Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia i

2 Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti Anneli Harju-Autti 9/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) / HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun ohjelmapalvelut Tiivistelmä Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportti julkaistaan tilanteessa, jossa yleiseurooppalaisen talouden ennuste on heikentynyt. Matkailualan odotukset vuodenvaihteelle ovat Suomessa positiiviset, mutta vuodelle 2013 jo epävarmat. Ulkomaisen kysynnän vuoden 2012 noin + 6 %:n kasvu on tuonut uskoa talvikohteiden kysyntään, Kotimaan matkailukysyntä on ollut lievässä kasvussa, mutta hidastunut syksyllä vajaan prosentin kasvuun. Matkailukysyntä majoitusvuorokausilla mitattuna on noin 20 miljoonaa vuorokautta. Kotimaiset asiakkaat ovat toteuttaneet taantumien aikanakin panostuksia kotiin, perheeseen ja vapaaaikaan. Siten varsinkin lähialueen liikunta- ja kuntokeskukset sekä teemapuistot ovat hyötyneet tilanteesta. Yritysten liikevaihdon kehitys on ollut vahvinta urheilu-, huvi- ja virkistystoiminnassa. Koko matkailuklusteriin nähden kehitys on ollut positiivisinta. Kansainvälisen kysynnän oleellisin piirre on venäläisten asiakkaiden vahvistuva kysyntä jälleen Suomen vapaa-ajan markkinoille. Lisäksi brittimarkkinat ovat heränneet uuteen nousuun. Safariyritysten kannalta kannustematkailu on riippuvainen herkästä kansainvälisestä taloustilanteesta. Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportti kattaa matkailun ja vapaa-ajan toimialat kuten opaspalvelut, matkailun ohjelmapalveluyritykset, varauspalvelut, museoiden ja eläintarhojen toiminnan, urheilun liiketoiminnan, kuntokeskukset, huvi- ja teemapuistojen toiminnan sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Tämän toimialakokonaisuuden liikevaihto (v. 2010) on 803,5 miljoonaa euroa. Ala työllistää lähes 7200 työntekijää. Toimipaikkoja on noin miltei Toimialaraportti sisältää Matkailun edistämiskeskuksen Suomen kilpailutilannetta ja Venäjän markkinaa koskevan kansainvälistymiskatsauksen sekä Finpron laatiman katsauksen kehittyvien talouksien Brasiliasta ja Meksikosta. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/TEM Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Lapin ELY-keskus Innovaatiot, kansainvälistyminen ja yritysrahoitus Anneli Harju-Autti, puh Asiasanat matkailu, matkailuklusteri, ohjelmapalvelut, matkailun käyntikohteet, liikuntakohteet, luontoaktiviteetit, kuntokeskukset,matkailun tulevaisuuden näkymät ISSN Kokonaissivumäärä 74 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Anneli Harju-Autti Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Programtjänster inom turismen Referat Branschrapporten om programtjänster inom turismen publiceras i ett läge då prognosen för den allmäneuropeiska ekonomin har försvagats. Inför årsskiftet är branschens förväntningar positiva i Finland, men inför år 2013 är de redan osäkra. Tillväxten inom den utländska efterfrågan, ca 6 % år 2012, har gett tilltro till efterfrågan på vinterturistmål. Den inhemska efterfrågan inom turismen har varit något stigande, men under hösten avmattades tillväxten till knappt en procent. Efterfrågan på turism mätt i övernattningsdygn är ca 20 miljoner dygn. De inhemska kunderna har även under recessionerna satsat på hemmet, familjen och fritiden. Därför har idrotts- och motionscentren samt temaparkerna speciellt i närområdet dragit nytta av läget. Företagens omsättningsutveckling har varit starkast inom idrotts-, nöjes- och rekreationsverksamheten. Jämfört med hela turismklustret har utvecklingen där varit mest positiv. Det väsentligaste särdraget i den internationella efterfrågan är återigen de ryska kundernas tilltagande intresse för den finländska fritidsmarknaden. Dessutom har den brittiska marknaden vaknat och fått ett nytt uppsving. När det gäller safariföretagen är incentivresorna beroende av det känsliga ekonomiska läget. Branschrapporten om programtjänsterna inom turismen omfattar rese- och fritidsbranscherna, såsom guidetjänster, programtjänstföretag inom turismen, bokningstjänster, musei- och zooverksamhet, affärsverksamhet inom idrott, motionscenter, nöjes- och temaparker samt skid- och slalomcenter. Sammanlagt omsätter dessa (år 2010) 803,5 miljoner euro. Branschen sysselsätter närmare 7200 personer. Antalet arbetsställen är cirka I branschrapporten ingår Centralen för turistfrämjandes internationaliseringsöversikt över Finlands konkurrensläge och den ryska marknaden samt Finpros översikt över tillväxtekonomierna Brasilien och Mexico. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst, Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: NTM-centralen i Lappland, innovationer, internationalisering och företagsfinansiering, Anneli Harju-Autti, tfn Nyckelord turism, turismkluster, programtjänster, besöksmål inom turismen, idrottsturistmål, naturaktiviteter, motionscenter, framtidsutsikterna för turismen ISSN Sidoantal 74 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikkojen kehitys Liikevaihdon kehitys Henkilöstön kehitys Työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Käyntikohteiden markkinat Liikunta-aktiviteettien markkinat Luontoaktiviteettien markkinat Palvelutuotannon kehittämisen toimintamallit Asiakassegmentointi Tuotekehitys Verkostoituminen Laatu ja turvallisuus Kestävä kehitys Jakelutiet Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Yritysten tulolähteet Yritysten kannattavuus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 6.2.1 Käyntikohteiden kannattavuus ja taloudellinen asema Liikuntakohteiden kannattavuus ja taloudellinen asema Aktiviteettien kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Ennakointi Toimintaympäristön muutokset Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitys Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Hyödyllisiä tietolähteitä ja www-osoitteita Liitteet Kansainvälistymiskatsaus Matkailun edistämiskeskus Kansanvälistymiskatsaus Finpro TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportinkohdalta. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportti sisältää Matkailun edistämiskeskuksen Suomen kilpailutilannetta ja Venäjän markkinaa koskevan kansainvälistymiskatsauksen sekä Finpron laatiman katsauksen kehittyvien talouksien Brasiliasta ja Meksikosta. Toimialaraportin laatijana haluan kiittää TEM:n erityisasiantuntija, matkailu Nina Vesteristä arvokkaista kommenteistaan raportin sisältöön. Samoin haluan kiittää Haaga-Helian yliopettaja V. A. Heikkistä näkemyksellisestä tulevaisuuden tiedosta matkailun kehityksessä. Rovaniemellä Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana kokonaisuutena, jossa keskeisiä ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä alalla ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat esimerkiksi käsi- ja pienteollisuus ja vähittäiskauppa. Myös vapaa-ajan palvelut kuten kuntosalit ja day spat, lasten leikkikohteet sekä liikuntakohteet palvelevat usein paikallisten lisäksi matkailijoitakin. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Tässä Matkailun ohjelmapalvelut -toimialaraportissa käsitellään tilastollisia tietoja vapaa-ajan aktiviteeteista TOL luokituksen mukaisesti. Vuonna 2011 julkaistu Matkailu-toimialaraportti käsittelee laajemmin matkailualaa liiketoimintana. Suomalaisessa matkailukäsitteistössä ohjelmapalvelut ovat yleensä matkailutuotteeseen liittyviä, ohjattuja, luonnossa toteutettavia aktiviteetteja kuten moottorikelkkasafarit, kanootti- tai koskenlaskuretket, eläinten havainnointi. Ohjelmapalveluiksi voidaan katsoa myös harrastus- ja virkistyspalvelut, kilpailutapahtumat sekä kulttuuri- ja taidetapahtumat. Merkittäviä, vetovoimaisia kohteita ovat muun muassa hiihtokeskukset, eläintarhat, huvipuistot ja museot. Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa (TOL 2008) luokitellaan pääosa ohjelmapalveluista virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin: Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Taulukko 1. Toimialan laajuus Suomessa 2010 TOL Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 Aktiviteetit ja liikuntapalvelut sisältyvät usein hotellien liiketoimintaan ja luetaan siten päätoimialansa luokkaan, mikä vaikeuttaa toiminnan kokonaislaajuuden arviointia. Palveluja tuottavat myös yleishyödylliset yhdistykset ja kunnat. Toiminnot sijoittuvat usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Raportissa ohjelmapalveluiden alasektoreita käsitellään kolmena pääryhmänä: Käyntikohteiksi (TOL 9102, 9104, 9321) on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakohteiksi (TOL 9311, 9313, 93291) on nimetty muun muassa urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtokeskukset ja kuntokeskukset. Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 7990) on nimetty safaritalot ja muut virkistysja kulttuuripalveluryhmän yritykset. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kuva 1. Matkailutoimialojen liikevaihdon jakauma 2010 Liikenne 40,7 % Majoitustoiminta 10,1 % Ravitsemistoiminta 31,4 % Matkatoimistot 9,5 % Ohjelmapalvelut 8,3 % Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2012 Matkailualojen kokonaisliikevaihto ilman rautatieliikenteen henkilökuljetuksia on 13 miljardia. Ohjelmapalvelut suhteellisen vähäisestä liikevaihto-osuudestaan huolimatta ovat vapaa-ajan matkailun tärkein vetovoimatekijä. Tässä tilastossa on laskettu yhteen laajasti kaikki aktiviteetteja tarjoavat yritykset liikunnasta opaspalveluihin. Ohjelmapalveluiden osuus oli 2010 lähes 1,1 miljardia euroa. Liikenteen osuus oli lähes 5,3 miljardia euroa. Majoitustoiminnan osuus oli 1,3 miljardia ja paljon paikalliskysyntää sisältävän ravitsemistoiminnan osuus hieman yli 4 miljardia euroa. Matkatoimistoille liikevaihtoa kertyi reilut 1,2 miljardia euroa. Tuotantolähtöinen klusteri käsittää kaikki tuotantoluonteiset panokset ja palvelutuotantoa edistävät alihankkijat ja verkostot sekä jakelutiet. ETLAn kuvaus on seuraava: TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Kuva 2. Matkailualan kytkennät lähi- ja tukitoimialoihin Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Vetovoimatekijät Huvipuistot, puuhamaat Museot ja näyttelyt Näyttämö- ja konserttitoiminta Urheiluhallit ja -kentät, golf-kentät, hiihtokeskukset* Muut virkistyspalvelut Luontoaktiviteetit* Messut ja tapahtumat Vähittäiskauppa Tuotantovälineet Talonrakennus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikenneväl, ohjelmistot* ja kassajärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Markkinointipalvelut Matkanjärjestäjät Matkatoimistot Yhteisöt Markkinointipalvelut Huonevarauspalvelut* Sähköinen kauppa* Tuotannontekijäin ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Henkilöstövuokraus* Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Liikennevirrat Linja-autoliikenne Rautatie- ja lentoliikenne Laivaliikenne Tiestö Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Välinevuokraus* Kokous- ja kongressipalvelut Lähde: ETLA, * raportin laatijan täydennyksin Sisältötuotannon liittyminen muun muassa uusmediaan ja IT-teknologiaan on kiinteä etenkin käyntikohteissa ja huvipuistojen sisältötuotannossa. Graafisen osaamisen taito korostuu sisältötuotannossa mielikuvien luomisessa. Erilaiset GPS-paikannukseen perustuvat sijainti-, reitti- ja turvasovellukset sekä älykorttijärjestelmät ovat kiinteä osa ohjelmapalveluja. Alalle on aktiivisesti kehitetty erilaisiin mobiileihin päätelaitteisiin liittyviä sovelluksia, jotka ohjaavat ja informoivat kuluttajaa. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 Markkinoinnin ja esitetuotannon siirtyminen internetiin mahdollistaa esimerkiksi nopean uuden tuotteen lanseerauksen ja tuotekehityssyklin. Tiedon jakelu- ja varaustoiminnot esimerkiksi myyntiorganisaatioihin tapahtuvat sähköisesti nopeasti ja kustannustehokkaasti. Erityisesti verkon kautta yrittäjille tarjottavat varausjärjestelmät ovat tulevaisuutta. Lähiruoka ja paikalliset perinneruuat ovat arvostettu osa ohjelmapalveluita. Elintarviketuotanto sekä ohjelmapalveluihin liittyvä ruokakulttuurin ja ruokaperinteen hyödyntäminen ovat tärkeä osa matkailuelämystä. Pienimuotoisella elintarvikkeiden jatkojalostuksella voi saada uusia markkinoita paikallisesti esimerkiksi riistalihan ja kalan uusista tuotteista. Matkailu ja elämystuotanto yhdistyvät luoviin toimialoihin, kuten muotoiluun, sisällöntuotantoon sekä viihde- ja kulttuurituotantoon. Luovasti teknologisilla ratkaisuilla höystettynä elämystuotanto on todellinen mahdollisuus luoda matkailuun uusia liiketoimintamalleja ja lisätä alan kansainvälistä kilpailukykyä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen kehitys Yrityskantaan luetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritykset, joiden liikevaihto on vähintään euroa ja työllistävyys 0,5 henkilötyövuotta. Toimialan rakenteen tarkastelussa suurimmat niin sanotut safaritalot ovat kirjautuneina toimialaan 799 eli varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Osa tilastojen muutoksesta aiheutuu TOL-luokituksen muuttumisesta. Tilastoinnista puuttuvat esimerkiksi maaseutumatkailun osana tuotetut ohjelmapalvelut, joiden liikevaihtotiedot ovat usein osana maatilaverotusta, sekä suurempien yritysten liiketoiminnan päätoimialaan lukeutuvat palvelut. Seuraavissa taulukoissa 2 4 on kuvattu alan toimipaikkojen, liikevaihdon ja henkilöstön kehitystä vuosina Taulukko 2. Toimipaikat muutos-% ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym , Museoiden toiminta , Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot , Urheilulaitosten toiminta , Kuntokeskukset , Huvi- ja teemapuistojen toiminta , Hiihto- ja laskettelukeskukset ,4 Yhteensä ,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2012 Toimialan kehitys on ollut kohtuullisen vakaa ottaen huomioon toimijoiden pienehkön määrän. Museoiden pieni määrä tilastossa johtuu siitä, että toiminta on harvoin yritystoimintaa. Liikevaihtoa tavoittelemattomia museoita on viljalti. Liikuntasektorilla hiihtokeskuksia on Suomessa noin 100. Noin 20 niistä on valtakunnallisesti ja osin kansainvälisesti vetovoimaisia. Kysyntää on erityisesti Venäjältä, Virosta ja Englannista. Muut kohteet toimivat alueellisilla ja paikallisilla markkinoilla. Aktiiviharrastajia on noin 1,2 miljoonaa. Murtomaahiihto on yhä enemmän yhdistymässä laskettelun harrastukseen, eli molempia harrastetaan saman loman aikana. Golfkenttiä Suomessa on 121 ja seuroja 131. Rekisteröityjä pelaajia Suomessa on Golfkentät ovat perinteisesti olleet alueellisessa omistuksessa. Kenttien merkitys matkailukeskusten palvelukokonaisuudessa on kasvussa. Matkailukeskuksissa tähtäimessä ovat luonnollisesti golfin harrastajat, ja heille varataankin pelioikeuksia. Matkailukeskuksen ympärivuotisuutta kehitettäessä golftarjonnalla on tärkeä rooli. Se vetoaa paljon rahaa kohteessa käyttäviin asiakkaisiin. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Keilailu on perinteisestä toiminnasta kehittynyt viihteelliseksi ja kaikkia ikäryhmiä yhdistäväksi ohjelmapalveluksi hohtokeilauksen avulla. Keilailuhalleja on Suomessa 123, ja niistä jo usea matkailukeskuksissa, muun muassa Vuokatissa ja Levillä jopa kaksi. Aktiiviharrastajia on vajaat , mutta satunnaisten harrastajien määrä on monikertainen. Merkittävimmät muutokset näkyvät kuntokeskusten jatkuvana lisääntymisenä erityisesti taantumavuosina vuodesta 2008 alkaen. Pitemmällä ajanjaksolla vuodesta 2006 toimipaikkojen määrä on kaksinkertaistunut, mikä kertoo kuluttajien kasvavasta halusta panostaa itseensä riippumatta suhdannetilanteesta. Kuntokeskukset sijoittuvat lähinnä kaupunkeihin, ja niiden merkitys vapaa-ajan palveluna on suuri. Kuntokeskusten kasvu kertoo kuluttajien lifestyle-kehityksestä. Kehitys näkyy myös franchising-liiketoiminnan etenemisestä. Kuntokeskusten odotetaan laventuvan myös matkailukeskuksiin, kunhan kysyntävolyymi on riittävää. Käyntikohteista useat ovat julkisen organisaation, kunnan, säätiön tai muun yhteisön ylläpitämiä tai tukemia. Sen sijaan hiihtokeskukset, hiihtoputket, golfkentät, kuntokeskukset ja safariluonteiset yritykset ovat yksityisiä yrityksiä. Huvi- ja teemapuistojen ryhmässä on kuluvan vuoden (2012) aikana noussut vahva Angry Birds -buumi, ja toimialalle on syntymässä useita lapsiperheiden houkuttamiseen tarkoitettuja kohteita. Jo aiemmin Hop Lop, Huimala ja vastaavat kohteet ovat valloittaneet kaupunkikeskuksia ja niiden lapsiasiakkaita. Lasten liikuntaan ja aktiviteetteihin panostetaan nyt aivan erityisesti. Isoja, valtakunnallisesti merkittäviä vetovoimakohteita ei ole juuri vireillä. Edellä mainittuja pienkohteita sen sijaan rakennetaan ostoskeskusten ja matkailukeskusten yhteyteen. Käyntikohteiden kävijämääriä ei enää lasketa. Valtakunnallisten vetovoimakohteiden kävijämäärät ovat kuitenkin noin miljoonan kävijän suuruusluokassa ja pienempien vetovoimakohteiden kohteiden noin kävijän luokassa. Alle tämän rajan olevat yritykset ovat liiketoiminnallisesti tiukemmalla. Urheiluopistot kilpailevat myös aktiivisesti matkailusektorilla ja tarjoavat peruspalvelujen ohella tuotteitaan monipuolisesti golfista ratsastukseen sekä erilaisiin aktiviteetteihin. Isoista urheiluopistokokonaisuuksista Vierumäki ja Santasport eli Lapin Urheiluopisto ovat hyviä esimerkkejä liiketoiminnan kehittämisestä matkailun suuntaan. 2.2 Liikevaihdon kehitys Taulukko 3. Liikevaihto (1000 ) muutos-% ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym , Museoiden toiminta , Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot , Urheilulaitosten toiminta , Kuntokeskukset , Huvi- ja teemapuistojen toiminta , Hiihto- ja laskettelukeskukset ,1 Yhteensä ,7 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Teemapuistot ovat taantumavuosinakin kyenneet kasvattamaan liikevaihtoaan huomattavasti. Museoiden kehitys on suhteellisesti ollut suurinta, mutta volyymitaso on kuitenkin alan pienimpiä. Volyymiltaan suurimpia ovat TOL-luokan 799 yritykset, joihin kuuluvat muun muassa alan suurimmat safariyritykset. Safariyritysten liiketoiminnassa taantuma näkyi erityisesti kannustematkailun kysynnän hiipumisena, josta nyttemmin ollaan toipumassa. Kuluttajien panostus liikuntaan ja kunnon ylläpitämiseen näkyy voimakkaasti. Laskettelukeskukset ovat pitäneet myös pintansa. Kun puhe on taloustilanteen taantumavuosista, luvut osoittavat, että kuluttajat panostavat kuitenkin itseensä. Vallitseva käsitys toimialalla on, että kuluttajat alkavat pitää normaalina toistuvia taantuma- ja noususuhdannejaksoja. Muutoksiin siis vapaa-ajan matkailussa ei reagoida enää niin voimakkaasti. Työmatkailussa taantumat vaikuttavat selkeämmin kysyntään, mutta yritysten vapaa-ajan palveluja hyödyntävään kannustematkailuun suhtaudutaan nihkeämmin. 2.3 Henkilöstön kehitys Taulukko 4. Henkilöstö vuosina muutos-% ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym , Museoiden toiminta , Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot , Urheilulaitosten toiminta , Kuntokeskukset , Huvi- ja teemapuistojen toiminta , Hiihto- ja laskettelukeskukset ,1 Yhteensä ,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri 2012 Matkailun ja vapaa-ajan ohjelmapalvelut työllistävät noin 7500 henkilöä. Merkittävimmät työllistäjät ovat urheilulaitokset, varaus- ja opaspalvelut sekä kuntokeskukset. Teemapuistot ja hiihtokeskukset ovat myös hyviä etenkin nuorten työllistäjiä, mutta useimmiten työ on hyvin sesonkiluonteista. Kuntokeskusten määrän ja liikevaihdon kasvu on johtanut myös henkilöstön tarpeen kasvuun. Safariyritykset tarjoavat nuorille opiskelijoille mainion osa-aikaisen työpaikan. Safarioppaan työ on houkuttavaa. Nuorilla on riittävästi kielitaitoa ja nykyään myös kansainvälisyyttä ohjelmapalveluyritysten tarpeisiin. Oppaan työtä pidetään usein unelma-ammattina, tosin se on usein myös niin sanottu läpikulkuammatti. 2.4 Työllisyyden kehitys Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne opasammateissa ilmenee oheisesta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa niin sanotuista vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Toukokuussa 2012 työ- ja elinkeinotoimistot eivät raportoineet sellaisista matkailualan avoimeksi ilmoitetuista paikoista, joihin olisi ollut vaikea löytää työvoimaa. Kuva 3. Matkaoppaiden työvoiman kohtaantotilanne, kevät Matkaoppaat Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkanmaa Häme Uusimaa Pohjois- Savo Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Lähde: TEM 2012 Ottaen huomioon, että kyse on keväästä, jolloin osavuotiset oppaat vapautuvat työstään, tilanne näyttää kohtuulliselta. Safarioppaiden kysyntää kiihtyy jälleen kohti talven parasta sesonkikautta, mikä parantaa työllisyyttä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Kuva 4. Alan pk-yritysten henkilöstömäärän kehitys lähimmän vuoden aikana Kuntokeskukset Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta yhteensä heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee heikkenee ennallaan paranee Lähde: Toimiala Online/PK-yritysbarometri, syksy 2012 Koko toimialaryhmä katsoo lähitulevaisuuden henkilöstökehityksen olevan muuttumaton lähimmän vuoden aikana. Vain kuntokeskuksista neljännes uskoo henkilöstölisäykseen. Tämä enteilee tiettyä varovaisuutta, vaikka Pk-barometrin tulokset olivat suhdanteita arvioitaessa valoisammat. 2.5 Toimialan alueellinen jakauma Aktiviteettien, liikunnan ja käyntikohteiden toimipaikat sijaitsevat epätasaisesti ELY-keskusalueilla. Uudellamaalla näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun kysynnän vaikutus tarjonnan runsauteen. Pohjoisilla alueilla puolestaan näkyy vapaa-ajan matkailukysynnän merkitys. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Taulukko 5. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2010 ELY-keskusalue Varaus- ja matkaoppaiden palvelut Urheilulaitokset Kuntokeskukset Hiihto- ja laskettelukesk. Museot Puutarhat, eläintarhat, luonnonpuistot Huvi- ja teemapuistot Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri, vuosi 2012 Aktiviteetit (esim. seikkailu- ja luontopalvelut) sijoittuvat pääosin Uudellemaalle ja Lappiin. Huvipuistot sijaitsevat yleensä isoissa kaupungeissa, joissa väestömäärät ruokkivat useitakin käyntikertoja kohteissa (Helsingin, Tampereen, Turun seudut). Urheilulaitosten liiketoiminta (urheiluhallit, golfkentät ym.) on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kuntakeskuksiin. Vaikka tilastoista näkyy, että ohjelmapalveluita on kaikilla alueilla, ongelmana on matkailukeskuksissa tarjottavien palveluiden puute. Vähemmän kehittyneissä matkailukeskuksissa on vain 1 2 ohjelmapalveluyritystä, kun taas kehittyneissä keskuksissa niitä voi olla jopa 50. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Taulukko 6. Toimialan liikevaihdon ja henkilöstön alueellinen jakauma ELY-keskuksittain vuonna 2010 ELY-keskusalue Liikevaihto (1000 ) Henkilöstö Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Koko maa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri, vuosi 2012 Yllä oleva tilasto kokoaa kaikki ohjelmapalvelutoimialat yhteen aalueellisesti. Koska joidenkin alueiden toiminta on vähäistä, ei kaikkia liikevaihto- ja henkilöstötietoja julkaista. Tästä syystä noin 35 miljoonaa euroa on alueellisesti kohdentamatta, samoin noin 400 henkilöstötietoa. Lähes 830 miljoonan liiketoiminta kertyy enimmäkseen Uudeltamaalta, jossa suurimmat toimijat ovat urheilulaitokset (112 M ), varaus- ja oppaiden palvelut (98 M ) sekä kuntokeskukset (61 M ) ja huvipuistot (33 M ). Lapin liiketoiminnan volyymi (105 M ) kertyy pääasiassa varaus- ja opaspalveluista (65 M ) ja hiihto- ja laskettelukeskuksista (26 M ). Pirkanmaan alueella suurimmat sektorit ovat huvipuistot (21 M ), seuraavina urheilulaitokset (15 M ) ja kuntokeskukset ja varaus- ja opaspalvelut (11 M kumpikin). Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihtoa kertyy 57 miljoonaa euroa, johon vaikuttavat varaus- ja opaspalvelut (21 M ), urheilulaitokset (14 M ) ja hiihtokeskukset (10 M ). Muilla alueilla liikevaihdon kertymä jää alle 50 miljoonan euron. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 2.6 Yrityskannan muutokset Taulukko 7. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä konkurssit vuosina TOL Aloittaneet 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta 9311 Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Lopettaneet 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta 9311 Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Konkurssit 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus 2012 Matkailun vetovoimaa rakentavia yrityksiä on syntynyt vilkkaasti parinkymmenen vuoden aikana. Tämä koskee erityisesti luontoaktiviteetteja. Kasvuluvut ovat yllättävänkin suuria. Sen sijaan käyntikohteiden ja hiihtokeskusten ja vastaavien isojen kokonaisuuksien määrä pysyy suhteellisen vakiona. Muutokset kohdistuvat lähinnä yritysjärjestelyihin. Kuntokeskusten määrä on toistaiseksi kasvussa. Lopettaneiden yritysten joukossa kiinnittää huomiota varaus- ja opaspalveluja tarjonneiden yritysten suhteellisen suuri määrä. Tässäkin on ounasteltavissa yrityskauppojen ja muiden järjestelyjen vaikutus aloittaneiden ja lopettaneiden suhteessa. Ryhmään kuuluu paljon yrittäjän varassa toimivia yrityksiä, mikä selittää myös lopettaneiden määrää. Konkurssien määrä on todella vähäinen kaikilla sektoreilla. Tämä todistaa, että ala on toistaiseksi ollut kysynnän muutoksista huolimatta kilpailukykyinen. Keskeisissä vetovoimakohteissa kuten huvi- ja teemapuistoissa ja eläinpuistoissa omistajia ovat yleensä kunnalliset tahot ja yhteisöt. Kohteiden taloutta tuetaan herkästi, koska se hyödyttää myös alueen taloutta. Liikuntatoimessa konkurssit ovat suhteellisen harvinaisia. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 2.7 Alan suurimpia yrityksiä Matkailun ohjelmapalveluyrityksistä suurimmat ovat käyntikohteita ja hiihtokeskuksia, joilla on myös majoitus- ja ravitsemustoimintaa. Merkittävä osa yrityksistä palvelee pääasiassa paikallista kysyntää, esimerkiksi ratsastustallit, golfkentät ja sisäliikuntahallit. Seuraavassa on esitetty matkailun kannalta suurimpia ja merkittävimpiä alan yrityksiä. Yritykset eivät ole suuruusjärjestyksessä. Toimialaluokat määräytyvät Tilastokeskuksen luokituksen mukaan. Taulukko 8. Alan suurimpia yrityksiä vuonna Varaus- ja opaspalvelut, ohjelmapalvelut 931 Urheilulaitokset ja kuntokeskukset LAPLAND SAFARIS GROUP OY LIPPUPISTE OY PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA HELSINKI EXPERT OY KUOPION MATKAILUPALVELU OY KUOPIO TOURIST SERVICE RUKAPALVELU OY RUKA SAFARIS OY KEMIN MATKAILU OY ERÄSETTI OY LIPPUPALVELU OY OY ELIXIA FINLAND AB FOSDEC OY URHEILUHALLIT OY SATS FINLAND OY FYSIOLINE FRESSI OY KALPA HOCKEY OY KUNTOKUMPPANIT OY OULUN KÄRPÄT OY JYP JYVÄSKYLÄ OY LOHJAN LIIKUNTAKESKUS OY 910, 932, Käyntikohteet, huvi- ja teemapuistot, hiihto- ja laskettelukeskukset ÄHTÄRIN ELÄINPUISTO OY TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY SEALIFE HELSINKI OY HUIPPUPAIKAT OY RETRETTI OY LTD RUKAKESKUS OY RANUAN SEUDUN MATKAILU OY OY LEVI SKI RESORT LTD OY GARDENIA-HELSINKI AB PUUHARYHMÄ OYJ ARKTIKUM-PALVELU OY HOPLOP OY ELÄINMAA ZOOLANDIA OY POWERSTEVE OY TAIDEKESKUS SALMELA OY PELIKA NET OY KOTKA MARETARIUM OY MUUMIMAAILMA OY PYHÄNIEMEN KARTANO OY TYKKIMÄEN VAPAA-AIKAKESKUS OY Lähde: Asiakastieto Oy vuosi 2012 Tilastokeskuksen TOL-luokittelu ei tuo esiin kaikkia merkittäviä vetovoimakohteita. Esimerkiksi Linnanmäkeä hallinnoiva Lasten Päivä Säätiö jää tässä tilastoinnin ulkopuolelle, vaikka on suurin huvipuistoyksikkö Suomessa. Henkilöstön koon mukaiset luvut ovat kertyneet vuodelta 2010, jolloin esimerkiksi Lapland Safaris Group Oy:öön oli jo fuusioitu Arctic Safaris Oy ja yritysosto Eräsetti Oy oli vasta toteutumassa. Retretti Oy ajautui myöhemmin konkurssiin. Urheilulaitosten ja ketjuuntuneiden kuntokeskusten liiketoiminnan merkitys on vahva väestökeskittymissä. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Ohjelmapalveluyritysten toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana. Vuodet 2009 ja 2010 olivat vaikeita niille, jotka olivat riippuvaisia kannustematkailuluonteisesta tarjonnasta. Teollisuusyritysten rakennejärjestelyt ja koko maailmaa koskeva finanssikriisi ovat vaikuttaneet alan palvelujen kysyntään. Matkailuyritysten tilanne heikkeni. Suomen ja kansainvälisen kasvun heikkeneminen näkyi ohjelmapalvelujen käytössä. Kannustematkailun kysyntä elpyi hiljalleen vasta Yritysten menestymisen kannalta kohteiden saavutettavuus ja laadukkaat palvelut ovat keskeinen kilpailutekijä. Lisäksi kuluttajat ovat yhä ympäristötietoisempia. Samaan aikaan kansainvälisen matkailun ulkoiset uhkatekijät kuten sodat, terrorismi ja ympäristötuhot ovat lisääntyneet. Turvallisuus on eräs matkakohteen valinnan keskeisiä asioita. Markkinat segmentoituvat ja tuotteiden markkinointi on kohdennettava entistä huolellisemmin. Kuva 5. Matkailukysynnän kehitys majoitusvuorokausilla mitattuna E* vrk E ulkomaiset yöpymiset kotimaiset yöpymiset Kaikki yöpymiset Lähde: Tilastokeskus majoitustilastot /2012, *raportin laatijan ennuste vuosi 2012 Vuonna 2011 ylitettiin Suomen kaikkien aikojen ennätys, noin 20 miljoonaa yöpymistä. Vuoden 2012 kysynnän suhteellinen kasvu on ollut rohkaisevaa ja talvisesongin suhteen ollaan pohjoisen matkailukeskuksissa ennakkovarausten perusteella toiveikkaita. Mikäli ulkomainen kysyntä jatkuu kuluvana vuonna noin 6 prosentin kasvuvauhdissa ja kotimainen kysyntä vajaa prosentin kasvussa, ylitettäneen edellinen ennätys noin puolella miljoonalla. Vielä syyskuun 2012 tilastoissa näkyy, että ulkomainen kysyntä on plussalla (+1,3 %). Kysynnän kasvu kertyy erityisesti Venäjältä. Kotimainen kysyntä näyttää syksyn myötä hii- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 puvan. Toimialaraportin laatijan ennuste perustuu syyskuun 2012 tilanteeseen edellyttäen, että ulkomainen kysyntä jatkaa vuodenvaihteen tienoolle edelleen kasvuaan. Varovaisempia odotuksia on kuitenkin vuodelle Kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan, vaikka vielä vuonna 2012 on varsinkin kansainvälisessä kysynnässä ollut kasvua. MEK varoittaa, että vaikka kysynnän kasvu ei vielä ole taittunut, kasvun hidastuminen on yleisesti havaittava trendi. Heikoimmaksi kysynnän kasvualueeksi ennakoidaan Etelä-Euroopan maita. Vuodenvaihteeseen odotetaan kuitenkin edelleen hyviä tuloksia talvimatkailukeskuksissa. Charterlentojen määrän Pohjois-Suomeen odotetaan olevan vähintään viimevuotisella tasolla. Uusia charterlentoja on muun muassa Kazakstanista ja Moskovasta Leville. Lisäksi uusia yhteyksiä avataan ainakin Kööpenhaminasta, Vaasasta, Tampereelta ja Turusta Leville. Tämä tukee kohteiden saavutettavuuden parantamista vahvasti. Toisaalta lentoyhtiöt herkästi reagoivat lentoyhteyksien kannattavuuteen, mikä on näkynyt Finnairin yhteyksien karsimisena pohjoisille kentille. Kuva 6. Toimialan liikevaihdon kehitys /2012, trendisarja. indeksi 2005 =100 Lähde: Tilastokeskus, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat 2012 Liikevaihdon kehitys alan yrityksissä on nopeampaa kuin matkailuklusterissa kaiken kaikkiaan. Tämä tarkoittaa, että muun muassa majoitus- ja ravitsemisalan kehitys on hitaampaa. Hiihtokeskukset, teemapuistot, liikuntakohteet ja kuntokeskukset tulevat erityisesti kasvattamaan liiketoimintaansa. Yllä oleva kuvaaja kertoo myös, että vuonna 2010 kysyntä oli esimerkiksi safariyrityksille vielä vähäistä yrityskysynnän madaltumisen vuoksi. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Kuva 7. Virkistys- ja kulttuuripalveluyritysten suhdannenäkymistä tulevan vuoden aikana Lähde: PK-yritysbarometri syksy 2012 Toimialan yritysten näkemykset suhdannekehityksestä oman yrityksen kannalta ovat yllättävänkin valoisia, sillä 37 prosenttia vastaajista katsoo lähiajan kehityksen olevan heille suotuisa. 48 prosenttia vastaajista toteaa, että suhdanteet säilyvät nykyhetken tasossa lähimmän vuoden aikana. Verrattuna majoitus- ja ravitsemisalaan arviot ovat selvästi myönteisemmät, sillä rinnakkaisella mara-alalla vain 28 prosenttia uskoo positiiviseen tulevaisuuteen. 3.2 Kotimaan markkinat Suomessa tehdään 5,8 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, joissa käytetään maksullista majoitusta. Työmatkoja tehdään 4,4 miljoonaa (2011). Kotimaan kysyntä painottuu siis vapaaajanmatkailuun, mikä edistää käyntikohteiden ja liikuntapaikkojen, siis matkailukeskusten kysyntää. Myös työmatkailuun luettavat yritysten kokous- ja kongressimatkat tuottavat kysyntää ohjelmapalveluille ja muille aktiviteeteille. Työmatkailun oheen tarjottavat palvelut ja tuotteet on suunniteltava lyhytkestoisiksi ja edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan hintansa arvoisiksi. Yksittäisille matkailijoille tarjottavat matkailukeskusten viikko-ohjelmat mahdollistavat elämykset kohtuuhinnalla. Luontoaktiviteetteja tarjoavien yritysten palvelutuotanto saadaan samalla tehokkaaksi ja hinnaltaan kohtuulliseksi sekä yksittäisille asiakkaille helposti saavutettavaksi. Suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kokous- ja kongressimatkailu on levinnyt perinteisistä kokoushotelleista matkailukeskuksiin ja urheiluopistoihin, jotka ovat kehittäneet kokouspalveluita omien toimintojensa ja osaamisensa pohjalta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä Matkailu nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti 9.9.2016 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä ASIAKAS Liikunta ja urheilu PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä Matkailun ohjelmapalvelut 31.10.2016 Susanna Jänkälä ASIAKAS Elintarvike- tuotanto Liikunta ja urheilu Hyvinvointija terveyspalvelut PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat, käyntikohteet/

Lisätiedot

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous 23.9.2014 Päivi Holopainen, Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008-2012 2008 vuoden panos-tuotos -rakenne aikaisemmat historia-analyysit

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Aluepäällikkö Arto Asikainen 1.10.2012 30.4.2013 28.5.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät tulevalle

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot