Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma"

Transkriptio

1 Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma Tutkimuksia 2 / 2014

2 Tutkimuksia 2 / 2014 Naturpolis Kuusamo - 2 -

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2014 Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2014 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 - Matkailu elinkeinona Kuusamossa

5 ESIPUHE Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma -tutkimusraportti tarkastelee matkailuelinkeinon vaikutuksia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen maakunta- ja paikallistason päättäjien näkökulmasta. Maakuntatason viranhaltijat ja luottamushenkilöt edustavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta sekä Pohjois-Pohjanmaan liittoa. Paikallistason viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat puolestaan kaupunginvaltuutettuja sekä kaupungin keskeisiä johtohenkilöitä. Raportissa tutkitaan kunta- ja paikallistason viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä elinkeinojen välisestä yhteistyöstä ja alueellisesta soveltuvuudesta, kansainvälistyvän matkailun vaikutuksista sekä Rukan matkailukeskuksen palvelutarjonnasta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia päättäjät näkevät matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välisissä suhteissa sekä Rukan matkailukeskuksen vaikutuksissa. Haluan kiittää ohjaajaani Pekka Kauppilaa sekä hankkeen ohjausryhmää avusta ja ohjauksesta sekä Syötteen luontokeskuksen työntekijöitä tuesta tutkimusprojektin aikana. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tutkimuksen aineistoa tullaan käyttämään myöhemmin maantieteen pro gradu - opinnäytetyössä. Oulussa Projektitutkija, LuK - 5 -

6 - 6 - Matkailu elinkeinona Kuusamossa

7 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 9 Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne MATKAILU ILMIÖNÄ JA SEN VAIKUTUS ALUEKEHITYKSEEN Matkailusysteemi ja keskus periferia -asetelma Verkostoteoria Uusi matkailu TUTKIMUSALUE, -AINEISTOT JA -MENETELMÄT Pohjois-Pohjanmaa ja Kuusamo matkailualueina Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät MATKAILUELINKEINON VAIKUTUKSET KUUSAMON MATKAILU- JA ALUEKEHITYKSEEN Kuusamon elinkeinojen merkitys, yhteistyö ja alueellisuus Kansainvälistyvän matkailun piirteet Kuusamossa Rukan matkailukeskuksen palvelutarjonta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Tulosten vertailu hankkeen aikaisempiin raportteihin YHTEENVETO POHDINTA KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET LIITTEET - 7 -

8 - 8 - Matkailu elinkeinona Kuusamossa

9 JOHDANTO Matkailu on kansainvälistä toimintaa ja prosessi, jolla on useita erilaisia vaikutuksia eri paikoissa sekä alueilla. Lisäksi matkailu sekä sen vaikutukset eivät ole jakautuneet tasaisesti (Hall & Page 2006; Saarinen 2007). Keskus periferia-asetelma on toimiva tapa ymmärtää matkailun alueellista jakautumista, ja sitä on sovellettu myös meneillään olevan hankkeen aikaisemmissa julkaisuissa (Kulusjärvi 2012; Ronkainen 2013; Kauppila 2014). Matkailu on polarisoitunut eli ääripäihin sekä monelle eri elinkeinosektorille jakautunut ilmiö, jonka alueellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Matkailun sekä muiden samoja resursseja hyödyntävien elinkeinojen välisten suhteiden tutkiminen voi olla hyvin hedelmällinen lähestymistapa matkailun ja aluekehityksen väliseen kanssakäymiseen. Toimivan yhteistyön löytämiseksi elinkeinot tulee sijoittaa alueen sosioekonomiseen kontekstiin (Saarinen 2007). Matkailua tutkittaessa on tärkeää hahmottaa myös tutkittavan alueen sijoittuminen globaalissa sekä kansallisessa matkailun aluerakenteessa. Eurooppa on maailman mittakaavassa kiistaton matkailun keskusalue, mutta sen sisällä Suomi ei sijaitse keskusalueella (Vuoristo 2003: 134, 259). Kansallisella tasolla Kuusamo, ja erityisesti Ruka, ovat merkittäviä matkailukeskuksia (Vuoristo & Vesterinen 2001: 119). Myös alueen tai kunnan sisällä voidaan tarkastella matkailun jakautumista alueelle. Näin on tehty esimerkiksi Kauppilan (2014) julkaisussa. Tarkasteltava aluetaso vaikuttaa siis suuresti siihen, missä valossa tutkittava alue hahmotetaan. Vapaa-ajan- ja matkailuntutkimuksen sekä matkailuilmiön yhteydet aluekehitykseen ovat löydetty jo vuosikymmeniä sitten. Siksi onkin mielekästä tarkkailla Kuusamon matkailun ja aluekehityksen yhteyksiä sekä mahdollisuuksia, joita matkailuelinkeino mahdollisesti tarjoaa Kuusamolle (Butler 2004). Kuten Staffans kollegoineen (2011: 134) toteaa, on tiedon ajantasaisuus onnistuneen suunnittelun avainkysymyksiä. Tutkimuksen näkökulma kannattaa myös huomioida. Työn aineisto on kerätty Kuusamon matkailun ja aluekehityksen suunnittelusta vastaavilta tahoilta, ei matkailijoilta. Vastaukset eivät siis kerro alueen matkailijoiden mielipidettä, sillä eri ryhmien näkemykset ja tavoitteet alueen kehittämistoimissa eivät välttämättä ole samanlaisia (Hasu & Tyrväinen 2011)

10 Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne Tutkimuksessa selvitetään matkailuelinkeinon parissa työskentelevien Pohjois- Pohjanmaan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä Kuusamon luottamushenkilöiden, kaupungin keskeisten johtohenkilöiden ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien näkemyksiä Kuusamon matkailuelinkeinosta. Tarkastelussa ovat heidän näkemyksensä matkailuelinkeinosta, matkailuelinkeinon ja Kuusamon muiden elinkeinojen välisistä suhteista sekä niiden vaikutuksista. Tämän lisäksi tutkitaan vastaajien käsityksiä Rukan matkailukeskuksen palvelutarjonnan nykytilasta, tulevaisuudesta sekä matkailukeskuksen vaikutuksista Kuusamossa. Tutkimuksen aineisto on kerätty maakuntatasolla haastatteluilla ja paikallistasolla postikyselyllä. Tutkimus tuottaa ajantasaista tietoa päättäjien ja keskeisten johtohenkilöiden asenteista matkailuelinkeinoon ja sen suhteisiin liittyen. Raportin teoria perustuu alueiden ja elinkeinojen suhteiden osalta Keskus periferia-asetelmaan sekä verkostoteoriaan. Matkailun ominaisuuksien ja kehityksen osalta sovelletaan Leiperin (1979) matkailusysteemiä sekä uuden matkailun teoriaa. Tutkimuksessa käytetyt tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Mikä on matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välisten suhteiden merkittävyys ja rooli Kuusamossa? 2. Mikä on matkailuelinkeinon vaikutus Kuusamon aluekehitykseen? 3. Millaisia toimintoja Rukalla on tulevaisuudessa? 4. Millaiset ovat Rukan matkailukeskuksen vaikutukset Kuusamon aluekehitykseen? Raportti on jaettu viiteen osaan. Johdannon jälkeisessä osassa perehdytään työn teoriaan ja perustellaan niiden soveltuvuus tutkimukseen. Kolmannessa osassa keskitytään tutkimusalueeseen, -aineistoon ja -menetelmiin. Kappaleessa esitellään tutkimusalue ja sen matkailun piirteet, tutkimuksen aineisto sekä käytetyt metodit. Neljännessä osassa esitellään tutkimuksen tulokset sekä verrataan niitä hankkeen aikaisempiin tutkimustuloksiin. Viidennessä osiossa esitellään työn johtopäätökset tutkimustuloksia ja teoriaa yhdistellen

11 sekä pohditaan tutkimustulosten soveltamista käytännössä. Työn rakenne on esitelty kuvassa 1. Kuva 1. Tutkimuksen sisältö ja rakenne. MATKAILU ILMIÖNÄ JA SEN VAIKUTUS ALUEKEHITYKSEEN Alue- ja matkailusuunnittelussa alueen ja matkailun tunteminen tarpeellista (Saarinen 2007). Raportin teoriapohja rakentuu sekä perinteisten että vähemmän matkailuntutkimuksessa käytössä olleiden teorioiden varaa. Perinteisiä teorioita ovat Leiperin (1979) matkailusysteemi, keskus periferia-asetelma sekä uusi matkailu (esim. Towner 1995; Haggett 2001; Vuoristo 2003; Chen & Zhou 2006; Saarinen 2007; Vainikka 2013). Vähemmän matkailuntutkimuksessa käytössä ollutta verkostoteoriaa sovelletaan myös tässä raportissa (esim. Barabási 2002, 2009). Kuten Kauppilan (2011: 22) raportissa keskus periferia

12 asetelma, Leiperin (1979) matkailusysteemi sekä verkostoteoria osoittavat, eivät aluekehitys ja matkailu ole pelkästään alueen omia prosesseja. Samaa ajatusta sovelletaan tässä työssä myös elinkeinojen välisiin suhteisiin Kuusamon ja Pohjois-Pohjanmaan tasolla. Matkailun avulla voidaan muodostaa myös tulovirtoja pienempiin keskuksiin sekä periferiaan. Tulovirtojen avulla voidaan vähentää tai poistaa sekä alueellista että sosiaalista epätasa-arvoa (Saarinen 2007). Yllä esitetyistä osista koostuvan viitekehyksen avulla tarkastelemme matkailun vaikutusta Kuusamon aluekehitykseen. Matkailun ja aluekehityksen välillä on myös ongelmia, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi kausiluontoisuus, paikallisten riittämätön kuuleminen päätöksenteon yhteydessä sekä vaikutusten arvioimisen vaikeus tuovat omat haasteensa aluekehitykselle (Mowforth & Munt 2003; Saarinen 2007). Alueen toimijat muodostavat myös heterogeenisen joukon, joiden suhtautuminen matkailuun, aluekehitykseen ja niiden yhteyksiin voi vaihdella. Alueen toimijoita voivat olla esimerkiksi rakennuttaja, suunnittelija, julkishallinnon edustaja, yrittäjä, työntekijä, asukas, mökkiläinen, matkailija tai maanomistaja (Hasu & Tyrväinen 2011: 21 24). Myös samoista resursseista kiinnostuneiden toimijoiden näkemykset samoista aiheista voivat vaihdella (Gursoy ym. 2010: 389). Matkailu- ja aluekehityksen päämäärät eivät myöskään ole aina samoja, jolloin osapuolien täytyy löytää yhteistyössä molempia tyydyttävät tavoitteet (Saarinen 2007). Matkailulla on Suomessa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa, suuri vaikutus aluetalouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään (Saarinen 2007). Matkailun luonnetta ja kehitystä ohjaa voimakkaasti Suomen matkailustrategia, joka keskittää matkailua matkailukeskuksiin (Suomen matkailustrategia : 19 20). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat monipuoliset: esimerkiksi matkailijoiden alueelle tuoma sekä yrittäjien ja elinkeinojen välillä liikkuva raha, palkkatulot ja verot muodostavat suoraa, epäsuoraa sekä johdettua tuloa alueelle (Kauppila 2010). Myöhemmin esiteltävä alueen toimijoista ja elinkeinoista muodostuva verkosto voi edelleen parantaa taloudellisia hyötyjä poistamalla aluetalouden vuotoja, kun alueen toimijat muodostavat palveluketjuja. Lisäksi elinvoimainen alue vetää puoleensa kuihtuvaa aluetta enemmän julkisia panostuksia. Kohdealueiden ja niiden toimijoiden tunteminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta matkailusuunnittelu, ja sitä kautta aluesuunnittelu, hyödyttää koko aluetta (Barabási 2002; Saarinen 2007). Monipuolinen elinkei

13 norakenne on hyvä tavoite myös matkailun avulla toteutettavalle aluekehitykselle (Burns 1999; Kauppila 2014). Raporttia lukiessa on hyvä pitää mielessä heterogeenisuus ja suunnittelun tavoite. Heterogeenisuudella tarkoitetaan sitä, että alueen toimijat, esimerkiksi eri elinkeinot ja matkailijaryhmät koostuvat erilaisista yksilöistä, joiden tarpeet ja käyttäytyminen eroavat toisistaan. Vaikka matkailijoita siis ryhmitellään eri perustein, eivät he muodosta täysin homogeenista ryhmää (esim. Hasu & Tyrväinen 2011; Chapman & Speake 2011; Vainikka 2013). Matkailu on myös hyvä nähdä aluekehityksen työkaluna, ei pelkästään sen lopputuloksena. Tällöin alueelle ei kehity liian voimakasta riippuvuutta yhtä elinkeinoa kohtaan (esim. Burns 1999; Saarinen 2007). Alueen suunnittelussa täytyy muistaa prosessin jatkuvuus. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat kaikki läsnä, eikä suunnitteluprosessia voi lopettaa, kun haluttu tavoite on saavutettu (Hall 2000: 10 12). Matkailusysteemi ja keskus periferia-asetelma Tässä raportissa matkailusysteemillä tarkoitetaan Neil Leiperin (1979) artikkelissa esiteltyä mallia. Kyseisessä mallissa matkailu on jaettu pelkistetysti kolmeen osa alueeseen: Lähtöalueisiin, liikenneväyliin sekä kohdealueisiin, jotka ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa keskenään (kuva 2). Lisäksi näillä alueilla läsnä olevat ympäristöt (esim. poliittinen, taloudellinen tai sosiaalinen) vaikuttavat systeemin toimintaan. Lähtöalueella fyysiset ja yhteiskunnalliset tekijät määrittävät, millaisia työntäviä tekijöitä alueelta lähtevillä matkailijoilla on. Lisäksi alueella esiintyvä kysyntä ja yksilön lähtövalmius vaikuttavat lopulliseen matkustuspäätökseen. Kohdealue valikoituu vastaavasti sen fyysisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden mukaan niiden muodostaessa alueen vetovoiman. Liikenneväylät eli välialueet muodostuvat reitistä näiden alueiden välillä. Ne koostuvat liikenneverkoista, vetovoimasta sekä muista tekijöistä. Näistä tekijöitä muodostuu sekä reitin välitysvalmius että sen vetovoima kulkureittinä. Todellisuudessa matkailusysteemi on huomattavasti monimutkaisempi. Matkailusysteemin hahmottamisessa voidaan käyttää myös verkostoteoriaa, johon palataan myöhemmin tässä työssä. Lähtöalueet ovat myös kohdealueita ja päinvastoin. Myös matkareitti voi olla kohde itsessään, tai ainakin olennainen osa matkakokonaisuutta, ei siis pelkästään nopein väylä lähtö- ja kohdealueen välillä. Esimerkiksi InterRaililla mat

14 kareitti itsessään voi olla syy matkalle. Jotta matkailusysteemin toimintaa voidaan ymmärtää, tarvitsemme tietoa erityisesti lähtö- ja kohdealueen toimintaympäristöistä (Leiper 1979; Vuoristo 2003: 18 22). Matkailun motiiveiden taustalla voidaan havaita usein pakomotiivi tai vastakkaiskäyttäytyminen, jos matkan tarkoituksena on paeta arjesta. Näin ollen lähtö- ja kohdealueen ominaisuudet voivat erota toisistaan hyvin paljon (Vuoristo 2003: 40 41). Kuva 2. Leiperin (1979) kehittämä matkailun aluesysteemi (muokkauksin Vuoristo 2003: 19 20). Lopullinen matkustuspäätös syntyy siis lähtöalueen työntävien tekijöiden, kohdealueen vetävien tekijöiden sekä yksilön tarpeiden kautta. Kohdealueen vetovoimatekijöitä pyritään tuomaan esiin ja parantamaan alueen vetovoimaa markkinoinnin kautta. Mitä laajempi ja monipuolisempi alueen (matkailu)tarjonta on, sitä laajempaa matkustajakuntaa se houkuttelee. Alueen ei pidä tarjota halutuille matkailijatyypeille pelkästään valmiita paketteja vaan sopivaa valikoimaa, josta he voivat valita itselleen sopivan kokonaisuuden. Alueesta annetun kuvan täytyy myös vastata todellisuutta, jotta matkailukokemus olisi odotusten mukainen (Vuoristo 2003: 47 51). Alueen on myös mahdollista erottautua kilpailijoistaan brändin avulla. Brändin täytyy vastata todellisuudessa alueen markkinoinnin tavoin matkailijoille

15 annettuja lupauksia, sillä alueen imago rakentuu osittain sen mukaan, kuinka brändi vastaa todellisia kokemuksia kohdealueella (Rainisto 2005: 9 18; Pitkänen 2008: 16 17). Koska matkailu on väliaikaista liikettä arkiympäristön ulkopuolella, on hyvä kiinnittää huomiota myös matkan keston vaikutuksista matkan luonteeseen (UNWTO 2014a). Hall (2005) esittelee artikkelissaan teorian matkan keston ja lukumäärän suhteesta. Mitä lyhyempiä matkat ovat, sitä useampia niitä voidaan tehdä. Lisäksi artikkelissa mainitaan, kuinka matkan syyt vaikuttavat sen kestoon ja etäisyyteen lähtöalueelta (Hall 2005: ). Kauppila on soveltanut samaa ideaa matkailukeskuksen toimintaympäristöä esittelevän tutkimuksen yhteydessä päiväkäyntivyöhykkeen avulla. Tällä tarkoitetaan sitä aluetta, mille matkailija voi tehdä varsinaisesta matkakohteesta yhdessä päivässä toteutettavan matkan (Kauppila 2014: 31 33). Kuusamon matkailun kannalta erityisen hyödyllistä on tiedostaa, kuinka matkan kesto vaikuttaa kohdealueen etäisyyteen lähtöalueesta. Tuntien mittainen matka suuntautuu paikallistasolle, päiväkäynnit paikallis- tai maakuntatasolle, viikonloppumatkat maakuntaan, viikkojen pituiset kotimaahan ja siitä pidemmät ulkomaille. Mallia tulkittaessa on syytä huomata, että tutkimuskohteena olevan alueen tai valtion koko ja sijainti vaikuttavat suuresti mallin toimivuuteen. Kuusamon ja Pohjois-Pohjanmaan tapauksessa on syytä miettiä, kuinka soveltaa tätä mallia ja potentiaalisia lähtöalueita matkailijamäärien ja matkailutulojen maksimoimiseksi. Matkan keston ja kuljetun matkan vaihtelulla on siis suuri vaikutus myös matkailijan vaikutuksiin ja niiden laajuuteen matkailusysteemissä. Vuonna 1933 Walther Christaller esitteli ajatuksen keskuspaikkateoriasta. Teoria esittelee ajatuksen siitä, kuinka erikokoiset keskukset muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jossa kaupungin tarjoamien palveluiden määrä vaikuttaa sen vaikutusalueeseen. Mallissa oletettiin, että ympäristö tarjoaa täysin homogeeniset olosuhteet koko tutkimusalueelle. Tämä oletus toteutuu harvoin, joten ympäristön luomat olosuhteet täytyy huomioida mallia sovellettaessa (Haggett 2001: ; Chen & Zhou 2006). Tämän ajatuksen pohjalta matkailumaantieteeseen kehittyi luvulla keskus periferia-käsitepari, jota sovelletaan myös tässä tutkimuksessa (Kauppila 2014). Keskuspaikkateoriaa mukaillen keskus periferia-mallissa on hierarkkisten keskusten verkosto, jossa keskukset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Mallin ajatus perustuu siihen, että keskukset ovat kehittyneitä ja tuottavia alueita, joihin sosioekonominen pääoma kertyy. Periferiat ovat puolestaan kehit

16 tymättömiä ja vastaanottavia alueita, joilta tätä pääomaa puuttuu. Keskuksissa on esimerkiksi kehittynyt infrastruktuuri, hyvä saavutettavuus, innovaatioita, terve väestörakenne, tieto-taitoa, taloudellista pääomaa ja päätösvaltaa, kun periferioissa, syrjäseuduilla, näistä on puutetta. Lisäksi alueilta löytyy eroja esimerkiksi niiden sijainnista suhteessa markkinoihin, elinkeinorakenteen leveydessä sekä julkisen sektorin vaikuttavuudessa (Brown & Hall 2000; Botterill ym. 2000; Kauppila 2011; Taylor ym. 2011; Ronkainen 2013). Keskus periferia-asetelmasta on hyvä nostaa esiin muutama huomio: osittain aiemmin mainitun pakomotiivin sekä vastakkaiskäyttäytymisen (Vuoristo 2003: 40-41) johdosta periferia ei tarkoita jokaiselle henkilölle samaa. Periferia voi esimerkiksi näyttäytyä matkailijalle erämaana ja paikkana rentoutua, kun paikalliselle se on jättömaata ja kaukana kaikesta. Periferia on myös olemassa vain silloin, jos sitä verrataan keskukseen (Brown & Hall 2000: 1 2). Jos tarkastelemme tämän työn kohdealueen asemaa globaalissa matkailun keskus periferia-asetelmassa, voimme huomata, kuinka alueen rooli vaihtelee tarkastelutasosta riippuen. Eurooppa on selkeästi matkailun keskusalue, kun se keräsi vuonna miljoonaa saapunutta kansainvälistä matkustajaa. Se on yli puolet vuoden 2013 kansainvälisestä matkailijavirrasta. Pohjoismaat (69 miljoonaa saapunutta kansainvälistä matkustajaa) ja Suomi (vuonna 2012 n. 7,6 miljoonaa saapunutta kansainvälistä matkustajaa) ovat Euroopassa periferiaa saapuneiden kansainvälisten matkailijamäärien perusteella (MEK 2013; UNWTO 2014b). Kansallisella tasolla Pohjois-Pohjanmaata ei ole merkitty erityiseksi matkailualueeksi ja se jakautuu matkailualuejaossa Pohjanmaan ja Vaaraalueen matkailualueisiin. Koillismaa, Ruka sekä Kuusamo on puolestaan mainittu matkailukeskuksina (Vuoristo & Vesterinen 2001, 2009). Pohjois-Pohjanmaan perifeeristä ja Kuusamon keskusasemaa Suomen matkailuasetelmassa tukee myös Leinosen, Kauppilan ja Saarisen (2007) kansallisella tasolla tekemä tutkimus, missä Kuusamon matkailuvetovoima kuuluu parhaaseen luokkaan ja Pohjois-Pohjanmaan heikoimpaan (Leinonen ym. 2007: ). Keskus periferia-mallia on sovellettu usein myös matkailuntutkimuksessa (esim. Brown & Hall 2000; Haggett 2001; Saarinen 2003, 2007; Kauppila 2011). Tämä trendi voi johtua osittain siitä, että matkailu on ollut tyypillinen ilmiö periferioissa jo lähes puoli vuosisataa (Haggett 2001). Matkailu on myös polarisoitunut ilmiö, eli sen vaikutukset ovat esimerkiksi

17 levinneet useille eri elinkeinosektoreille. Matkailun vaikutusten arviointi on erityisen hankalaa periferioissa. Tästä huolimatta matkailulla on kiistatta runsaasti hyötyjä aluetaloudelle, sillä sen avulla saadaan aikaan vuorovaikutusta keskusten ja periferioiden välille (Saarinen 2007: 41 43). Matkailun avulla periferiaan saadaan ulkopuolisia tuloja sekä työpaikkoja, vähennetään poismuuttoa ja parannetaan palvelutasoa. Alueen sosioekonomisten olojen kehityksen kannalta on tärkeää maksimoida matkailun tuomat hyödyt. Paikallisten toimijoiden, elinkeinoalojen ja tuotteiden tulisi luoda mahdollisimman pitkiä tuotanto- ja palveluketjuja, jolloin taloudelliset vuodot alueelta voidaan minimoida (Kauppila 2012). Kehitysprosessissa on tärkeää löytää yhteiset motiivit ja tavoitteet, joiden eteen kaikki mukana olevat tahot työskentelevät (Saarinen 2007; Kauppila 2011; Hasu & Tyrväinen 2011). Parhaassa tapauksessa matkailu tuo periferiaan niin paljon kehitystä, että alue muuttuu keskukseksi. Vastaavasti keskus voi taantua periferiaksi, jos sen ominaisuudet heikkenevät tai koko alueen rakenne tai painopiste muuttuu (Kauppila 2011: 28 29). Tässäkin yhteydessä täytyy muistaa, että matkailun tulisi olla aluekehityksen työkalu eikä tavoiteltava lopputulos (Saarinen 2007). Verkostoteoria Kuten Barabási (2009) kirjoittaa, verkostojen olemassaolo sekä rakenne on havaittu ja löydetty useassa eri yhteydessä viimeisten vuosikymmenien aikana. Monimutkaisuudestaan huolimatta näiden verkostojen rakenne ei ole satunnainen, vaan niitä ohjaavat tietyt säännöt. Esimerkiksi internetin, solun, matkailun, kaupallisten markkinoiden sekä sosiaalisten suhteiden taustalta voidaan löytää verkostoteorian säännönmukainen rakenne (esim. Barabási 2002; Baggio ym. 2006; Miguens & Mendes 2008; Basu & Mohanty 2009). Tässä työssä käytettävä verkostoteoria perustuu mittakaavattoman verkoston (scale-free network) toimintaan ja ominaisuuksiin. Mittakaavaton verkosto koostuu solmuista ja niitä yhdistävistä linkeistä (kuva 3). Selkeästi keskimääräistä enemmän yhteyksiä saavaa solmua voidaan kutsua navaksi. Navat hallitsevat verkostoa, sillä ne ovat yhteydessä keskimääräistä suurempaan osaan verkoston muista solmuista ja siten keskeisemmässä osassa verkostoa. Linkit solmujen välillä voivat olla joko yksi- tai kaksisuuntaisia, jolloin myös ne määrittelevät osaltaan verkoston toimintaa ja rakennetta. Esimerkiksi kuvassa 3 näkyvä rypäs A ei voi lähettää tietoa verkoston keskellä olevaan napaan, se vain saa tie

18 toa sieltä. Sen sijaan kyseinen rypäs voi olla yhteydessä muuhun verkostoon toisen ryppäästä ulos suuntautuvan linkin kautta. Näiden verkoston perusosien lisäksi skaalautumattoman verkoston kehitystä ja toimintaa ohjaavat kaksi lakia, jotka ovat jatkuva kasvu sekä kytkennän suosiminen. Jatkuvalla kasvulla tarkoitetaan sitä, että verkostoon voi liittyä jatkuvasti uusia solmuja sekä linkkejä, eikä niille ole määritelty maksimimäärää. Kytkennän suosiminen tarkoittaa puolestaan sitä, että solmu, jolla on kaksi kertaa enemmän linkkejä, saa myös kaksinkertaisen mahdollisuuden muodostaa uusia linkkejä solmujen välille. Solmut ovat myös ominaisuuksiltaan erilaisia, toiset ovat parempia ja houkuttelevampia, kelpoisempia, kuin toiset. Kelpoisuus ja ikä ovat niitä tekijöitä, jotka parantavat solmun mahdollisuuksia luoda uusia linkkejä (Barabási 2002, 2009). Verkostossa olevat linkit noudattavat potenssilakia siten, että erityisen paljon yhteyksiä saavia solmuja on vähän ja vähän yhteyksiä saavia solmuja puolestaan paljon. Yksittäisen solmun suurinta ja pienintä mahdollista linkkien lukumäärää ei ole määritelty (Barabási 2002: 75). Kuva 3. Mittakaavattoman verkoston rakenteen keskeisimmät osat (Barabási 2002)

19 Ryppäät ovat osa suurempaa verkostoa, mutta ne luovat myös itsessään sisäisesti erittäin kytkeytyneen verkoston. Ryppäitä muodostuu kaikkiin skaalautumattomiin verkostoihin johtuen edellä mainitusta kytkennän suosimisesta. Ryppäät myös lyhentävät verkostossa siirtymiseen tarvittavien askelten määrää, koska ryppään ulkopuolelle yhteydessä olevat linkit, löysät sidokset, tuovat yhteyksiä muista ryppäistä ja solmuista. Näin näennäisesti kaukana olevat solmut voivat todellisuudessa olla vain muutaman askeleen päässä toisistaan. Laajat verkostot ovat myös hyvin pirstaloituneita, jolloin täytyy miettiä mihin osaan verkostoa eli mihin solmuihin halutaan kytkeytyä (Barabási 2002: ). Myös omaa suuntautumistaan verkostossa täytyy miettiä. Verkoston laajuudesta ja pirstaleisuudesta johtuen kannattaa huomioida myös suuntautuminen verkostossa, eli mistä osassa verkostoa halutaan vaikutteita ja mihin suuntaan omia panostuksia kannattaa suunnata (Barabási 2002: ). Vaikka verkosto luo edellytykset häiriöiden liikkumiselle (Barabási 2002: ), lisää se myös verkoston kestävyyttä. Kun jokainen verkoston solmu keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja luo vakaat linkit tarvitsemiinsa solmuihin, kehittyy verkostolle parempi mukautumiskyky olosuhteiden muutokseen. Nyky-yhteiskunnassa yhteistyö ja strategiset liittoumat nousevat entistä merkittävämpään rooliin, toimijoiden erikoistuessa yhä kapeammille sektoreille (Barabási 2002: 200; Wyss ym. 2014). Kannattaa kuitenkin huomioida Hasun ja Tyrväisen (2011) esiin nostama seikka siitä, että yhteistyön onnistumisen kannalta siihen osallistuvien verkoston toimijoiden tulisi jakaa yhteiset arvot sekä tavoitteet. Myös toimintaa johtavan tahon tulisi olla riittävän suuri, jotta se kykenee huomioimaan kaikki yhteistyössä olevat osapuolet. Jos verkoston rakennetta ei tunneta, ei sitä voida hyödyntää tehokkaasti (Barabási 2002: ). Kuinka siis tehdä Kuusamosta näkyvä ja vaikuttava napa matkailuverkostossa? Ja kuinka luoda linkit niihin napoihin ja solmuihin, jotka hyödyttävät Kuusamoa eniten? Tämän työn sekä Kuusamon kannalta on olennaista hahmottaa siis ne verkoston osat, joiden oletetaan vaikuttavan matkailuelinkeinon sekä muiden elinkeinojen yhteistyöhön ja toimintaan

20 Uusi matkailu Matkailu on kehittynyt paljon vuosisatojen kuluessa ja 1700-luvuilta Grand Tour - matkailun ja kylpylöiden kautta 1800-luvun rantakohteisiin ja edelleen 1900-luvulle Thomas Cookin ja suihkukoneiden aikakaudelle (Towner 1995) luvulla alkoi massamatkailun aika, kun matkailu muuttui helpommaksi ja mukavammaksi luvulla sen rinnalle alkoi kehittyä kysyntää vaihtoehtoiselle ja uudelle matkailulle (Vainikka 2013: ). Aikaisemmin esillä olleet vastakkaiskäyttäytyminen ja pakomotiivi yhdistettynä yhteiskunnan yleiseen muutokseen sekä lisääntyneeseen ja monipuolistuneeseen vapaa-aikaan ovat edesauttaneet matkailun kehittymisen yhdeksi nopeimmin kasvavista laillisista elinkeinoista maailmassa (esim. Saarinen 2003, 2007; Vuoristo 2003; Hall 2005; UNWTO 2014a). Koska matkailun avulla pyritään pois arkiympäristöstä, vaikuttaa jatkuvasti muuttuva yhteiskunta kautta myös matkailuelinkeinon ja matkailijoiden jatkuvaan muutokseen. Jarkko Saarisen sanoin muutos on matkailun pysyvä ominaisuus. Tiedonkulun ja liikkumisen viimeaikoina tapahtuneen huomattavan nopeutumisen vaikutukset ovat heijastuneet myös matkailuun (Saarinen 2007: 41). Tässä työssä uusi matkailu tarkoittaa matkailua, jolle tyypillisiä piirteitä ovat yksilöllisyys, joustavuus, valmiiden pakettien puuttuminen, aitous, heterogeenisuus ja vastuullisuus. Tällaista matkailua voidaan kutsua myös postmoderniksi tai post-fordistiseksi matkailuksi. Vanha matkailu on puolestaan massamatkailua, paketoitua, homogeenista ja vastuutonta. Sitä voidaan kutsua myös fordistiseksi tai moderniksi matkailuksi (Mowforth & Munt 2003: 20 28; Vainikka 2013). Uuden matkailun muotoja ovat esimerkiksi eko-, kestävä-, yhteisöllinen, ego-, opinto-, luonto- ja maatilamatkailu (esim. Mowforth & Munt 2003: ). Martin Mowforth ja Ian Munt (2003: 42, 139) nostavat teoksessaan uuden matkailun piirteistä esiin esimerkiksi toiseuden, henkisen ja kulttuurisen pääoman keräämisen sekä uuden keskiluokan, jonka jäsenet ovat aktiivisia matkustamaan. Uusi keskiluokka koostuu sekä länsimaisista matkailijoista, että yhä kasvavissa määrin myös esimerkiksi aasialaisista matkailijoista. Matkailun ja matkailijoiden muuttuessa myös vaikutukset ja paikallisten suhtautuminen matkailuelinkeinoon voivat muuttua. Gursoy, Chi ja Dyer (2010) toteavat artikkelissaan massamatkailun tuovan alueelle pääosin rahaa, kun uusi matkailu

21 tuo puolestaan alueelle myös kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tästä johtuen yksilöiden suhtautuminen matkailun eri muotoihin voi vaihdella (Mowfoth & Munt 2003: 128). Yksilöllisyyden kautta uusi matkailu ei tarjoa valmiita paketteja matkailijoille. Heille voidaan kuitenkin antaa mahdollisuus suunnitella ja koota itse oma matkakokonaisuus etukäteen, jolloin matka voi olla etukäteen suunniteltu ja yksilöllinen kokonaisuus. On myös hyvä huomata, että usein massa- ja yksilömatkailijat turvautuvat ainakin osittain samoihin palveluihin kohdealueella. Joissakin kohteissa uuden matkailun muotoja on myös kehitetty massamatkailun rinnalle. On siis hyvä tiedostaa näiden matkailumuotojen erot, muttei pidä poistaa yhteyksiä niiden väliltä. Edelleen täytyy huomata myös se, ettei mikään ryhmä ole todellisuudessa homogeeninen vaan koostuu yksilöistä (Chapman & Speake 2011; Vainikka 2013). Vaikka matkan kestot ovat pääsääntöisesti lyhentyneet viimeaikoina niiden määrän lisääntyessä, on kehitys mahdollistanut myös pidemmät matkat. Esimerkiksi etätöiden tekeminen kakkos- tai kesäasunnolta mahdollistaa hyvinkin pitkät oleilut kohdealueella töiden lomassa (Saarinen 2007). Tämäkin esimerkki korostaa hyvin uuden matkailun yksilöllisyyden ja monipuolisuuden konkretisoitumista, jota voidaan hyödyntää uusien matkailutuotteiden kehittämisessä. Matkailun kehityksen myötä myös matkailijoiden käyttämät kanavat tiedonhakuun ja ostotapahtumien tekoon ovat monipuolistuneet. Myös tämän ilmiön taustalta on mahdollista löytää jaottelua demografisten tekijöiden, erityisesti iän, avulla. Ikä vaikuttaa suuresti siihen, millaisissa oloissa eri sukupolvet ovat kasvaneet ja eläneet. Sitä kautta se myös heijastuu heidän matkailukäyttäytymiseen. Tiedonhankinnassa ja matkan varaamisessa käytössä ovat esimerkiksi opaskirjat, internet, matkatoimistot ja -järjestäjät, sosiaaliset mediat, printtimediat sekä tuttavat. Nämä lähteet voidaan jaotella useilla eri tavoilla, esimerkiksi kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tai persoonallisiin ja ei-persoonallisiin. Nykypäivänä omien kokemusten jakaminen on helppoa hyvin laajallekin yleisölle. Tämä yhdistettynä matkailijoiden tarpeeseen poistaa epävarmuus ja riskit matkailusta vaikuttaa tiedonhankintaan matkailun kohdealueista ja kohteista (Sirakaya & Woodside 2004). Uusi matkailu on huomioitu myös Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa markkinatrendejä esiteltäessä. Tässä yhteydessä strategiasta esiin voidaan nostaa esimerkiksi ikärakenne, yksilöllisyys, loma-ajat, internet, halpalentoyhtiöt, saavutettavuus, harrastukset ja

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Henri Immonen 9.12.2014

Henri Immonen 9.12.2014 1 Henri Immonen 9.12.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen tarkoitus Maakunta- ja paikallistason aineistojen esi;ely Pää;äjien näkemykset matkailuelinkeinosta Kuusamossa Yhteenveto ja pohdinta 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (11) Matkailun kehittämistoimikunta Aika 04.02.2014 klo 10:00-16:00 Paikka Siikasali, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Sepänkatu 20 (käynti Nummik.), 1. krs Läsnä

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014 RIGHT MA Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja A TNS 0 RIGHT MA Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin

Kahvitarjoilu auditorion aulassa, tutustuminen maakunnan matkailuhankkeisiin Tilaisuuden avaus; Tuomo Tahvanainen, toimialajohtaja, Kainuun Etu Oy Kainuun matkailu 2012 tilastojen valossa Pohjola-Arctic yhteistyo : kokemukset ja tulevaisuus Laatutonni 2020 laatutonnin uusi tuleminen

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011 Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Syyskuu 2011 Tutkimuksen toteutus Vertaa.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Vertaa.fi-sivuston 29. elokuuta 3. syyskuuta 2011 välisenä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012 Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Marraskuu 2012 Tutkimuksen toteutus Napsu.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Napsu.fi-sivuston 25. lokakuuta - 7. marraskuuta 2012 välisenä

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot