Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma"

Transkriptio

1 Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma Tutkimuksia 2 / 2014

2 Tutkimuksia 2 / 2014 Naturpolis Kuusamo - 2 -

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2014 Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2014 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 - Matkailu elinkeinona Kuusamossa

5 ESIPUHE Matkailu elinkeinona Kuusamossa: päättäjien näkökulma -tutkimusraportti tarkastelee matkailuelinkeinon vaikutuksia Kuusamon matkailu- ja aluekehitykseen maakunta- ja paikallistason päättäjien näkökulmasta. Maakuntatason viranhaltijat ja luottamushenkilöt edustavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta sekä Pohjois-Pohjanmaan liittoa. Paikallistason viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat puolestaan kaupunginvaltuutettuja sekä kaupungin keskeisiä johtohenkilöitä. Raportissa tutkitaan kunta- ja paikallistason viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden näkemyksiä elinkeinojen välisestä yhteistyöstä ja alueellisesta soveltuvuudesta, kansainvälistyvän matkailun vaikutuksista sekä Rukan matkailukeskuksen palvelutarjonnasta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia ongelmia ja mahdollisuuksia päättäjät näkevät matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välisissä suhteissa sekä Rukan matkailukeskuksen vaikutuksissa. Haluan kiittää ohjaajaani Pekka Kauppilaa sekä hankkeen ohjausryhmää avusta ja ohjauksesta sekä Syötteen luontokeskuksen työntekijöitä tuesta tutkimusprojektin aikana. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Tutkimuksen aineistoa tullaan käyttämään myöhemmin maantieteen pro gradu - opinnäytetyössä. Oulussa Projektitutkija, LuK - 5 -

6 - 6 - Matkailu elinkeinona Kuusamossa

7 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 9 Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne MATKAILU ILMIÖNÄ JA SEN VAIKUTUS ALUEKEHITYKSEEN Matkailusysteemi ja keskus periferia -asetelma Verkostoteoria Uusi matkailu TUTKIMUSALUE, -AINEISTOT JA -MENETELMÄT Pohjois-Pohjanmaa ja Kuusamo matkailualueina Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät MATKAILUELINKEINON VAIKUTUKSET KUUSAMON MATKAILU- JA ALUEKEHITYKSEEN Kuusamon elinkeinojen merkitys, yhteistyö ja alueellisuus Kansainvälistyvän matkailun piirteet Kuusamossa Rukan matkailukeskuksen palvelutarjonta tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Tulosten vertailu hankkeen aikaisempiin raportteihin YHTEENVETO POHDINTA KIRJALLISUUS JA MUUT LÄHTEET LIITTEET - 7 -

8 - 8 - Matkailu elinkeinona Kuusamossa

9 JOHDANTO Matkailu on kansainvälistä toimintaa ja prosessi, jolla on useita erilaisia vaikutuksia eri paikoissa sekä alueilla. Lisäksi matkailu sekä sen vaikutukset eivät ole jakautuneet tasaisesti (Hall & Page 2006; Saarinen 2007). Keskus periferia-asetelma on toimiva tapa ymmärtää matkailun alueellista jakautumista, ja sitä on sovellettu myös meneillään olevan hankkeen aikaisemmissa julkaisuissa (Kulusjärvi 2012; Ronkainen 2013; Kauppila 2014). Matkailu on polarisoitunut eli ääripäihin sekä monelle eri elinkeinosektorille jakautunut ilmiö, jonka alueellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Matkailun sekä muiden samoja resursseja hyödyntävien elinkeinojen välisten suhteiden tutkiminen voi olla hyvin hedelmällinen lähestymistapa matkailun ja aluekehityksen väliseen kanssakäymiseen. Toimivan yhteistyön löytämiseksi elinkeinot tulee sijoittaa alueen sosioekonomiseen kontekstiin (Saarinen 2007). Matkailua tutkittaessa on tärkeää hahmottaa myös tutkittavan alueen sijoittuminen globaalissa sekä kansallisessa matkailun aluerakenteessa. Eurooppa on maailman mittakaavassa kiistaton matkailun keskusalue, mutta sen sisällä Suomi ei sijaitse keskusalueella (Vuoristo 2003: 134, 259). Kansallisella tasolla Kuusamo, ja erityisesti Ruka, ovat merkittäviä matkailukeskuksia (Vuoristo & Vesterinen 2001: 119). Myös alueen tai kunnan sisällä voidaan tarkastella matkailun jakautumista alueelle. Näin on tehty esimerkiksi Kauppilan (2014) julkaisussa. Tarkasteltava aluetaso vaikuttaa siis suuresti siihen, missä valossa tutkittava alue hahmotetaan. Vapaa-ajan- ja matkailuntutkimuksen sekä matkailuilmiön yhteydet aluekehitykseen ovat löydetty jo vuosikymmeniä sitten. Siksi onkin mielekästä tarkkailla Kuusamon matkailun ja aluekehityksen yhteyksiä sekä mahdollisuuksia, joita matkailuelinkeino mahdollisesti tarjoaa Kuusamolle (Butler 2004). Kuten Staffans kollegoineen (2011: 134) toteaa, on tiedon ajantasaisuus onnistuneen suunnittelun avainkysymyksiä. Tutkimuksen näkökulma kannattaa myös huomioida. Työn aineisto on kerätty Kuusamon matkailun ja aluekehityksen suunnittelusta vastaavilta tahoilta, ei matkailijoilta. Vastaukset eivät siis kerro alueen matkailijoiden mielipidettä, sillä eri ryhmien näkemykset ja tavoitteet alueen kehittämistoimissa eivät välttämättä ole samanlaisia (Hasu & Tyrväinen 2011)

10 Tutkimuksen tavoitteet ja rakenne Tutkimuksessa selvitetään matkailuelinkeinon parissa työskentelevien Pohjois- Pohjanmaan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sekä Kuusamon luottamushenkilöiden, kaupungin keskeisten johtohenkilöiden ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien näkemyksiä Kuusamon matkailuelinkeinosta. Tarkastelussa ovat heidän näkemyksensä matkailuelinkeinosta, matkailuelinkeinon ja Kuusamon muiden elinkeinojen välisistä suhteista sekä niiden vaikutuksista. Tämän lisäksi tutkitaan vastaajien käsityksiä Rukan matkailukeskuksen palvelutarjonnan nykytilasta, tulevaisuudesta sekä matkailukeskuksen vaikutuksista Kuusamossa. Tutkimuksen aineisto on kerätty maakuntatasolla haastatteluilla ja paikallistasolla postikyselyllä. Tutkimus tuottaa ajantasaista tietoa päättäjien ja keskeisten johtohenkilöiden asenteista matkailuelinkeinoon ja sen suhteisiin liittyen. Raportin teoria perustuu alueiden ja elinkeinojen suhteiden osalta Keskus periferia-asetelmaan sekä verkostoteoriaan. Matkailun ominaisuuksien ja kehityksen osalta sovelletaan Leiperin (1979) matkailusysteemiä sekä uuden matkailun teoriaa. Tutkimuksessa käytetyt tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1. Mikä on matkailuelinkeinon ja muiden elinkeinojen välisten suhteiden merkittävyys ja rooli Kuusamossa? 2. Mikä on matkailuelinkeinon vaikutus Kuusamon aluekehitykseen? 3. Millaisia toimintoja Rukalla on tulevaisuudessa? 4. Millaiset ovat Rukan matkailukeskuksen vaikutukset Kuusamon aluekehitykseen? Raportti on jaettu viiteen osaan. Johdannon jälkeisessä osassa perehdytään työn teoriaan ja perustellaan niiden soveltuvuus tutkimukseen. Kolmannessa osassa keskitytään tutkimusalueeseen, -aineistoon ja -menetelmiin. Kappaleessa esitellään tutkimusalue ja sen matkailun piirteet, tutkimuksen aineisto sekä käytetyt metodit. Neljännessä osassa esitellään tutkimuksen tulokset sekä verrataan niitä hankkeen aikaisempiin tutkimustuloksiin. Viidennessä osiossa esitellään työn johtopäätökset tutkimustuloksia ja teoriaa yhdistellen

11 sekä pohditaan tutkimustulosten soveltamista käytännössä. Työn rakenne on esitelty kuvassa 1. Kuva 1. Tutkimuksen sisältö ja rakenne. MATKAILU ILMIÖNÄ JA SEN VAIKUTUS ALUEKEHITYKSEEN Alue- ja matkailusuunnittelussa alueen ja matkailun tunteminen tarpeellista (Saarinen 2007). Raportin teoriapohja rakentuu sekä perinteisten että vähemmän matkailuntutkimuksessa käytössä olleiden teorioiden varaa. Perinteisiä teorioita ovat Leiperin (1979) matkailusysteemi, keskus periferia-asetelma sekä uusi matkailu (esim. Towner 1995; Haggett 2001; Vuoristo 2003; Chen & Zhou 2006; Saarinen 2007; Vainikka 2013). Vähemmän matkailuntutkimuksessa käytössä ollutta verkostoteoriaa sovelletaan myös tässä raportissa (esim. Barabási 2002, 2009). Kuten Kauppilan (2011: 22) raportissa keskus periferia

12 asetelma, Leiperin (1979) matkailusysteemi sekä verkostoteoria osoittavat, eivät aluekehitys ja matkailu ole pelkästään alueen omia prosesseja. Samaa ajatusta sovelletaan tässä työssä myös elinkeinojen välisiin suhteisiin Kuusamon ja Pohjois-Pohjanmaan tasolla. Matkailun avulla voidaan muodostaa myös tulovirtoja pienempiin keskuksiin sekä periferiaan. Tulovirtojen avulla voidaan vähentää tai poistaa sekä alueellista että sosiaalista epätasa-arvoa (Saarinen 2007). Yllä esitetyistä osista koostuvan viitekehyksen avulla tarkastelemme matkailun vaikutusta Kuusamon aluekehitykseen. Matkailun ja aluekehityksen välillä on myös ongelmia, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi kausiluontoisuus, paikallisten riittämätön kuuleminen päätöksenteon yhteydessä sekä vaikutusten arvioimisen vaikeus tuovat omat haasteensa aluekehitykselle (Mowforth & Munt 2003; Saarinen 2007). Alueen toimijat muodostavat myös heterogeenisen joukon, joiden suhtautuminen matkailuun, aluekehitykseen ja niiden yhteyksiin voi vaihdella. Alueen toimijoita voivat olla esimerkiksi rakennuttaja, suunnittelija, julkishallinnon edustaja, yrittäjä, työntekijä, asukas, mökkiläinen, matkailija tai maanomistaja (Hasu & Tyrväinen 2011: 21 24). Myös samoista resursseista kiinnostuneiden toimijoiden näkemykset samoista aiheista voivat vaihdella (Gursoy ym. 2010: 389). Matkailu- ja aluekehityksen päämäärät eivät myöskään ole aina samoja, jolloin osapuolien täytyy löytää yhteistyössä molempia tyydyttävät tavoitteet (Saarinen 2007). Matkailulla on Suomessa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa, suuri vaikutus aluetalouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään (Saarinen 2007). Matkailun luonnetta ja kehitystä ohjaa voimakkaasti Suomen matkailustrategia, joka keskittää matkailua matkailukeskuksiin (Suomen matkailustrategia : 19 20). Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat monipuoliset: esimerkiksi matkailijoiden alueelle tuoma sekä yrittäjien ja elinkeinojen välillä liikkuva raha, palkkatulot ja verot muodostavat suoraa, epäsuoraa sekä johdettua tuloa alueelle (Kauppila 2010). Myöhemmin esiteltävä alueen toimijoista ja elinkeinoista muodostuva verkosto voi edelleen parantaa taloudellisia hyötyjä poistamalla aluetalouden vuotoja, kun alueen toimijat muodostavat palveluketjuja. Lisäksi elinvoimainen alue vetää puoleensa kuihtuvaa aluetta enemmän julkisia panostuksia. Kohdealueiden ja niiden toimijoiden tunteminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta matkailusuunnittelu, ja sitä kautta aluesuunnittelu, hyödyttää koko aluetta (Barabási 2002; Saarinen 2007). Monipuolinen elinkei

13 norakenne on hyvä tavoite myös matkailun avulla toteutettavalle aluekehitykselle (Burns 1999; Kauppila 2014). Raporttia lukiessa on hyvä pitää mielessä heterogeenisuus ja suunnittelun tavoite. Heterogeenisuudella tarkoitetaan sitä, että alueen toimijat, esimerkiksi eri elinkeinot ja matkailijaryhmät koostuvat erilaisista yksilöistä, joiden tarpeet ja käyttäytyminen eroavat toisistaan. Vaikka matkailijoita siis ryhmitellään eri perustein, eivät he muodosta täysin homogeenista ryhmää (esim. Hasu & Tyrväinen 2011; Chapman & Speake 2011; Vainikka 2013). Matkailu on myös hyvä nähdä aluekehityksen työkaluna, ei pelkästään sen lopputuloksena. Tällöin alueelle ei kehity liian voimakasta riippuvuutta yhtä elinkeinoa kohtaan (esim. Burns 1999; Saarinen 2007). Alueen suunnittelussa täytyy muistaa prosessin jatkuvuus. Menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat kaikki läsnä, eikä suunnitteluprosessia voi lopettaa, kun haluttu tavoite on saavutettu (Hall 2000: 10 12). Matkailusysteemi ja keskus periferia-asetelma Tässä raportissa matkailusysteemillä tarkoitetaan Neil Leiperin (1979) artikkelissa esiteltyä mallia. Kyseisessä mallissa matkailu on jaettu pelkistetysti kolmeen osa alueeseen: Lähtöalueisiin, liikenneväyliin sekä kohdealueisiin, jotka ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa keskenään (kuva 2). Lisäksi näillä alueilla läsnä olevat ympäristöt (esim. poliittinen, taloudellinen tai sosiaalinen) vaikuttavat systeemin toimintaan. Lähtöalueella fyysiset ja yhteiskunnalliset tekijät määrittävät, millaisia työntäviä tekijöitä alueelta lähtevillä matkailijoilla on. Lisäksi alueella esiintyvä kysyntä ja yksilön lähtövalmius vaikuttavat lopulliseen matkustuspäätökseen. Kohdealue valikoituu vastaavasti sen fyysisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden mukaan niiden muodostaessa alueen vetovoiman. Liikenneväylät eli välialueet muodostuvat reitistä näiden alueiden välillä. Ne koostuvat liikenneverkoista, vetovoimasta sekä muista tekijöistä. Näistä tekijöitä muodostuu sekä reitin välitysvalmius että sen vetovoima kulkureittinä. Todellisuudessa matkailusysteemi on huomattavasti monimutkaisempi. Matkailusysteemin hahmottamisessa voidaan käyttää myös verkostoteoriaa, johon palataan myöhemmin tässä työssä. Lähtöalueet ovat myös kohdealueita ja päinvastoin. Myös matkareitti voi olla kohde itsessään, tai ainakin olennainen osa matkakokonaisuutta, ei siis pelkästään nopein väylä lähtö- ja kohdealueen välillä. Esimerkiksi InterRaililla mat

14 kareitti itsessään voi olla syy matkalle. Jotta matkailusysteemin toimintaa voidaan ymmärtää, tarvitsemme tietoa erityisesti lähtö- ja kohdealueen toimintaympäristöistä (Leiper 1979; Vuoristo 2003: 18 22). Matkailun motiiveiden taustalla voidaan havaita usein pakomotiivi tai vastakkaiskäyttäytyminen, jos matkan tarkoituksena on paeta arjesta. Näin ollen lähtö- ja kohdealueen ominaisuudet voivat erota toisistaan hyvin paljon (Vuoristo 2003: 40 41). Kuva 2. Leiperin (1979) kehittämä matkailun aluesysteemi (muokkauksin Vuoristo 2003: 19 20). Lopullinen matkustuspäätös syntyy siis lähtöalueen työntävien tekijöiden, kohdealueen vetävien tekijöiden sekä yksilön tarpeiden kautta. Kohdealueen vetovoimatekijöitä pyritään tuomaan esiin ja parantamaan alueen vetovoimaa markkinoinnin kautta. Mitä laajempi ja monipuolisempi alueen (matkailu)tarjonta on, sitä laajempaa matkustajakuntaa se houkuttelee. Alueen ei pidä tarjota halutuille matkailijatyypeille pelkästään valmiita paketteja vaan sopivaa valikoimaa, josta he voivat valita itselleen sopivan kokonaisuuden. Alueesta annetun kuvan täytyy myös vastata todellisuutta, jotta matkailukokemus olisi odotusten mukainen (Vuoristo 2003: 47 51). Alueen on myös mahdollista erottautua kilpailijoistaan brändin avulla. Brändin täytyy vastata todellisuudessa alueen markkinoinnin tavoin matkailijoille

15 annettuja lupauksia, sillä alueen imago rakentuu osittain sen mukaan, kuinka brändi vastaa todellisia kokemuksia kohdealueella (Rainisto 2005: 9 18; Pitkänen 2008: 16 17). Koska matkailu on väliaikaista liikettä arkiympäristön ulkopuolella, on hyvä kiinnittää huomiota myös matkan keston vaikutuksista matkan luonteeseen (UNWTO 2014a). Hall (2005) esittelee artikkelissaan teorian matkan keston ja lukumäärän suhteesta. Mitä lyhyempiä matkat ovat, sitä useampia niitä voidaan tehdä. Lisäksi artikkelissa mainitaan, kuinka matkan syyt vaikuttavat sen kestoon ja etäisyyteen lähtöalueelta (Hall 2005: ). Kauppila on soveltanut samaa ideaa matkailukeskuksen toimintaympäristöä esittelevän tutkimuksen yhteydessä päiväkäyntivyöhykkeen avulla. Tällä tarkoitetaan sitä aluetta, mille matkailija voi tehdä varsinaisesta matkakohteesta yhdessä päivässä toteutettavan matkan (Kauppila 2014: 31 33). Kuusamon matkailun kannalta erityisen hyödyllistä on tiedostaa, kuinka matkan kesto vaikuttaa kohdealueen etäisyyteen lähtöalueesta. Tuntien mittainen matka suuntautuu paikallistasolle, päiväkäynnit paikallis- tai maakuntatasolle, viikonloppumatkat maakuntaan, viikkojen pituiset kotimaahan ja siitä pidemmät ulkomaille. Mallia tulkittaessa on syytä huomata, että tutkimuskohteena olevan alueen tai valtion koko ja sijainti vaikuttavat suuresti mallin toimivuuteen. Kuusamon ja Pohjois-Pohjanmaan tapauksessa on syytä miettiä, kuinka soveltaa tätä mallia ja potentiaalisia lähtöalueita matkailijamäärien ja matkailutulojen maksimoimiseksi. Matkan keston ja kuljetun matkan vaihtelulla on siis suuri vaikutus myös matkailijan vaikutuksiin ja niiden laajuuteen matkailusysteemissä. Vuonna 1933 Walther Christaller esitteli ajatuksen keskuspaikkateoriasta. Teoria esittelee ajatuksen siitä, kuinka erikokoiset keskukset muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jossa kaupungin tarjoamien palveluiden määrä vaikuttaa sen vaikutusalueeseen. Mallissa oletettiin, että ympäristö tarjoaa täysin homogeeniset olosuhteet koko tutkimusalueelle. Tämä oletus toteutuu harvoin, joten ympäristön luomat olosuhteet täytyy huomioida mallia sovellettaessa (Haggett 2001: ; Chen & Zhou 2006). Tämän ajatuksen pohjalta matkailumaantieteeseen kehittyi luvulla keskus periferia-käsitepari, jota sovelletaan myös tässä tutkimuksessa (Kauppila 2014). Keskuspaikkateoriaa mukaillen keskus periferia-mallissa on hierarkkisten keskusten verkosto, jossa keskukset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Mallin ajatus perustuu siihen, että keskukset ovat kehittyneitä ja tuottavia alueita, joihin sosioekonominen pääoma kertyy. Periferiat ovat puolestaan kehit

16 tymättömiä ja vastaanottavia alueita, joilta tätä pääomaa puuttuu. Keskuksissa on esimerkiksi kehittynyt infrastruktuuri, hyvä saavutettavuus, innovaatioita, terve väestörakenne, tieto-taitoa, taloudellista pääomaa ja päätösvaltaa, kun periferioissa, syrjäseuduilla, näistä on puutetta. Lisäksi alueilta löytyy eroja esimerkiksi niiden sijainnista suhteessa markkinoihin, elinkeinorakenteen leveydessä sekä julkisen sektorin vaikuttavuudessa (Brown & Hall 2000; Botterill ym. 2000; Kauppila 2011; Taylor ym. 2011; Ronkainen 2013). Keskus periferia-asetelmasta on hyvä nostaa esiin muutama huomio: osittain aiemmin mainitun pakomotiivin sekä vastakkaiskäyttäytymisen (Vuoristo 2003: 40-41) johdosta periferia ei tarkoita jokaiselle henkilölle samaa. Periferia voi esimerkiksi näyttäytyä matkailijalle erämaana ja paikkana rentoutua, kun paikalliselle se on jättömaata ja kaukana kaikesta. Periferia on myös olemassa vain silloin, jos sitä verrataan keskukseen (Brown & Hall 2000: 1 2). Jos tarkastelemme tämän työn kohdealueen asemaa globaalissa matkailun keskus periferia-asetelmassa, voimme huomata, kuinka alueen rooli vaihtelee tarkastelutasosta riippuen. Eurooppa on selkeästi matkailun keskusalue, kun se keräsi vuonna miljoonaa saapunutta kansainvälistä matkustajaa. Se on yli puolet vuoden 2013 kansainvälisestä matkailijavirrasta. Pohjoismaat (69 miljoonaa saapunutta kansainvälistä matkustajaa) ja Suomi (vuonna 2012 n. 7,6 miljoonaa saapunutta kansainvälistä matkustajaa) ovat Euroopassa periferiaa saapuneiden kansainvälisten matkailijamäärien perusteella (MEK 2013; UNWTO 2014b). Kansallisella tasolla Pohjois-Pohjanmaata ei ole merkitty erityiseksi matkailualueeksi ja se jakautuu matkailualuejaossa Pohjanmaan ja Vaaraalueen matkailualueisiin. Koillismaa, Ruka sekä Kuusamo on puolestaan mainittu matkailukeskuksina (Vuoristo & Vesterinen 2001, 2009). Pohjois-Pohjanmaan perifeeristä ja Kuusamon keskusasemaa Suomen matkailuasetelmassa tukee myös Leinosen, Kauppilan ja Saarisen (2007) kansallisella tasolla tekemä tutkimus, missä Kuusamon matkailuvetovoima kuuluu parhaaseen luokkaan ja Pohjois-Pohjanmaan heikoimpaan (Leinonen ym. 2007: ). Keskus periferia-mallia on sovellettu usein myös matkailuntutkimuksessa (esim. Brown & Hall 2000; Haggett 2001; Saarinen 2003, 2007; Kauppila 2011). Tämä trendi voi johtua osittain siitä, että matkailu on ollut tyypillinen ilmiö periferioissa jo lähes puoli vuosisataa (Haggett 2001). Matkailu on myös polarisoitunut ilmiö, eli sen vaikutukset ovat esimerkiksi

17 levinneet useille eri elinkeinosektoreille. Matkailun vaikutusten arviointi on erityisen hankalaa periferioissa. Tästä huolimatta matkailulla on kiistatta runsaasti hyötyjä aluetaloudelle, sillä sen avulla saadaan aikaan vuorovaikutusta keskusten ja periferioiden välille (Saarinen 2007: 41 43). Matkailun avulla periferiaan saadaan ulkopuolisia tuloja sekä työpaikkoja, vähennetään poismuuttoa ja parannetaan palvelutasoa. Alueen sosioekonomisten olojen kehityksen kannalta on tärkeää maksimoida matkailun tuomat hyödyt. Paikallisten toimijoiden, elinkeinoalojen ja tuotteiden tulisi luoda mahdollisimman pitkiä tuotanto- ja palveluketjuja, jolloin taloudelliset vuodot alueelta voidaan minimoida (Kauppila 2012). Kehitysprosessissa on tärkeää löytää yhteiset motiivit ja tavoitteet, joiden eteen kaikki mukana olevat tahot työskentelevät (Saarinen 2007; Kauppila 2011; Hasu & Tyrväinen 2011). Parhaassa tapauksessa matkailu tuo periferiaan niin paljon kehitystä, että alue muuttuu keskukseksi. Vastaavasti keskus voi taantua periferiaksi, jos sen ominaisuudet heikkenevät tai koko alueen rakenne tai painopiste muuttuu (Kauppila 2011: 28 29). Tässäkin yhteydessä täytyy muistaa, että matkailun tulisi olla aluekehityksen työkalu eikä tavoiteltava lopputulos (Saarinen 2007). Verkostoteoria Kuten Barabási (2009) kirjoittaa, verkostojen olemassaolo sekä rakenne on havaittu ja löydetty useassa eri yhteydessä viimeisten vuosikymmenien aikana. Monimutkaisuudestaan huolimatta näiden verkostojen rakenne ei ole satunnainen, vaan niitä ohjaavat tietyt säännöt. Esimerkiksi internetin, solun, matkailun, kaupallisten markkinoiden sekä sosiaalisten suhteiden taustalta voidaan löytää verkostoteorian säännönmukainen rakenne (esim. Barabási 2002; Baggio ym. 2006; Miguens & Mendes 2008; Basu & Mohanty 2009). Tässä työssä käytettävä verkostoteoria perustuu mittakaavattoman verkoston (scale-free network) toimintaan ja ominaisuuksiin. Mittakaavaton verkosto koostuu solmuista ja niitä yhdistävistä linkeistä (kuva 3). Selkeästi keskimääräistä enemmän yhteyksiä saavaa solmua voidaan kutsua navaksi. Navat hallitsevat verkostoa, sillä ne ovat yhteydessä keskimääräistä suurempaan osaan verkoston muista solmuista ja siten keskeisemmässä osassa verkostoa. Linkit solmujen välillä voivat olla joko yksi- tai kaksisuuntaisia, jolloin myös ne määrittelevät osaltaan verkoston toimintaa ja rakennetta. Esimerkiksi kuvassa 3 näkyvä rypäs A ei voi lähettää tietoa verkoston keskellä olevaan napaan, se vain saa tie

18 toa sieltä. Sen sijaan kyseinen rypäs voi olla yhteydessä muuhun verkostoon toisen ryppäästä ulos suuntautuvan linkin kautta. Näiden verkoston perusosien lisäksi skaalautumattoman verkoston kehitystä ja toimintaa ohjaavat kaksi lakia, jotka ovat jatkuva kasvu sekä kytkennän suosiminen. Jatkuvalla kasvulla tarkoitetaan sitä, että verkostoon voi liittyä jatkuvasti uusia solmuja sekä linkkejä, eikä niille ole määritelty maksimimäärää. Kytkennän suosiminen tarkoittaa puolestaan sitä, että solmu, jolla on kaksi kertaa enemmän linkkejä, saa myös kaksinkertaisen mahdollisuuden muodostaa uusia linkkejä solmujen välille. Solmut ovat myös ominaisuuksiltaan erilaisia, toiset ovat parempia ja houkuttelevampia, kelpoisempia, kuin toiset. Kelpoisuus ja ikä ovat niitä tekijöitä, jotka parantavat solmun mahdollisuuksia luoda uusia linkkejä (Barabási 2002, 2009). Verkostossa olevat linkit noudattavat potenssilakia siten, että erityisen paljon yhteyksiä saavia solmuja on vähän ja vähän yhteyksiä saavia solmuja puolestaan paljon. Yksittäisen solmun suurinta ja pienintä mahdollista linkkien lukumäärää ei ole määritelty (Barabási 2002: 75). Kuva 3. Mittakaavattoman verkoston rakenteen keskeisimmät osat (Barabási 2002)

19 Ryppäät ovat osa suurempaa verkostoa, mutta ne luovat myös itsessään sisäisesti erittäin kytkeytyneen verkoston. Ryppäitä muodostuu kaikkiin skaalautumattomiin verkostoihin johtuen edellä mainitusta kytkennän suosimisesta. Ryppäät myös lyhentävät verkostossa siirtymiseen tarvittavien askelten määrää, koska ryppään ulkopuolelle yhteydessä olevat linkit, löysät sidokset, tuovat yhteyksiä muista ryppäistä ja solmuista. Näin näennäisesti kaukana olevat solmut voivat todellisuudessa olla vain muutaman askeleen päässä toisistaan. Laajat verkostot ovat myös hyvin pirstaloituneita, jolloin täytyy miettiä mihin osaan verkostoa eli mihin solmuihin halutaan kytkeytyä (Barabási 2002: ). Myös omaa suuntautumistaan verkostossa täytyy miettiä. Verkoston laajuudesta ja pirstaleisuudesta johtuen kannattaa huomioida myös suuntautuminen verkostossa, eli mistä osassa verkostoa halutaan vaikutteita ja mihin suuntaan omia panostuksia kannattaa suunnata (Barabási 2002: ). Vaikka verkosto luo edellytykset häiriöiden liikkumiselle (Barabási 2002: ), lisää se myös verkoston kestävyyttä. Kun jokainen verkoston solmu keskittyy omaan ydinosaamiseensa ja luo vakaat linkit tarvitsemiinsa solmuihin, kehittyy verkostolle parempi mukautumiskyky olosuhteiden muutokseen. Nyky-yhteiskunnassa yhteistyö ja strategiset liittoumat nousevat entistä merkittävämpään rooliin, toimijoiden erikoistuessa yhä kapeammille sektoreille (Barabási 2002: 200; Wyss ym. 2014). Kannattaa kuitenkin huomioida Hasun ja Tyrväisen (2011) esiin nostama seikka siitä, että yhteistyön onnistumisen kannalta siihen osallistuvien verkoston toimijoiden tulisi jakaa yhteiset arvot sekä tavoitteet. Myös toimintaa johtavan tahon tulisi olla riittävän suuri, jotta se kykenee huomioimaan kaikki yhteistyössä olevat osapuolet. Jos verkoston rakennetta ei tunneta, ei sitä voida hyödyntää tehokkaasti (Barabási 2002: ). Kuinka siis tehdä Kuusamosta näkyvä ja vaikuttava napa matkailuverkostossa? Ja kuinka luoda linkit niihin napoihin ja solmuihin, jotka hyödyttävät Kuusamoa eniten? Tämän työn sekä Kuusamon kannalta on olennaista hahmottaa siis ne verkoston osat, joiden oletetaan vaikuttavan matkailuelinkeinon sekä muiden elinkeinojen yhteistyöhön ja toimintaan

20 Uusi matkailu Matkailu on kehittynyt paljon vuosisatojen kuluessa ja 1700-luvuilta Grand Tour - matkailun ja kylpylöiden kautta 1800-luvun rantakohteisiin ja edelleen 1900-luvulle Thomas Cookin ja suihkukoneiden aikakaudelle (Towner 1995) luvulla alkoi massamatkailun aika, kun matkailu muuttui helpommaksi ja mukavammaksi luvulla sen rinnalle alkoi kehittyä kysyntää vaihtoehtoiselle ja uudelle matkailulle (Vainikka 2013: ). Aikaisemmin esillä olleet vastakkaiskäyttäytyminen ja pakomotiivi yhdistettynä yhteiskunnan yleiseen muutokseen sekä lisääntyneeseen ja monipuolistuneeseen vapaa-aikaan ovat edesauttaneet matkailun kehittymisen yhdeksi nopeimmin kasvavista laillisista elinkeinoista maailmassa (esim. Saarinen 2003, 2007; Vuoristo 2003; Hall 2005; UNWTO 2014a). Koska matkailun avulla pyritään pois arkiympäristöstä, vaikuttaa jatkuvasti muuttuva yhteiskunta kautta myös matkailuelinkeinon ja matkailijoiden jatkuvaan muutokseen. Jarkko Saarisen sanoin muutos on matkailun pysyvä ominaisuus. Tiedonkulun ja liikkumisen viimeaikoina tapahtuneen huomattavan nopeutumisen vaikutukset ovat heijastuneet myös matkailuun (Saarinen 2007: 41). Tässä työssä uusi matkailu tarkoittaa matkailua, jolle tyypillisiä piirteitä ovat yksilöllisyys, joustavuus, valmiiden pakettien puuttuminen, aitous, heterogeenisuus ja vastuullisuus. Tällaista matkailua voidaan kutsua myös postmoderniksi tai post-fordistiseksi matkailuksi. Vanha matkailu on puolestaan massamatkailua, paketoitua, homogeenista ja vastuutonta. Sitä voidaan kutsua myös fordistiseksi tai moderniksi matkailuksi (Mowforth & Munt 2003: 20 28; Vainikka 2013). Uuden matkailun muotoja ovat esimerkiksi eko-, kestävä-, yhteisöllinen, ego-, opinto-, luonto- ja maatilamatkailu (esim. Mowforth & Munt 2003: ). Martin Mowforth ja Ian Munt (2003: 42, 139) nostavat teoksessaan uuden matkailun piirteistä esiin esimerkiksi toiseuden, henkisen ja kulttuurisen pääoman keräämisen sekä uuden keskiluokan, jonka jäsenet ovat aktiivisia matkustamaan. Uusi keskiluokka koostuu sekä länsimaisista matkailijoista, että yhä kasvavissa määrin myös esimerkiksi aasialaisista matkailijoista. Matkailun ja matkailijoiden muuttuessa myös vaikutukset ja paikallisten suhtautuminen matkailuelinkeinoon voivat muuttua. Gursoy, Chi ja Dyer (2010) toteavat artikkelissaan massamatkailun tuovan alueelle pääosin rahaa, kun uusi matkailu

21 tuo puolestaan alueelle myös kulttuurista ja sosiaalista pääomaa. Tästä johtuen yksilöiden suhtautuminen matkailun eri muotoihin voi vaihdella (Mowfoth & Munt 2003: 128). Yksilöllisyyden kautta uusi matkailu ei tarjoa valmiita paketteja matkailijoille. Heille voidaan kuitenkin antaa mahdollisuus suunnitella ja koota itse oma matkakokonaisuus etukäteen, jolloin matka voi olla etukäteen suunniteltu ja yksilöllinen kokonaisuus. On myös hyvä huomata, että usein massa- ja yksilömatkailijat turvautuvat ainakin osittain samoihin palveluihin kohdealueella. Joissakin kohteissa uuden matkailun muotoja on myös kehitetty massamatkailun rinnalle. On siis hyvä tiedostaa näiden matkailumuotojen erot, muttei pidä poistaa yhteyksiä niiden väliltä. Edelleen täytyy huomata myös se, ettei mikään ryhmä ole todellisuudessa homogeeninen vaan koostuu yksilöistä (Chapman & Speake 2011; Vainikka 2013). Vaikka matkan kestot ovat pääsääntöisesti lyhentyneet viimeaikoina niiden määrän lisääntyessä, on kehitys mahdollistanut myös pidemmät matkat. Esimerkiksi etätöiden tekeminen kakkos- tai kesäasunnolta mahdollistaa hyvinkin pitkät oleilut kohdealueella töiden lomassa (Saarinen 2007). Tämäkin esimerkki korostaa hyvin uuden matkailun yksilöllisyyden ja monipuolisuuden konkretisoitumista, jota voidaan hyödyntää uusien matkailutuotteiden kehittämisessä. Matkailun kehityksen myötä myös matkailijoiden käyttämät kanavat tiedonhakuun ja ostotapahtumien tekoon ovat monipuolistuneet. Myös tämän ilmiön taustalta on mahdollista löytää jaottelua demografisten tekijöiden, erityisesti iän, avulla. Ikä vaikuttaa suuresti siihen, millaisissa oloissa eri sukupolvet ovat kasvaneet ja eläneet. Sitä kautta se myös heijastuu heidän matkailukäyttäytymiseen. Tiedonhankinnassa ja matkan varaamisessa käytössä ovat esimerkiksi opaskirjat, internet, matkatoimistot ja -järjestäjät, sosiaaliset mediat, printtimediat sekä tuttavat. Nämä lähteet voidaan jaotella useilla eri tavoilla, esimerkiksi kaupallisiin ja ei-kaupallisiin tai persoonallisiin ja ei-persoonallisiin. Nykypäivänä omien kokemusten jakaminen on helppoa hyvin laajallekin yleisölle. Tämä yhdistettynä matkailijoiden tarpeeseen poistaa epävarmuus ja riskit matkailusta vaikuttaa tiedonhankintaan matkailun kohdealueista ja kohteista (Sirakaya & Woodside 2004). Uusi matkailu on huomioitu myös Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategiassa markkinatrendejä esiteltäessä. Tässä yhteydessä strategiasta esiin voidaan nostaa esimerkiksi ikärakenne, yksilöllisyys, loma-ajat, internet, halpalentoyhtiöt, saavutettavuus, harrastukset ja

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen

Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen Tutkiva ja kehittävä osaaja (3 op) Kyselyaineisto keruumenetelmänä opinnäytetyössä Ismo Vuorinen 29.10.2009 Survey aineistot (lomaketutkimukset) Kyselyaineistot posti(kirje)kysely informoitu kysely tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot