rekrytoinnin ja täydennyskoulutuksen avulla varmistetaan ammattitaitoinen ja pätevä henkilöstö. Erityisopetuksen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus turvataan. Koululaisten ohjattu aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään erillisten esiopetusryhmien yhteydessä. 54

57 55 Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja käytännön opetustyötä kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Kestävä kehitys (ympäristökasvatus) on koko koululaitoksen painopistealueena. Koulurakentamisella ja kouluympäristön kehittämisellä varmistetaan ajanmukaiset ja toimivat oppimisympäristöt. Toteutuminen: Kestävä kehitys, kaikkien koulujen painopistealue, jatkui kevätlukukaudella 2010 koulujen kokonaisvaltaisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Koulujen perushankinnat painottuivat talousarviovuoden alkuun. Esiopetusta jatkettiin hajautetun ns. Haapajärven mallin mukaisesti. 1. ja 2. luokan oppilaille tarkoitettu aamu- ja iltapäivätoiminta jatkui Martinmäen koululla, samoin esioppilaiden aamu- ja iltapäivähoito yhteistyössä peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kanssa syksyllä Martinmäen, Oksavan, Tiiton ja Väliojan koulut sekä Haapajärven yläaste ovat mukana valtakunnallisessa kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Monipuolisia kerhoja on mm. kestävän kehityksen, liikunnan ja teknologiakasvatuksen saralta. Rannan koulun toiminta loppui ja oppilaat siirtyivät Oksavan koululle alkaen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Haapajärvelle valtionavustusta euroa ajalle käytettäväksi Osaava Oulun Eteläinen hankkeen kustannuksiin. Tässä opettajien täydennyskoulutushankkeessa on mukana 11 kuntaa. CIMO (elinikäisen oppimisen-ohjelman kansallinen toimisto) on myöntänyt Haapajärvelle euron tuen Comenius Regiohankkeelle ajalle Hankkeessa on mukana kirjasto ja kyläkouluja (Haapajärveltä Oksavan ja Väliojan koulut) Haapajärveltä, Pyhäjärveltä ja Kärsämäeltä. Erityisopetuksen kehittäminen on lukuvuonna koko koululaitoksen painopistealueena. Opetushallitukselta haettiin ja saatiin avustusta erityisopetuksen Kelpo-hankkeeseen euroa. Perusopetuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti. 55

58 56 Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Tehokkuus /oppilas 6131,10 (* 6490,71 (* 6632,31 (*6620 (*6639(* Toiminnan laajuus (oppilaiden lukumäärä) 0 6 luokat luokat Tunnit/oppilas Erityisopetus (luokkamuotoinen, harjaantumisopetus) 3,84 3,36 3,0 3,0 3,36 Peruskoulut 0 6 luokat 1,67 1,61 1,59 1,59 1, luokat 1,90 1,87 1,91 1,91 1,94 Opetusryhmien keskikoko 0 6 luokat 18,0 17,8 19,8 19,8 18,3 7 9 luokat 20,1 21,0 20,3 20,3 19,9 Erityisopetuksen osuus opetustunneista (%) 13,2 12,1 12,6 12,6 12,9 (* sisältää kouluruokailun LUKIO Vastuullinen viranhaltija: Lukion rehtori Toiminnan kuvaus: Haapajärven lukion on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin valmentava korkeatasoinen oppilaitos, joka tukee nuorten yksilöllistä kasvua ja kypsymistä aikuisuuteen. Haapajärven lukio kuuluu Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkkoon (elukio) ja tarjoaa näin aikuisväestölle joustavan väylän ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän tai yksittäisten lukiokurssien suorittamiseen. Haapajärvi on myös mukana alueen lukioiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyöyhdistyksen eleven toiminnassa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven lukion tavoitteena on, että valtaosa lukion käyneistä pääsee kohtuullisessa ajassa jatkamaan opintojaan yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa ja että loput saavat paikan perustutkintoon tuottavissa tai siihen valmentavissa oppilaitoksissa. Haapajärven lukion kehittämisen painopisteet ovat koulutussisältöjen uudistamisessa, opiskelutarjonnan monipuolistamisessa, tarjolla olevan ajanmukaisen tekniikan hyödyntämisessä ja uusien oppimis- 56

59 57 väylien kehittämisessä. Lisäksi kehittämiskohteena on edelleen yhteistyö ja yhteistoiminta alueemme koulutusorganisaatioiden välillä. Yhteistyössä Haapajärven ammattiopiston kanssa toteutetaan tarjoamalla kaksoistutkintoväylää ja yksittäisiä lukio- ja ammattiopistokursseja. Yhteistyötä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Jokilatvan opiston kanssa ylläpidetään yhteisellä kurssitarjonnalla, sekä lukioiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyöyhdistyksen kautta. Budjettivuonna 2010 käydään keskusteluja myös alueen lukioiden tiiviimmästä verkottumisesta. Haapajärven lukio on aktiivinen kaikissa selvitysvaiheissa. Taustalla on opetuksen järjestämiseen liittyvät yhteiset intressit ja resurssien taloudellinen käyttö. Toteutuminen: Haapajärven lukion painopisteitä olivat koulutussisältöjen uudistaminen, opiskelutarjonnan monipuolistaminen, tarjolla olevan ajanmukaisen tekniikan hyödyntäminen sekä yhteistyö Haapajärven ammattiopiston, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa ja Oulun yliopiston kanssa. Lukio profiloitui yhteistyössä Haapajärven ammattiopiston, Jokilatvan opiston, Tanssiopisto Uusikuun ja eri urheiluseurojen kanssa eri taito- ja taideaineiden ohjatuilla harrastekursseilla alkaen. Lukio on mukana e-lukio-verkossa. Kurssitoiminnan lisääminen päivälukion suuntaan lisääntyi, mutta samalla myös kustannukset kasvoivat. Lukion rehtorin tehtäviä hoitivat vuonna 2010 sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki (hallinto ja talous) ja vararehtori Urho Vatanen (pedagogiset tehtävät). Opiskelijarekrytoinnin eteen tehtiin töitä. Opettajat osallistuivat koulutuksiin ja olivat mukana alueellisissa tapahtumissa. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviokokouksessaan joulukuussa sivistyslautakunnan esityksestä, että nykyinen lukiorakennus toimii toistaiseksi lukion ja aikuiskoulutuksen käytössä. Ratkaisu mahdollistaa lukion pitkäjänteisen kehittämistyön. 57

60 58 Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Tehokkuus /oppilas 5733 (* 6506 (* 6350 (* 6281 (* 6246 (* Toiminnan laajuus oppilaita 165 (+6) (** 150(3) (**151(4) (**155(5) **147(4)** Tunnit/oppilas 1,31 1,43 1,43 1,40 1,43 (* sisältää kouluruokailun (** päivälukiolaiset(+ etälukion tutkinnontavoitteiset opiskelijat) VAPAA-AJAN KOULUTUS Jokilatvan opisto Vastuullinen viranhaltija: kansalaisopiston rehtori Toiminnan kuvaus: Koulutuspalveluja annetaan Jokilatvan opistossa ja Jokilaaksojen musiikkiopistossa sekä Tanssiopisto Uusikuussa. Tavoitteet ja toimenpiteet Jokilatvan opisto tarjoaa toimialueensa väestölle monipuolisia ja korkeatasoisia opiskelumahdollisuuksia. Opetuksen saatavuus turvataan hajauttamalla opetus koko toimintaalueelle ja pitämällä kurssimaksut kohtuullisina. Opetustoiminnan erityinen painopiste on Reisjärven alueella tapahtuvan opetuksen sulauttaminen osaksi Jokilatvan opiston toimintaa. Lisäksi tavoitteeksi asetetaan vähintään yhden vakinaisen opettajanviran/toimen perustaminen. Opetuksen pääpaino on käden taidoissa ja taideaineissa, jossa pääpaino on musiikissa ja kuvataiteissa. Terveys- ja liikuntakasvatusta suunnataan laaja-alaisesti eri ikä- ja kohderyhmille, pääpaino on terveyttä ja hyvinvointia edistävissä opinnoissa. Kansalaisten tietoyhteiskunta-valmiuksia edistetään järjestämällä mm. tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Kielten opetuksessa vastataan alueen koulutustarpeisiin. Jokilatvan opisto tarjoaa toiminta-alueellaan kuvataiteen, käsityön ja teatteritaiteen taiteen perusopetusta. Tanssitaiteen perusopetus ostetaan Tanssiopisto Uusikuulta. Kehitetään opiston tietohallintajärjestelmiä ja laaditaan opiston sisäinen intranet-palvelu. Kehitetään Jokilatvan opiston ja kulttuuripalveluiden välistä toiminnallista synergiaa. 58

61 59 Toteutuminen: Opetusta on järjestetty 815 kurssilla yhteensä tuntia. Opiskelijoita (netto) on ollut yhteensä 5 460, joista 76% oli naisia. Kaikkiaan kurssilaisia (brutto) on ollut vuoden aikana Opetuksen pääpaino on ollut musiikissa (30 % tunneista), käden taidoissa (26 %), liikunnassa ja terveydessä (22 %) ja kuvataiteissa (9 %). Taiteen perusopetusta on tarjottu kuvataiteissa, käsityössä ja teatteritaiteissa. Musiikin ja tanssitaiteen perusopetus on toteutettu suunnitelman mukaisesti Jokilaaksojen musiikkiopiston ja Tanssiopisto Uudenkuun kautta. Opiston tietohallinnon kehittämisprosessi on aloitettu vuoden alussa. Uusi kurssihallinto-ohjelma otetaan käyttöön lukuvuodeksi Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Tehokkuus /asukas 2) 30,48 33,68 35,91 34,57 34,10 /oppilas 2) 170,97 181,87 190,77 200,43 173,38 /tunti 2) 44,96 44,48 46,92 46,93 44,60 Toiminnan laajuus Oppilaita Opetustunnit Valtionos. perustetunnit (OPM) Opetusryhmien keskikoko 12,5 12,6 12, ,5 1) Haapajärvi 7 771, Nivala , Pyhäjärvi ja Reisjärvi asukasta, yhteensä asukasta. 2) Tunnusluvut laskettu nettomenoista (kulut-toimintatulot). Jokilaaksojen musiikkiopiston toiminta Haapajärvellä Jokilaaksojen musiikkiopisto vastaa taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän opetuksesta, jonka laajuus on 1300 tuntia/oppilas. Opetus on korkeatasoista ja laadukasta tasolta toiselle etenevää koulutusta, joka muodostetaan musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Laajan oppimäärän musiikinopetus muodostuu solistisen opetuksen lisäksi musiikin perusteiden ainekokonaisuudesta, yhteismusisoinnista sekä sivuaine- ja valinnaisopinnoista. Opetusta järjestetään lukuvuoden aikana noin 125 oppilaalle, joista solistisen opetuksen piirissä opiskelee 45 oppilasta. Toteutuminen: Haapajärven kaupungilla oli vuonna 2010 solistisia oppilaspaikkoja 45,5, musiikkileikkikoululaisia 43, muita ryhmäoppi- 59

62 60 Kulttuuripalvelut laita 33, kokonaisoppilasmäärä 122. Solistisen oppilaspaikan hinta tilinpäätöksen mukaan 1402,40. Bruttomenot/oppitunti 78,53, jäsenkunnan osuus 27,14 /oppitunti. Haapajärven kaupungin oppilaspaikat vähenivät vuodesta 2009 vuoteen 2010 neljä (4) oppilaspaikkaa luontaisen poistuman kautta. Perustason päättötodistuksen sai 4 oppilasta. Konsertteja koko kuntayhtymän alueella järjestettiin 42, Haapajärvellä 6. Lisäksi Haapajärvellä lukuisia esiintymisiä eri tahojen järjestämissä tilaisuuksissa esim. kansallinen veteraanijuhla, Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämä äitienpäiväkonsertti ym Vastuullinen viranhaltija: kansalaisopiston rehtori Toiminnan kuvaus: Kulttuuripalvelut edistävät ja tukevat taiteen eri alojen harrastamista ja harjoittamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä ja paikallisen kulttuuriperinnön ja ympäristön vaalimista ja edistämistä. Tavoitteet ja toimenpiteet: Kulttuuripalveluiden tavoitteena on kuntalaisten henkisen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen ja osaltaan syrjäytymisen ehkäiseminen. Luodaan edellytyksiä omaehtoiselle kulttuurin harrastamiselle sekä haapajärvisen identiteetin ja perinteen vahvistumiselle. Tuetaan järjestöjen järjestämiä tapahtumia antamalla asiantuntija- ja työntekijäapua ja tiloja käyttöön sekä osallistumalla ilmoitteluun. Tiedotetaan haettavista avustuksia ja apurahoista ja jaetaan niitä talousarviomäärärahan puitteissa. Osallistutaan Haapajärvi-viikon järjestelyihin. Järjestetään vuotuiset kulttuuritapahtumat ja muita tapahtumia yhteistyössä koulujen, päiväkodin, seurakunnan, eri järjestöjen, yhdistysten ja alueen muiden kuntien kanssa. Ylläpidetään ja kehitetään K.J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseon toimintaa. Museo pidetään avoinna Kevään aikana uudistetaan museon opasmateriaali. Kehitetään kaupungin matkailu- ja opaspalveluita. Järjestetään opaskoulutus yhteistyössä Jokilatvan opiston kanssa. Vuoden aikana uusitaan teatterisalin yleisvalot ja täydennetään kohdevaloja. Kansainvälisyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kaupungin ystävyyskuntien kanssa. Toteutuminen: Näyttelyitä on ollut 14. Esillä oli grafiikkaa, maalauksia ja valokuvia sekä sekatekniikalla tehtyjä teoksia. 60

63 61 Konsertteja järjestettiin kahdeksan. Konserttien ohjelmisto on koostunut populaari- ja kansanmusiikkista sekä klassisesta musiikista. Konsertteja on järjestetty yhdessä nuorisopalvelujen, LC Haapajärven sekä Haapajärven Pelimannien kanssa. Elokuvia lapsille esitettiin 14 näytöksessä. Lisäksi elokuvasta Lakeus ja joki järjestettiin kaksi näytöstä. Taikurinäytöksiä on järjestetty kolme. Lastenteatteri Mukamaksen Sirkkaseikkailuun järjestettiin kaksi näytöstä. Kansallisena veteraanipäivänä pidettiin yhteistyössä seurakunnan kanssa veteraanijuhla. Haapajärvi-viikolla kulttuuripalvelujen järjestämissä tilaisuuksissa (konsertit, teatteri, taikurinäytös) kävi yhteensä 624 henkeä. Kulttuuripalvelut on jakanut avustuksia euroa. K.J. Ståhlbergin lapsuudenkotimuseo oli auki kesäkauden Museon opasmateriaali uusittiin kevään aikana. Teatterisalin yleisvalaistus uusittiin elokuussa ja kohdevalaisinlaitteistoa joulukuussa. Näytteilleasettajia ja esiintyjiä on tuettu antamalla tiloja korvauksetta heidän käyttöönsä, ilmoittamalla tilaisuuksista ja huolehtimalla esiintyjien välittömistä tarpeista esityksien yhteydessä. Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Tapahtumat (konsertit, näyttelyt, teatteriesitykset, lastenkinot) Tapahtumissa osallistujia Teatterisalin käyttö/v (käyttökerrat) Kokoustilan käyttö/v (käyttökerrat) Museossa kävijöitä RUOKAPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: ruokapalvelujohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupungin ruokapalvelut on nettobudjetoitu vastuualue, joka toimii osana kaupungin sivistyspalveluja. Ruokapalvelujen vastuualue koostuu valmistus- ja palvelukeittiöistä. Tuo- 61

64 62 tannon keskittämisessä edetään kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittavan Selänteen perusturvapalvelujen kuntayhtymän Haapajärven yksiköihin ateriapalvelut tuotetaan tehtyjen palvelusopimusten mukaisesti, tilaaja-tuottajamallilla. Ruoanvalmistuskeittiöitä on 3 kpl, palvelukeittiöitä 11 kpl. Kevennetyssä valmistuksessa on yksi keittiö. Tavoitteet ja toimenpiteet: Ruokapalveluyksikön tarkoituksena on ylläpitää ja edistää asiakkaittensa ravitsemuksellista hyvinvointia. Sivistyspalvelujen asiakkaille tarjotaan laadukkaat ja ravitsemuksellisesti moitteettomat kouluateriat. Haapajärven kaupungin perusturvapalvelujen siirtyessä osaksi Selänteen peruspalvelukuntayhtymää , harmonisoidaan jäsenkuntien ruokapalvelujen toimintoja palvelusopimusten pohjalta. Selänteen peruspalvelukuntayhtymän asiakkaille tarjotaan riittävät ja ravitsemuksellisesti tasapainoiset ateriat ja tuetaan kunkin yksikön toiminta-ajatusta. Ruokatuotannossa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia ja lähialueilla tuotettuja elintarvikkeita hankintasopimukset huomioiden. Talousarviovuoden aikana kiinnitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa erityistä huomiota työn kierron toimivuuteen. Ruokatuotantoa kehitetään ja keskitetään tehtyjen päätösten pohjalta. Hankintoja kilpailutetaan. Reseptuuri on yhdenmukaistettu tuotantoohjelman avulla. Työaikamitoitukset pidetään ajan tasalla. Palvelusopimukset ja palvelunkuvaukset määrittävät toimintaa. Toteutuminen: Tilaaja tuottaja mallia tukevat, periaatteiltaan yhdenmukaiset, palvelusopimukset on otettu käyttöön Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kunnissa. Sopimuksissa on kuitenkin huomioitu erikseen kunkin kunnan toimintojen erityispiirteet ja kustannusrakenne. Selänteen alueen henkilöstöruokailun hinnat yhdenmukaistettiin alkaen. Suoritemäärät ovat pudonneet oppilasmäärien vähenemisen ja Selänteen ennakoitua pienempien ostojen vuoksi. Ruokapalveluiden sisäinen laskutus perustuu tilausten mukaiseen tuotantoon ja aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan. Elintarvikehankinnoissa neuvoteltiin optiosopimus vuodelle

65 63 Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Suoritteet/vuosi/kpl perusturvapalvelut sivistyspalvelut Elintarvikemääräraha/vuosi perusturvapalvelut sivistyspalvelut Suoritteen keskihinta/kpl perusturvapalvelut 2,91 3,10 3,133,05 3,39 sivistyspalvelut 2,50 2,67 2,72 2,90 2,60 Sivistyspalvelujen suoritehintaan sisältyy kyläkoulujen siivous. Kouluaterian hinta 2,18 2,26 2,192,31 2,13 VAPAA-AIKAPALVELUT Kirjasto- ja tietopalvelut Vastuualueen johtaja: Kirjastotoimenjohtaja Toiminnan kuvaus: Vapaa-aikapalvelujen tehtävänä on huolehtia kaupungin kirjasto- ja tieto, nuoriso- ja liikuntapalvelujen tuottamisesta osana kaupungin sivistyspalveluja. Vastuullinen viranhaltija: Kirjastotoimenjohtaja Toiminnan kuvaus: Haapajärven kaupunginkirjasto vastaa sekä Haapajärven että Pyhäjärven kaupunkien kirjastopalveluista. Kirjastopalveluja tarjotaan Haapajärvellä pääkirjaston ja kirjastoauton sekä internetin välityksellä, Pyhäjärvellä Pyhäjärven kirjaston, kirjastoauton sekä internetin välityksellä. Yhteistyössä koululaitoksen kanssa toimitaan koululaisten lukemisharrastuksen edistämiseksi. Kaupunginkirjasto vastaa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjastopalveluista ja tietyin osin Haapajärvellä alkavan agrologikoulutuksen kirjastopalveluista. Kirjastoa kehitetään aktiivisesti osallistumalla alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin ja hakemalla erilaisia kokeilu- ja kehittämisapurahoja. Kirjasto pyrkii aktiivisella toiminnalla ehkäisemään syrjäytymistä kaikkien ikä- ja väestöryhmien keskuudessa. 63

66 64 Tavoitteet ja toimenpiteet: Kirjasto on Haapajärven kaupungin kulttuuri- ja tietokeskus. Kirjasto tarjoaa pääsyn monipuolisiin tietopalveluihin, antaa valmiuksia tietoyhteiskunnan vaatimiin kansalaistaitoihin unohtamatta kirjaston perinteistä sivistys- ja kulttuuritehtävää. Pääsääntöisesti Haapajärven kaupunginkirjasto on avoinna talvikaudella 50, kesällä 40 tuntia/viikko, Pyhäjärven kirjasto 51 tuntia talvikaudella ja 41 tuntia/viikko kesällä. Kirjasto on avoinna koko vuoden. Haapajärven kirjastoauto toimii Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien yhteisenä kirjastoautona. Pysäkkejä kirjastoautolla on yhteensä 107, aikataulu kahden viikon periodissa. Pysäkeistä 52 on Haapajärvellä, 53 Pyhäjärvellä ja lisäksi pysäkit Kärsämäellä Venetpalon ja Rannan koululla. Yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa vastataan Haapajärvellä alkavan agrologikoulutuksen kirjastopalveluista. Omasta kokoelmasta puuttuva materiaali tilataan kaukolainaksi lukuun ottamatta videoita, kevyttä musiikkia ja sarjakuvia. Kaukolainapyyntö lähtee vuorokauden sisällä sen jättämisestä. Lähettäjäkirjaston perimä kaukolainamaksu siirretään asiakkaan maksettavaksi. Lukemisharrastuksen tukemiseksi pyritään järjestämään 2 3 kirjailijavierailua. Lukudiplomin suorittamista painotetaan erikoisesti Pyhäjärvellä ja yläkoulun sekä lukion puolella. Kirjasto järjestää kirjavinkkausta kouluille ja on käytettävissä koulujen vanhempainilloissa teemalla Lukemisharrastus koulun ja opiskelun tukena. Kirjastonkäytön opetusta annetaan peruskoulun ja lukion oppilaille sekä muille tarvitseville. Kotipalvelua annetaan asiakkaille, jotka sairauden tai vamman vuoksi ovat estyneet käyttämästä kirjastoa. Osallistutaan Suomen Kulttuurirahaston järjestämiin kirjatalkoisiin. Opetusministeriöltä ja lääninhallitukselta haetaan apurahaa erilaisiin kokeiluihin sekä lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukemiseen. Osallistutaan Regio-hankkeeseen yhdessä alueen koulujen kanssa. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti täydennyskoulutukseen. Kirjaston tiloissa järjestetään taidenäyttelyitä yhteistyössä kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa. Arviointi toteutetaan tilastolukujen valossa kirjastopoliittisen ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisen osalta. Kokoelman sisäl- 64

67 65 lön osalta jatketaan itsearviointia. Talousarviovuonna jatketaan vanhentuneen aineiston poistamista. Kirjastotoimenjohtajan palveluja myydään Kärsämäelle. Projektit ja hankkeet Virsu hanke jatkuu saakka. Haapajärven kaupunginkirjasto on toimijana mukana Radio-chat -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Kiimingin kunta. Toteutuminen: Kirjasto on ollut avoinna talvikaudella 50, kesällä 40 tuntia/viikko, Pyhäjärven kirjasto on ollut avoinna talvikaudella 51 ja kesällä 41 tuntia / viikko. Kirjastoauto on kiertänyt reiteillä aikataulun mukaisesti. Haapajärven kaupunginkirjasto on vastannut agrologikoulutuksen kirjastopalveluista. Omasta kokoelmasta puuttuva materiaali on tilattu kaukolainaksi. Kaukolainapyyntö on lähtenyt vuorokauden sisällä sen jättämisestä. Lukudiplomin suoritti Haapajärvellä 441 ja Pyhäjärvellä luokkien oppilasta. Kotipalveluasiakkaita on ollut Haapajärvellä 2 ja Pyhäjärvellä 2. Suomen Kulttuurirahaston kirjatalkoisiin on osallistuttu. Tuki kotimaisen kirjallisuuden hankintaan vuonna 2010 oli euroa. Opetusministeriö jakaa vuosittain avustusta vähälevikkisen kirjallisuuden hankkimiseen. Haapajärven avustusosuus on euroa, samoin Pyhäjärven, eli yhteensä euroa. Opetusministeriö on myöntänyt Haapajärven kaupunginkirjastolle euroa hankkeen Kamanat kohottukohot, kynnykset alentukohot toteuttamiseen. Hanke päättyy Oulun lääninhallitus on myöntänyt Kiri-kirjastoille lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukemiseen ja edistämiseen euroa. Hanketta hallinnoi Haapaveden kirjasto. Vanhentuneen aineiston poistamista on jatkettu. Kirjastotoimenjohtajan palveluita on myyty Kärsämäelle. Sekä Virsu- että Radio-chat hanke ovat toiminnassa. 65

68 66 Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Lainoja/Haapa järven kirjasto Pyhäjärven kirjasto Kirjastoauto lainaa/asukas 19,2 19,4 19,0 20,5 18,91 kirjastokäyntiä/ asukas 12,2 12,2 14,2 13,0 13,2 nettikäyntiä/asukas 2,8 2,8 8,8 9,0 15,2 Nuoriso Toiminnan kuvaus: Haapajärven kaupunki edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja elämänhallintaa moniammatillisella yhteistyöllä ja laadukkailla nuorisopalveluilla. Toiminnasta vastaa nuorisopalvelut. Suvaitsevuutta ja erilaisuuden hyväksymistä edistetään kansainvälisyys - ja kulttuurikasvatuksen avulla. Nuorisopalvelut toteuttavat vilpittömästi välittävää varhaista puuttumista. Ennaltaehkäisevä päihdetyö on läsnä kaikessa nuorisopalveluiden toiminnassa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Pääasiallisena toimipaikkana on nuorisotalo Stolle. Nuorisotalo on auki lukukauden aikana yhteensä noin 60 h viikossa. Stolle tarjoaa harjoittelutiloja yhtyeille, AV-laitteita sekä tilavuokrausta yksityisille, yhteisöille ja ryhmille. Stollen toimintapuitteita parannetaan ja monipuolistetaan uusimalla ja kunnostamalla kalusteita ja sekä välineistöä. Stollessa toimivien Setti-Nuorisotiedotus-ja neuvontapalvelupisteen ja nuorisokahvila ChillCafeen toimintaa kehitetään. Myös disco-, karaoke- ja elokuvalaitteita hyödynnetään toiminnan monipuolistamisessa. Nuorisovaltuusto edustaa nuorten ääntä ja antaa kaikille nuorille kanavan osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kehittäen nuorten kansalaisvalmiuksia ja omatoimisuutta. Nuorisovaltuusto on näkyvä toimielin, joka vaikuttaa nuorten elinoloihin yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa, esim. vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin, tuoden omia mielipiteitään tiedotusvälineille julki ja toimien itse aktiivisena toimijana em. asioissa. Lisäksi olemme edustettuina eri lautakunnissa asiantuntijoina. Avustuksia jaetaan talousarviomäärärahan puitteissa. Yhteistyötä kolmannen sektorin (yhteisöt, yhdistykset ja järjestöt), seurakunnan, viranomaisten, nuorten työpajan ja naapurikuntien kanssa jatketaan ja tiivistetään. 66

69 67 Kansainvälistä toimintaa monipuolistetaan ja jatketaan yhteistyössä Värskan ja Belomorskin (ystävyyskuntien), Oulun lääninhallituksen yhteistyöverkoston sekä Itävallan yhteistyöverkoston kanssa. Nuorten ryhmätapaaminen toteutetaan vuoden 2010 aikana. Nuorten työpaja Toiminnan kuvaus: Nuorten työpajapalvelut ostetaan Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry:ltä. Toteutuminen: Nuorisotalo Stollessa järjestettiin diskoja alakoululaisille, järjestäjinä olivat mm. kansainvälisen toiminnan ryhmä ja peruskoulun 9 -luokkalaiset. Stollessa järjestettiin normaalitoiminnan ohella mm. seurakunnan ja 4H:n kanssa kerhojen kevätpäivä. Nuorisovaltuusto osallistui mm. Anna Abreun konsertin järjestämiseen, järjesti avoimet ovet Stolleen sekä kaksi elokuvaa elokuvateatteriin. Nuorisovaltuuston vaaleja ei pidetty vähäisestä ehdokasmäärästä johtuen. Avustuksia jaettiin talousarviomäärärahan puitteissa 3000 euroa. Kansainväliseen toimintaan liittyvä nuorten ryhmätapaaminen toteutettiin kesän 2010 aikana. Tähän kokoontumiseen liittyen oli tehty tiivistä yhteistyötä Itävallan, Tanskan ja Unkarin kanssa. Nuorisopalveluiden mukana tapaamista oli järjestämässä 4H-yhdistys. Koulupäivystysten osalta mukaan tuli myös Haapajärven ammattiopiston maa- ja metsätalousosasto, ja päivystysten määrä lisääntyi reilusti. Vuoden aikana nuorten työpajalta on saatu apua konserttien sekä muiden tapahtumien järjestelyssä. Suurin oli Hpj Gruising tapahtuma johon osallistui noin 1500 henkilöä päivän aikana. Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Nuorisotalotoiminta Aukiolotunnit/vko 55 59, Avoimet ovet h/vko 23,5 21,5 21, Toimintapäivät/v Kävijämäärä/v Muu toiminta Erilaiset tapahtumat/v (sis. myös retket, kurssit, leirit) joissa osallistujia/v Koulutuspäivystystoiminta/v 67

70 Abiparkki, Termostaatti/lukio, Kuuloelin/ya joissa osallistujia/v Nuorisovaltuusto kokouksia/v Liikunta Vastuullinen viranhaltija: Liikuntasihteeri Toiminnan kuvaus: Haapajärven kaupunki mahdollistaa kaupunkilaisten monipuolisen liikunnan harrastamisen eri kohderyhmille. Yksi tärkeimmistä liikuntapalvelujen toimintamuodoista on urheiluseurojen liikuntakasvatustyön tukeminen. Liikunnan on todettu olevan yksi tärkeimmistä yksilötason hyvinvoinnin ylläpitäjistä. Liikuntapalvelut ovat mukana koulujen ja päiväkotien liikuntakasvatustyössä, samoin terveysliikunnan ja vanhusväestön liikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa muiden hallintokuntien ja eri yhdistyksien kanssa. Liikuntapalvelut antavat asiantuntija-apua teknisille palveluille liikuntapaikkojen ja -tilojen kunnossapidossa ja rakentamisessa. Liikunnan järjestämisessä ja tukemisessa huomioidaan liikuntamuodot, joita voidaan harrastaa lähes kaikissa elämän vaiheissa. Myös kolmas sektori on merkittävä yhteistyökumppani. Tavoitteet ja toimenpiteet: Liikuntapalvelut mahdollistavat monipuolisen urheiluseuratyön myöntämällä avustuksia seuroille, jakamalla liikuntavuoroja kaupungin eri liikuntakohteisiin ja tukemalla seurojen kautta myös yksittäisiä urheilijoita. Lisäksi tuetaan myös muita paikallisia yhdistyksiä, jotka huomioivat toiminnassaan liikunnan ja osallistuvat tai itse järjestävät siihen liittyviä koulutus- ja liikuntatapahtumia. Monitoimitalon ilta- ja viikonloppuvuorojen harjoitus- ja kilpailutapahtumia on vuodessa ja tapahtumiin osallistujia Liikuntatunneilla monitoimitalon vuosittainen kävijämäärä on Liikunnan päivä- ja iltakäytön yhteinen kävijämäärä on monitoimitalossa Monitoimitaloa käytetään liikuntatoiminnan lisäksi mm. messujen, konserttien ja erilaisten juhlien järjestämisen pitopaikkana. Lisäksi monitoimitalossa on erilliset luokkatilat muulle harrastustoiminnalle. Uimahallilla järjestetään kuntouinti-iltoja, vesivoimistelua, vauvauintia, uintikampanjoita, uintikilpailuja, laitesukellusta ja uimakouluja. Koulut käyttävät uimahallia noin 6 käyntikertaa /luokka/vuosi. Uimahalli on avoinna 1750 tuntia vuodessa ja kävijöitä sinä aikana on noin 68

71 Uimahallin aukiolo aamuisin kartoitetaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi uimahallin harjoitussali on avoinna yhtä aikaa uimahallin kanssa. Annetaan asiantuntija-apua tarpeen mukaan urheiluseurojen suunnitellessa uusia liikuntapaikkoja ja rakennuksia. Tuetaan uusien suunnistuskarttojen tekemistä. Seutukunnallista liikuntatoimien yhteistyötä jatketaan keväällä 2004 tarkistetun Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien liikuntatoimen kehittämisohjelman mukaisesti. Osallistutaan tarvittaessa naapurikuntien yhteiseen, yli kuntarajojen kattavaan liikuntatoimintaan. Kannustetaan ja tuetaan urheiluseuroja ja muita paikallisia yhdistyksiä hakemaan ja toteuttamaan Haapajärvelle valtakunnallisia ja alueellisia liikuntatapahtumia. Liikuntapalvelut hyödyntää mahdollisuuksien mukaan Someron Majan tarjoamia palveluja kilpailu- ja virkistystoiminnassa. Mahdollisuudet nuorten monipuoliseen liikunnan harrastamiselle taataan ylläpitämällä erilaisia liikuntapalveluja ja liikuntakohteita, kuten esim. hiihtoladut, urheilukentät, jääkiekkokaukalot, luistelualueet ja skeittiramppi. Lisäksi kaupunki tukee Haapajärven jääurheilukeskuksen, Tiivi Areenan, ylläpitoa mm. ostamalla jääaikaa koululaisille. Toteutuminen: Liikuntapalvelut ovat mahdollistaneet monipuolisen urheiluseuratyön myöntämällä vuosiavustuksia urheiluseuroille yhteensä euroa ja antamalla muuta toimintatukea urheilutapahtumien järjestämiseen. Liikuntapalvelut jakoi liikuntapaikkavuorot. Lisäksi on tuettu muita paikallisia yhdistyksiä, jotka ovat huomioineet toiminnassaan liikunnan ja osallistuneet siihen liittyviin koulutus- ja liikuntatapahtumiin. Uudistettu Sauvi-Somero hiihto- ja ulkoilureitti olit erittäin aktiivisessa käytössä. Hiihtolatujen kunnossapito ostettiin yksityiseltä. Hoidetut ladut ovat olleet hyvässä kunnossa koko talven. Uimahallilla järjestettiin kuntouinti-iltoja, vesivoimistelua, vauvauintia, uintikampanjoita, uintikilpailuja, laitesukellusta ja uimakouluja. Koulut käyttävät uimahallia noin 6 käyntikertaa /luokka/vuosi. Haapajärvellä toteutettiin Pesä-Kiilojen organisoima valtakunnallinen pesäpallon tenavaleiri heinäkuussa. Tenavaleirille osallistui 96 joukkuetta, joissa oli lähes 1500 leiriläistä. Haapajärven urheilukentällä järjestettiin kehitysvammaisten Pohjois- Pohjanmaan 26. kesäkisat elokuussa, johon osallistui noin 250 kilpailijaa. 69

72 70 Mahdollisuudet nuorten monipuoliseen liikunnan harrastamiselle taataan ylläpitämällä erilaisia liikuntapalveluja ja liikuntakohteita, kuten esim. hiihtoladut, urheilukentät, luistelualueet ja skeittiramppi. Lisäksi kaupunki tukee Haapajärven jääurheilukeskuksen, Tiivi Areenan, ylläpitoa mm. ostamalla jääaikaa koululaisille. Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Monitoimitalon aukiolotunnit Uimahallin aukiolotunnit Kilpailuja eri liikuntapaikoilla Uimahallilla kävijöitä Monitoimitalolla liikuntakävijöitä Sivistyspalveluiden talousarvion toteutuminen Sivistyspalveluiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan suunnitelman mukaisesti hyvin. Sivistyspalveluiden menojen toteutuma oli 99,79 % eli alitusta euroa. Tulot toteutuivat 102,95 % eli euroa yli arvion. Tulojen ylitys johtuu pääsääntöisesti kotikuntakorvauksista ja saadusta hankerahoituksesta (Osaavaja Kelpo -hankkeet). Nettomenojen toteuma oli 98,93 % eli alitusta euroa. TP08 TP09 TA10 TOT10 TOT% Menot ,79 Tulot ,95 Netto

73 71 71

74 72 TEKNISET PALVELUT Päävastuualueet: tekniset palvelut Vastuualueet: hallinto, kaavoitus- ja mittauspalvelut, tilapalvelut, kunnallistekniikka ja suojelutoimi Toimielimet: tekninen lautakunta ja yksityistielain mukaisissa asioissa tiejaos. Tilivelvollinen viranhaltija: tekninen johtaja Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet: tekniset palvelut luo ja ylläpitää viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuin- ja työympäristön Haapajärven kaupungin asukkaille. Palvelutuotannon periaatteet: 1. Teknisissä palveluissa omana toimintana tuotettavat palvelut: - Hallinto tuotetaan kokonaan omana toimintana - Kaavoitus- ja mittauspalvelut tuotetaan omana toimintana 3. kohdassa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta - Tilapalveluiden vuosikorjaus ja alueiden kunnossapito tuotetaan osittain omana tuotantona ja kiinteistönhoito ja siivouspalvelut pääosin omana tuotantona, pienet investointikohteet rakennetaan kaupungin omana työnä - Varikon toiminnot pääosin kaupungin omana tuotantona - Liikenneväylien sekä puistojen ja urheilualueiden kunnossapito pääosin kaupungin omana työnä 2. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut: - palo- ja pelastustoimi - rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhoito 3. Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut: - osittain ostettavia palveluja: vuosikorjaustyöt, kiinteistöjen alueiden kunnossapito, kaluston kunnossapito, liikenneväylien, puistojen ja urheilualueiden kunnossapito - tarvittaessa myös mittaus- ja maaperätutkimukset - rakennussiivous, lyhytaikainen siivoustyö - suurimmaksi osaksi yksityisiltä ostettavia palveluja: suurten talonrakennuskohteiden rakentaminen, rakennusten suunnittelu, isojen kunnallistekniikan kohteiden suunnittelu ja rakentaminen - kokonaan yksityisiltä tai valtiolta ostettavat palvelut: yksityisteiden talviauraus, kaavojen laatiminen, kiinteistöinsinöörin palvelut, metsien hoito, vesihuolto Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: 72

75 73 HALLINTO - Kiinteistöhallinnan kehittäminen - Tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeet - Tilamäärien ja hankkeiden hallinta - Liikenneturvallisuussuunnitelma - Katujen peruskorjausohjelma - Katuvalaistusohjelma - Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: hallinto tuottaa teknisten palveluiden ja lautakunnan tarvitsemat hallintopalvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Teknisen palvelukeskuksen ostoreskontra ja laskutus hoidetaan siten, että viivästyskorkoja ei synny. Tekniselle lautakunnalle tulleet aloitteet ja esitykset käsitellään kuntalain edellyttämässä ajassa. Tuotetaan talousarvion seurantaan ja sisäiseen valvontaan liittyvät raportit vähintään kerran kuukaudessa. Jatketaan arkistonmuodostussuunnitelmien laatimista. Toteutuminen: Ostoreskontra ja laskutus on hoidettu asianmukaisesti. Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain. Uusia arkistonmuodostussuunnitelmia ei ole laadittu, vanhaa aineistoa on seulottu ja järjestetty. Hallinnon toteutuma : Menot 101,95 %, tulot 95,95 % Tunnuslukuja laskettaessa on käytetty kaupungin väkilukuna 7850 vuoteen 2009 asti, vuoden 2010 tunnusluvut laskettu 7800 mukaan. Mittarit: TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Nettomenot /as 34,46 37,61 39,59 36,76 37,54 KAAVOITUS- JA MITTAUSPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Asemakaavat ja osayleiskaavat laaditaan MRL:n säännösten mukaisesti. Mittaustoiminnasta huolehditaan asiakkaiden ja yleisen tarpeen mukaisesti. Vastataan kiinteistörekisterinpidosta yhdessä maanmittauslaitoksen kanssa. Huolehditaan kaupungin maakiinteistöjen hallinnosta. 73

76 74 Tavoitteet ja toimenpiteet: Keskeneräisten asemakaavatöiden laatiminen hyväksymispäätöstä varten. Tonttijakojen laatiminen tarpeiden mukaan sekä lohkomisten (tontit, yleiset alueet) ja muiden kiinteistötoimitusten suorittaminen vastaamaan asiakkaiden tarvetta. Kiinteistörekisterin pito ja kiinteistöomaisuuden hallinto. Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimistosta ostetaan palvelut mm. kiinteistönmuodostukseen liittyvissä asioissa. Toteutuminen: Tonttijakoja yhteensä 268 kpl, lohkomisia 4 kpl, uudisrakennuksia on merkitty maastoon 27 kpl. Talousarvion toteutuma : Kaavoitus: Menot 87,38 Mittaus: Menot 78,18 %, tulot 65,64 % Mittarit: TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Asemakaavaa ha/as 0,09 0,09 0,09 0,09 0,09 Asemakaavoitus, nettomeno /as 4,60 2,00 4,90 4,81 4,21 Asemakaavaa ja osayleiskaavaa ha Asemakaavan laadinta vireillä ha 120,2 141, ,2 84,10 Osayleiskaavan laadinta vireillä ha Mittaustoiminta, nettomeno /as 22,69 25,91 23,81 26,36 21,58 Kiinteistötoimituksia kpl Muita toimenpiteitä kpl Hyväksyttyjä tonttijakoja kpl Numeerista karttaa % karttakannasta Metsien hoito Vastuullinen viranhaltija: maanmittausteknikko Toiminnan kuvaus: kaupungin omistaman metsäomaisuuden hoito hyvän metsänhoidon periaatteen mukaisesti. Tavoitteet ja toimenpiteet: Metsänhoitotoimenpiteiden suorittaminen metsätaloussuunnitelman, talouden tasapainottamisohjelman ja talousarvion mukaan. 74

77 75 Toteutuminen: Metsänviljelyä tehtiin paljon ja nuoren metsän ennakkoraivauksia ja taimikonhoitoa. Isojen pystykauppojen tulot ohjautuivat talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti budjetoitua enemmän vuodelle Talousarvion toteutuma: Menot 126,85 %, tulot 197,53 % Mittarit: TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Menot /as 9,00 11,69 3,70 3,72 4,72 Tulot /as 17,94 20,15 14,64 13,46 26,59 TILAPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Tilapalvelut vastuualueen tehtävänä on pitää kaupungin omistuksessa olevat rakennukset käytön vaatimuksia vastaavassa kunnossa. Työhön kuuluu ulkoalueiden kunnossapito, teknisten järjestelmien vuosihuollot ja korjaukset, jätehuolto sekä rikkoutumisesta ja kuluneisuudesta johtuvat rakennustekniset työt sekä vuosikorjaukset. Ylläpidon osalta tehtäviin kuuluu kiinteistöjen lämpö-, sähkö- ja vesihuollosta vastaaminen, samoin siivouspalveluiden järjestäminen. Kustannuslaskentaa suoritetaan mm. sisäisten ja ulkoisten vuokrien tason määrittämiseksi sekä erilaisten määrärahatarpeiden selvittämiseksi. Kustannusten perusteet annetaan tiedoksi eriteltyinä käyttäjähallintokunnalle. Tavoitteet ja toimenpiteet: Toiminnan tehostaminen kiinteistöhallintoprojektin ehdottamalla tavalla. Kiinteistöautomaation piiriin liitetään lisää kiinteistöjä ja pyritään hyödyntämään järjestelmää mahdollisimman tehokkaasti mm. energian säästämiseksi. Myös muita, energiaa säästäviä ratkaisuja tutkitaan ja otetaan käyttöön määrärahojen puitteissa. Toteutuminen: Oksavan koulu saatettiin kiinteistöautomaation piiriin sekä siirryttiin kotimaisen polttoaineen käyttöön kiinteistöjen lämmityksessä. Martinmäen koululla aloitettiin Airix-analyysi energiankulutuksen optimoimiseksi. 75

78 76 Kiinteistöjen vuosikorjaukset: Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Vuosikorjauksien avulla kiinteistöt pidetään teknisesti tilojen käytön edellyttämässä kunnossa. Tavoitteet ja toimenpiteet: Tavoitteena on pitää tilat rakennusteknisesti kunnossa käytettävissä olevin voimavaroin. Tulevina vuosina on pyrittävä entistä suunnitellumpaan korjaustoimintaan taloudellisuuden parantamiseksi. Tarpeettomiksi jääneet rakennukset myydään tai puretaan hyväksytyn tilamäärien ja hankkeiden hallintaohjeen mukaisesti. Toteutuminen: Vuosikorjaustöitä on tehty kahden miehen voimin. Rannan koulukiinteistö ja perinnöksi saatu Kalakankaalla sijaitseva tila sekä kerrostalo-osakehuoneisto myytiin. Talousarvion toteutuminen : Menot 91,86 % Mittarit Laskettu kaupungin suorassa omistuksessa olevien kiinteistöjen tilavuuden mukaan, rm 3. TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Menot /m3 1,02 0,97 1,12 1,20 1,10 Kiinteistönhoito Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Kiinteistönhoito vastaa kaupungin omistamien rakennusten käyttökuntoisuudesta. 76

79 77 Tavoitteet ja toimenpiteet: Kiinteistöt pidetään siinä kunnossa, että tiloja voidaan käyttää turvallisesti ja taloudellisesti. Yhteistyötä vuokratalojen kanssa jatketaan. Kiinteistönhoitajien koulutusta laajentuneen huoltokirjajärjestelmän ja rakennusautomaation käyttöön jatketaan. Toteutuminen: Kiinteistöt suhteellisen hyvässä kunnossa. Ongelmia lukion ja hotelli-ravintolan ilmanvaihdon kanssa. Talousarvion toteutuminen : Menot 88,00 %, tulot 74,27 % Mittarit Kiinteistönhoidon vastuulla on suorassa omistuksessa olevat m 3 ja Vuokratalot Oy:n m 3 (yhteensä m 3 ). TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Nettomenot /m3 0,87 0,85 0,77 0,82 0,76 Siivouspalvelut Vastuullinen viranhaltija: siivoustyönohjaaja Toiminnan kuvaus: Tuottaa keskitetyssä siivoustoimessa kaupungin kiinteistöille niiden päätoimintaa tukevaa siivouspalvelua. Selänteen yksiköille tuotetaan vuokran yhteydessä siivouspalvelua seuraaviin kohteisiin: Karjalahden palvelukeskus, Kirsikkakodin päivätoimintakeskus, yksi Ryhmäperhepäiväkoti ja päiväkoti Satakieli. Huolehtia siivouksellisin keinoin kiinteistöjen kunnon säilymisestä sekä osallistua siivoustoiminnan kehittämiseen kaupunginorganisaation eri tulosalueilla. Tavoitteet ja toimenpiteet: Siivouspalveluita kehitetään siivoustyön ja työympäristön suunnittelun avulla. Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä ja kehitetään lisäämällä sisäistä koulutusta. Mikäli siivouksen tasoa lasketaan tai ulkoistetaan palveluja, niin asiasta on sovittava ensin palveluja ostavan hallintokunnan kanssa. Painopiste vuodelle 2010: Ergonomiaan ja siivoustyön kuormittavuuteen kiinnitetään huomiota. Koulutusta siivoustyön hallittavuudesta tulee lisätä. Huomioidaan työajan tehokas käyttö. Työaikamalli selvitetään toukokuun 2010 loppuun mennessä ja tämän selvitystyön jälkeen vakinaistetaan tarvittava määrä siivoojia. 77

80 78 Teemat vuosille : Henkilöstön ja asiakkaan sitouttaminen joustavaan yhteistyöhön tilakohtaisilla palvelusuunnitelmilla. Asiakastyytyväisyyttä mitataan. Kilpailukykyistä ja ammattitaitoista siivouspalvelua tehostetaan kustannuksia vertailemalla. Toteutuminen: alkaen vakinaistettiin pitkään määräaikaisissa palvelussuhteissa olevat viisi siivoojan tointa. Työaikamallin käyttöönotto alkaen. Talousarvion toteutuma : Menot 91,14 %, tulot 68,06 % Mittarit Siivottava pinta-ala on m 2, jonka lisäksi on Vuokratalot Oy:n porrassiivous. Tunnusluvut laskettu m 2 : n mukaan. TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Nettomenot /m2 24,83 26,23 25,61 23,86 22,26 KUNNALLISTEKNIIKKA Vastuullinen viranhaltija: tekninen johtaja Toiminnan kuvaus: Viihtyisien ja turvallisten puisto- ja urheilualueiden sekä liikenneympäristön luominen ja ylläpitäminen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Pyritään pitämään puistot viihtyisinä ja turvallisina virkistysalueina. Puistojen hoito järjestetään vastuuhenkilön sekä kesän ajaksi palkattujen kahden puistotyöntekijän ja koululaisten avulla. Varikko Vastuullinen viranhaltija: työnjohtaja Toiminnan kuvaus: Tuottaa hallintokuntien tarvitsemat käyttäjäpalvelut, järjestää työkonekalustoa, huolehtia tavarahankinnasta ja varastoinnista. Tavoitteet ja toimenpiteet: Pidetään kaupungin omistama kalusto toimintakuntoisena kaikissa tilanteissa. 78

81 79 Toteutuminen: Tavoitteissa on pysytty. Talousarvion toteutuma : Menot 95,39 %, tulot 88,36 % Mittarit Työkoneiden tunnit/vuosi: TA10 TP10 Traktorit (2 kpl) ,75 Tiekarhu ,5 Avolavapakettiauto ,25 TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Menot /as 23,06 29,02 29,01 28,72 27,10 Tulot /as 10,52 13,58 13,97 13,81 12,20 Liikenneväylät Vastuullinen viranhaltija: työnjohtaja Toiminnan kuvaus: Katujen, katuvalojen ja sadevesiviemäreiden kunnossapito ja uusien rakennuttaminen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Kadut ja tiet pyritään pitämään liikennöitävässä kunnossa lukuun ottamatta viikonloppuja. Jatketaan yksityisteiden talviaurausta. Edelleenkin kaupunki osallistuu kuntaosuudella sellaisten yksityisteiden peruskorjaukseen, jotka saavat valtionosuuden. Toteutuminen: Talousarvion toteutuminen : Liikenneväylät: Menot 111,05 % Yksityistiet: 153,85 % Mittarit Ylläpidettäviä katuja 36 km. TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 /km/v

82 80 Ylläpidettäviä yksityisteitä 264 km. TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 /km/v 84,82 257,29 237,03 162,88 250,60 Urheilualueet ja puistot Vastuullinen viranhaltija: työnjohtaja Toiminnan kuvaus: Ulkoliikuntapaikkojen pitäminen käyttökunnossa, puistojen pitäminen viihtyisinä ja turvallisina virkistysalueina. Tavoitteet ja toimenpiteet: Pidetään valaistuista laduista kunnossa Somero, Pitkäkangas, Haaga ja Ronkaala siten, että ne on avattu viimeistään päivän kuluessa lumipyrystä. Urheilualueilla pidetään suorituspaikat ja välineet kilpailukunnossa. Toimivien kyläkoulujen jääkentät huolletaan vähintään joka toinen viikko. Lakkautetuilla kouluilla kyläyhdistysten ylläpitämillä jääkaukaloilla käy jäämatti noin joka toinen viikko. Latu-urien siistiminen ja kunnostaminen toteutetaan yhdessä kolmannen sektorin kanssa vuosittain syyskesällä. Puistojen kalustamista jatketaan määrärahojen puitteissa. Toteutuminen: Talousarvion toteutuma : Nettomenot 95,81 % Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Menot /as 32,58 31,34 34,77 34,27 31,69 SUOJELUTOIMI Pelastuspalvelut ostetaan Jokilaaksojen Pelastuslaitokselta palvelutasopäätöksen mukaisesti. Mittarit TP07 TP08 TP09 TA10 TP10 Menot /as 87,74 88,35 87,84 88,00 85,66 80

83 81 VALVONTATOIMI Vuoden 2010 alusta koko valvontatoimi eli rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja ympäristöterveydenhuolto siirtyvät Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen hoidettavaksi. ALUEVIEMÄRIT Vuoden 2010 alusta aletaan periä sadeviemäröinnin piirissä olevilta kiinteistöiltä hulevesimaksuja, jotka tuloutetaan tälle kustannuspaikalle. Toteutuminen : Hulevesimaksuja laskutettiin yhteensä euroa eli 76,89 % budjetoidusta eurosta. Teknisten palvelujen talousarvion toteutuminen: TP08 TP09 TA10 TOT10 TOT% Menot ,32 Tulot ,57 Netto Koko kaupungin käyttötalous yhteensä: TP08 TP09 TA10 TOT10 TOT% Menot ,28 Tulot ,73 Netto

84 82 Haapajärven kaupunki TULOSLASKELMA TA2010 Muutokset Ta10 yhteensä TP2010 Poikkeama Toimintatulot , ,61 Toimintamenot , ,60 TOIMINTAKATE , ,99 Verotulot , ,92 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustulot ja -menot , ,96 VUOSIKATE , ,89 Poistot käyttöom ,79 Pysyvien vast.arvonalen Satunnaiset erät 0 TILIKAUDEN TULOS , ,10 Poistoeron lis. -/väh ,04 Varausten lis. -/väh. + 0 Rahastojen lis. -/väh. + Tilikauden yli-/alij , ,14 82

85 83 Verotulojen erittely: Talousarvio Ta-muutokset Ta -yhteensä Toteutunut euro Poikkeama euro Verotulot Kunnallisvero , ,83 Yhteisövero , ,88 Kiinteistövero , ,87 Muut verotulot 0 0 0,00 0,00 Yhteensä , ,92 Tulovero-% Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Verovuosi ,00 Kiinteistöveroprosentit: Yleinen Vak.asuinrak. Muut asuinrak. Voimalaitokset Rakentam. rak.maa Yleishyöd.yhteisöt Verovuosi ,50 0,40 0,70 1,40 2,00 Verovuosi ,50 0,40 0,70 1,40 2,00 Verovuosi ,75 0,40 0,70 2,50 3,00 0,30 Verovuosi ,75 0,40 0,70 2,50 3,00 0,30 Verovuosi ,00 0,40 0,70 2,50 3,00 0,30 Verovuosi ,35 0,75 1,35 2,85 3,00 0,30 Verovuosi ,35 0,75 1,35 2,85 3,00 0,30

86 84 Valtionosuuksien erittely: Talousarvio Ta-muutokset Ta -yhteensä Toteutunut euro Poikkeama euro Valtionosuudet , ,00 Kotikuntakorvaustulot ,00 Kotikuntakorvausmenot ,00 Elatustuen takaisinper. palautus ,00 Valtionosuudet yhteensä ,00 Arvonlisäveron palautukset Alv:n palautukset Alv:n laskennallinen palautus v , ,70 v , ,92 v , ,81 v , ,50 v , ,31 v , ,37 v ,95 0,00 Valtionosuuksissa kotikuntakorvaustulot ja -menot kirjataan sivistyspalveluihin sekä elatustuen takaisinperinnän palautus kirjataan tasetilille elatustukimaksusaamisten lyhennyksiin

87 85 VEROTULOJEN JA VALTIONOSUUKSIEN VERTAILU EURO EURO EURO EURO EURO EURO EURO TP05 TP06 TP07 TP08 TP09 TP10 TA11 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO MUUT VEROTULOT YHTEENSÄ YLEINEN VALT.OSUUS SOS.JA TERV.TOIMEN VO OPETUS-JA KULTT.TOIMEN VO HARKINNANVAR. RAH. AVUSTUS MUUT VALTIONOSUUDET VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ

88 86 Haapajärven kaupunki VEROTULOT 1000 euroa TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA

89 87 Haapajärven kaupunki VALTIONOSUUDET 1000 euroa TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA

90 88 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2009 euro TA2010 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2010 euro JÄLJELLÄ TOT.% KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus 200 Tontit ja maa-alueet Tulot 1 773, ,00 0, , , ,78 785,56 Menot , ,00 0, , , ,00 36,00 Netto ,63 0,00 0,00 0, , , Muut arvopaperit Tulot ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ** KAUPUNGINHALLITUS Tulot , ,00 0, , , ,78 785,56 Menot , ,00 0, , , ,00 36,00 Netto ,63 0,00 0,00 0, , ,78 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvapalvelut Koneet ja kalustot/perusturva Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistyspalvelut 205 Koneet ja kalustot/koulut Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

91 89 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2009 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2010 euro JÄLJELLÄ TOT.% TA2010 euro 206 Koneet ja kalustot/vapaa-aika Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , ,00 0, , ,11-590,89 96,52 Netto , ,00 0, , ,11-590,89 96,52 ** SIVISTYSLAUTAKUNTA Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , ,00 0, , ,11-590,89 96,52 Netto , ,00 0, , ,11-590,89 96,52 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen palvelukeskus Rakentaminen Talonrakennus Parkkilan koulu Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,32 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,32 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Lukio Tulot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Menot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Netto 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0, Ryhmäperhepäiväkoti Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0, ,00 0, , , ,77 85,32 Netto 0, ,00 0, , , ,77 85, Kirjasto/kulttuuritalo Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

92 90 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2009 euro TA2010 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2010 euro JÄLJELLÄ TOT.% 240 Muut hankkeet Tulot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Menot , , , , , ,31 70,30 Netto , , , , , ,31 73,47 ** Talonrakennus Tulot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Menot , , , , , ,08 63,35 Netto , , , , , ,08 69,67 Kiinteät rakenteet ja laitteet Puistokatu Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,01 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Ouluntien tiealueen infra Tulot ,00 0, , , ,00 43,33 Menot ,00 0, , , ,81 49,71 Netto 0, ,00 0, , , ,81 56, Katujen rakentaminen Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot ,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto ,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Katujen päällystäminen Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Netto 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0, Sadevesiviemäröinti Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

93 91 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2009 euro TA2010 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2010 euro JÄLJELLÄ TOT% 320 Muut hankkeet Tulot 0, ,00 0, ,00 0, ,00 0,00 Menot , ,00 0, , , ,08 31,27 Netto , ,00 0, , , ,08 32, Viemäröintihankkeet Tulot 0, ,00 0, , , ,71 10,60 Menot , ,00 0, , , ,69 107,98 Netto , ,00 0, , , ,40 448,79 ** Kiinteät rakenteet ja laitt.yht. Tulot 0, ,00 0, , , ,71 23,71 Menot , ,00 0, , , ,20 66,08 Netto , ,00 0, , , ,51 107,43 Käyttöomaisuus Aineettomat hyödykkeet 340 Muut pitkävaikutt.menot Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , ,00 0, , ,00 0,00 100,00 Netto , ,00 0, , ,00 0,00 100,00 Irtainomaisuus 350 Koneet ja kalusto/tekpa Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot 0, ,00 0, , , ,00 49,88 Netto 0, ,00 0, , , ,00 49,88 ** Käyttöomaisuus yhteensä Tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Menot , ,00 0, , , ,00 72,16 Netto , ,00 0, , , ,00 72,16

94 92 Talousarvion toteutumisvertailu/investointiosa TP2009 euro TA2010 euro TA- MUUTOS TA YHTEEN- SÄ TP2010 euro JÄLJELLÄ TOT% ** Tekninen palvelukeskus Tulot 0, ,00 0, , , ,71 21,28 Menot , , , , , ,28 65,19 Netto , , , , , ,57 87,01 ** TEKNINEN LTK Tulot 0, ,00 0, , , ,71 21,28 Menot , , , , , ,28 65,19 Netto , , , , , ,57 87,01 ** RAPORTTI YHT. Tulot , ,00 0, , , ,07 104,36 Menot , , , , , ,17 64,48 Netto , , , , , ,24 42,69

95 93 INVESTOINTIOSA VUONNA 2010 TALONRAKENNUS Oksavan koulu: Lämmityksen muutos kotimaiselle polttoaineelle Määräraha Käytetty Rakennusautomaation rakentaminen Määräraha Käytetty Kukkaniemen kunnostus (Eläinlääkäritalo): Määräraha Käytetty Määräraha oli tarkoitettu pintapuoliseen huonetilojen kunnostukseen, mutta lämmitysjärjestelmän vuotojen takia jouduttiin uusimaan käyttö- ja lämmitysputkistot. Kulkurin Kievarin muutostyöt: Määräraha Käytetty Uimahallin pesutilojen remontointi: Määräraha Käytetty Jukolan muutostyöt (Ryhmäperhepäiväkoti): Määräraha Käytetty KIINTEÄT LAITTEET JA RAKENTEET Viertolankadun rakentaminen: Määräraha Käytetty Aikaisin alkaneen talven ja kovien pakkasten vuoksi osa töistä jouduttiin siirtämään vuodelle

96 94 Haapajärven kaupunki RAHOITUSLASKELMA TA2010 Ta-muutokset Ta10 yhteensä TP2010 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate ,89 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä ,67 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot Investointien rahavirta netto ,85 Toiminnan ja investointien rahavirta ,18 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Kassalainojen muutos Lainakannan muutokset ,75 Toimeksiantojen varojen muutos Toimeksiantojen pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä-ja lyhytaik.velkojen muutos Rahoituksen rahavirta ,92 Tässä rahoituslaskelman toteutumisessa ovat huomioituna Ppky Selänteen kuntayhtymäosuuksien osto investointimenona, apporttina annettu irtainomaisuus investointien myyntinä sekä siirtovelka Selänteelle. Ks.rahoituslaskelma sivulla 102

97 95 Haapajärven kaupunki RAHOITUSLASKELMA TA2010 Ta-muutokset Ta10 yhteensä TP2010 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate ,89 Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä ,67 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot Investointien rahavirta netto ,24 Toiminnan ja investointien rahavirta ,91 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Kassalainojen muutos Lainakannan muutokset ,75 Toimeksiantojen varojen muutos Toimeksiantojen pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä-ja lyhytaik.velkojen muutos Rahoituksen rahavirta ,92 Tämä rahoituslaskelman toteutuminen on ilman Ppky Selänteen kuntayhtymäosuuksien kirjauksia ja apporttina annettuja irtaimen omaisuuden myyntikirjauksia sekä siirtovelkakirjausta

98 96 Haapajärven kaupunki LAINAKANTA euroa TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA

99 97 TALOUSARVIOLAINAT euroa/asukas (konserni)