Matkailun ohjelmapalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun ohjelmapalvelut"

Transkriptio

1

2 Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti Timo Liuksila 10/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Liuksila Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun ohjelmapalvelut Tiivistelmä Matkailun ohjelmapalveluyrityksistä ovat viime vuosina menestyneet erityisesti liikuntasektorin yritykset. Ohjelmapalvelusektorilla oli vuonna yritystä joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 771 miljoonaa euroa. Ala työllistää noin henkilöä. Kokonaisliikevaihdon kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2008 on ollut keskimäärin 17 % raportissa käsitellyissä toimialaryhmissä. Huvipuistojen ja puuhamaiden määrä on kasvanut aiemmasta. Parhaiten ovat kysyntää edelleen kasvattaneet liikuntasektorin yritykset. Myös henkilöstömäärän osalta on eniten kasvanut liikuntasektorin yritykset. Aktiviteetti- ja elämyspalveluyrityksille on tyypillistä usein sesonkiluonteinen yritystoiminta ja alihankkijana toimiminen. Matkailun ohjelmapalvelutuotteita myydään ja tuotetaan usein myös osana maaseutumatkailua. Ohjelmapalvelusektorin kärkiyritysten palvelutarjonta kattaa kokous-, ravintola-, ja aktiviteettipalvelut. Alan ketjuuntuminen ja kytkeytyminen mm. majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksiin tehostaa markkinointia ja lisää yritysten näkyvyyttä. Ketjumaisesti toimivien yritysten kilpailukyky on vahva ympäröivästä tarjonnasta huolimatta. Ne ostavat usein alihankintapalveluina aktiviteetteja pienemmiltä ohjelmapalveluyrityksiltä. Niiden keskittyminen omaan ydinosaamiseen ja räätälöityjen palvelujen tuottaminen alueen kärkiyrityksille avaa usein tien markkinoille. Alan sesonkiluonteisuus ja talouden vaikutukset kysyntään kuitenkin heikentävät yritysten taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Investointivauhti on vielä vuonna 2009 ollut kiivas etenkin liikuntakohteissa ja hiihtokeskuksissa. Toimivat ja laadukkaat rinne- ja välinevuokrauspalvelut sekä hiihtokoulupalvelut lisäävät kohteen houkuttelevuutta. Talvikauden riittävän aikainen alkaminen pyritään varmistamaan tehokkailla lumetusjärjestelmillä. Investointien määrä on kääntynyt laskuun talouden hidastumisen myötä. Yritysten panostukset aineettomiin investointeihin kuten tuotekehitykseen ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi viime vuosina. Parhaillaan käynnissä oleva kysynnän tasaantuminen vaatiikin lisää panostuksia myös uutta kysyntää luoviin tuotteisiin ja innovaatioihin. Laadukas perusinfrastruktuuri kohteissa tarjoaa puitteet monipuolisille ja kuluttajaa kiinnostaville ohjelmapalveluille ja sisällöntuotannolle. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Liuksila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh Asiasanat Matkailu, ohjelmapalvelut, aktiviteetit, käyntikohteet ISSN Kokonaissivumäärä 57 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Timo Liuksila Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om tillverkning av trähus och annan tillverkning av byggnadssnickerier Referat Bland programtjänstföretagen inom turismen har under de senaste åren speciellt företagen inom idrotts- och motionssektorn varit framgångsrika. År 2008 fanns det företag inom programtjänstsektorn och deras sammanräknade omsättning uppgick till 771 miljoner euro. Branschen sysselsätter ca personer. Den totala omsättningen har ökat med i genomsnitt 17 % från år 2007 till år 2008 i de branschgrupper som behandlas i rapporten. Antalet nöjes- och aktivitetsparker har ökat. Bäst har efterfrågan utvecklats för företagen inom idrotts- och motionssektorn. Även antalet anställda har ökat mest hos företagen inom denna sektor. Typiskt för företag som tillhandahåller aktivitets- och upplevelsetjänster är att verksamheten ofta är sä-songsbetonad och att företagen fungerar som underleverantörer. Programtjänster inom turismen säljs och produceras också ofta inom ramen för landsbygdsturismen. Tjänsteutbudet hos toppföretagen inom sektorn programtjänster omfattar mötes-, restaurang- och aktivitetstjänster. Kedjebildningen inom branschen och kopplingen till bl.a. företag inom hotell- och restaurangverksamheten effektiviserar marknadsföringen och ökar företagens synlighet. De kedjeanslutna företagens konkurrenskraft är stark trots det omgivande utbudet. De köper ofta aktiviteter som underleverantörstjänster från mindre programtjänstföretag. Då de koncentrerar sig på sin kärnkompetens och på att producera skräddarsydda tjänster för regionens toppföretag, öppnas ofta vägen till marknaden. Branschens säsongsbetonade karaktär och ekonomins konsekvenser för efterfrågan försvagar dock företagens ekonomiska verksamhetsmöjligheter. Investeringstakten var ännu år 2009 intensiv, framför allt på idrotts- och motionsställen och i skidcentrum. Fungerande och högklassiga pisttjänster, uthyrning av utrusning och skidskolor ökar turistmålets attraktivitet. Genom effektiva snösystem försöker man garantera att vintersäsongen inleds tillräckligt tidigt. Investeringarna har börjat minska i och med att ekonomin har mattats av. Företagens satsningar på immateriella investeringar, såsom produktutveckling, har dock förblivit anspråkslösa under de senaste åren. Den utplanande efterfrågan kräver därför ytterligare satsningar på produkter och innovationer som skapar ny efterfrågan. En högklassig grundläggande infrastruktur på turistmålen erbjuder ramar för mångsidiga programtjänster och innehållsproduktion som intresserar konsumenterna. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Liuksila, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland tfn Nyckelord Turism, programtjänster, aktiviteter, besöksmål ISSN Sidoantal 57 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Käyntikohteiden markkinat Liikunta-aktiviteettien markkinat Luontoaktiviteettien markkinat Tuotanto- ja toimintamenetelmät Toiminnan tulo- ja menorakenne Laatu ja turvallisuus Jakelukanavat Verkostoituminen Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kustannusrakenne Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutokset Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitys Laatu, turvallisuus ja ympäristö Tuotekehitys Lähteet...52 Liite 1: Hyödyllisiä tietolähteitä ja www-osoitteita Liite 2: Vetovoimaisia matkailu- ja käyntikohteita (1000 vierailijaa) Liite 3: Toimialaluokituksen muutokset matkailun ohjelmapalveluissa MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: matkailu- ja palvelualat, puutuoteteollisuus, bioenergia, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, kivi- ja kaivosteollisuus. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online tietopalvelusta; osoitteesta Lähteenä raportissa käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä matkailun ohjelmapalvelujen toimialaraportti on osa toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu seuraavat raportit: Matkailun yleisosa 2010 Matkailun ohjelmapalvelut 2010 Majoitustoiminta 2009 Maaseutumatkailu 2008 Ravitsemistoiminta 2007 Matkailun edistämiskeskuksen kansainvälistymiskatsaus on matkailun yleisosa- raportin liitteenä. Siinä kuvataan alan kysyntää ja kilpailutilannetta verrattuna lähialueisiin ja keskeisiin kilpailijamaihin. Se heijastaa myös Suomen matkailustrategiassa valittujen tuoteteemojen kehittämisen mahdollisuuksia. Raportin laadinnassa on hyödynnetty alan tutkimuksia ja julkaisuja sekä yritysten avainhenkilöiden näkemyksiä. Raportteja laadittaessa on hyödynnetty myös Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEMin Pk-yritysbarometri kyselyä, joka perustuu alan yritysten omiin näkemyksiin niiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Raportti on päivitetty versio vuonna 2009 julkaistusta toimialaraportista. Raportti pyrkii tarjoamaan yrityksille ja toimijoille tiiviissä muodossa ajankohtaista tietoa alan kehitysilmiöistä sekä kehittämistarpeista. Julkaisujen tarkoituksena on palvella yritysten ja alalle aikovien yrittäjien sekä alaan sidoksissa olevien organisaatioiden tarpeita. 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

8 Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ka Toimiala online tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin yrityshankkeiden suunnittelussa ja hankkeiden käsittelyssä. Julkaisu on aiemmin ollut vain viranomaiskäytössä, mutta tästä vuodesta alkaen se on ollut vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä. Kiitän kaikkia julkaisun toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä sekä yrityksiä ja muita tahoja. Turussa Timo Liuksila Toimialapäällikkö MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä laajana eri toimialojen kokonaisuutena, johon kuuluu majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Koko matkailutoimialan liikevaihto vuonna 2008 oli 6,7 miljardia euroa. Matkailun ohjelmapalvelupuolen yritysten liikevaihto yhteensä oli 771 miljoonaa euroa, eli se on noin 12% koko matkailun toimialan koosta. Suomalaisessa matkailukäsitteistössä ohjelmapalvelut ovat yleensä matkailutuotteeseen liittyviä, ohjattuja aktiviteetteja kuten moottorikelkkasafareita, kanoottiretkiä tai esim. kalastustapahtumia eli ns. luontoyrittäjyyttä. Ohjelmapalveluiksi voidaan katsoa myös harrastus- ja virkistyspalvelut, rakennetut aktiviteetti- ja huvikohteet, kilpailutapahtumat sekä kulttuuri- ja taidetapahtumat. Laajemmassa mielessä ohjelmapalveluita Suomessa edustavat mm. hiihtokeskukset, eläintarhat, huvipuistot ja museot. Matkailukysynnän kehittymisen myötä asiakkaat ovat alkaneet vaatia aktiviteetteja ja sen vuoksi viime vuosina investoinnit mm. liikuntahalleihin ja golfkenttiin sekä hiihtokeskuksiin ovat kasvaneet. Suomeen ulkomailta suuntautuvaa kysyntää aktivoidaan mm. luontoon liittyvillä ohjelmapalvelujen tarjonnalla. Kehitys on sama koko Suomessa. Matkailukeskuksia kehitetään aktiivisesti sekä Pohjois- että Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa painopiste on hiihtokeskuksissa ja eteläisessä Suomessa alueilla, joissa sijaitsevat mm. merkittävimmät kongressikeskukset. Ohjelmapalveluja tuotetaan matkailukeskusten oheispalveluina siihen erikoistuneiden yritysten toimesta. Asiakaslähtöisesti suunniteltujen ohjelmien lisäksi matkailukeskuksissa on tarjolla myös kiinteitä viikko-ohjelmia. Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa (TOL 2008) luokitellaan pääosa ohjelmapalveluista virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin: Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

10 Taulukko 1: Ohjelmapalveluyritykset 2008 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitiet.puut., eläintarh. ja luonnonpuist Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yrityskanta. Ohjelmapalvelujen, erilaisten käyntikohteiden ja urheiluaktiviteettien kokonaisliikevaihto oli vuoden 2008 verotustietojen mukaan n. 770 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu oli 17 % edellisestä vuodesta. Yritykset toimivat usein myös mm. majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla, mikä vaikeuttaa toiminnan kokonaislaajuuden arviointia. Toiminnot sijoittuvat usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Luontoaktiviteettiyritysten pitäisi olla uuden TOL-luokituksen mukaan helpommin seurattavissa. Tässä raportissa on tarkasteltu matkailun käyntikohteita, urheilutoiminnasta erityisesti hiihtokeskuksia sekä aktiviteeteista safaritoimintaa ja pieniä ohjelmapalveluyrityksiä edellä taulukoidun toimialaluokituksen mukaisin tiedoin. Raportissa ohjelmapalveluiden alasektoreita käsitellään kolmena pääryhmänä. Käyntikohteiksi (TOL 9102, 9104, 9321) on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat Liikuntakohteiksi (TOL 9311, 9313, 93291) on nimetty mm. urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtohissit ja laskettelukeskukset. Ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 7990,) on nimetty safaritalot ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset. MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Klusteriajattelun mukaan matkailun ohjelmapalvelut kytkeytyvät tiiviisti myös muihin elinkeinoihin. Ohjelmapalveluja läheisesti koskettavan elämysteollisuuden osaamiskeskuksen muodostavat matkailu, kulttuuri- ja viihdeteollisuus sekä liikunta ja urheilu. Matkailu kytkeytyy eri näkökulmista myös mm. terveyteen ja hyvinvointiin, vapaa-aikaan yleensä sekä työmatkailun saralla luonnollisesti teollisiin keskittymiin. Sisältötuotannon liittyminen mm. uusmediaan ja IT- teknologiaan on kiinteä etenkin käyntikohteissa ja huvipuistojen sisältötuotannossa. Graafisen osaamisen taito korostuu sisältötuotannossa mielikuvien luomisessa. Erilaiset GPS-paikannukseen perustuvat sijainti-, reitti- ja turvasovellukset sekä älykorttijärjestelmät ovat kiinteä osa ohjelmapalveluja. Uutena alalle on tulossa erilaisiin mobiileihin päätelaitteisiin liittyvät sovellukset, jotka ohjaavat ja informoivat kuluttajaa. Markkinointi ja esitetuotannon siirtyminen Internetiin mahdollistaa esim. nopean uuden tuotteen lanseerauksen ja tuotekehityssyklin nopeutuksen. Tiedon jakelu ja varaustoiminnot verkkopalvelujen kautta esim. myyntiorganisaatioihin tapahtuvat sähköisesti nopeasti ja kustannustehokkaasti. Erityisesti verkon kautta yrittäjille tarjottavat varausjärjestelmät ovat tulevaisuutta. Elintarviketuotanto sekä ohjelmapalveluihin liittyvä ruokakulttuurin ja ruokaperinteen hyödyntäminen ovat tärkeä osa matkailuelämystä. Elintarviketuotanto kytkee ohjelmapalvelut tiiviisti myös elintarvikealan tuotekehitykseen, jossa haetaan kannattavuutta erikoistumisella. Pienimuotoinen elintarvikkeiden jatkojalostusteollisuus voi saada uusia markkinoita paikallisesti esim. riistalihan ja kalan uusista tuotteista. Matkailun ja elämystuotannon klusterissa matkailu yhdistyy luoviin toimialoihin, kuten muotoiluun, sisällöntuotantoon sekä viihde- ja kulttuurituotantoon. Luovasti teknologisilla ratkaisuilla höystettynä elämystuotanto on todellinen mahdollisuus luoda matkailuun uusia liiketoimintamalleja ja lisätä alan kansainvälistä kilpailukykyä. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

12 Taulukko 2: Matkailun kytkennät lähi- ja tukitoimialoihin Tuotantopanokset Markkinointipalvelut - elintarviketeollisuus - matkanjärjestäjät - kasvinviljely - matkatoimistot - puutarhatalous - yhteisöt - juomien valmistus - markkinointipalvelut - tukkukauppa - huonevarauspalvelut * Tuotantovälineet Vetovoimatekijät - talonrakennus - huvipuistot, puuhamaat - kiinteistövuokraus - museot ja näyttelyt - jäähdytys- ja tuuletus - näyttämö- ja konserttitoiminta - laitteiden valmistus - urheiluhallit ja kentät - tietoliikenneverkot, ohjelmistot* ja kassajärj. valm. - muut virkistyspalvelut - taloustavaroiden valmistus - messut ja tapahtumat - vähittäiskauppa Tuotannontekijäin ylläpito Ohjelma- ja viihdepalvelut - kiinteistönhoito - ohjelmatoimistot - pesulatoiminta - sisällöntuotanto - siivoustoiminta - muut oheispalvelut - etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu - välinevuokraus * -henkilöstövuokraus * -kongressi- ja kokouspalvelut * Liikennevirrat - linja-autoliikenne - rautatie- ja lentoliikenne - laivaliikenne - tiestö Lähde: ETLA, * raportin laatijan täydennyksin MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Yrityskantaan luetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritykset, joiden liikevaihto on vähintään euroa ja työllistävyys 0,5 henkilötyövuotta. Toimialan rakenteen tarkastelussa suurimmat ns. safaritalot ovat kirjautuneina toimialaan 799 eli varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Toimipaikkojen määrä on kasvanut kaikissa toimialaryhmissä, paitsi museopuolella. Osa tilastojen muutoksesta verrattuna aiempaan, johtuu TOLluokituksen muuttumisesta. Tilastoinnista puuttuu maaseutumatkailun osana tuotetut ohjelmapalvelut, joiden liikevaihtotiedot ovat usein osana maatilaverotusta. Seuraavissa taulukoissa (3-5) on kuvattu alan kehitystä vuosina Tilastokeskuksen yrityskannan mukaan toimipaikkojen määrän, liikevaihdon ja henkilöstön määrän osalta (TOL 2008). Yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut n. 13 % vauhdilla. Mielenkiintoisin havainto liittyy huvi- ja teemapuistojen määrän kasvamisen 21% ja kuntokeskuksien määrän edelleen lisääntyminen 20%. Vuodesta 2006 vuoteen 2008 varauspalveluiden ja matkaoppaiden palvelujen toimipaikkamäärä on kasvanut 23%, kun taas museoiden määrä on palannut takaisin 2006 tasolle. Taulukko 3: Toimipaikat Muutos % ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitiet.puut., eläintarh. ja luonnonpuist Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri, Toimialaluokitus TOL TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

14 Taulukko 4: Liikevaihto (1000 euroa) Muutos % ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitiet.puut., eläintarh. ja luonnonpuist Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri, Toimialaluokitus TOL Taulukko 5: Henkilöstö Muutos % ed. vuodesta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym , Museoiden toiminta , Kasvitiet.puut., eläintarh. ja luonnonpuist , Urheilulaitosten toiminta , Kuntokeskukset , Huvi- ja teemapuistojen toiminta , Hiihto- ja laskettelukeskukset Yhteensä ,2 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri, Toimialaluokitus TOL Käyntikohteiden yritysrakenne Sektorin kokonaisliikevaihto v oli 88,4 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu on ollut kohtuullista eikä merkittäviä muutoksia ole tapahtunut. Uusia toimipaikkoja on syntynyt alalle museoita lukuun ottamatta. Konkurssit ovat olleet alalla harvinaisia ja konkurssin uhatessa kohteille löytyy yleensä jatkaja tai uudelleenjärjestely lyhyen ajan kuluessa. Liikevaihto on kasvanut ainoastaan huvipuistojen kohdalla. Käyntikohteet ovat usein alueensa matkailukysynnän vetureita. Pääosa kohteista on julkisen organisaation, kunnan, säätiön tai muun yhteisön ylläpitämä tai tukema. Käyntikohteiden määrä tuskin tulee merkittävästi kasvamaan tulevinakaan vuosina. Kysyntä on pääosin kotimaista eikä käyntikohteiden vuotuisissa kävijämäärissä ole ollut merkittävää vaihtelua. Uudet kohteet ovat usein kauppakeskustyyppisiä, missä on tarjolla esim. kylpylä ja viihdepalveluita. MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 2.1.2 Liikuntakohteiden yritysrakenne Tilastokeskuksen yrityskannassa urheilutoimintaan (TOL 9311, 9313 ja 93291) kuuluvat urheilulaitokset, kuntokeskukset, hiiihto- ja laskettelukeskukset. Ryhmään kuuluu niin golfkentät kuin hiihtoputket. Urheiluseurojen liiketoiminta on TOL- luokituksessa eriytetty omaksi ryhmäkseen (TOL 93120). Urheiluopistot kilpailevat myös aktiivisesti matkailusektorilla ja tarjoavat tuotteitaan monipuolisesti golfista ratsastukseen sekä erilaisiin aktiviteetteihin. Urheilutoiminnan yritykset kerryttivät noin 362,5 milj. euron kokonaisliikevaihdon vuonna 2008, jossa on nousua 21,7% verrattuna vuoteen Työvoiman määrä kasvoi 3851 henkilöön. Liikuntasektorin yritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan voimakkaasti viime vuosina. Ketjumaisesti toimivat kuntosalit ja liikuntakeskukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa aktiiviliikkujien keskuudessa Ohjelmapalveluyritysten toimintamalli Ohjelmapalveluyritysten niin määrä, liikevaihto kuin henkilöstökin on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 vuoteen Toimialan yritysten kokoa kuvaa hyvin suhdeluku työntekijöitä/ yritys ja sen mukaan yksi alan yritys työllistää keskimäärin 1,6 henkilöä. Safaritoiminnan lisäksi useimmiten asiakas saa kuljetukset, majoitukset, ruokapalvelut ja aktiviteetit samasta yrityksestä. Alan menestyneimmät yritykset ovat tunnettuja tuotenimiä, joiden palvelutuotanto perustuu usein alihankintana ostettaviin tuotemoduuleihin. Pienet aktiviteettiyritykset keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja palvelun tuottamiseen. Isoimmissa matkailukeskuksissa erilaisia ohjelmapalveluyrityksiä saattaa olla kymmeniä. Yritysten kehitys riippuu pitkälti yleisen taloustilanteen kehityksestä ja sitä kautta mm. matkailukeskusten kysynnän kehityksestä. 2.2 Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Palvelualojen yrityksissä henkilöstömäärän kehitys on ollut viime vuosina positiivinen ja niissä on oletettavasti tapahtunut pieni taittuminen vuonna Toimiala Onlinen tilaston mukaan työtekijöiden määrä on kasvanut suhteellisen tasaisesti useimmilla aloilla. Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n keväällä 2010 teettämässä PK-yritysbarometri - kyselyssä 20% yrityksistä arvioi palkkaavansa lisää henkilökuntaa ja tämä on positiivisempi tulos kuin vuonna 2009, jolloin reilu 10% oli aikeissa palkata lisää. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

16 Kuva 1: PK- yritysten henkilöstömäärän kehitys vuosina Hiihto- ja laskettelukeskukset 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 9313 Kuntokeskukset 9311 Urheilulaitosten toiminta 9104 Kasvitiet.puut., eläintarh. ja luonnonpuist Museoiden toiminta 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Lähde: TEM / Toimiala Online. Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: matkailupäälliköt ja -virkailjat, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Kuva 2: Työvoiman kohtaantotilanne matkailualalla, tammi - toukokuu 2010 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lähde: TEM. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa ns. vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Toukokuussa 2010 työ- ja elinkeinotoimistot eivät raportoineet sellaisista matkailualan avoimeksi ilmoitetuista paikoista, joihin olisi ollut vaikea löytää työvoimaa. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

18 1.3 Toimialan alueellinen jakauma Käynti- ja liikuntakohteiden sekä aktiviteettien toimipaikkojen jakautuminen ELY-keskuksittain on koottu alla olevaan taulukkoon. Alueellisesti toimipaikkoja on eniten Uudellamaalla ja Lapissa. Alueellinen jakauma ei ole vuosikausiin muuttunut ja perustuu eri alueiden omiin vahvuuksiin. Tilastoluvut antavat karkean kuvan alueellisesta yritysten jakautumisesta. Taulukko 6: Yritysten toimipaikat ELY- keskusalueittain Kasvit..puut., 9313 Kunto- 799 Varaus 9311 Urheilulaitosten teemapuisto- ja laskettelu Huvi- ja Hiihto- ELY-keskusalue -palv., matkao. ym. toiminta jen toiminta kesk Museot eläintarh., kesk. l.puist. Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri,.. = tietoa ei saatavilla. 1.4 Yrityskannan muutokset Toimialan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärät vuosilta on koottu seuraavaan taulukkoon. Aloittaneiden yritysten määrä nousi tasaisesti vuoteen 2008 asti ja lamavuonna 2009 aloittaneiden määrä päätyi laskuun. Yllättäen kansantalouden tilan vaikutus lopettaneiden määrään ei korreloinutkaan, vaan lopettaneiden määrät jopa väheni. Tosin kyseessä on niin pieni määrä yrityksiä joissakin luokissa, että pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei pysty tekemään. Varsinkin ohjelmapalvelupuolen yritysten määrä on kasvanut tasaisesti mutta talouden kehityksen nopea hidastuminen on laskenut uusien yritysten perustamisaktiivisuutta MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 ohjelmapalvelusektorilla. Laman vaikutukset alkavat oletettavasti näkyä lopettamisissa vasta vuonna 2010 vaikka toisaalta yrityksistä osa toimii tälläkin hetkellä sivutoimisesti ja varmasti siirtymää siihen suuntaan on ollut kysynnän hiipuessa. Taulukko 7: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset, Varauspal., matkaopp. palv. ym Museoiden toiminta Kasvitiet., eläintar. ja luon.puist Aloittaneita Lopettaneita 9311 Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Varauspal., matkaopp. palv. ym Museoiden toiminta Kasvitiet., eläintar. ja luon.puist Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Ohjelmapalveluyritysten konkurssiriski on edelleen pieni samoin kuin käyntikohteissa, jotka ovat alueensa keskeisiä vapaa-ajan matkailun vetovoimatekijöitä. Omistajina niissä on usein kuntia ja yhteisöjä, jolloin konkurssin uhatessa niille yleensä löytyy jatkaja tai omistuksen uudelleen järjestely lyhyen ajan kuluessa. Jatkuvasti kiristyvä kuntatalous on pakottanut kuntia arvioimaan tarkemmin suhtautumistaan käyntikohteisiin, koska niiden varaukseton tuki ei ole jatkunut kaikissa tapauksissa vaan toimintoja on lopetettu/jatkajia haettu. Liikuntatoimen toimialalla konkurssit ovat suhteellisen harvinaisia toimipaikkojen lukuisaan määrään nähden. 1.5 Alan suurimpia yrityksiä Matkailun ohjelmapalveluyrityksistä suurimmat ovat käyntikohteita ja hiihtokeskuksia, joilla on myös majoitus- ja ravitsemustoimintaa. Merkittävä osa sektorin yrityksistä palvelee pääasiassa paikallista kysyntää kuten ratsastustallit, golfkentät ja sisäliikuntahallit. Seuraavassa taulukossa on joitain matkailun kannalta merkittäviä alan yrityksiä. Yritykset eivät ole suuruusjärjestyksessä. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

20 Taulukko 8: Alan suurimpia yrityksiä (liikevaihto vuonna eur) Käyntikohteita Lasten Päivän Säätiö Tampereen Särkänniemi Oy ( ) Muumimaailma Oy (6 309) Wasalandia Oy Ab (ulkomainen omistus) Tervakosken puuhamaa (ulkomainen omistus) Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy (3 481) Ähtärin eläinpuisto Oy (1 313) SeaLife Helsinki Oy (2 431) Liikuntayrityksiä Huippupaikat Oy (8 543) Rukakeskus Oy (16 257) Oy Levi Ski Resort Ltd (11 607) Hiihtokeskus Himosvuori Oy (3 189) Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy (6 537) SATS Finland Oy (6 822) Elixia Finland Oy ( Aktiviteettiyrityksiä Arctic Safaris Oy (8 439) Lapin Safarit Oy (3 957) Rukapalvelu Oy (2 568) Seikkailulaakso Oy (1 634) Rukasafaris Oy (1 460) Suomen Luontomatkat Oy (892) Fishing Lords Oy (605) Lähde: Asiakastieto. MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 2 Markkinoiden rakenne ja kehitys 2.1 Markkinoiden kokonaiskuva Ohjelmapalveluyritysten toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia mm. viimeisen parin vuoden aikana. Teollisuusyritysten rakennejärjestelyt ja koko maailmaa koskeva finanssikriisi ovat vaikuttaneet alan palvelujen kysyntään. Myös pk- yritysten tilanne heikkeni parin vuoden aikana, kun kasvu kääntyi lamaksi. Kasvun hidastuminen ja yritysten tarve kustannussäästöihin on vaikuttanut vähentävästi mm. erityyppisten virkistys- ja ohjelmapalveluyritysten palvelujen käyttöön. Kuten kuvasta 2 voidaan havaita matkailupuolella kaikki muut alat ovat kärsineet lamasta, mutta liikunta- ja huvipuolella kasvu näyttää jatkuvan. Kuva 2: Matkailualan eräiden sektoreiden liikevaihdon kehitys koko maassa /2010 (trendisarja, indeksi 2005=100) Matkailu-klusteri 791, 799 Matkatoimistot, matkanjärjestäjät sekä varauspalvelut 93110, 93130, 93210, Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistystoiminta Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Yritysten menestymisen kannalta kohteiden saavutettavuus ja laadukkaat palvelut ovat keskeinen kilpailutekijä. Lisäksi markkinoiden tuoma vaatimus on tuotteiden laatu sekä kasvava kuluttajien ympäristötietoisuus. Samaan aikaan kansainvälisen matkailun ulkoiset uhkatekijät kuten sodat, terrorismi ja ympäristötuhot ovat lisääntyneet ja turvallisuus on eräs matkakohteen valinnan keskeisiä asioita. Markkinat segmentoituvat ja tuotteiden markkinointi on kohdennettava entistä huolellisemmin. Kansainvälisten markkinoiden tilanteeseen on tuote- ja teemakohtaisesti paneuduttu tarkemmin matkailun yleisosan liitteenä olevassa kansainvälistymiskatsauksessa. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

22 Kuva 3: PK-yritysbarometri 2010 kyselyn tulokset yritysten näkymistä verrattuna vuoden takaiseen. Liikevaihto Tilausten määrä Yrityksen kannattavuus Kapasiteetin käyttöaste Tuott./palveluiden hinnat Vakavaraisuus Tuotekehityspanostukset Tuotantokustannukset Investointien arvo Henkilökunnan määrä Viennin arvo Tuonnin arvo 0% 20% 64,5% (129) 58,7% (115) 54,8% (109) 50,0% (96) 46,7% (93) 44,2% (88) 39,1% (70) 38,3% (69) 28,4% (54) 20,0% (40) 14,8% (13) 11,1% (10) 40% % 29,0% (58) 38,3% (75) 42,2% (84) 48,4% (93) 52,3% (104) 50,3% (100) 58,1% (104) 56,1% (101) 63,7% (121) 75,0% (150) 79,5% (70) 81,1% (73) 80% 6,5% 5,5% 5,6% 7,9% 5,0% 5,7% 7,8% (7) 100% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. PK-yritysbarometrin 2010 kuviosta (kuva 3) näemme, yritysten suhtautuvan seuraavan vuoden aikana liikevaihdon kehittymiseen positiivisesti verrattuna tutkimushetken tilanteeseen (02/2010), jopa 65% uskoo liikevaihtonsa kasvavan. Tällä perusteella voitaisiin olettaa laman jäävän lyhytaikaiseksi alalla. Henkilökunnan määrässä suurin osa ei usko juuri muutoksia tapahtuvan, mikä osaltaan kuvaa hyvin tilannetta, koska keskimäärin yritykset ovat pieniä. Pk-yritysbarometrissä kysyttiin myös yritysten suhdetta kasvuun ja sen osatekijöihin. Kuvasta 4 selviää, että ainoastaan 8 % yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia. 55% ilmoittaa kasvavansa jos mahdollisuuksia avautuu. Ainoastaan 9% ilmoittaa että kasvutavoitteita ei ole. Tärkeimpänä kasvukeinona yritykset pitävät uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä (61%) ja myynnin ja markkinoinnin kehittämistä kotimaassa (59%). Verkostoitumiseen kasvun keinona uskoo 46% ja viennin kehittämiseen ainoastaan 10%. Kyselyssä kartoitettiin myös yrityksen kasvutavoitteiden puuttumista. Puolet yrityksistä piti yrityksen nykyistä kokoa sopivana ja sen olevan merkittävin tekijä kasvuhaluttomuudessa. Toisena oli 33% osuudella yrittäjän omien voimavarojen puuttuminen kasvun suhteen. Ainoastaan 17% ilmoitti riskin karttamisen olevan pääasiallinen syy. MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Kuva 4: PK-yritysbarometri 2010 kyselyn mukaan yritysten suhtautuminen kasvuun Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 8,4% (17) Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 55,4% (112) Pyrimme säilyttämään asemamme (ja tämä edellyttää kasvua) 26,2% (53) Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 8,9% (18) Yrityksemme toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1,0% (2) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. Kasvuun liittyvien kysymysten tuloksia voidaan peilata yrittäjille esitetyn yrityksen kehittämistarpeita koskevan kysymyksen kautta. Puolet yrityksistä näki suurimmat kehittämistarpeet markkinoinnissa ja myynnissä, 14% ilmoitti, että yrityksessä ei ole ollenkaan kehittämistarpeita ja 10% olisi valmis panostamaan henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen. Verkostoitumiseen liittyvää kehittämistarvetta on joka kymmenennessä yrityksessä. Useimmat suomalaiset pienyritykset kaipaisivat kehittämistä myynnissä ja verkostoitumisessa aihetta käsittelevien tutkimustenkin mukaan. 2.2 Kotimaan markkinat Kotimaan kysyntä painottuu vapaa-ajanmatkailuun sekä yritysten kokous- ja kongressimatkailun oheispalveluihin. Tuotteet on suunniteltava lyhytkestoisiksi ja edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan hintansa arvoisiksi. Matkailukeskusten viikko-ohjelmissa palvelutuotanto saadaankin tehokkaaksi ja usein hinnaltaan kohtuulliseksi. Sekä koti- että ulkomaisista majoitusvuorokausista yli 80 % liittyy vapaa-ajanmatkustukseen. Kaikkiin matkustusmotiiveihin liittyviä yöpymisiä oli v noin 18,6 miljoonaa, joka on noin miljoona vuorokautta vähemmän kuin vuonna Suurin pudotus koettiin ulkomaisten matkailijoiden määrässä. Kun huomioidaan lisäksi käyntikohteiden päiväkävijät ilman yöpymistä, voidaan päätyä johtopäätökseen, että aktiviteettiyrityksillä ja käyntikohteilla on miljoonien asiakkaiden potentiaaliset markkinat. Merkittävää matkailuvetovoimaa ei kaikilla alueilla kuitenkaan ole majoitus- tai käyntitilastojenkaan mukaan. Kasvukeskuksissa kysyntä on usein työmatkailupainotteista ja siksi yrityksen vahvuus kotimaisilla markkinoilla voi olla myös strategisesti oikea valinta. Ulkomaisille markkinoille meno vaatii huomattavasti enemmän resursseja ja pitkäjänteisyyttä. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

24 Niiden ollessa rajalliset, on luontevampaa pyrkiä kansainvälisille markkinoille yhdessä suurempana alueena, jolloin onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat. 2.3 Kansainväliset markkinat Aktiviteettien tarjonta on runsasta myös kansainvälisillä markkinoilla ja Suomen kanssa kilpailevia maita etenkin talviaktiviteettien osalta lähialueella ovat mm. Ruotsi ja Norja sekä Keski- ja Itä Euroopan hiihtokeskukset. Aktiviteettitarjonta on lähes sama pohjoisessa esim. koiravaljakoista vaellukseen ja kohteiden saavutettavuus on erittäin hyvä Suomen päämarkkina-alueelta. Kansainvälistä kysyntää ja tarjontaa on tarkasteltu tarkemmin erillisessä kansainvälistymiskatsauksessa Matkailun yleisosa raportin liitteenä. Näkyvimpiä aktiviteettikohteita maailmalla ovat mm. suuret huvipuistot ja eläintarhat kuten Disneyland. Golfin merkitys tietyn matkailualueen tarjonnassa on alueen profiilia muokkaava ja matkakohteen valintaan vaikuttava tekijä lajin harrastajalle. Suomalaistenkin suosiossa on mm. Espanja ja Viron ja Baltian alue, mistä on muodostunut merkittävä kilpailija mm. eteläisen Suomen golfkentille, kylpylöille ja aktiviteettitarjonnalle. Euroopassa on laaja valikoima matkailukohteita teema-, viihde- ja vesipuistoista eläin- ja safaripuistoihin. Niille on ominaista jatkuva kehitys uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksien ja asiakkaiden mieltymysten mukaan. Kansainvälinen huvipuisto-omistus on jo myös Suomessa mm. Wasalandian, Puuhamaan, Serenan, Tropiclandian ja Visulahden omistuksen kautta. Yrityksien nykyinen omistaja, espanjalainen Aspro Ocio, omistaa 40 vesipuistoa ympäri Eurooppaa. Aspron puistoja löytyy mm. Espanjasta, Ranskasta, Portugalista, Sveitsistä ja Englannista. European Association of Zoos and Aquaria eli EAZA on Eurooppalaisten eläin ja vesipuistojen kattojärjestö. Sillä on Euroopassa 327 jäsenpuistoa 36 maassa. Luontoaktiviteetteja tuotteistetaan kaikkialla kansainvälisillä markkinoilla eikä volyymilukuja niistä ole juurikaan saatavissa. Suomesta kiinnostuneet matkanjärjestäjät pitävät Suomen keskeisimpinä kilpailijamaina Ruotsia ja Norjaa ja Suomeen nähden heikompina Irlantia, Venäjää ja Viroa. Viro ja Venäjä tarjoavat mm. metsästystä ja kalastusta. Niiden valtteina ovat koskemattomat erämaat ja yleensä saalistakuut sekä saavutettavuus. Suomen vetovoima kongressimaana on hyvä laadukkaan ja turvallisen imagon ansiosta. Suomen argumentteja kilpailussa ovat myös ympäristöystävällisyys ja kokousten toimivuus. Kokouksien yhteydessä toteutettavat oheismatkat ohjelmapalveluineen ovat merkittävä asiakaskohderyhmä. Vuonna 2009 Suomessa järjestettiin 432 kansainvälistä kongressia. Kongressien määrä on laskenut vuodesta 2007, jolloin järjestettiin 486 kongressia. Suomessa pidettiin v UIA:n listauksen mukaan 18. eniten kansainvälisiä kongresseja, sijoitus laski aiemmasta vuodesta yhden pykälän. Sijoitus on hyvä suhteessa muihin pohjoismaihin ja vain Ruotsi on edellä sijalla 12. MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 2.4 Käyntikohteiden markkinat Suomen käyntikohteissa oli vuonna ,5 miljoonaa kävijää (v ,4 milj.) viimeisimmän käytettävissä olevan tilaston mukaan. Kävijämäärien ero johtui osittain muutamien isojen kohteiden poisjäännistä, jolloin kokonaismäärän osalta ei voi tehdä vuosittaista vertailua. Lisäystä tapahtui mm. keskimääräisesti eniten festivaalit ja kulttuuritapahtumissa, hiihtokeskuksissa ja luontokeskuksissa. Oleellista kävijämäärissä on niiden kokoluokka, joka auttaa arvioimaan markkinan kokoa. Matkailukohteiden asiakaskunta on pääsääntöisesti kotimaisia lapsiperheitä ja ryhmämatkailijoita. Ulkomaalaisten osuus kasvoi hieman ja oli v n. 12,6 % (11 % v. 2006) mikä merkitsee karkeasti noin 3,5 miljoonaa kansainvälistä vierailijaa. Määrällisesti eniten ulkomaisia kävijöitä oli kylpylöissä ja vapaa-aikakeskuksissa sekä kirkoissa ja muissa kirkollisissa kohteissa. Kyselyssä oli 478 matkailukohdetta ja vastanneita kohteita ja tapahtumia oli 410. Useiden vetovoimaisten käyntikohteiden sijainti samalla alueella vahvistaa myös yksittäisten kohteiden menestymistä. Menestyäkseen matkailukohteen tulee saavuttaa kävijän minimitavoite. Tällöinkin edellytys on, että yrityksen oma liiketoiminta kattaa toteutetut investoinnit. Suunniteltaessa unohtuu helposti alkumarkkinoinnin vaatimat huomattavat markkinointibudjetit, jatkuva käyttöpääoman tarve sekä muutaman vuoden tähtäimellä välttämätön uudistamisinvestointi. Toiminta lähtee usein käyntiin vauhdikkaasti, kun saadaan uusi kohde markkinoille, mutta pidemmällä tähtäimellä kohteen pitää olla uusiutumiskykyinen menestyäkseen. Uusia käyntikohteita ollaan parhaillaan tavoittelemassa useammassakin kaupungissa Suomessa. Liitteenä (liite 2) olevassa taulukossa on koottu matkailu- ja käyntikohteiden kävijämääriä Matkailun edistämiskeskuksen Taloustutkimus Oy:llä v teettämästä kävijätutkimuksesta. Kyseessä on viimeisin tutkimus, koska vuosilta ei selvitystä enää tehty. Tutkimuksesta käy hyvin ilmi vuosittaiset volyymit. 2.5 Liikunta-aktiviteettien markkinat Liikuntamatkailu käsitteenä sisältää ulkopaikkakuntalaisten matkan yhteydessä hyödyntämät liikuntapalvelut. Kyse on myös vapaa-ajan matkailijoista, joiden matkan motiivina on osallistuminen liikunnallisiin aktiviteetteihin, tapahtumiin tai näiden seuraamiseen. Matkailua edistäviä liikuntalajeja ovat mm. maastohiihto, laskettelu, golf ja erilaiset sisäliikuntamuodot kuten keilailu. Viime aikoina alalle on tullut uusia toimijoita uusien konseptien kanssa. Alalla on parhaillaan yhtenä erottautumistekijänä ekologisuus. Sektorilla on runsaasti yrityksiä, joista tyypillisimpiä ovat hiihtohissi-, golf-, jäähalli-, squash-, keilailu ja muut liikuntahalliyritykset. Alalla toimii myös kuntosaliketjuja, joista esimerkkinä 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

26 SATS. Ulkomaisia matkailijoita vetää Suomeen mm. maastohiihto, laskettelu ja muu luonnossa tapahtuva liikunta. Maastohiihdon aktiivisia harrastajia on Suomessa arvioitu olevan lähes Suomeen rakennettujen kaupallisesti toimivien hiihtoputkien kannattavuus on jäänyt toistaiseksi heikoksi, viimeaikaisten esimerkkienkin valossa. Niiden tulisi ehdottomasti sijaita matkailutai väestökeskittymäalueilla, jolloin riittävät asiakasmäärät voitaisiin saavuttaa kannattavan toiminnan varmistamiseksi. Viime vuoden hyväluminen talvi piristi välinekauppaa ja voidaan olettaa, että välineinvestoinnit tulevat näkymään harrastajamäärissä tulevanakin talvena. Suomessa on n. 100 hiihtokeskusta, joista viidennes on vetovoimaltaan luokiteltavissa valtakunnallisiksi. Valtakunnallista vetovoimaa omaavat keskukset sijaitsevat pääosin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Hiihtokeskusten myynnin volyymi Suomessa oli kaudella 09/10 seuraava; hissilippumyynti n. 49,7 milj. euroa, jossa oli laskua edellisestä kaudesta -2,7%, johtuen lähinnä kvkysynnän heikentymisestä ja mm. tuhkakriisistä. Hiihtokoulumyynti oli n. 2,5 milj. euroa ja vuokraamomyynti n. 14,3 milj. euroa. Molemmissa oheispalveluissa oli laskua edellisestä kaudesta samojen syiden vuoksi. Hissilipputulomyynnistä 10 suurimman keskuksen osuus on yli 71,8 %. Hiihtokeskusten laskettelupäiviä kertyy n. 2,8 miljoonaa. Harrastajien määrä on 1,1 miljoona ja tästä aktiivisten osuus on 86%. Hiihtokeskusten investointien huippuvuosi osui kaudelle 07/08 ollen lähes 42 milj. euroa. Viime vuosi oli investoinneissa alhaisin pitkään aikaan. Kuluvalle kaudelle ollaan kuitenkin investoimassa Suomen hiihtokeskusyhdistyksen mukaan 21,4 miljoonan euron edestä. Erityisesti on panostettu mm. rinteiden hissikapasiteettiin, lumetusjärjestelmiin, uusiin rinnealueisiin ja välinevuokrauspalveluihin. Merkittävä kilpailutekijä matkailukeskusten välillä on lisäksi laadukas majoitus- ja ravitsemuspalveluiden tarjonta. Golfkenttiä on Suomessa n. 130 ja seurojen jäseninä olevia pelaajia on n , jossa oli kasvua n aiempaan verrattuna. Kentät ovat pääosin aktiivipelaajien omistuksessa ja kenttien toimintaa ylläpidetään vuosi-, jäsen- ja green fee- maksuilla. Lisätuloa seurat saavat mm. ravintola- ja ateriapalveluista, joiden käyttöä olisi mahdollista hyödyntää muunkin matkailun palveluissa. Muun golfiin liittyvän toiminnan kerrannaisvaikutukset ovat merkittävämmät kuin itse Green fee -tulo. Eräs uusista toteutusmalleista on mm. lomaosakkeeseen kytketty pelioikeusosake, jonka avulla voidaan lisätä myös viipymää alueella. MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 2.6 Luontoaktiviteettien markkinat Yritystoimintana luontoaktiviteetit tarjoavat matkailijoille luontoon liittyviä ohjattuja ja maksullisia ohjelmallisia toimintoja, joiden tavoitteena on tuottaa elämyksellisiä kokemuksia kuten villieläinten tarkkailu tai opastetut kalastusretket, koskenlasku, vaellus, melonta jne. Kannustematkailu liittyy usein luontoaktiviteetteihin ja sen merkittävimmät kohdealueet Suomessa ovat Uusimaa, Lappi ja Kainuu. Kiinnostavia alueita ovat myös Suomen saaristoalueet. Eri kohteiden kehitystä incentive- kohteiksi estävät useimmiten mm. majoitusja ravitsemispalvelujen laatutaso ja kapasiteetti, kulttuuriosaamisen sekä luotettavan ohjelmapalvelutarjonnan puute. Kansainvälisessä tarkastelussa esim. Espanja on varsin suosittu kohdemaa kannustematkailussa, koska se voi tarjota korkeatasoisen majoituksen, kansainvälisen kulttuuritarjonnan ja - ohjelmat. Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat myös yritysten kannustematkakohteiden valintaan, mikä on Suomen näkökulmasta toimintaa tukeva asia. Suomalaiset yritysryhmäasiakkaat ovat monelle yritykselle myös strateginen valinta. Ohjelmat koostuvat mönkijä- ja moottorikelkkasafareista, kalastusmatkoista ja seikkailuohjelmista. Asiakkaan osallistumista edellyttävät tarinat, roolipelit ja historialliset tapahtumat ovat myös tulleet tuotteistetuiksi. Valtaosa yrityksistä toimii kuitenkin tavanomaisemmilla markkinoilla hyödyntäen kohteeseen jo saapuneita matkailijoita, joiden tavoittamiseksi alueille on kehitetty edullisia ja lyhytkestoisia viikko-ohjelmia. Aktiviteettitarjonta ja kilpailu Suomen eri osissa on kasvanut kaiken aikaa. Talviaktiviteeteista yleisimpiä ovat kelkka-, mönkijä-, koira- ja porosafarit sekä hiihtovaellukset. Kiinnostavia kesätuotteita on melonta, kalastus, pyöräily, vaellus ja patikointi. Kalastus vaatii hyvän tuotteistuksen että se olisi matkanjärjestäjien kannalta kannattava tuote. Alan kehittämiseksi on tehty hyvää tuotekehitystyötä ja saariston luontotuotepalvelut mielletään kansainvälisillä markkinoilla varsin kiinnostavaksi alueeksi. Saariston matkailutuotteet liittyvät luonnostaan pääosin kesään ja veteen kuten mm. kalastus, veneretket ja risteilyt sekä saaristokulttuuri. Ulkomaiset matkailijat, erityisesti venäläiset, ovat kiinnostuneita kalastusmatkoista. Eri tuoteryhmissä on syytä kiinnittää huomiota kiinnostavuuden lisäksi tuotteen volyymimahdollisuuksiin sekä elinkaaren vaiheeseen markkinoilla. Nykytietojen valossa maastohiihto ja moottorikelkkasafarit voidaan rakentaa volyymituotteiksi. Moottorikelkkailun kasvumahdollisuuksia rajoittaa monin paikoin kunnollisten reitistöjen puuttuminen ja uusien reittien tekemistä haittaa pirstoutunut maanomistus. Reitistöjä on hyvin tarjolla Lapissa, mutta käyttövolyymit ovat niin suuria, että reitistöjen ylläpito vaatii jatkuvaa panostusta. Ilmaston lämpeneminen sekä kasvava ympäristötietoisuus vaikuttavat pitkällä aikavälillä kelkkailua vähentävästi ja mönkijä onkin kasvattanut suosiota juuri pidemmän vuotuisen käyttöajan vuoksi. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN OHJELMAPALVELUT 2010

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

jpmatkailun ohjelmapalvelut

jpmatkailun ohjelmapalvelut jpmatkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro

Lisätiedot

Matkailun ohjelmapalvelut

Matkailun ohjelmapalvelut Matkailun ohjelmapalvelut www.toimialaraportit.fi Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti 13/2007 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Matkailun ohjelmapalvelut

Matkailun ohjelmapalvelut Matkailun ohjelmapalvelut www.toimialaraportit.fi Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti 14/2006 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu

Lisätiedot

Matkailun ohjelmapalvelut

Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraporttisarja Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti 14/2005 Jaakko Ryymin Julkaisusarjan nimi ja tunnus

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Matkailun yleisosa 9/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Matkailun yleisosa 9/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Matkailun yleisosa Toimialaraportti 9/2010 Anneli Harju-Autti TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot