LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra

Transkriptio

1 LUOVAT RAKENTEET Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra

2 AILI = Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen verkosto Vuonna 2016 perustettu kuntatoimijoiden muodostama kulttuurisen seniori- ja vanhustyön verkosto. Tehtävänä vahvistaa kunnissa ja tulevissa maakunnissa toteutettavaa kulttuurista seniori- ja vanhustyötä rakentamalla eri toimialoilla työskentelevien asiantuntijoiden välille pysyvä yhteistyöverkosto. Verkostoa rahoitetaan osana hallituksen kärkihankkeita osaaminen ja koulutus. Verkoston kunnat: Helsinki, Espoo, Vantaa, Pukkila, Turku, Tampere, Kouvola, Seinäjoki, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Oulu sekä Rovaniemi. Jokaisesta kunnasta osallistuu edustaja sosiaali- ja terveyspalveluista että kulttuuripalveluista.

3 Selvityksen keskeinen kysymys on Minkälaisia ovat kulttuurisen vanhustyön rakenteet tällä hetkellä? Mitä eroja/yhtäläisyyksiä kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käsityksissä on? Rakenteella tarkoitetaan tässä selvityksessä toistuvaa toimintatapaa tai -mallia, joka toteuttaa kulttuurista vanhustyötä kunnissa Kulttuurihyvinvointi Kulttuuri ja ikäihmiset Kulttuurinen vanhustyö Kysymysten näkökulmat: hallinto ja päätöksenteko, toiminnan toteutus ja rahoitus Taustavaikuttimena sote- ja maakuntauudistus. Tavoitteena entistä parempi ikäihmisten kulttuuripalvelujen saatavuus osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kuvaaja Vicente Serra

4 Kuinka? Webropol-kysely yli asukkaan kaupunkeihin sekä Pukkilan kuntaan Kysely lähetettiin kulttuuripalveluista sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville esimiehille ja kehittäjille. Kuvaaja Vicente Serra

5 Tuloksia Onko kulttuurisen vanhustyön käsite sinulle tuttu? Kyllä 100% 100% Ei Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

6 Mitkä seuraavista toiminnoista kuuluvat kunnassasi kulttuurisen vanhustyön piiriin? Ammattitaide eri hoito- ja hoivayksiköissä ja palveluissa Hoito- ja hoivayksikön oman hoitohenkilökunnan arkityössä toteuttama toiminta Virike-, askartelu- tai kulttuuriohjaajan ohjaama toiminta Vapaaehtoisten harrastus- ja ohjaustoiminta eri yksiköissä Luontoon ja eläimiin liittyvät virkistystoiminnot Kulttuuriretket lähikohteisiin tai tapahtumiin Kunnan omien kulttuurilaitosten tuottama sisältö palveluyksiköihin Muuta, Mitä? Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

7 Arviosi kulttuuriseen vanhustyöhön käytettävistä toimintarahoista kunnassasi ilman henkilöstön palkkoja alle yli Ei toimintarahoja Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

8 Miten arvioit kulttuurisen vanhustyön rahoituksen kehittyvän kunnassasi lähivuosina? Vähenee 11 % Pysyy samalla tasolla 42 % 28 % Kasvaa hieman 58 % 61 % Kasvaa voimakkaasti Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

9 Toimiiko kuntaorganisaatiossasi kulttuurisen vanhustyön kehittämiseksi ja tuottamiseksi moniammatillisia työryhmiä? Kyllä 92 % 61 % Ei 8 % 39 % En tiedä Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

10 Onko kulttuurisen vanhustyön kehittämisen vetovastuu tällä hetkellä enemmän: Kulttuuripalveluilla 75 % 72 % Sosiaali- ja terveyspalveluilla 8 % 6 % En osaa sanoa 17 % 22 % Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

11 Miten arvioit vanhusneuvoston toiminnan konkreettisia vaikutuksia omalla palvelualueellasi palveluiden järjestämisessä? Vaikutukset vähäisiä 17 % 33 % Vaikutukset kohtalaisia 75 % 61 % Vaikutukset suuria 8 % 6 % Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

12 Onko kunnassasi käytössä osallistavia menetelmiä kulttuurisen vanhustyön päätöksenteon tukena? Kyllä 83 % 50% Ei 17 % 50% Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

13 Sisältyvätkö kulttuuripalvelut kuntasi kilpailutuskriteereihin ostaessanne vanhusten hoito- ja hoivapalveluita yksityiseltä sektorilta? Kyllä 58 % 6 % Ei 17 % 22 % En tiedä 25 % 72 % Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

14 Kuinka arvioit kulttuurisen vanhustyön palvelujen määrän kehitystä kunnassasi viimeisen kolmen vuoden aikana? Palvelujen määrä on pysynyt ennallaan 8 % 17 % Palvelujen määrä on kasvanut 92 % 67 % Palvelujen määrä on laskenut 17 % Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

15 Kuinka arvioit kulttuurisen vanhustyön palvelujen sisältöjen kehitystä kunnassasi viimeisen kolmen vuoden aikana? Huonontuneet voimakkaasti Huonontuneet jonkin verran Pysyneet ennallaan Parantuneet jonkin verran Parantuneet voimakkaasti Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

16 Onko kunnassasi käytössä menetelmiä, joilla osallistetaan ikäihmisiä kulttuurisenvanhustyön palvelujen sisältöjen suunnitteluun? Kyllä 66 % 44 % Ei 17 % 39 % En tiedä 17 % 17 % Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

17 Kirjataanko kuntasi hoito- ja palvelusuunnitelmaan kulttuuriin liittyviä palvelutarpeita? Kyllä 50 % 22 % Ei 25 % 17 % En tiedä 25 % 61 % Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

18 Kuinka arvioit hyvinvointikertomusten ohjaavaa vaikutusta kulttuuripalvelujen järjestämisessä kunnassasi? Vähäinen 58 % 61 % Kohtalainen 25 % 39 % Suuri 17 % Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

19 Kuinka arvioit hyvinvointikertomusten ohjaavaa vaikutusta sosiaali- ja terveyspalvelujenjärjestämisessä kunnassasi? Kohtalainen 8 % 17 % Kohtalainen 84 % 72 % Suuri 8 % 11% Sosiaali- ja terveyspalveluja (N=12) Kulttuuripalveluja (N=18)

20 Johtopäätöksiä toiminnan toteutus 1/2 Kulttuurinen vanhustyö tunnistetaan käsitteenä ja työmuotona kaikissa kaupungeissa ja kunnassa. Työn sisällöt ovat hyvin monialaisia. Kulttuurilaitokset sekä ammattitaiteilijat ovat keskeisiä sisällöntuottajia. Tärkeitä pidetään myös oma henkilökuntaa sekä vapaaehtoisia. Työtä tehdään moniammatillisesti, mutta moniammatillisuus tunnistetaan heikommin kulttuuripalveluiden vastaajien keskuudessa. Kuvaaja Laura Vesa

21 Johtopäätöksiä toiminnan toteutus 1/2 Palveluiden määrän ja laadun nähdään kehittyneen positiivisesti viime vuosina. Kulttuurisen vanhustyön osaamisen parantamiseksi järjestetään koulutusta, mutta se on suurimmaksi osaksi satunnaista. Digitaalisia kulttuuripalveluita järjestetään, tai niitä on suunnitteilla, suurimmassa osassa vastaajakuntia.

22 Johtopäätöksiä rahoitus ja resurssit Kulttuurista vanhustyötä rahoitetaan talousarvioista toiminta on vakiintumassa. Rahoituksen arvioidaan pysyvän samana tai jopa kasvavan kulttuurisen vanhustyön tulevaisuus nähdään positiivisena. Hankkeilla on edelleen vahva merkitys työn kehittämiselle. Muita rahoituskanavia ovat mm. valtiokonttorin perinnöt ja asiakkaiden omat maksut. Lähes kaikki kunnat jakavat avustuksia järjestöille ja yhdistyksille kulttuurisen vanhustyön toteuttamiseen. Kulttuurinen vanhustyö tunnistetaan osaksi henkilökunnan työnkuvia. Kuvaaja yläkuva Katariina Vestergård Kuvaaja alakuva Laura Talvitie

23 Johtopäätöksiä hallinto ja päätöksenteko 1/2 Maakuntaliitoilla ei ole juurikaan roolia kulttuurisen vanhustyön kehittämisessä tällä hetkellä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajat ovat vahvemmin mukana maakuntaja soteuudistuksen valmistelussa kuin kulttuuripalveluiden edustajat. Maakunta- ja soteuudistuksen uhat vastaajien mielestä ovat hyvien ja toimivien rakenteiden ja yhteistyömallien menettäminen, palvelujen liiallinen pirstaloituminen, vastuun hajautuminen sekä rahoituksen väheneminen. Odotukset maakunta- ja soteuudistuksessa kohdistuvat verkostojen, yhteistyön ja koordinaation vahvistumiselle maakunnallisella tasolla. Mahdollisuutena maakunta- ja soteuudistuksessa nähdään kulttuurisen vanhustyön merkityksen kasvu sekä koulutuksen kehittyminen.

24 Johtopäätöksiä hallinto ja päätöksenteko 2/2 Uusia toimijoita ja kolmatta sektoria odotetaan kentälle entistä enemmän, vaikka järjestöjen roolia pidetään nykyiselläänkin vahvana. Kulttuuripalvelut nähdään kulttuurisen vanhustyön kantavana voimana molemmissa vastaajajoukoissa. Osallistavien menetelmien tunnistaminen on heikompaa kulttuuripalveluiden - kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaajilla. Myös vanhusneuvosto on vieraampi kulttuuripalveluiden edustajille. Tietoisuus kulttuuristen tarpeiden kirjaamisesta hoito- ja palvelusuunnitelmiin vaihtelee. Kulttuuripalveluiden vastaajat ovat tietämättömämpiä kirjaamisen käytännöstä. Hyvinvointikertomuksella on tällä hetkellä enemmän merkitystä sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin kulttuuripalveluiden järjestämisessä.

25 Kyselyn taustatietoja Kyselyjä lähetettiin 44 kappaletta, 22 kaupunkiin ja kuntaan. 68% 30 VASTAUSTA 60% Kulttuuripalveluista Kulttuuripalvelut 72% 40% Sosiaali ja terveyspalveluista Sosiaali- ja terveyspalvelut 83% Sukupuoli Kaikki vastaajat Koulutustaustana ylempi korkeakoulututkinto

26 Kyselyn taustatietoja Kysymykset on työstetty yhteistyössä AILI-verkoston kanssa. Perusmenetelmänä vertailu kahden vastaajajoukon, kulttuuripalveluiden ja sosiaalija terveyspalveluiden, vastauksista. Lomakeessa 51 kysymystä. Kysymykset strukturoituja ja puolistrukturoituja, sekä kaksi avointa kysymystä liittyen maakunta- ja soteuudistukseen.

27 Kiitos!