LAHDEN KAUPUNKI TAPANILAKODIN ALUEEN RAKENNETTAVUUS- JA POH- JAVESISELVITYS. Vastaanottaja Lahden kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti

Transkriptio

1 Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite LAHDEN KAUPUNKI TAPANILAKODIN ALUEEN RAKENNETTAVUUS- JA POH- JAVESISELVITYS

2 LAHDEN KAUPUNKI TAPANILAKODIN ALUEEN RAKENNETTAVUUS- JA POHJAVESISELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Essi Auvinen, Jarmo Koljonen Antti Ikonen Jani Lepistö Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P

3 TAPANILAKODIN ALUEEN RAKENNETTAVUUS- JA POHJAVESISELVITYS SISÄLTÖ 1. Tutkimuskohde ja tehdyt tutkimukset 1 2. Maaperäolosuhteet Nykytilanne Pohjasuhteet 1 3. POHJAVESIOLOSUHTEET 2 4. Rakennettavuus Perustaminen Pihojen, katujen ja putkijohtojen perustaminen Routasuojaus Radonin huomioiminen 2 5. Jatkotoimenpiteet 3 PIIRUSTUKSET Yleiskartta Tutkimuskartta 1: Leikkauspiirustus, leikkaus A-A 1:500/1: Leikkauspiirustus, leikkaus B-B 1:500/1: Leikkauspiirustus, leikkaus C-C 1:500/1: Leikkauspiirustus, leikkaus D-D 1:500/1:100 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Maanäytteiden tutkimustulokset Pohjavesiputken asennus- ja havaintokortti

4 TAPANILAKODIN ALUEEN RAKENNETTAVUUS- JA POHJAVESISELVITYS 1 1. TUTKIMUSKOHDE JA TEHDYT TUTKIMUKSET Lahden kaupunki on tilannut Ramboll Finland Oy:ltä Lahden Jalkarannassa sijaitsevan Tapanilakodin kiinteistön rakennettavuus- ja pohjavesiselvityksen. Tutkimuskohde sijaitsee Sammalsuonkadun luoteis- ja Tarjantien lounaispuolella. Kohteen sijainti on esitetty yleiskartassa, piirustuksessa Alueella on käynnissä kaavoitus. Selvitystä varten tutkimusalueella tehtiin seuraavat tutkimukset: - Painokairauksia 12 pisteessä - Pysyvän pohjavesiputken asennus yhteen tutkimuspisteeseen - Tutkimustenaikaisten pohjavesiputkien asennus kolmeen tutkimuspisteeseen - Maanäytteidenotto neljästä tutkimuspisteestä Neljästä tutkimuspisteestä otettiin yhteensä kuusi näytettä, joista kaikista määritettiin vesipitoisuus. Kolmesta näytteestä määritettiin rakeisuus ja kolmesta näytteestä tehtiin silmävarainen maalajimääritys. Tutkimuspisteet mitattiin ETRS-GK26 -koordinaattijärjestelmässä ja N2000 -korkojärjestelmässä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimuskartassa, piirustuksessa MAAPERÄOLOSUHTEET 2.1 Nykytilanne Tutkimusalue rajautuu koillisosastaan Tarjantiehen, kaakkoisosastaan Sammalsuonkatuun, länsiosastaan metsämaastoon. Alueen lounaisreunassa sijaitsee yksityinen tila. Pinta-alaltaan käsiteltävä alue on noin 7 ha. Tutkimusalueella sijaitsee käytöstä poistettu vanhusten hoivakotirakennus sekä käytössä oleva päiväkoti. Alueen maanpeite on pääasiassa hoivakodin ja päiväkodin puistoalueita sekä niittyä. Hoivakodin puistoalueella, tutkimusalueen keskiosassa sijaitsee pienehkö lampi. Koillis-, lounais- ja länsiosissa on myös metsämaastoa. Korkeussuhteiltaan tutkimusalue on kohtuullisen vaihtelevaa. Korkeimmat kohdat sijoittuvat alueen länsi- ja keskivaiheille, jossa maanpinnankorkeudet ovat noin Maanpinta laskee pohjoisen, idän etelän suuntaan noin tasolle Suurimmat korkeusvaihtelut on havaittavissa alueen koillisreunalla, jossa maanpinta laskee jyrkästi Tarjantien suuntaan. 2.2 Pohjasuhteet Tutkimusalueen ylimpänä maakerroksena on noin 0,2 m paksu humuskerros. Paikoitellen humuskerroksen alapuolella on 0,03-2,2 m paksu kerros silttiä, savista silttiä ja hiekkaista silttiä. Silttikerrokset sijoittuvat alueen kaakkoispuolelle sekä länsinurkkaan. Humus- ja silttikerroksen alapuolella on tiiveydeltään keskitiiviistä tiiviiseen vaihteleva hiekka- / moreenikerros. Pisteissä 6 ja 10 on pintakerroksissa havaittu löyhiä hiekkakerroksia. Tutkimusalueella otettiin neljästä tutkimuspisteestä yhteensä kuusi maanäytettä. Näytteiden tutkimustulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Alueen maanäytteiden tutkimustulokset Näytteenottopiste ja -syvyys Maalaji w % 1 0,5-1,5 m Hiekka 2,2 % 5 0,5 1,0 m Savinen siltti 23,8 % 1,5 2,0 m Savinen siltti 26,8 % 7 0,5 1,0 m Savinen siltti 22,0 % 1,5 2,0 m Hiekka 19,5 % 9 0,5 1,0 m Silttinen hiekka 10,7 %

5 TAPANILAKODIN ALUEEN RAKENNETTAVUUS- JA POHJAVESISELVITYS 2 3. POHJAVESIOLOSUHTEET Tutkimuskohde sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä I.luokan pohjavesialueella (Lahti ), sen pohjaveden muodostumisalueella. Kohde sijaitsee Lahden päävedenottamona toimivan Jalkarannan vedenottamon valuma-alueella, noin 400 metrin päässä vedenottamosta lounaaseen. Alueen hiekkamaaperässä muodostuvan pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Jalkarannan vedenottamoa. Osalla aluetta on maanpintaosassa todettu heikosti vettäläpäisevä siltin ja savisen siltin kerros, jonka kohdalla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Tutkimuskohteessa ei havaittu esiintyvän orsivettä 4,3 8,3 metrin tutkimussyvyyksissä pisteissä 5, 7 ja 9. Syvemmällä maa-aines on pääosin hiekkaa eikä vettä pidättäviä maakerroksia todettu. Pisteeseen 1 asennetussa pohjaveden havaintoputkessa pohjaveden pinta oli 49 metrin syvyydellä maanpinnasta, tasolla +80,15 ( ). Jalkarannan vedenottamolla havaintoputkessa HP 102 pohjavesi oli elokuun havainnossa tasolla +79,70 ( ). Pohjaveden virtausgradientti havaintopisteen 1 ja vedenottamon välillä on loivahko kuvastaen hyvää pohjaveden virtausyhteyttä. Kohteen sijainnista lähellä Jalkarannan vedenottamoa johtuen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee kiinnittää huomiota pohjaveden suojelunäkökohtiin. 4. RAKENNETTAVUUS 4.1 Perustaminen Alueelle suunniteltuihin rakennuksiin ja maarakenteisiin tulee tehdä kohdekohtaiset pohjatutkimukset. Perustamistavat on tarkastettava rakennuspaikkakohtaisten pohjatutkimusten perusteella. Matalemmat rakennukset voidaan alustavasti perustaa maavaraisille anturaperustuksille kantavan hiekka/moreenikerroksen varaan. Alueilla, jossa karkearakeisen maakerroksen yläpuolella on silttikerros, on suositeltavaa rakentaa raskaat, laajarunkoiset rakennukset hiekka/moreenikerrokseen ulotetulle massanvaihtotäytölle tai ulottaa anturat hiekkakerrokseen. Hiekka- ja moreenikerroksien varaan voidaan alustavasti katsoa perustettavaksi enimmillään pienkerrostaloja, maksimissaan 3 kerroksisia. Tätä korkeampien rakennusten perustaminen vaatii tarkemman geosuunnittelun ja mahdollisesti kitkapaaluperustuksia. Alustavassa tarkastelussa voidaan käyttää hiekkakerroksen geoteknistä kantavuutena kn/m 2. Kevyet, tasaisesti kuormitetut rakennukset, joille sallitaan painumia ja odotetut painumat ovat tasaisia, voidaan perustaa silttikerroksen varaan yhtenäistä jäykkää laattaa käyttäen. Silttikerrokset ovat paikoin kuitenkin niin ohuita, että ne suositellaan poiskaivettaviksi. Lattiat voidaan perustaa maanvaraisina. Kellareiden rakentamisille ei ole rajoitteita. 4.2 Pihojen, katujen ja putkijohtojen perustaminen Pihat, kadut ja putkijohdot voidaan perustaa kiinteistöllä maanvaraisesti hiekka- ja moreenikerroksiin. Silttikerrokset suositellaan kaivettavaksi pois. Alueen pohjamaan yleinen hyvä rakennettavuus ja alueen korkeat pinnan vaihtelut antavat hyvät mahdollisuudet rakentaa alueella optimoidusti ja kustannustehokkaasti myös eri tasoihin. Kiinteistöltä kaivettavia silttimaita voidaan hyödyntää maisemoinnissa esim. meluvallit. Hiekkaa ja moreenia voidaan hyödyntää alueen yleistäytöissä. 4.3 Routasuojaus Alueen maaperä on pääasiassa routivaa. Tutkimuspisteen 1 tuntumassa maaperä on näytteen perusteella routimatonta. Rakennusten ja rakenteiden routasuojaukset tulee suunnitella kohdekohtaisesti vallitsevan maaperän perusteella. 4.4 Radonin huomioiminen Alue sijaitsee hyvin radon kaasuja johtavia maakerroksien vyöhykkeellä ja yleisesti alueella tiedetään esiintyvän korkeita radon pitoisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) uusissa asunnoissa radon pitoisuus saa olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ).

6

7 W:\1388\Lahti\ _Tapanilakodin_alue_ja_pohjavesiselvitys\ukset\Yleiskartta.dwg Maanmittauslaitos, MML 2015 K.osa/ Kylä Jalkaranta Kortteli/ T ila 774 Tontti/ Rn:o 2 Rakennustoimenpide Viranomaisen merkintöjä Rak.luvan nro uslaji Juok seva nro Pohjarakennus Rakennuskohteen nimi ja osoite LAHDEN KAUPUNKI Tapanilakodin alue Sammalsuonkatu 17 Lahti Ramboll Niemenkatu Lahti puh uksen sisältö Mittakaava Yleiskartta 1: Suunn.ala Työnro GEO usnro uksia Tiedosto yleiskartta Muutos 1 Hyv. Suunn. Piirt. P vm I.Läspä E.Auvinen THAL

8 W:\1388\Lahti\ _Tapanilakodin_alue_ja_pohjavesiselvitys\ukset\Pohjatutkimus.dwg Tutkimusajankohta Työnjohtaja Korkeusjärjestelmä Koordinaatisto Käytetyt monikulmiopisteet K.o sa/ Kylä Raken nustoi menpi de Ra en k nusko hteen nimi ja osoite Hy v. Kortte li/ Tila Jalkaranta LAHDEN KAUPUNKI Tapanilakodin alue Sammalsuonkatu 17 Lahti Ramboll Niemenkatu Lahti puh Mittaus Kairaus Mittaus Kairaus Ton t ti/ Rn:o (Tutkimuspisteet) , JUUSOK EKAA, TOPM, HEIK N2000 ETRS-GK26 Virano maisen merki ntöjä uslaji Pohjarakennus uksen sisält ö Suunn a. la usnro S uunn. Työnr o Piirt. uksia Tiedos to Muutos Pvm Rak.l uvan nro Juok seva nro Mitta kaava Tutkimuskartta 1:1000 GEO I.Läspä E.Auvinen THAL pohjatutkimus

9 LEIKKAUS A - A 1:500/1:200 Siltti Hiekka W:\1388\Lahti\ _Tapanilakodin_alue_ja_pohjavesiselvitys\ukset\Pohjatutkimus.dwg K.o sa/ Kylä Raken nustoi menp ide Ra en k nuskoh teen nimi ja osoite Hy v. Korttel i/ Tila Jalkaranta LAHDEN KAUPUNKI Tapanilakodin alue Sammalsuonkatu 17 Lahti Ramboll Niemenkatu Lahti puh Tont ti/ Rn:o Virano maisen merki ntöjä uslaji Pohjarakennus uksen sisält ö Leikkauspiirustus, Leikkaus A-A Suunn a. la usnro S uunn. Työnr o GEO Piirt. uksia Tiedo sto Muutos I.Läspä E.Auvinen THAL Pvm Rak.l uvan nro Juokseva nro Mittaka ava 1:500 / 1:200 pohjatutkimus

10 LEIKKAUS B - B 1:500/1:200 Siltti Hiekka W:\1388\Lahti\ _Tapanilakodin_alue_ja_pohjavesiselvitys\ukset\Pohjatutkimus.dwg K.o sa/ Kylä Rakenn ustoim enpide Rakenn uskoh teen nimi ja osoite Hy v. Korttel i/ Tila Jalkaranta LAHDEN KAUPUNKI Tapanilakodin alue Sammalsuonkatu 17 Lahti Ramboll Niemenkatu Lahti puh Tont ti/ Rn:o Virano maisen merki ntöjä u slaji Pohjarakennus uksen sisältö Leikkauspiirustus, Leikkaus B-B Suunn a. la usnro S uunn. Työnr o GEO Piirt. uksia Tiedos to Muutos I.Läspä E.Auvinen THAL Pvm Rak.l uvan nro Juokseva nro Mittaka ava 1:500 / 1:200 pohjatutkimus

11 LEIKKAUS C - C 1:500/1:200 Siltti Siltti Hiekka Hiekka Hiekka W:\1388\Lahti\ _Tapanilakodin_alue_ja_pohjavesiselvitys\ukset\Pohjatutkimus.dwg K.o sa/ Kylä Raken nustoi menp ide Ra en k nuskoh teen nimi ja osoite Hy v. Korttel i/ Tila Jalkaranta LAHDEN KAUPUNKI Tapanilakodin alue Sammalsuonkatu 17 Lahti Ramboll Niemenkatu Lahti puh Tont ti/ Rn:o Virano maisen merki ntöjä uslaji Pohjarakennus uksen sisält ö Leikkauspiirustus, Leikkaus C-C Suunn a. la usnro S uunn. Työnr o GEO Piirt. uksia Tiedo sto Muutos I.Läspä E.Auvinen THAL Pvm Rak.l uvan nro Juokseva nro Mittaka ava 1:500 / 1:200 pohjatutkimus

12 LEIKKAUS D - D 1:500/1:200 Siltti Siltti Hiekka W:\1388\Lahti\ _Tapanilakodin_alue_ja_pohjavesiselvitys\ukset\Pohjatutkimus.dwg K.o sa/ Kylä Raken nustoi menp ide Ra en k nuskoh teen nimi ja osoite Hy v. Korttel i/ Tila Jalkaranta LAHDEN KAUPUNKI Tapanilakodin alue Sammalsuonkatu 17 Lahti Ramboll Niemenkatu Lahti puh Tont ti/ Rn:o Virano maisen merki ntöjä uslaji Pohjarakennus uksen sisält ö Leikkauspiirustus, Leikkaus D-D Suunn a. la usnro S uunn. Työnr o GEO Piirt. uksia Tiedo sto Muutos I.Läspä E.Auvinen THAL Pvm Rak.l uvan nro Juokseva nro Mittaka ava 1:500 / 1:200 pohjatutkimus

13

14

15 POHJAVESIPUTKEN ASENNUS- JA HAVAINTOKORTTI Tilaaja Tutkimuspaikka Projektinumero PISTENRO Lahden kaupunki Tapanilakoti Kairaaja / asentaja TOPM 1 Asennus pvm Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä ETRS-GK26 / N2000 Koordinaatit X Y Korkeus Zmp Zpp PUTKEN TIEDOT Putken pää mp:stä Siivilätyyppi Siivilän pituus Kokonaispituus 1.01 Rako 0.3mm 10.0 Putken laatu Halkaisija Nousuputki 51.6 PEH 60mm 41.6 KUNTOTESTI Testaus pvm W syvyys (m) pp:stä Vedenpinnan taso W syvyys (m) pp:stä Vedenpinnan taso W syvyys (m) pp:stä Vedenpinnan taso Ennen kuntot. 0 min 2 min 5 min 10 min litraa vettä KAIRAUS Syvyysväli Maalaji Näytteet Syvyysväli Maalaji Näytteet Hm hhk Hk Hk HkMr HkMr Mr VEDENPINNAN HAVAINNOT (W) Vesipinta, W PVM syvyys (m) Vedenpinnan PVM pp:stä taso Vesipinta, W syvyys (m) pp:stä Vedenpinnan taso HUOM! Työputkea jäi maahan 32m, joka on huomioitava havainnoissa,