Matkailun yleisosa 9/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailun yleisosa 9/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU"

Transkriptio

1

2 Matkailun yleisosa Toimialaraportti 9/2010 Anneli Harju-Autti TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun yleisosa Tiivistelmä Matkailun toimialaraportit julkaistaan tilanteessa, jossa odotukset ovat vuoden 2010 varrella parantuneet. Kotimainen kysyntä on ollut viime aikoina positiivista, mutta rahankäyttö toistaiseksi nihkeää. Kotimaiset asiakkaat ovat toteuttaneet taantuman aikanakin panostuksia kotiin, perheeseen ja heidän vapaa-aikaansa. Tämä näkyy positiivisesti aktiviteetteja tarjoavien yritysten liikevaihdon kehityksessä. Talvikaudella odotetaan myös yritysasiakkaiden vähitellen palaavan vapaa-ajan palvelujen markkinoille. Sen sijaan ulkomaisista markkina-alueista brittien kiinnostus oman maansa taloustilanteen vuoksi on alhainen, Toimialan tilanne on kuitenkin yllättävän hyvä verrattuna moniin muihin toimialoihin, Yritykset ovat sopeuttaneet toimintaansa kysyntätilanteeseen. Tilauskantaa on riittänyt, vaikka myynnin määrä on laskenut. Vuokratyövoiman käyttöä on supistettu, mikä näkyy tosin alan vuokratyövoimaa välittävien yritysten liiketoiminnan supistumisena. Lähiajan näkymät yritysten mielestä eivät lupaa merkittäviä lisäyksiä henklöstömäärissä. Matkailukysyntä vuorokausilla vuonna 2009 mitattuna oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Nyt nousujohteisuus on alkanut ja toiveita on, että toimialalla ylletään jopa 19 miljoonaan vuorokauden tasolle. Tällöin saavutettaisiin vuoden 2007 taso. Ulkomaisten asiakkaiden osuus jäisi hieman vähemmäksi, mutta kotimainen kysyntä paikkaisi tätä. Aikainen talvisesongin alku on omiaan aktivoimaan kotimaisia matkailijoita. Matkailun yleisosa toimialaraportti kattaa eirisesti toimialat, joiden toiminnan laajuus on seuraava; majoitus- ja ravitsemistoiminnan ja ohjelmapalveluyritysten määrä on lähes Näiden kokonaisliikevaihto on vajaa 6,7 miljardia euroa ja ne työllistävät vajaat henkilöä. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, s-posti: puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Lapin ELY-keskus Innovaatio ja kansainvälistyvä liiketoiminta Anneli Harju-Autti, s-posti: puh t Asiasanat Matkailu, matkailuklusteri, majoitus- ja ravitsemistoiminta, ohjelmapalvelut,, matkailun yritysrakenne, matkailun tulevaisuuden näkymät ISSN Kokonaissivumäärä 69 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Anneli Harju-Autti Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Allmänna delen om turismen Referat Branschrapporterna om turismen publiceras i ett läge då förväntningarna har stigit under år Den inhemska efterfrågan har under den senaste tiden varit positiv, men penninganvändningen har tills vidare varit trög. De inhemska kunderna har även under recessionen satsat på hemmet, familjen och fritiden. Det här märks på ett positivt sätt i omsättningsutvecklingen hos de företag som erbjuder aktiviteter. Under vintersäsongen väntas också företagskunderna småningom återkomma till marknaden för fritidstjänster. I fråga om den utländska marknaden kan konstateras att britternas intresse är lågt på grund av landets ekonomiska läge. Läget inom branschen är dock förvånansvärt bra jämfört med många andra branscher. Företagen har anpassat sin verksamhet till efterfrågan. Orderstocken har räckt till, fastän försäljningsvolymen har sjunkit. Användningen av hyrd arbetskraft har skurits ned, vilket visserligen har inneburit minskad affärsverksamhet för de företag som hyr ut arbetskraft. Företagen anser inte att utsikterna för den närmaste framtiden förebådar några större personalökningar. Efterfrågan på turism var år 2009 mätt i dygn mindre än föregående år. Nu har trenden vänt uppåt och det finns hopp om att nå en nivå på upp till 19 miljoner dygn i branschen, vilket motsvarar 2007 års nivå. De utländska kundernas andel antas minska en aning, men minskningen kan ersättas av inhemsk efterfrågan. En tidig inledning av vintersäsongen är ägnad att aktivera inhemska turister. Branschrapporten Allmänna delen om turismen omfattar speciellt hotell- och restaurangverksamheten och programtjänstföretagen, vars totala omsättning är närmare 6,7 miljarder euro och sysselsätter närmare personer. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: koncernstyrningsenheten/esa Tikkanen, tfn ; Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland/Innovationer och internationell affärsverksamhet/anneli Harju-Autti, tfn , Nyckelord Turism, turismkluster, hotell- och restaurangverksamhet, programtjänster, företagsstrukturen inom turismen, framtidsutsikternaför turismen ISSN Sidoantal 69 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan keskinäiset kytkennät Matkailualan klusterin laajuus Matkailu kansantaloudessa Toimialan rakenne Toimipaikat ja liikevaihto Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva Markkinoiden kokonaiskuva Matkailukysyntä alueellisesti Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Suomessa Toimialan erityispiirteet Toimialan verkostorakenteet ja jakelutiet Sähköinen kauppa, portaalit ja sosiaalinen media Teknologian hyödyntäminen ja palveluinnovaatiot Hyvinvointimatkailu Kulttuurimatkailun tuotteistaminen ja liiketoiminnan kehittäminen Laadun kehittäminen Ilmastonmuutos, ympäristökysymykset ja kestävä kehitys Matkailun investoinnit ja matkailukeskusten suunnittelu Taloudellinen tila Matkailuyritysten kannattavuus Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Lähiajan suhdannenäkymät Toimialan strategiat Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...50 Lähteet...51 Liite 1: Hyödyllisiä Internet-osoitteita Liite 2: Kansainvälistymiskatsaus, MEK MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa käyttöön TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa www. toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimialaonline -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. kokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa osoitteesta Matkailun yleisosa kuuluu TEMin Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuuteen. Se muodostaa toimialan tarkastelussa yksittäistä alasektoria laajemman alan kuvauksen. Se sisältää myös Matkailun edistämiskeskuksen laatiman kansainvälistymiskatsauksen. Matkailun toimialaraportit -sarjaan kuuluvat Matkailun yleisosa, 2010 Majoitustoiminta, 2009 Matkailun ohjelmapalvelut, 2010 Maaseutumatkailu, 2008 Ravitsemistoiminta, 2007 Lisäksi toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online-tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden valmistelussa sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Rahoitusnäkemys on aiemmin ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivon, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille toimialan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä Anneli Harju-Autti Toimialapäällikkö 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä vetovoiman rakentajina aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat esim. käsi- ja pienteollisuus ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viime kädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Samoin aktiviteeteista osa palvelee lähialueen väestöä. Matkailun yleisraportissa ja sektoreiden erillisraporteissa käsitellään tilastollisia tietoja majoitus- ravitsemis- sekä ohjelmapalveluista TOL luokituksen mukaisesti. Raporttisarjan toimialojen yritystoiminnan laajuus 2008 oli 6,7 miljardia. Vanhan TOL2002 luokituksen mukainen liikevaihto oli 2007 noin 5 miljardia euroa. Taulukko 1: Matkailualojen yritystoiminnan laajuus Suomessa v Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön määrä Liikevaihto (1000 euroa) Majoitustoiminta Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus Leirintäa., asuntovaunua. ja matkailuvaunua Muu majoitus Ravitsemistoiminta Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut Baarit ja kahvilat Ohjelmapalvelut Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Museoiden toiminta Kasvitiet. Puut.t, eläint. ja luonnonpuis Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Kaikki yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Tämä toimialaraportti kuvaa matkailua liiketoimintana ja alan keskeisiä kehityssuuntia matkailun toimialakentällä lukuun ottamatta liikennettä. 1.2 Toimialan keskinäiset kytkennät Majoitus- ja ravitsemistoimialan klusteritarkasteluja on esitetty markkinointiverkostoihin ja yhteistoimintamalleihin perustuvina verkostoina sekä klustereille ominaisina tuotantolähtöisinä yhteenliittyminä. ETLAn kuvauksessa majoitus- ja ravitsemisalan klusterirakenteesta nousevat esiin seuraavat kytkennät, mutta kehitys Kuva 1: Hotelli- ja ravintola-alan tuki- ja lähitoimialat Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Vetovoimatekijät Huvipuistot, puuhamaat Museot ja näyttelyt Näyttämö- ja konserttitoiminta Urheiluhallit ja kentät Muut virkistyspalvelut Luontoaktiviteetit* Messut ja tapahtumat Vähittäiskauppa Tuotantovälineet Talonrakennus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikenneväl, ohjelmistot* ja kassajärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Markkinointipalvelut Matkanjärjestäjät Matkatoimistot Yhteisöt Markkinointipalvelut Huonevarauspalvelut* Tuotannontekijäin ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Henkilöstövuokraus* Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Liikennevirrat Linja-autoliikenne Rautatie- ja lentoliikenne Laivaliikenne Tiestö Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Välinevuokraus* Kokous- ja kongressipalvelut Lähde: ETLA, * raportin laatijan täydennyksin. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

10 1.3 Matkailualan klusterin laajuus Matkailusta täysin tai lähes kokonaan riippuvaisten palveluyritysten alla kuvattu joukko koostuu toimipaikasta, joiden kokonaisliikevaihto on 14,9 miljardia euroa Tätä yritysjoukkoa voidaan myös pitää Suomen matkailuklusterina. Tilastoitu henkilöstömäärä lähestyi näillä volyymeilla vuoden 2008 verotustietojen mukaan. Klusterin nousujohteisuus on jatkunut vielä vuoden 2008 alkupuolelle, mutta sen jälkeinen kehitys on oletettavasti ollut stabiili ja osin myös laskeva vallinneen taantuman seurauksena. MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Taulukko 2: Matkailuklusterin toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon rakenne toimialoittain 2008 Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstön määrä Liikevaihto (1000 euroa) Liikenne 491 Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne Taksiliikenne Linja-autojen tilausliikenne Muualla luokittelematon maaliik. henkilöl Meriliikenteen henkilökuljetus Rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus Sisävesiliikenteen henkilökuljetus Säännöllinen lentoliikenne Tilauslentoliikenne Linja-autoasemat Satamat Ilmaliikennettä palveleva toiminta Majoitustoiminta Hotellit Motellit, matkustajak. ja vastaavat maj.liik Retkeilymajat Lomakylät yms. majoitus Leirintäalueet, asuntov.- ja matk.vaunual Maatilamatkailu, bed & breakfast Lomamökkien vuokraus Muualla luokittelematon majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Ravintolat Kahvila-ravintolat Ruokakioskit Pitopalvelu Olut- ja drinkkibaarit Kahvilat ja kahvibaarit Matkatoim.,oppaiden palv., vuokraustoiminta 771 Moottoriajoneuvojen vuokraus ja leasing Vapaa-ajan ja urheiluväl. vuokraus ja leasing Vesiliikennevälineiden vuokraus ja leasing Ilmaliikennevälineiden vuokraus ja leasing Matkatoimistojen toiminta Matkanjärjestäjien toiminta Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym Messujen ja kongressien järjestäminen Ohjelmapalvelut ja muut aktiviteetit 9102 Museoiden toiminta Hist. nähtävyyksien, rak. ja vast. kohteiden t Kasvitiet. puut., eläintarh. ja luon.puistojen t Urheilulaitosten toiminta Kuntokeskukset Muu urheilutoiminta Huvi- ja teemapuistojen toiminta Hiihto- ja laskettelukeskukset Muualla luok. huvi- ja virkistystoiminta Klusteri yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

12 1.4 Matkailu kansantaloudessa Matkailu työllistää maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä eli yli 10 % maailman kokonaistyövoimasta. Osuus maailman BKT:sta on noin 11 %. Kansainvälinen matkailun kehitys on ollut viime vuosina hyvin positiivinen, mutta on 2008 puolivälistä kasvu on taittunut taantuman seurauksena. Vaikka kasvuvauhdin vakaantumista ennustettiin tapahtuvaksi jo vuonna 2007, kasvu jatkui vielä 2008 alkuvuoden. Taantuma näkyi erityisesti vuonna 2009, mutta nyt on selviä merkkejä tilanteen kääntymisestä positiiviseen suuntaan. Euroopan unionin alueella matkailun osuus BKT:sta on noin 6 %. Ala työllistää 9 miljoonaa ihmistä. Kansantalouden luvut ovat usein summittaisia, koska tilastointimenetelmät eivät yksilöi matkailutuotantoa, vaan se on osa muuta palvelutuotantoa. Tilastointia parannetaan matkailun satelliittitilinpidolla. Matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,3 prosenttia. Matkailun kokonaiskulutus Suomessa oli 2007 noin 11 miljardia. josta ulkomaisten kulutus oli 3,1 miljardia euroa eli 29 %.. Kysynnän käänne laskusuuntaan tapahtui samaan aikaan maailman markkinoiden kanssa Konkreettisesti vaikutukset alkoivat näkyä 2009 aikana. Matkailukulutuksen lukuihin sisältyvät majoitus- ja ravitsemispalvelut, henkilöliikenne, matkatoimistopalvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, polttoaineet, ostokset kaupasta ja muut sekalaiset matkailuun liittyvät kulut. Eri alojen (esim. ravintolat ja vähittäiskauppa) tuotannon arvo on huomioitu vain siltä osin, kun se on matkailukysynnän johdosta syntynyt. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Matkailutilinpitoon. Kuva 2: Matkailun kokonaiskulutuksen jakauma 2007 (1000 ), kokonaiskulutus oli yhteensä miljoonaa euroa. Matkatoimistopalvelut 383 Virkistyspalvelut 304 Kulttuuripalvelut 184 Muu kulutus 177 Polttoaineet 1474 Henkilöstöliikennepalvelut 3380 Majoituspalvelut 1544 Ravitsemispalvelut 1703 Ostokset kaupasta 1809 Lähde: Tilastokeskus, Matkailutilinpito 2009 MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 2 Toimialan rakenne Matkailuklusterin ja eräiden matkailusektoreiden liiketoimintakuvaajista eli liikevaihtokehityksen trendisarjoista saa hyvä käsityksen toimialan kehityksestä 2000-luvulla Suomessa. Näistä liiketoimintakuvaajista muodostettu indeksikehitys on ollut vahvasti nousujohteinen 2008 asti. Viimeisin tieto on huhtikuulta taantumasta huolimatta poikkeuksellisen vahvan kasvun sektoreita ovat olleet aktiviteetteihin perustuvat urheilutoimintaa, kuntokeskuksia ja huvi- ja teemapuistoja edustavat alat. Indeksi oli vuoden 2010 huhtikuussa 153, kun se oli koko tarkastelujoukossa vajaa 115. Heikoin sektori olivat hotellit (indeksiluku 108), seuraavina matkatoimistoala (114) ja muu majoitustoiminta (118). Johtopäätöksenä indeksiluvuista vuosi 2009 oli vaikein alalla. Kuva 3: Eräiden matkailusektoreiden liikevaihdon kehitys koko maassa /2010 (trendisarja, indeksi 2005=100) Indeksi 2005= / / / / / / / / / / /2010 Matkailu-klusteri Matkatoimistot ja -järjestäjät, varauspalvelut Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistystoiminta Hotellit Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat. 2.1 Toimipaikat ja liikevaihto Majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes toimipaikkaa. Sektoreiden liikevaihto yhteensä on vajaa 5,6 miljardia Lukumääräisesti laajin toimiala on ravitsemistoiminta, mutta matkailukysynnän kannalta majoitustoiminta nousee vahvimmaksi sektoriksi. Ohjelmapalvelujen rooli on noussut yhä vahvemmaksi matkailupalvelujen joukossa. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

14 Taulukko 3: Toimipaikkojen kehitys ja muutos-% Muutos % 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus ,5 559 Muu majoitus ,9 561 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta , Pitopalvelu ,8 563 Baarit ja kahvilat , Urheilulaitosten toiminta , Kuntokeskukset , Huvi- ja teemapuistojen toiminta , Hiihto- ja laskettelukeskukset ,1 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Toimipaikkojen kokonaismäärän kasvu on 2000-luvun alusta voimistunut. Erityisesti aktiviteetit ja teemapuistot ovat kasvun kärjessä. Majoitusalan palvelukohteiden määrä on kasvanut ravitsemisalan ohella hitaammin. Maaseutumatkailun toimipaikkojen tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida, koska toiminta lasketaan usein osana maatilaverotusta eikä aina ole siten erotettavissa esim. TOL- ryhmien mukaisesti. Silti uusi toimialaryhmä (55902 maatilamatkailu, bed &breakfast) on parantanut ryhmän tilastointia. Ohjelmapalveluyritystenkin toiminnan kokonaislaajuuden arviointia vaikeuttaa toimintojen sijoittuminen usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Luontoaktiviteetteja tarjoavat yritykset jakautuvat tilastoinnissa myös mm. vuokraustoimintaan (kelkkailu, urheiluvälineet), muuhun huvi- ja virkistystoimintaan sekä matkailua palvelevaan muuhun toimintaan matkatoimistopalvelujen rinnalla. MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Taulukko 4: Liikevaihdon kehitys ja muutos-% Muutos % 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet ,9 552 Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus ,5 559 Muu majoitus ,2 561 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta Pitopalvelu ,1 563 Baarit ja kahvilat , Urheilulaitosten toiminta , Kuntokeskukset , Huvi- ja teemapuistojen toiminta , Hiihto- ja laskettelukeskukset ,3 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Vuonna 2008 päättyneissä tilinpäätöksissä ei vielä näy liikevaihdon laskua. Liikevaihdon keskeiset muutokset näkyvät vuonna 2009 tai myöhemmin päättyneissä tilinpäätöksissä. 2.2 Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Majoitus- ja ravitsemisalan sekä ohjelmapalveluiden kokonaistyöllisten määrä on noin Alan työllisyydessä on leimallista kausiluonteisuus ja ulkoa ostettavien palvelujen, kuten siivouspalveluiden välillinen vaikutus sekä vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö. Myös työvoimapula on vaikuttanut merkitsevästi hotelli- ja ravintola-aloilla. Sen sijaan ohjelmapalveluita pidetään nuorten haluttuina työpaikkoina. Ohjelmapalvelutoiminnassa on tyypillistä oppaiden osa-aikaisuus. Keskeisin rooli työllistäjinä on ravitsemisliikkeillä. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

16 Taulukko 5: Henkilöstömäärän kehitys ja muutos-% Muutos % 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet ,6 552 Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus ,8 559 Muu majoitus ,6 561 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta Pitopalvelu Baarit ja kahvilat , Urheilulaitosten toiminta , Kuntokeskukset , Huvi- ja teemapuistojen toiminta , Hiihto- ja laskettelukeskukset Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Pari vuotta takaperin työvoiman kysyntä oli voimistunut niin, että toimialalla koettiin työvoimapulaa. Työvoiman saatavuuden ongelmista kärsittiin eri puolilla Suomea, erityisesti eteläisessä Suomessa ja Pohjois-Suomen matkailukeskuksissa. Työvoiman kohtaanto eli tarjonta ja kysyntä ovat muuttuneet nopeasti. Merkittävimmin vaikuttavat sesonkiajankohtien työvoimatarpeet. Toimialan kysynnän ja tarjonnan tasapaino on kuitenkin selvästi parempi kuin teollisten toimialojen. Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: matkailupäälliköt ja -virkailijat, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee seuraavan sivun kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa ns. vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Työvoiman ylitarjonta ei kuitenkaan matkailualan kohdalla näytä olevan niin suurta ja koko maan kattavaa kuin teollisilla toimialoilla (vrt. teollisten alojen toimialaraportit). Matkailualan ammattitaitoisen työvoiman kohtaantotilannetta alueittain kuvaa seuraavalla sivulla työ- ja elinkeinoministeriön karttakuva: MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Kuva 4: Matkailualan työvoiman kohtaanto tammi-touko 2010 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Vuokratyövoiman käytön kasvua sekä osa-aikaisen ja kokoaikaisen työvoiman käyttöä kuvaa puolestaan seuraava MaRan indeksiseuranta ravintoloiden osalta. Pääosa työpanoksesta matkailualalla tehdään juuri ravintoloissa. Ostopalveluna tapahtuva työvoiman vuokraus on jo niin oleellinen osa henkilöstöhankintaa, että se merkitsee alan työllistävyyden arvioinnin kannalta harkintaa ennen johtopäätöksien tekemistä alan kehitysluvuista. Pulaa on koettu erityisesti kokeista ja tarjoilijoista. Rekrytointiongelmien syynä on alueilla yleensä se, että ammattitaitoista tai riittävän kokemuksen omaavaa työvoimaa ei ole tarjolla. Myös työpaikan sijainti ja sopimattomat työajat ovat toisinaan syynä työntekijöiden heikkoon saamiseen. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

18 Lähitulevaisuudelle on ennakoitu suhdanteiden kääntyvän nousuun, mutta kasvutahdin olevan hidasta. Tästä päätellen myös työllistymisen voidaan ennakoida olevan hidasta ja näkyvän erityisesti vielä Toimialan työvoiman käytön muutoksia kuvaa erityisen hyvin MaRan laskema ravintoloiden palkkatyöpanoksen rakenteellista muutosta indeksilukuina. Kun alan tilanne on myös taipunut lamaan, niin ensimmäisenä on luovuttu vuokratyövoiman käytöstä. Kuva 5: A- ja B-ravintoloiden palkkatyöpanoksen kehitys (1997 = 100) Kokoaikaiset Osa-aikaiset Vuokratyö Lähde: MaRa/Valvira MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 6: Yritysten toimipaikat ELY- keskusalueittain 2008 ELY-keskus Hotellit Muu majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Käyntikohteet Liikuntakohteet Ohjelmapalvelut Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri. ELY-keskuksittain tarkastellen alan yritysten kokonaismäärä painottuu luonnollisesti Uudellemaalle, mutta lähinnä ravintoloiden perusteella. Uudellamaalla aktiviteettien ja liikuntakohteiden suureen määrään vaikuttaa alueella toimivat paikallisen väestön liikuntapaikat ja kuntosalit. Käyntikohteet keskittyvät Etelä-Suomen väestökeskittymien liepeille. Majoitusalan toimipaikkoja on eniten Lapissa. Muita vahvoja majoitusyrityskeskittymiä ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Savo. Suurempien joukkoon ovat nousemassa Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala sekä Keski-Suomi. Uusimaata lukuun ottamatta ravintoloiden määrä vapaa-ajan matkailuun painottuvilla alueilla on vähäinen verrattuna majoitustoimipaikkoihin. Ravintolatoiminta matkailukysynnän keskeisillä alueilla vielä useimmiten sisältyy majoitusliiketoimintaan. 2.4 Yrityskannan muutokset Yrityskannan muutoksia kuvaava tilasto peilaa hyvin viime vuosien positiivista kehitystä markkinoilla. Uusien yritysten määrä on ollut kasvava ja lopettaneita on ollut suhteellisen vakioitunut määrä. Oleellisia nettolisäyksiä on tapahtunut lähinnä ohjelmapalvelujen yritysmäärissä, kun aloittaneita on noin vuosittain ja lopettaneita nyt noin 100. Majoituspuolella nettolisäys oli menneinä vuosina hidasta, mutta vuosina 2006 ja 2008 aloittaneiden määrä oli aiempaa selvästi suurempi (noin 170), kun taas lopettaneiden määrä jäi noin 100 tapauksen määrään. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

20 Taulukko 7: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset toimialaryhmittäin Majoitus Aloittaneita Lopettaneita 56 Ravitsemistoiminta Matkat. ja matkanjärj.t.; varausp Urheilut. sekä huvi- ja virkistysp.t Majoitus Ravitsemistoiminta Matkat. ja matkanjärj.t.; varausp Urheilut. sekä huvi- ja virkistysp.t Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri. Ravintolatoiminnassa yrityksiä perustetaan nopeammassa tahdissa, kuin niitä lopetetaan. Muilla toimialoilla kehitys on vakiintuneempaa. Lopettamisen syy saattaa usein olla omistajavaihdokset tai yhtiörakenteiden muutokset. Alan uusiutuvilla rakenteilla, kiinteistöjen ja liiketoiminnan erottamisella omiksi yhtiöikseen, oheispalveluiden ulkoistamisella jne. on merkitystä yritysten aloittamis- ja lopettamisilmoituksien määrään. Ravintola-ala poikkeaa yleisestä linjasta myös siinä, että yritysten liikeidean ja toimintakonseptin elinkaari on hyvin lyhyt, ehkä jopa 3 vuotta. Kilpailun kovetessa se merkitsee joko yrittäjyyden vaihtumista nopeassa tahdissa tai konseptin uusiutumista. Edelläkävijäyritykset eivät jää odottamaan liikeidean kulkua tiensä päähän, vaan tekevät varsin nopeat johtopäätökset konseptin muutoksesta. MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva Viime vuosina kansainvälinen matkailu on ollut vahvasti kasvusuuntainen huolimatta monista kehitystä häirinneistä tekijöistä. Terrorismin pelon, epidemioiden ja luonnonkatastrofien tilalle matkailun kansainvälistä kehityssuuntaa on tullut horjuttamaan yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen vuodesta 2008 ja finanssikriisin seuraukset. Herkkyyttä alan äkilliseen muutokseen kuvaavat myös Islannin tuhkapilvet Kansainväliset saapumiset lisääntyivät vielä vuonna 2007 maailmanlaajuisesti 6,6 %. Euroopan vastaava sisäinen kasvu oli 4 % ja se perustui suurelta osalta halpalentojen lisääntymiseen. Vuonna 2006 suhteelliseksi kasvuksi laskettiin 4,5 %, Kasvuvauhti oli 2005 vielä 6 %, kun sitä edeltäneenä vuonna oli 10 %:n ennätystasoa. Nyt kasvu on kansainvälisestikin taittunut ja eletään odottavissa tunnelmissa siitä, milloin kasvusuunta löytyy vakiintuneesti. Matkailumarkkinoiden kokonaiskuvaa ovat värittäneet viime vuosina myös lentoyhtiöiden taloudelliset vaikeudet ja markkinatilanteesta johtunut hintakilpailu sekä halpalentoyhtiöiden asema markkinoilla. Jakeluteiden rakenteissa on myös tapahtunut voimakasta keskittymistä. Suuret kansainväliset matkanjärjestäjät ovat vallanneet markkinoita ostamalla oman sateenvarjonsa alle kansallisella tasolla operoivia matkanjärjestäjiä ja matkatoimistoja. Niin halpalentoyhtiöiden kuin matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen tilanne on ollut varsin tukala samaan aikaan, kun verkkokauppa kehittyy. Euroopan unionin jäsenmaat ovat merkittävin matkailukohde maailmassa ja samalla tärkein matkailun lähtöalue. Euroopan unionin uudet jäsenmaat ovat houkuttelevia uutuuskohteita. Euroopan markkinaosuutta nakertaa kuitenkin hiljalleen esimerkiksi Aasian ja Tyynenmeren matkailun kehittyminen. Myös matkailu Afrikassa kasvaa nopeasti. Japanilaiset ovat tärkein ja halutuin kohderyhmä, sillä he käyttävät rahaa ulkomaanmatkailuun neljä kertaa enemmän kuin eurooppalaiset ja kaksi kertaa enemmän kuin amerikkalaiset. Kiinan matkailun vapautuminen ja turistiviisumien helpompi saatavuus enteilevät suurta kiinnostusta tähän valtavat potentiaalit omaavaan markkina-alueeseen. Myös Intiaan kohdistuu odotuksia. Matkailun odotettiin kasvavan edelleen vuoteen 2010 ja 2020 mennessä ennusteiden vaihdellessa vajaasta 2 % aina 4 %:iin. Kasvu kuitenkin taittui vuonna 2008 ja on jatkunut vuosina yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Suomi menestyi hyvin aina 2008 ensipuoliskolle asti kasvun ollessa vielä 10 % vauhdissa. Venäläisten matkailijoiden kasvu oli huimaa, jopa neljänneksen aiempaa enemmän. Tämä tasasi muualta vaimentunutta kysyntää. Vuoden 2009 loppua kohden venäläistenkin kysyntä kääntyi miinukselle ja brittituristien talvimatkailu kääntyi laskuun. Nyt odotetaan venäläisten matkailukysynnän elpyvän, mutta brittimatkailu polkee edelleen 2009 tasolla. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

22 Kansainvälisen matkailun kehitystä ja Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa on kuvattu Matkailun edistämiskeskuksen tuottamassa kansainvälistymiskatsaus liitteessä. Se käsittelee näitä mahdollisuuksia kansainvälisille markkinoille Suomen matkailustrategian teemapohjaisten tuotteiden näkökulmasta. 3.2 Markkinoiden kokonaiskuva Suomalaisen matkailuelinkeinon perusta on kotimaisessa kysynnässä. Kuitenkin alan kehittymisen perusta, kasvu ja lisäarvo haetaan ulkomailta, ulkomaisesta matkailutulosta ja kotimaista matkailua parempikatteisesta kysynnästä. Ulkomaisen kysynnän kehitykseen voidaan vaikuttaa lähinnä vapaa-ajan matkailutarjonnalla. Työmatkailu, olipa sitten kysymys koti- tai ulkomaisesta, ei yleensä muuta suuntaansa matkailumarkkinoinnin ansiosta, vaan kansainvälisen kaupan tai muun taloudellisen yhteistoiminnan seurauksena. Työmatkailun ja vapaa-ajan palveluiden käytön yhdistyminen tuo kuitenkin lisäarvoa matkailuelinkeinolle. Tällä hetkellä yritysten kiinnostus kokous- ja ryhmämatkoihin vapaa-ajan kohteisiin on piristynyt. Suomessa yövyttiin 2009 tilastojen mukaan 18,6 miljoonaa kertaa maksullisessa majoituksessa. Näistä suomalaisia oli lähes 13,7 miljoonaa yötä ja ulkomaisia 4,9 miljoonaa yötä. Majoituskysynnästä noin 66 % on vapaa-ajan kysyntään ja 34 % ammattiin tai vastaavaan liittyvää kysyntää. Vapaa-ajan matkailulla on ollut veturin asema, sillä työmatkailu ei ole oleellisesti kehittynyt. Ulkomaisessa kysynnässä vastaavasti vapaa-ajan matkailuun perustuu 63 % yöpymisistä ja muuhun 37 %. Aivan viimeaikainen kehitys 2010 on ollut nouseva. Tammi-syyskuussa 2010 majoitusvuorokausien määrä kasvoi jo 2,5 %. Mikäli loppuvuoden kehitys jatkuu noin 3 %:n vauhdissa aikaisen talvisesongin ja joulumatkailun kasvuna esim. Venäjältä, on ennustettavissa, että saavutamme noin 19 miljoonan vuorokauden tason eli palaamme vuoden 2007 tasolle. Tulevalle talvisesongille ennustetaan myös yritysten palaamista asiakkaiksi vapaa-ajan keskuksiin. Myös huoneiden hintataso ja käyttöaste ovat alentuneet taantuman seurauksena. Kyse on kysynnän laskun ohella myös voimistuneesta hintakilpailusta. Vaikka kysyntää siis on kohtuudella ollut, on matkailijoiden rahankäyttö kohteissa kaventunut. Yritysten kannustematkailu on myös ollut vähäistä. MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Kuva 6: Majoitusvuorokausien kehitys majoitusliikkeissä E v r k E2010 Ulkomaiset yöpymiset Kotimaiset yöpymiset Lähde: Tilastokeskus, matkailutilasto , ennuste 2010 on toimialaraportin kirjoittajan Ennusteita 2011 tilanteesta on vielä vaikea tehdä. Matkailu yleensä on hyvinkin nopeasti toipuva sektori sitten, kun nousukausi alkaa. Kysynnän lasku on vaikuttanut hyvin vaihtelevasti eri tahoilla. Joissakin matkailukeskuksissa vallinneen tilanteen on kuvattu olevan kohtuullinen. Joidenkin matkanjärjestäjien vetäydyttyä väliaikaisesti Suomen markkinoinnilta ovat yritykset etsineet korvaavaa kiinnostusta. Joillekin se on tuottanut tulosta. Pientä valoa on myös nähtävissä incentive-matkailussa, sillä kyselyitä on alkanut hiljalleen tulla.. Matkailun ohjelmapalvelutoiminnasta ei ole käytettävissä yksilöityjä myynnin kehitystietoja. Sektorin näkymissä on kolme oleellista piirrettä. Luontoaktiviteetteja tarjoavat yritykset ovat pitkälti riippuvaisia yritysasiakkaista ja merkittävä osa joskus kaikkikin asiakkaat tulevat ulkomailta incentive-ryhminä. Heidän kannaltaan myynnin kehitys on ollut todennäköisesti vaikeaa. Asiakasyritysten kireä taloudellinen tilanne on rajoittanut henkilöstöön ja asiakkuuksiin käytettävää rahaa. Liikuntaan ja kulttuuriin perustuva yritystoiminta sen sijaan on menestynyt hieman paremmin. Uutisointien perusteella esimerkiksi kulttuuritapahtumien ja elokuvien kävijämäärät ovat olleet nousussa. Laman aikana kuluttajat käyttävät rahaa itsensä hemmotteluun ja irtipääsyyn harmaasta arjesta. Säästäminen ja varautuminen siten pahempaan aikaan otetaan irti välttämättömyyshyödykkeistä. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

24 3.3 Matkailukysyntä alueellisesti Matkailun alueellista kysyntää voidaan suhteellisen luotettavasti mitata majoitustilastojen kautta. Luotettavuus kasvaa toteutetun, majoitusta koskevan lakiuudistuksen kautta, jolloin aiemmin rekisteröimätön kapasiteetti on tullut majoitusilmoitusvelvollisuuden piiriin. Näitä uusia tietoja ei toistaiseksi koota kuitenkaan tilastoiksi. Alueellinen tilastointi on kuitenkin parantunut niin, että tietoja on saatavissa jo ainakin merkittävimpien matkailukeskusten kehityksestä silloin kun myynti tapahtuu keskusvaraamojen kautta. Suurimman kokonaisvolyymin omaavat alueet yltävät kukin yli miljoonaan vuorokauteen. Näitä ovat Uusimaa, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Nämä hallitsevat alueet saavat 63 % koko Suomen kaupallisesta kysynnästä. Pienimmät matkailualueet ovat Keski-Pohjanmaa ja Itä-Uusimaa, joilla on noin vuorokautta. Muiden alueiden kokonaismäärät liikkuvat vuorokauden välillä. Näistä Pohjois-Savo lähestyy miljoonan rajaa. Itä-Suomen viime vuosien kasvu perustuu Venäjältä tulevaan kysyntään. Ahvenanmaa on vahvasti riippuvainen ruotsalaiskysynnästä. Lapissa taas ulkomaisten kirjo on laajempi, mutta silti brittituristien määrä on viime vuosina ollut vahvin. Matkailukysynnän kehitystä voi tarkastella myös tämän toimialaraportin liitteenä olevasta MEK:n kansainvälistymiskatsauksesta. MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Kuva 7: Majoituskysyntä ELY-keskusalueittain 2010 (ennakkotieto), kaikki majoitusliikkeet Uusimaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanamaa Varsinais-Suomi ELY-keskusalue Keski-Suomi Kainuu Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Yöpymisten määrä (1000) Ulkomaiset yöpymiset Kotimaiset yöpymiset Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, matkailutilasto. 3.4 Kotimaan markkinat Kotimainen asiakas on kaiken kaikkiaan tärkein majoitusyrityksen avainasiakas, jonka merkitys huomataan usein vasta, kun ulkomaisten asiakkaiden määrä vähenee tai kun kotimainen matkailija muuttaa lomailutottumuksiaan ja -kohteitaan. Suomalaiset eivät ole antaneet kovinkaan paljon taloudellisten suhdanteiden vaikuttaa lomailutottumuksiinsa. Taantuma merkitsi kuitenkin suomalaisten kääntäneen yhä enemmän suunnan kotimaan matkailuun. Suomalaiset haluavat nykyään, kuten eurooppalaiset yleensä, jakaa vapaa-ajan lomailunsa useampaan osaan. Lomamatkailulta halutaan monipuolisuutta, joten aurinkolomien rinnalle ovat tulleet lyhyet lomat esimerkiksi kotimaan hiihtokeskuksissa ja kylpylöissä sekä risteilyillä. Lyhytlomien määrä on jatkuvasti kasvanut ja oli 2008 lähemmäs 4 miljoonaa maksullisen majoituksen sisältänyttä matkaa. Suomalaiset pitävät myös lyhytlomailusta ulkomailla. Kaupunkilomien ohessa risteilyt ovat ennen kaikkea eteläisen Suomen väestön huvia. Hintataso, tax free sekä Viron hyvätasoiset 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

26 palvelut ovat tarjonneet aiemmin suomalaisille hyvän motiivin. Risteilykiinnostus on painunut alle 1,4 miljoonan yöpymisen sisältäneen matkan. Lomaosakejärjestelmän yleistyessä oma tai esim. työnantajan tai yhteisöjen lomaosake on viemässä markkinaosuutta kaupalliselta majoitusliiketoiminnalta. Tällä matkailutilastoihin vielä ennen asetusmuutosta kirjautumattomalla majoittumisella on kuitenkin tärkeä merkitys alueen muiden palveluntarjoajien kaupankäynnin kasvuun. Suomalaiset ovat valinneet kotimaisiksi suosikkikohteikseen kylpylät. Suomen kylpylätarjontaan kuuluu kolmentyyppisiä kylpylöitä; viihdekylpylöitä, terveyskylpylöitä ja kuntoutuslaitoksia. Viron kylpylät ovat vaikuttaneet hintaedun voimin eteläsuomalaisten kylpylöiden kysyntään. Hintatason noustessa Viron kylpylöiden kilpailukyky on heikentynyt, vaikka sikäläinen tarjonta on kasvanut. Suomen kylpylät ovat muuntumassa; viihdepainotteisuus, lapsiperheiden ja aikuisten wellbeing -tarpeiden huomioiminen näkyy jo tarjonnassakin kylpylöiden profiloituessa. Investoinneissa huomioidaan nyt erityisesti lapsiperheiden tarpeet. Kotimaisessa majoituskysynnässä työ ja työhön liittyvä kokous on perusteena joka kolmannessa myydyssä majoituksessa. Hotellit hallitsevat tätä kenttää lähes täysin. Laivoilla järjestetyt kokoukset edustavat enää murto-osaa kaikista Suomessa järjestettävistä kokoustapahtumista. Kokous-, työ- ja vapaa-ajan matkojen rajat ovat myös hämärtymässä. Kokousmatkoihin sisältyy nykyisin paljon vapaa-ajan matkailun elementtejä. 3.5 Kansainväliset markkinat Suomessa Ulkomainen kysyntä oli kasvanut vauhdilla aina vuoden 2008 kevääseen.. Kansainvälisen kysynnän kärjessä Suomessa ovat määrällisesti venäläiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja britit. Venäläiset ovat viime vuosina korvanneet markkinamenetyksiä ennen kaikkea Itä- Suomessa, mutta myös muilla alueilla. Kasvuodotuksia kohdistuu venäläisiin matkailijoihin jo alkavalla talvella. Britit ovat vallanneet ennen kaikkea Pohjois-Suomen joulunajan ja talvimatkailun markkinoita. Britit ovat toistaiseksi halunneet panostaa perhelomailuun Suomen talvessa. Jotkut englantilaiset matkanjärjestäjät ovat väliaikaisesti vetäytyneet nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomen kohteiden myynnistä. Perhematkailu on noussut vahvasti ulkomaalaisryhmissä. Erityisesti britit ja venäläiset matkustavat perheittäin. Tämä vaatii suomalaisilta matkailukeskuksilta, kylpylöiltä ja aktiviteeteiltä palveluiden kehittämistä nimenomaan eri-ikäiset lapset huomioiden. Ulkomaisen majoituskysynnän jakautuminen maittain on kuvattu tämän raportin MEK:n kansainvälistymiskatsaus liitteessä. Suomi matkailumaana vetoaa ulkomaalaisiin ensisijassa heille eksoottisen ja turmeltumattoman luonnon vuoksi. Eurooppalaisille mielikuva viimeisestä erämaasta MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 on siten käyttökelpoinen myyntiargumentti, varsinkin kun Suomi on siisti, sivistynyt ja turvallinen kohdemaa. Kiertomatkailijat kokevat tärkeäksi Suomen ruuhkattomuuden. Uutuudenviehätys on ollut merkittävä tekijä Suomen valikoitumisessa matkakohteeksi. Uudet EU:n jäsenmaat voivat vaikuttaa kehityssuuntiin oleellisestikin. Suomen matkailutuotteiden etu on luotettavuus; laatu ja turvallisuus. Mitä korkeatasoisempia tuotteisto ja palvelut ovat, sitä vahvemmin ne kestävät myös yleiset taloudelliset heilahtelut. Siis jos kilpailukyvystä voidaan pitää kiinni, niin aina on asiakassegmenttejä, jotka kuluttavat matkailuun, olivatpa suhdanteet mitkä tahansa. Venäläisille Suomi on yhä enemmän lomakohde suomalaisessa luonnossa, mökeillä ja hiihtokeskuksissa sekä kylpylöissä. He ovat valmiita myös maksamaan hyvästä palvelusta. Suomea kohtaan on osoitettu suurta kiinnostusta myös investointikohteena. Venäläiset ostavat aktiivisesti yhtäältä loma-asuntoja, maa-alueita ja toisaalta myös lomakyliä. Myös suunnitelmia laajemmasta yritystoiminnasta on paljon vireillä. Tyypillinen virolainen puolestaan pitää Suomea entuudestaan tuttuna ja useimmiten hän on risteilymatkalla Suomessa. Virolaiset ovat löytämässä myös Suomen hiihtokeskukset. Japanilaiset arvostavat Suomen valitessaan luontoa, mutta myös kulttuuri ja yhteiskunta vaikuttavat matkapäätökseen. Lisäksi Suomi on heidän mielestään siisti ja turvallinen. Japanilaiset ovat myös kiertomatkailijoita, tosin lentäviä sellaisia, ja heidän kohteinaan ovat erityisesti pääkaupunki ja Lappi. Amerikkalaisille Suomi on portti Venäjälle ja Baltiaan, mutta myös yksi uusi kohde matkakohdelistalla. Lomamatkoillaan ulkomaalaiset tutustuvat ensisijassa luontoon, mutta harrastavat myös tarjolla olevia aktiviteetteja. Aktiviteettien vetovoima korostuu erityisesti talvimatkailussa. Kylpylöiden mahdollisuudet ulkomaisilla markkinoilla on arveltu hyviksi lähinnä Pohjoismaissa, jossa ei ole ollut vahvaa kylpylätarjontaa. Venäläisten kiinnostus kylpylälomista Suomessa on kuitenkin yllättänyt positiivisesti. Tämä on johtanut myös investointisuunnitelmien laatimiseen erityisesti Itä-Suomessa. Kongressit ovat muodostuneet erääksi Suomen kärkituotteeksi kansainvälisillä markkinoilla. Puolet kongresseista keskittyy pääkaupunkiseudulle. Kongresseilla on merkitystä muillekin alueille sitä mukaan kuin palvelut monipuolistuvat ja kongressikapasiteettia on tarjolla. Suomi on myös erinomainen kannustematkailumaa, koska Suomella on erinomaiset ja laadukkaat ohjelmapalvelurakenteet. Kansainvälistymiskatsaus (liite) antaa lukumääräisiä markkinatietoja kansainvälisestä markkinatilanteesta Suomen kannalta. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU MATKAILUN YLEISOSA 2010

28 4 Toimialan erityispiirteet 4.1 Toimialan verkostorakenteet ja jakelutiet Koko matkailutoimialan rakenteet ovat olleet kovassa muutosprosessissa. Yhtälailla kuin matkatoimistojen kansainväliset omistusrakenteet keskittyvät ja lentoyhtiöiden allianssit ja halpalentoyhtiöt muuttavat liiketoimintaa ja hinnoittelun kuvaa, samoin tapahtuu myös majoitustoiminnassa. Kehitys merkitsee alan tuotantopanosten ja palveluiden yhä tiiviimpää klusteroitumista ja kunkin keskittymistä omiin ydinpalveluihinsa. Kun pesula-, siivous-, kiinteistön ylläpito-, turvallisuus- ja ravintolapalvelujen ohella myös kiinteistöjen omistus eriytyy hotellinpidosta, yhä suurempi merkitys on hotellitoimintaa harjoittavalla operaattorilla, sen toimintatavoilla ja brändeilla suhteessa markkinoihin ja asiakaskenttään. Myydäänhän asiakkaalle tiettyä laatumielikuvaa kullakin tuotekonseptilla. Alihankintojen toimivuudelle on suuria haasteita, jotta se tyydyttää operaattorin kokonaiskonseptin mukaista palveluvaatimusta. Tarve tavoittaa asiakkaat ja myydä heille matkailun kokonaistuote majoitus- ja muine palveluineen pakottaa yritykset verkostoitumaan. Verkostoitumisen ja yhteistyön perusasioissa; jokaisen osallisen hyötymisessä ja sitoutumisessa, on vielä paljon tarvetta asennemuutokseen. Verkottumisen tunnusmerkistöön kuuluu yhteinen kaupankäynti ja yhteisen palveluprosessin osatekijöiden toteuttaminen ja yhteinen ansainta. Verkottumisena liian usein pidetään yleishyödyllisen yhteistyön tekemistä vailla taloudellista ja toiminnallista yhteisyyttä. Alue- ja matkailukeskuskohtaisesti perustetut yhteismarkkinointi- ja varaamoyhtiöt tai -yhdistykset peittävät käytännössä koko Suomen. Suuralueille puolestaan on muodostettu alueiden yhteisiä markkinointiyhteenliittymiä, jotka ensisijassa tähtäävät kansainvälisille markkinoille, mutta joiden luoma suuralueen vetovoima kotimaan matkailussakin on tärkeä. Suuralueyhteistyössä on tosin ongelmansa hallittavuuden ja uskottavuuden saavuttamisen vuoksi. Yhteistyö edellyttää myös ansainnallista tulosta ja keskinäistä tasa-arvoa.. Ongelmana on, että useimmiten nämä yhteisöt toimivat projektirahoituksella, mikä ei ole omiaan luomaan pitkäjänteistä liiketoimintaa. Pienten, esimerkiksi maaseutumatkailua harjoittavien yritysten tueksi on muodostunut valtakunnallisia markkinointi- ja varaamo-organisaatioita, kuten Lomarengas Oy. Maaseutumatkailun kehittämistä tukeviin toimiin kannattaa tutustua myös tämän julkaisusarjan Maaseutumatkailun toimialaraportissa. Matkailun teemaryhmä panostaa nimenomaan maaseutualueiden pienten yritysten kehittämiseen. Pääosa Suomen matkatoimistoista on keskittynyt Suomesta ulkomaille suuntautuvaan matkailuun ja liikematkustamiseen. Osa kuitenkin on paneutunut myös kotimaiseen liike-, MATKAILUN YLEISOSA 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä Matkailu nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti 9.9.2016 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä ASIAKAS Liikunta ja urheilu PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat,

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto heinäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 11,1 prosenttia n seudulla Heinäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 27 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 23 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 3 400 yötä (venäläiset 1 700 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä Matkailun ohjelmapalvelut 31.10.2016 Susanna Jänkälä ASIAKAS Elintarvike- tuotanto Liikunta ja urheilu Hyvinvointija terveyspalvelut PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat, käyntikohteet/

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto maaliskuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 33,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Maaliskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 5 500 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 4 300 yötä ja ulkomaalaiset 1 200 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä kahteen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Selvitys perustuu Eurostatin ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TAK Oy: Rajahaastattelut eli henkilökohtaiset

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous 23.9.2014 Päivi Holopainen, Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008-2012 2008 vuoden panos-tuotos -rakenne aikaisemmat historia-analyysit

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Lapsiperheet Kuluttajakysely, maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten Viron matkailu Päivämatkat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot