jpmatkailun ohjelmapalvelut

Transkriptio

1 jpmatkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Matkailun ohjelmapalvelut Toimialaraportti 9/2008 Jaakko Ryymin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jaakko Ryymin Toimialapäällikkö Keski-Suomen TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun ohjelmapalvelut Tiivistelmä Matkailun ohjelmapalveluyrityksistä ovat viime vuosina menestyneet erityisesti liikuntasektorin yritykset. Ohjelmapalvelusektorilla vuonna 2006 oli 2112 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 575 miljoonaa euroa. Ala työllistää noin 5680 henkilöä. Kokonaisliikevaihdon kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2006 on ollut keskimäärin n. 6 % raportissa käsitellyissä toimialaryhmissä. Huvipuistojen ja puuhamaiden määrä on pysynyt lähes ennallaan. Parhaiten ovat kysyntää edelleen kasvattaneet liikuntasektorin yritykset. Myös henkilöstömäärän osalta on eniten kasvanut liikuntasektorin yritykset. Aktiviteetti- ja elämyspalveluyrityksille on tyypillistä usein sesonkiluonteinen yritystoiminta ja alihankkijana toimiminen. Matkailun ohjelmapalvelutuotteita myydään ja tuotetaan usein myös osana maaseutumatkailua. Näiden yritysten arvioitu liikevaihto ohjelmapalveluista on n. 40 milj. euroa. Ohjelmapalvelusektorin kärkiyritysten palvelutarjonta kattaa kokous-, ravintola-, ja aktiviteettipalvelut. Alan ketjuuntuminen ja kytkeytyminen mm. majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksiin tehostaa markkinointia ja lisää yritysten näkyvyyttä. Ketjumaisesti toimivien yritysten kilpailukyky on vahva ympäröivästä tarjonnasta huolimatta. Ne ostavat usein alihankintapalveluina aktiviteetteja pienemmiltä ohjelmapalveluyrityksiltä. Niiden keskittyminen omaan ydinosaamiseen ja räätälöityjen palvelujen tuottaminen alueen kärkiyrityksille avaa usein tien markkinoille. Alan sesonkiluonteisuus ja talouden vaikutukset kysyntään kuitenkin heikentää yritysten taloudellisia toiminta mahdollisuuksia. Investointivauhti on viime vuosina ollut kiivas etenkin liikuntakohteissa ja hiihtokeskuksissa. Toimivat ja laadukkaat rinne- ja välinevuokrauspalvelut sekä hiihtokoulupalvelut lisäävät kohteen houkuttelevuutta. Talvikauden riittävän aikainen alkaminen pyritään varmistamaan tehokkailla lumetusjärjestelmillä. Yritysten panostukset aineettomiin investointeihin kuten tuotekehitykseen ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi viime vuosina. Lähivuosina odotettavissa oleva kysynnän lasku vaatiikin lisää panostuksia myös uutta kysyntää luoviin tuotteisiin ja innovaatioihin. Laadukas perusinfrastruktuuri kohteissa tarjoaa puitteet monipuoliselle ja kuluttajaa kiinnostavalle ohjelmapalveluille ja sisällöntuotannolle. Talouden epävarmuuden ennakoidaan vaikuttavan huomattavasti palveluiden kysyntään lähivuosina. Alan yritykset arvioita ensi vuodelle jopa 20 % kysynnän laskua tähän vuoteen verrattuna. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat matkailu, ohjelmapalvelut, aktiviteetit, käyntikohteet ISSN Kokonaissivumäärä 51 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Käyntikohteiden yritysrakenne Liikuntakohteiden yritysrakenne Aktiviteetteja tarjoavien yritysten rakenne Henkilöstö, työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Käyntikohteiden markkinat Liikunta-aktiviteettien markkinat Luontoaktiviteettien markkinat Tuotanto- ja toimintamenetelmät Toiminnan tulo- ja menorakenne Asiakassegmentointi Laatu ja turvallisuus Jakelukanavat Verkostoituminen Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne... 33

7 6 Taloudellinen tila Kustannusrakenne Käyntikohteiden kannattavuus ja taloudellinen asema Liikuntakohteiden kannattavuus ja taloudellinen asema Aktiviteettien kannattavuus ja taloudellinen asema Lähiajan kannattavuuskehitys Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutokset Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitys Laatu, turvallisuus ja ympäristö Tuotekehitys Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Hyödyllisiä tietolähteitä ja www-osoitteita Liitteet Vetovoimaisia matkailu- ja käyntikohteita... 51

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä matkailun ohjelmapalvelujen toimialaraportti on osa toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuutta. Matkailualan raporttikokonaisuuteen kuuluu viisi raporttia, jotka ovat: Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta (päivitetty 2007) Matkailun edistämiskeskuksen kansainvälistymiskatsaus on matkailun yleisosa- raportin liitteenä. Siinä kuvataan alan kysyntää ja kilpailutilannetta verrattuna lähialueisiin ja keskeisiin kilpailijamaihin. Se heijastaa myös Suomen matkailustrategiassa valittujen tuoteteemojen kehittämisen mahdollisuuksia. Raportin laadinnassa on hyödynnetty alan tutkimuksia ja julkaisuja, yritysten avainhenkilöiden näkemyksiä. Raportteja laadittaessa on hyödynnetty myös TEM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyä, joka perustuu alan yritysten omiin näkemyksiin niiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Raportti pyrkii tarjoamaan yrityksille ja toimijoille tiiviissä muodossa ajankohtaista tietoa alan kehitysilmiöistä sekä kehittämistarpeista. Julkaisujen tarkoituksena on palvella yritysten ja alalle aikovien yrittäjien sekä alaan sidoksissa olevien organisaatioiden tarpeita.

9 8 Kiitän kaikkia julkaisun toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä sekä yrityksiä ja tahoja Jyväskylässä Jaakko Ryymin Toimialapäällikkö

10 9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Suomalaisessa matkailukäsitteistössä ohjelmapalvelut ovat yleensä matkailutuotteeseen liittyviä, ohjattuja aktiviteetteja kuten moottorikelkkasafareita, kanoottiretkiä tai esim. kalastustapahtumia eli ns. luontoyrittäjyyttä. Ohjelmapalveluiksi voidaan katsoa myös harrastus- ja virkistyspalvelut, rakennetut aktiviteetti- ja huvikohteet, kilpailutapahtumat sekä kulttuuri- ja taidetapahtumat. Laajemmassa mielessä ohjelmapalveluita Suomessa edustavat mm. hiihtokeskukset, eläintarhat, huvipuistot ja museot. Matkailukysynnän kasvu aktiviteetteja kohtaan on lisännyt viime vuosina investointeja mm. liikuntahalleihin ja golfkenttiin sekä hiihtokeskuksiin viime vuosina. Suomeen ulkomailta suuntautuvaa kysyntää aktivoidaan mm. luontoon liittyvillä ohjelmapalvelujen tarjonnalla. Kehitys on sama koko Suomessa. Matkailukeskuksia kehitetään aktiivisesti sekä pohjois- että etelä-suomessa. Pohjois-Suomessa painopiste on hiihtokeskuksissa ja eteläisen suomen osalla alueilla jossa sijaitsevat mm. merkittävimmät kongressikeskukset. Matkailukeskusten oheispalveluina ohjelmapalveluja tuotetaan siihen erikoistuneiden yritysten toimesta. Asiakaslähtöisesti suunniteltujen ohjelmien lisäksi matkailukeskuksissa on tarjolla myös kiinteitä viikko-ohjelmia. Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa pääosa ohjelmapalveluista luokitellaan (TOL 2002) virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin: matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta, mm. safaritalot, erilaiset luonto- ja elämysmatkailuyritykset 9233 huvipuistot 9252 erikoisnäyttelyt, tiedepuistot sekä museot 9253 kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja -puistot sekä luonnonpuistot 9261 urheilutoiminnan yritykset - mm. hiihtohissiyhtiöt, golfkentät ja liikuntahallit 9272 muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut - mm. virkistyskalastuspalvelut, ratsastustallit

11 10 Taulukko 1. Ohjelmapalveluyritykset Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä Liikevaihto (1000 ) Muu matkailua palveleva toiminta Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yrityskanta Ohjelmapalvelujen, erilaisten käyntikohteiden ja urheiluaktiviteettien kokonaisliikevaihto oli vuoden 2006 verotustietojen mukaan n. 578 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu oli 6,6 % edellisestä vuodesta. Yritykset toimivat usein myös mm. majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla, mikä vaikeuttaa toiminnan kokonaislaajuuden arviointia. Toiminnot sijoittuvat usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Luontoaktiviteettiyritykset jakautuvat tilastoinnissa myös mm. vuokraustoimintaan (kelkkailu, laitteet), muuhun huvi- ja virkistystoimintaan. Tässä raportissa on tarkasteltu matkailun käyntikohteita, urheilutoiminnasta erityisesti hiihtokeskuksia sekä aktiviteeteista safaritoimintaa ja pieniä ohjelmapalveluyrityksiä edellä taulukoidun toimialaluokituksen mukaisin tiedoin. Raportissa ohjelmapalveluiden alasektoreita käsitellään kolmena pääryhmänä. käyntikohteiksi (TOL 9233, 9252, 9253) on toiminnan luonteen ja samankaltaisen vetovoiman vuoksi yhdistetty huvipuistot, museot ja näyttelyt sekä kasvitieteelliset puutarhat ja eläintarhat liikuntakohteiksi (TOL 9261) on nimetty mm. urheilukentät, -hallit, golfkentät sekä hiihtohissit. ohjelmallisiksi aktiviteeteiksi (TOL 63302, 9272) on nimetty safaritalot ja muut virkistys- ja kulttuuripalveluryhmän yritykset kuten virkistyskalastuspalvelut.

12 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Klusteriajattelun mukaan matkailun ohjelmapalvelut kytkeytyy tiiviisti myös muihin nopeasti kasvaviin elinkeinoihin. Ohjelmapalveluita läheisesti koskettavan elämysteollisuuden osaamiskeskuksen muodostavat matkailu, design, sisältötuotanto ja uusmedia. Matkailu kytkeytyy eri näkökulmista myös mm. terveyteen ja hyvinvointiin (TOL 85), vapaa-aikaan yleensä sekä työmatkailun saralla luonnollisesti teollisiin keskittymiin. Sisältötuotanto liittyy mm. uusmedian ja IT- teknologiaan on kiinteä etenkin käyntikohteissa ja huvipuistojen sisältötuotannossa. Sisältötuotannossa graafisen osaamisen taito korostuu mielikuvien luomisessa. Erilaiset GPS- paikannukseen perustuvat sijainti-, reitti- ja turvasovellukset (TOL 722) sekä älykorttijärjestelmät ovat kiinteä osa ohjelmapalveluita. Markkinointi ja esitetuotannon siirtyminen internetiin mahdollistaa esim. nopean uuden tuotteen lanseerauksen ja tuotekehityssyklin nopeutuksen. Tiedon jakelu, varaustoiminnot verkkopalvelujen (TOL 724) kautta esim. myyntiorganisaatioihin tapahtuu sähköisesti nopeasti ja kustannustehokkaasti. Elintarviketuotanto (TOL 15) sekä ohjelmapalveluihin liittyvät ruokakulttuurin ja ruokaperinteen hyödyntäminen on tärkeä osa matkailuelämystä. Se kytkee ohjelmapalvelut tiiviisti myös elintarvikealan tuotekehitykseen jossa myös haetaan kannattavuutta erikoistumisella. Pienimuotoinen elintarvikkeiden jatkojalostusteollisuus voi saada uusia markkinoita paikallisesti esim. riistalihan (TOL 015) ja kalan uusista tuotteista (TOL 152). Matkailun ja elämystuotannon klusterissa matkailu yhdistyy luoviin toimialoihin, kuten muotoiluun, sisällöntuotantoon sekä viihde- ja kulttuurituotantoon. Luovasti teknologisilla ratkaisuilla höystettynä elämystuotanto on todellinen mahdollisuus luoda matkailuun uusia liiketoimintamalleja ja lisätä alan kansainvälistä kilpailukykyä.

13 12 Taulukko 2. Matkailun kytkennät lähi- ja tukitoimialoihin Tuotantopanokset elintarviketeollisuus kasvinviljely puutarhatalous juomien valmistus tukkukauppa Tuotantovälineet talonrakennus kiinteistövuokraus jäähdytys- ja tuuletus laitteiden valmistus tietoliikenneverkot ja kassajärjestelmien valmistus taloustavaroiden valmistus Tuotannontekijäin ylläpito kiinteistönhoito pesulatoiminta siivoustoiminta etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Markkinointipalvelut matkanjärjestäjät matkatoimistot yhteisöt markkinointipalvelut Vetovoimatekijät huvipuistot, puuhamaat museot ja näyttelyt näyttämö- ja konserttitoiminta urheiluhallit ja kentät muut virkistyspalvelut messut ja tapahtumat vähittäiskauppa Ohjelma- ja viihdepalvelut ohjelmatoimistot sisällöntuotanto muut oheispalvelut Liikennevirrat linja-autoliikenne rautatie- ja lentoliikenne laivaliikenne tiestö

14 13 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Yrityskantaan luetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan yritykset, joiden liikevaihto on 8914 euroa ja työllistävyys 0,5 henkilötyövuotta. Toimialan rakenteen tarkastelussa suurimmat ns. safaritalot ovat kirjautuneina ko. toimialaan (63302) eli matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta. Toimipaikkojen määrä on kasvanut kaikissa toimialaryhmissä. Tilastoinnista puuttuu maaseutumatkailun osana tuotetut ohjelmapalvelut joiden liikevaihtotiedot ovat usein osana maatilaverotusta. Seuraavissa taulukoissa (3 5) on kuvattu alan kehitystä vuosina Tilastokeskuksen yrityskannan mukaan toimipaikkojen määrän, liikevaihdon ja henkilöstön määrän osalta (TOL 2002). Taulukko 3. Toimipaikat Toimipaikat Muutos % ed. vuodesta Muu matkailua palv. toiminta ,6 Käyntikohteet ,5 Liikuntakohteet ,2 Ohjelmalliset aktiviteetit ,1 Yhteensä ,7 Taulukko 4. Liikevaihto LIIKEVAIHTO (1000 ) Muutos % ed. vuodesta Muu matkailua palv. toiminta ,6 Käyntikohteet ,3 Liikuntakohteet ,5 Ohjelmalliset aktiviteetit ,9 Yhteensä ,5 Taulukko 5. Henkilöstö HENKILÖSTÖ Muutos % ed. vuodesta Muu matkailua palv. toiminta ,1 Käyntikohteet ,6 Liikuntakohteet ,4 Ohjelmalliset aktiviteetit ,8 Yhteensä ,3 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri

15 Käyntikohteiden yritysrakenne Sektorin kokonaisliikevaihto v oli 73,7 milj. euroa. Liikevaihdon kasvu on ollut hidasta eikä merkittäviä muutoksia ole tapahtunut. Yksittäisiä uusia toimipaikkoja on alalle syntynyt. Konkurssit ovat alalla harvinaisia ja konkurssin uhatessa kohteille yleensä löytyy jatkaja tai uudelleen järjestely lyhyen ajan kuluessa. Käyntikohteet ovat usein alueensa matkailukysynnän vetureita. Pääosa kohteista on julkisen organisaation, kunnan, säätiön tai muun yhteisön ylläpitämä tai tukema. Käyntikohteiden määrä ei tule merkittävästi kasvamaan tulevinakaan vuosina. Kysyntä on pääosin kotimaista eikä käyntikohteiden vuotuisissa kävijämäärissä ole ollut merkittävää vaihtelua. Uudet kohteet ovat usein kauppakeskustyyppisiä, missä on tarjolla myös mm. kylpylä ja viihdepalveluita Liikuntakohteiden yritysrakenne Tilastokeskuksen yrityskannassa urheilutoimintaan (TOL 9261) kuuluvat usein myös matkailua palvelevat mm. hiihtohissiyhtiöt, golfkentät ja liikuntahallit. Lisäksi ko. ryhmään kuuluu joukko raviratoja, jäähalleja ja kuntosaleja. Urheiluseurojen liiketoiminta on TOL- luokituksessa eriytetty omaksi ryhmäkseen (TOL 9262). Urheiluopistot kilpailevat myös aktiivisesti matkailusektorilla ja tarjoavat tuotteitaan monipuolisesti golfista ratsastukseen sekä erilaisiin aktiviteetteihin. Urheilutoiminnan yritykset kerryttivät noin 239,5 miljlj. euron kokonaisliikevaihdon vuonna Työvoiman määrä kipusi yli hengen. Liikuntasektorin yritykset tulevat kasvattamaan liikevaihtoaan jatkossakin. Ketjumaisesti toimivat kuntosalit ja liikuntakeskukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa aktiiviliikkujien keskuudessa Aktiviteetteja tarjoavien yritysten rakenne Isojen ohjelmapalveluyritysten osalta on tapahtunut fuusioitumista ja rakenteiden järjestelyjä. Safaritoiminnan lisäksi asiakas saa kuljetukset, majoitukset, ruokapalvelut ja aktiviteetit samasta yrityksestä. Alan menestyneimmät yritykset ovat tunnettuja tuotenimiä, joiden palvelutuotanto perustuu usein alihankintana ostettaviin tuotemoduuleihin. Pienet aktiviteettiyritykset keskittyvät omaan ydinosaamiseen ja palvelun tuottamiseen. Isoimmissa matkailukeskuksissa erilaisia ohjelmapalveluyrityksiä saattaa olla kymmeniä. Yritysten kehitys riippuu pitkälti yleisen taloustilanteen kehityksestä ja sitä kautta mm. matkailukeskusten kysynnän kehityksestä. 2.2 Henkilöstö, työllisyyden kehitys Palvelualojen yrityksissä on henkilöstömäärän kehitys ollut viime vuosina positiivinen ja odotukset alan yrityksissä ovat edelleen myönteiset. TEM:n kesällä 2008 teettämässä

16 15 PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyssä virkistys- ja kulttuuripalvelujen pk-yrityksissä odotukset olivat vielä edellisvuoden kaltaiset. Pienoista henkilöstömäärän lisäystä odotettiin edelleen hiihtokeskuksissa ja matkatoimistoissa. Syksyn aikana nopeasti edennyt talouden taantuma ei vielä kyselyn toteutusaikana vaikuttanut yritysten arvioihin. Kuva 1. Pk-yritysten odotukset henkilökunnan määrästä vuoden kuluessa Prosenttia Hiihtokeskukset matkatoimistot Muu virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta yhteensä Suurempi Yhtä suuri Pienempi Matkailualalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: ravintolatyöntekijät, tarjoilijat, hovimestarit, kokit, keittäjät, kylmäköt, suurtalouksien hoitajat, majoitusliikkeen hoitajat, kahviloiden ja ravintoloiden myyjät, matkatoimistovirkailijat ja matkaoppaat Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne matkailualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat Eniten työvoiman rekrytointiongelmia on majoituksen ja ravitsemistoiminnan toimialalla ollut seuraavissa ammateissa: kokki, tarjoilija, ravintolatyöntekijä, pitsanpaistaja, kahvila/grillimyyjä ja järjestyksenvalvoja. Ohjelmapalveluissa ja etenkin hiihtokeskuksissa vuosittain merkittävä rekrytointitarve koskee rinnetyöntekijöitä, lasketteluoppaita sekä erityyppisiin aktiviteetteihin liittyviä opastehtäviä. Alalla toimii myös ns. keikkatyöntekijöitä jotka työskentelevät kesällä Etelä-Suomessa ja siirtyvät talvisesongin ajaksi pohjoisen hiihtokeskuksiin.

17 16 Työvoiman kohtaantotilanne tammi-kesä 2008 Matkailualan ammatit Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettä- ä- vä paikka (touko 08) 10 vaikeasti täytettävää paikkaa 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Käynti- ja liikuntakohteiden sekä aktiviteettien toimipaikkojen jakautuminen TE- keskuksittain on koottu alla olevaan taulukkoon. Alueellisesti toimipaikkoja on eniten Uudellamaalla ja Lapissa. Tilastoluvut antavat karkean kuvan alueellisesta yritysten jakautumisesta.

18 17 Taulukko 6. Yritysten toimipaikat TE- keskuksittain 2006 Käyntikohteet Liikuntakohteet Aktiviteetit Yhteensä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, yritys -ja toimipaikkarekisteri 2.4 Yrityskannan muutokset Toimialan aloittaneiden, lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten lukumäärät vuosilta on koottu seuraavaan taulukkoon. Taulukko 7. Aloittaneet, lopettaneet, konkurssit Lopet -taneet Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit OHJELMAPALVELUT Muu matkailua palveleva toiminta 9233 Huvipuistot Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Yhteensä

19 18 Ohjelmapalveluyritysten konkurssiriski on edelleen pieni samoin kuin käyntikohteissa, jotka ovat alueensa keskeisiä vapaa-ajan matkailun vetovoimatekijöitä. Omistajina niissä on usein kuntia ja yhteisöjä jolloin konkurssinkin uhatessa niille yleensä löytyy jatkaja tai omistuksen uudelleen järjestely lyhyen ajan kuluessa. Liikuntatoimen sarallakin konkurssit ovat suhteellisen harvinaisia toimipaikkojen lukuisaan määrään nähden. Uudet yritykset toimivat usein ns. franchising- periaatteella. Aktiviteetteja tarjoavien yritysten lukumäärä on kasvanut tasaisesti mutta talouden kehityksen nopean hidastumisen voidaan olettaa laskevan uusien yritysten perustamisaktiivisuutta ohjelmapalvelusektorilla. Se voi lisätä myös lopettavien yritysten määrää merkittävästi. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Matkailun ohjelmapalveluyrityksistä suurimmat ovat käyntikohteita ja hiihtokeskuksia, joilla on myös majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Merkittävä osa sektorin yrityksistä palvelee pääasiassa paikallista kysyntää kuten ratsastustallit, golfkentät ja sisäliikuntahallit. Seuraavassa taulukossa on joitain matkailun kannalta merkittäviä alan yrityksiä. Yritykset eivät ole suuruusjärjestyksessä. Taulukko 8. Alan suurimpia yrityksiä Käyntikohteita Liikuntayrityksiä Aktiviteettiyrityksiä Lasten Päivän Säätiö Huippupaikat Oy Arctic Safaris Oy Tampereen Särkänniemi Oy Rukakeskus Oy Lapin Safarit Oy Muumimaailma Oy Oy Levi Ski Resort Ltd Rukapalvelu Oy Wasalandia Oy Ab Hiihtokeskus Himosvuori Oy Seikkailu Oy Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy Hiihtokeskus Iso-Ylläs Oy Eräsetti Oy Ähtärin eläinpuisto Oy Sats Finland Oy Rukasafaris Oy

20 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Ohjelmapalveluyritysten toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia mm. viimeisen vuoden aikana. Teollisuusyritysten viimeaikaiset rakennejärjestelyt ja koko maailmaa koskeva finanssikriisi tulevat vaikuttamaan lähivuosina alan palvelujen kysyntään. Myös pk- yritysten odotukset talouden kehityksestä ovat muuttuneet varovaisiksi. Kasvun hidastuminen ja yritysten tarve kustannussäästöihin voi vaikuttaa vähentävästi mm. erityyppisten virkistys- ja ohjelmapalveluyritysten palvelujen käyttöön. Yritysten menestymisen kannalta kohteiden saavutettavuus ja laadukkaat palvelut ovat keskeinen kilpailutekijä. Lisäksi markkinoiden tuoma vaatimus on tuotteiden laatu sekä kasvava kuluttajien ympäristötietoisuus. Samaan aikaan kansainvälisen matkailun ulkoiset uhkatekijät kuten sodat, terrorismi ja ympäristötuhot ovat lisääntyneet ja turvallisuus on eräs matkakohteen valinnan keskeisiä asioita. Markkinat segmentoituvat ja tuotteiden markkinointi on kohdennettava entistä huolellisemmin. Kansainvälisten markkinoiden tilanteeseen on tuote ja teemakohtaisesti paneuduttu tarkemmin matkailun yleisosan liitteenä olevassa MEK:n kansainvälistymiskatsauksessa. 3.2 Kotimaan markkinat Kotimaan kysyntä painottuu vapaa-ajanmatkailuun sekä yritysten kokous- ja kongressimatkailun oheispalveluihin. Tuotteet on suunniteltava lyhytkestoisiksi ja edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan hintansa arvoisiksi. Matkailukeskusten viikko-ohjelmissa palvelutuotanto saadaankin tehokkaaksi ja usein hinnaltaan kohtuulliseksi. Sekä koti- että ulkomaisista majoitusvuorokausista yli 60 % liittyy vapaa-ajanmatkustukseen. Kaikkiin matkustusmotiiveihin liittyviä yöpymisiä oli v noin 19 miljoonaa. Kun huomioidaan lisäksi käyntikohteiden päiväkävijät ilman yöpymistä, voidaan päätyä johtopäätökseen, että aktiviteettiyrityksillä ja käyntikohteilla on miljoonien asiakkaiden potentiaaliset markkinat. Siten työmatkoihin liittyvät majoitusvuorokaudet (noin 5 miljoonaa) antavat mahdollisuuden arvioida aktiviteettien kysyntäpotentiaalin olevan vieläkin suurempi. Merkittävää matkailuvetovoimaa ei kaikilla alueilla kuitenkaan ole majoitus- tai käyntitilastojenkaan mukaan. Kasvukeskuksissa kysyntä on usein työmatkailupainotteista ja siksi yrityksen vahvuus kotimaisilla markkinoilla voi olla myös strategisesti oikea valinta. Ulkomaisille markkinoille meno vaatii huomattavasti enemmän resursseja ja pitkäjäntei-

21 20 syyttä. Niiden ollessa rajalliset, on luontevampaa pyrkiä kansainvälisille markkinoille suuralueyhteistyössä. 3.3 Kansainväliset markkinat Aktiviteettien tarjonta on runsasta myös kansainvälisillä markkinoilla ja Suomen kanssa kilpailevia maita etenkin talviaktiviteettien osalta lähialueella ovat mm. ruotsi ja norja sekä Keski- ja Itä Euroopan hiihtokeskukset. Aktiviteettitarjonta on lähes sama esim. koiravaljakoista vaellukseen ja kohteiden saavutettavuus Suomen päämarkkina-alueelta on erittäin hyvä. Kansainvälistä kysyntää ja tarjontaa on tarkasteltu tarkemmin erillisessä kansainvälistymiskatsauksessa. Näkyvimpiä aktiviteettikohteita maailmalla ovat mm. suuret huvipuistot ja eläintarhat kuten Disneyland. Golfin merkitys tietyn matkailualueen tarjonnassa on alueen profiilia muokkaava ja matkakohteen valintaan vaikuttava tekijä lajin harrastajalle. Suomalaistenkin suosiossa on mm. Espanja ja Viron ja Baltian alue, mistä onkin muodostunut merkittävä kilpailija mm. etenkin eteläisen suomen golfkentille, kylpylöille ja aktiviteettitarjonnalle. Euroopassa on laaja valikoima matkailukohteita teema-, viihde- ja vesipuistoista eläin- ja safaripuistoihin. Niille on ominaista jatkuva kehitys uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksien ja asiakkaiden mieltymysten mukaan. Kansainvälinen huvipuisto-omistus on jo myös Suomessa mm. Wasalandian, Puuhamaan ja Visulahden omistuksen kautta. Yrityksen nykyinen omistaja, espanjalainen Aspro Ocio, omistaa 27 vesipuistoa ympäri Eurooppaa. Aspron puistoja löytyy mm. Espanjasta, Ranskasta, Portugalista, Sveitsistä, ja Englannista. European Association of Zoos and Aquaria eli EAZA on Eurooppalaisten eläin ja vesipuistojen kattojärjestö. Sillä on Euroopassa 307 jäsenpuistoa 34 maassa. Luontoaktiviteetteja tuotteistetaan kaikkialla kansainvälisillä markkinoilla eikä volyymilukuja niistä ei ole juurikaan saatavissa. Suomesta kiinnostuneet matkanjärjestäjät pitävät Suomen keskeisimpinä kilpailijamaina Ruotsia, Norjaa, Islantia ja Kanadaa ja Suomeen nähden heikompina Irlantia, Venäjää ja Viroa. Viro ja Venäjä tarjoavat mm. metsästystä ja kalastusta ja niiden valtteina on koskemattomat erämaat ja yleensä saalistakuut sekä saavutettavuus. Suomen vetovoima kongressimaana on hyvä laadukkaan ja turvallisen imagon ansiosta. Suomen argumentteja kilpailussa ovat myös ympäristöystävällisyys ja kokousten toimivuus. Kokouksen toteutettavat oheismatkat ohjelmapalveluineen ovat merkittävä asiakaskohderyhmä. Vuonna 2007 Suomessa järjestettiin 438 kansainvälistä kongressia joihin osallistui henkeä. Kongressien määrä on suurempi kuin vuonna 2006 jolloin oli 376

22 21 kongressia. Osallistujien määrä oli hiukan pienempi kuin v jolloin osallistujia oli Finland Convetion Bureaun Taloustutkimus Oy:llä teettämässä Incentive- matkailu 2005 tutkimuksessa matkat Suomessa kohdistuvat useimmiten Uudemaan, Lapin, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen alueille. Ulkomailta tulevan incentive- matkailun osuudeksi tutkimuksessa arvioitiin 43 %. 3.4 Käyntikohteiden markkinat Suomen käyntikohteissa vuonna 2007 oli 27,5 miljoonaa kävijää (v ,4 milj.) Kävijämäärien suuri ero johtuu osittain muutamien isojen kohteiden poisjäännistä jolloin kokonaismäärän osalta vuosittaista vertailua ei voi tehdä. Lisäystä tapahtui mm. keskimääräisesti eniten festivaalit ja kulttuuritapahtumissa, hiihtokeskuksissa ja luontokeskuksissa. Puuhamaissa sekä erilaisissa harrastuskohteissa tapahtui vähennystä verrattuna vuoteen Matkailukohteiden asiakaskunta on pääsääntöisesti kotimaisia lapsiperheitä ja ryhmämatkailijoita. Ulkomaalaisten osuus kasvoi hieman v ja oli n. 12,6 % (11 % v. 2006) mikä merkitsee karkeasti noin 3,5 miljoonaa kansainvälistä vierailijaa. Määrällisesti eniten ulkomaisia kävijöitä oli kylpylöissä ja vapaa-aikakeskuksissa sekä kirkoissa ja muissa kirkollisissa kohteissa. Matkailukohteita kyselyssä oli 478 ja vastanneita 410 kohdetta ja tapahtumaa. Useiden vetovoimaisten käyntikohteiden sijainti samalla alueella vahvistaa myös yksittäisten kohteiden menestymistä. Menestyäkseen matkailukohteen tulee saavuttaa kävijän minimitavoite. Tällöinkin edellytys on, että yrityksen oma liiketoiminta kattaa toteutetut investoinnit. Suunniteltaessa unohtuu helposti alkumarkkinoinnin vaatimat huomattavat markkinointibudjetit, jatkuva käyttöpääoman tarve sekä parin vuoden tähtäimellä välttämätön uudistamisinvestointi. Liitteenä (liite 1.) olevassa taulukossa on koottu matkailu- ja käyntikohteiden kävijämääriä Matkailun edistämiskeskuksen Taloustutkimus Oy:llä v teettämästä kävijätutkimuksesta. 3.5 Liikunta-aktiviteettien markkinat Liikuntamatkailu käsitteenä sisältävät ulkopaikkakuntalaisten matkan yhteydessä hyödyntämät liikuntapalvelut. Kyse on myös vapaa-ajan matkailijoista, joiden matkan motiivina on osallistuminen liikunnallisiin aktiviteetteihin, tapahtumiin tai näiden seuraami-

23 22 seen. Matkailua edistäviä liikuntalajeja ovat mm. maastohiihto, laskettelu, golf ja erilaiset sisäliikuntamuodot kuten keilailu Yrityksiä sektorilla on runsaasti joista tyypillisimpiä ovat hiihtohissi-, golf-, jäähalli-, squash-, keilailu ja muut liikuntahalliyritykset. Alalla toimii myös kuntosaliketjuja joista esimerkkeinä SATS ja Elixia. Ulkomaisia matkailijoita vetää Suomeen mm. maastohiihto, laskettelu ja muu luonnossa tapahtuva liikunta. Maastohiihdon harrastajia on Suomessa arvioitu olevan n. 2,2 miljoona. Suomeen rakennettujen kaupallisesti toimivien hiihtoputkien kannattavuus on toistaiseksi jäänyt heikoksi. Niiden tulisi ehdottomasti sijaita matkailu- tai väestökeskittymäalueilla jolloin riittävät asiakasmäärät voidaan saavuttaa kannattavan toiminnan varmistamiseksi. Suomessa on n. 100 hiihtokeskusta, joista viidennes on vetovoimaltaan luokiteltavissa valtakunnallisiksi. Valtakunnallista vetovoimaa omaavat keskukset sijaitsevat pääosin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Hiihtokeskusten myynnin volyymi Suomessa oli kaudella 07/08 seuraava; hissilippumyynti n. 44 milj. euroa, hiihtokoulumyynti 2,7 milj. euroa ja vuokraamomyynti n. 13,6 milj. euroa. Hissilipputulomyynnistä on 20 suurimman keskuksen osuus yli 70 %. Hiihtokeskusten laskettelijamäärän arvioidaan olevan noin 1,3 miljoonaa ja laskettelupäiviä kertyvän yli 2,7 miljoonaa. Harrastajien määrä on edelleen kasvussa. Hiihtokeskusten investointien huippuvuosi osui kaudelle 07/08 ollen lähes 42 milj. euroa. Erityisesti on panostettu mm. rinteiden hissikapasiteettiin ja lumetusjärjestelmiin ja välinevuokrauspalveluihin. Merkittäviä kilpailutekijä matkailukeskusten välillä on lisäksi laadukas majoitus- ja ravitsemispalveluiden tarjonta. Kaudelle suunniteltujen investointien määrä on Suomen hiihtokeskusyhdistyksen arvion mukaan n. 20 milj. euroa. Hissi- ja lumetusjärjestelmien tehostaminen, uudet rinnealueet sekä vuokraamopalvelujen kehittäminen säilyvät jatkossakin investointikohteina. Golfkenttiä on Suomessa n. 120 ja pelaajien määrä on n Kentät ovat pääosin aktiivipelaajien omistuksessa ja kenttien toimintaa ylläpidetään vuosi-, jäsen- ja green feemaksuilla. Lisätuloa seuroille tulee mm. ravintola- ja ateriapalveluista joiden käyttöä muunkin matkailun palveluissa olisi mahdollista hyödyntää. Muun golfiin liittyvän toiminnan kerrannaisvaikutukset ovatkin merkittävämmät kuin itse Green fee -tulo. Uusia toteutusmalleja on mm. lomaosakkeeseen kytketty pelioikeusosake, jonka kautta voidaan lisätä myös viipymää alueella. 3.6 Luontoaktiviteettien markkinat Yritystoimintana luontoaktiviteetit tarjoaa matkailijoille luontoon liittyviä ohjattuja ja maksullisia ohjelmallisia toimintoja tavoitteena tuottaa elämyksellisiä kokemuksia kuten esim. villieläinten tarkkailu tai opastetut kalastusretket, koskenlasku, vaellus, melonta jne.

24 23 Kannustematkailu liittyy usein luontoaktiviteetteihin ja sen merkittävimmät kohdealueet Suomessa ovat Uusimaa, Lappi ja Kainuu. Kiinnostavia alueita ovat myös Suomen saaristoalueet. Eri kohteiden kehitystä incentive- kohteiksi estävät useimmiten mm. majoitus- ja ravitsemispalvelujen laatutaso ja kapasiteetti, kulttuuriosaamisen sekä luotettavan ohjelmapalvelutarjonnan puute. Kansainvälisessä tarkastelussa esimerkiksi Espanja on kannustematkailussa varsin suosittu kohdemaa, koska se voi tarjota korkeatasoisen majoituksen, kansainvälisen kulttuuritarjonnan ja ohjelmat. Kansainvälisen turvallisuustilanteen muutokset vaikuttavat myös yritysten kannustematkakohteiden valintaan mikä on Suomen näkökulmasta toimintaa tukeva asia Suomalaiset yritysryhmäasiakkaat ovat monelle yritykselle myös strateginen valinta. Ohjelmat koostuvat mönkijä- ja moottorikelkkasafareista, kalastusmatkoista ja seikkailuohjelmista. Asiakkaan osallistumista edellyttävät tarinat, roolipelit ja historialliset tapahtumat ovat myös tulleet tuotteistetuiksi. Valtaosa osa yrityksistä toimii kuitenkin tavanomaisemmilla markkinoilla hyödyntäen kohteeseen jo saapuneita matkailijoita, joiden tavoittamiseksi alueille on kehitetty edullisia ja lyhytkestoisia viikko-ohjelmia. Aktiviteettitarjonta ja kilpailu Suomen eri osissa kasvaa kaiken aikaa. Talviaktiviteeteista yleisimpiä ovat kelkka-, mönkijä-, koira- ja porosafarit sekä hiihtovaellukset. Kiinnostavia kesätuotteita on melonta, kalastus, pyöräily, vaellus tai patikointi. Kalastus vaatii hyvän tuotteistuksen että se olisi kannattava tuote matkanjärjestäjien kannalta. Alan kehittämiseksi on tehty hyvää tuotekehitystyötä ja saariston luontotuotepalvelut mielletään kansainvälisillä markkinoilla varsin kiinnostavaksi alueeksi. Saariston matkailutuotteet liittyvät luonnostaan pääosin kesään ja veteen kuten mm. kalastus, veneretket ja risteilyt ja saaristokulttuuri. Eri tuoteryhmissä on syytä kiinnittää huomiota kiinnostavuuden ohella myös tuotteen volyymimahdollisuuksiin sekä elinkaaren vaiheeseen markkinoilla. Nykytietojen valossa maastohiihto ja moottorikelkkasafarit voidaan rakentaa volyymituotteiksi. Moottorikelkkailun kasvumahdollisuuksia rajoittaa monin paikoin kunnollisten reitistöjen puuttuminen. Ilmaston lämpeneminen sekä kasvava ympäristötietoisuus vaikuttaa pitkällä aikavälillä kelkkailun kehittymiseen vähentävästi ja mm. mönkijä onkin kasvattanut suosiota juuri pidemmän vuotuisen käyttöajan takia. Lapissa pääpaino on selkeästi talvituotteissa kuten laskettelussa, moottorikelkkailussa, koira- ja porosafareissa. Erityisesti viime mainitun osalta ulkomaisen kysynnän osuus oli merkittävä (72 %), kuten myös moottorikelkkailun (38 %). Koirasafarit ovat etenkin pohjoisen Suomen matkailukeskuksissa volyymituotteita. Koiravaljakkoyrityksiä on arviolta n Näistä arviolta kolmasosa on päätoimisia ja loput toimivat alihankkijoina. Valjakkokoirakapasiteetti on Suomessa arviolta noin koiraa. Optimaaliset yritysten yksikkökoot ovat koiran tarhoilla. Koirasafaritoiminta perustuu pääosin ulkomaalaisryhmien kysyntään.

25 24 Kalastusta satunnaisesti harrastavia on Suomessa noin 2 miljoonaa. Aktiivikalastajia on noin ja varsinaisia matkailukalastajia Harrastuskalastajat odottavat palveluilta lähinnä peseytymistiloja ja tulentekopaikkoja. Onkin pääteltävissä, että ohjatut kalastusretket ostetaan muilla motiiveilla: haetaan lomaelämyksiä tai hoidetaan yritysten asiakassuhteita. Kalastusmatkailun yritystoimintaa on tutkittu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) toimesta v (Kalastusmatkailu numeroina, RKTL- selvityksiä 13/2008). Kalastusmatkailuyrityksiä on arvioitu olevan n Sen arvioitu työllistävän n. 510 henkilötyövuotta ja kerryttävän n. 18,6 milj. euron liikevaihdon. Ratsastus matkailutuotteena on vielä kehittymässä ja ratsastustallien varassa tuotetut palvelut ovat saamassa rinnalleen myös ohjelmapalveluihin keskittyviä yrityksiä. Asiakas on tyypillisesti alaa harrastamaton hevos- ja luontoelämystä etsivä asiakas, jolloin mm. hevosten tyyppiin, ratsastusalueen tai reitin valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ohjelmapalveluihin käytetään pääasiassa islannin- ja Suomen hevosia, mitkä luonteeltaan sopivat metsävaelluksiin ja aiempaa kokemusta omaamattomille. Tuotteistamisessa on muistettava että pelkkä luonto ei riitä varsinkaan ulkomaalaisille asiakkaille vaan tarvitaan teemoittaisia reittejä ja kulttuuritarjontaa. Kesätuotteista omatoimisesti toteuttavissa ovat mm. melonta, vaellus ja pyöräily. Veneilyyn liittyvien palvelujen tuotteistaminen ohjelmapalveluna on kesätuotteena potentiaalinen mahdollisuus sisävesi- ja saaristoalueilla. Erikoisharrasteet, kuten lintujen tai eläinten tarkkailu, koskettavat yleensä vain selvästi rajattua harrastajakuntaa. Incentive- määritelmän täyttävä matka on yrityksen johdon työkalu. Yritysjohto käyttää sitä motivoidakseen ja/tai antaakseen tunnustusta henkilöille heidän tasokkaista suorituksistaan yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vetovoimaltaan vahvimpia alueita luontoaktiviteettien osalta ovat Lapin ja Kuusamon hiihto- ja erävaellusalueet sekä monien kulttuuritapahtumiensa ja käyntikohteidensa vuoksi useat eteläisen Suomen kunnat ja kaupungit. Matkailukeskusten kehittyessä myös muualla kuin Pohjois-Suomessa lisääntyy alueellinen kilpailu maan sisällä etenkin kotimaisista asiakkaista.

26 25 4 Tuotanto- ja toimintamenetelmät 4.1 Toiminnan tulo- ja menorakenne Matkailukohteilla ja hiihtokeskuksilla on useita tulolähteitä, joista kustakin asiakas tekee ostopäätöksen erikseen. Myyntitulojen perustan, mutta ei välttämättä suurimman, muodostavat matkailukohteen sisäänpääsymaksut tai hissilippumyynti. Lisäksi erilaiset vuosija jäsenmaksut sekä välinevuokraustulot ovat merkittävä tulonlähde. Tulojen ja menojen rakenne antaa kuvaa liiketoiminnan moninaisuudesta. Seuraavassa taulukossa on esimerkkinä tulonlähteet eri yritystyypeissä. Toiminnan kulurakenne käy ilmi taulukosta 9. Taulukko 9. Tulonlähteitä eri yritysryhmissä Huvipuistot Hiihtokeskus Safariyritykset pääsymaksut 46 % hissilippumyynti 74 % talvisafarit 73 % ravitsemismyynti 22 % ravitsemismyynti 12 % kesäsafarit 19 % ajelut 14 % välinevuokraus 4 % majoitus, ravitsemus, 6% kuljetus- ja muu myynti pelit ym. 7 % vaunuvuokrat 3 % kalustovuokraus 2 % vähittäiskauppa 9 % mainostulos 1 % pysäköintimaksut 2 % muu myynti 6 % 100 % 100 % 100 % Lähteet: EU-Panorama, Suomen Hiihtokeskusyhdistys, Finnvera Oyj Hiihtokeskusten rinnetoiminnan tulolähteistä suurimpia ovat hissilippumyynti, ravitsemispalvelut. Välinevuokrauksen ja hiihtokoulujen myyntituotot ovat olleet kasvussa. Hissilippumyynnin tulokertymä kaudella 07/08 oli n 44,2 milj. euroa. Kaudesta 05/06 on toteutettu tilastointitavan tarkennus jolloin sitä aikaisemmat vuoden eivät ole täysin vertailukelpoisia. Ilmastonmuutokset aiheuttamat ongelmat tulevat olemaan haaste alan yrityksille kun pyritään ennakoimaan liiketoiminnan kehittymistä. Talouden taantuman voidaan lähivuosina odottaa vaikuttavan myös negatiivisesti myynnin kehittymiseen.

27 26 Kuva 2. Kotimaan hiihtokeskusten hissilippumyynnin kehitys Milj ,5 40,8 43,7 44,8 41,5 39,5 44, /02 02/03 03/04 04/05 05/06* 06/07* 07/08* Kausi Lähde: Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry Luontoaktiviteetteja tarjoavien yritysten tulonmuodostuksesta osa kertyy myös välineiden ja kaluston vuokrauksesta ilman opastusta. Ohjelmien ja vuokrauksen osuus vaihtelee sen mukaan, millaista kysyntää yrityksen sijaintialueella on ja kuinka helppoa on omatoiminen retkeily ko. alueella. Pääosa safarien kestosta on muutamasta tunnista yhteen päivään. Seuraavassa taulukossa on Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukainen kustannusrakenne eri toimialaryhmissä vuonna Kustannusrakennetta ja tunnuslukuja eri toimialaryhmissä on käsitelty myös sivulla 33.

28 27 Taulukko 10. Kulurakenne tilinpäätösaineiston mukaan v. 2007* Toimialakohtainen tuloslaskelman kulurakenne 2007e, keskiarvo Muu matkailua palv. toiminta 9233 Huvipuistot 9252 Museot, näyttelyt ym Kasvitiet. puutarhat, eläintarhat ym Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut Tuloslaskelma % % % % % % Liikevaihto/yritys keskiarvo, 1000 euroa LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ, -% Aine- ja tarvikekäyttö, -% -40,5-100,4-13,4-263,0-13,7-28,4-11, ,4-63,0-25,9-23,6 Ulkopuoliset palvelut, -% -18,0-44,6-3,0-58,9-4,0-8,3-1,0-5 -3,0-14,1-6,0-5,5 Palkat ja henkilösivukulut, -% -15,0-37,2-27,0-530,0-28,0-58,0-33, ,0-141,0-19,0-17,3 Laskennallinen palkkakorjaus, -% -2,5-6,2-0,2-3,9-1,6-3,3-0,4-2 -1,5-7,1-8,7-7,9 Liiketoiminnan muut kulut, -% -19,7-48,9-33,6-659,6-40,6-84,0-39, ,3-184,7-29,5-26,8 Valmistevarastojen lisäys/vähennys, -% 0,3 0,7 0,1 2,0 0,2 0,4 0,0 0 0,2 0,9-0,5-0,5 KÄYTTÖKATE, -% 4,4 10,9 23,6 463,3 12,3 25,5 15, ,2 62,0 10,5 9,6 Poistot ja arvonalentumiset, -% -3,0-7,4-10,0-196,3-5,0-10,4-9, ,0-51,7-9,0-8,2 LIIKETULOS, -% 1,3 3,2 13,7 268,9 7,0 14,5 6,7 41 2,4 11,3 1,6 1,5 Rahoitustuotot, -% 0,4 1,0 1,2 23,6 2,0 4,1 0,7 4 1,2 5,6 13,6 12,4 Rahoituskulut, -% -1,5-3,7-1,6-31,4-3,5-7,2-2, ,6-21,6-2,9-2,6 Verot, -% -1,0-2,5-4,0-78,5-1,0-2,1-1, ,0-4,7-2,0-1,8 NETTOTULOS, -% -0,8-2,0 9,6 188,4 4,8 9,9 3,5 21-2,5-11,8 9,9 9,0 Satunnaiset tuotot ja -kulut, -% 0,5 1,2 0,6 11,8 0,6 1,2 0,7 4 3,5 16,5 3,6 3,3 KOKONAISTULOS, -% -0,3-0,7 10,3 202,2 5,4 11,2 4,2 26 1,0 4,7 13,5 12,3 Tilinpäätössiirrot yhteensä, -% 0,0 0,0-1,1-21,6 0,0 0,0 0,0 0-0,1-0,5-0,1-0,1 Laskennallinen palkkakorjaus 2,5 6,2 0,2 3,9 1,6 3,3 0,4 2 1,5 7,1 8,7 7,9 (palautus), -% TILIKAUDEN TULOS, -% 2,0 5,0 9,0 176,7 7,0 14,5 5,0 28 2,0 9,4 22,0 20,0 4.2 Asiakassegmentointi Menestyäkseen on yrityksen palvelukokonaisuuden, kapasiteetin ja muiden resurssien vastattava valitun asiakassegmentin odotuksia. Matkailukohteen imago vetoaa tietyntyyppisiin asiakkaisiin jolloin segmentoinnissa huomioidaan mm. kohderyhmän ikä, elämänvaihe, yritys- vai yksityinen asiakas, ryhmä- vai perhematkailija sekä muut mahdolliset matkustustottumukset ja motiivit. Oikea asiakassegmentointi auttaa myös tehokkaimman jakelutien valinnassa. Tuotteiden kohdentamisessa on huomioitava, että tietyt asiakasryhmät käyttävät enemmän rahaa ohjelmapalveluihin kuin toiset. Merkittävä peruskysynnän muodostava joukko matkailukohteille on paikallinen asiakaskunta etenkin paikallisille ja alueellisille hiihtokeskuksille, golfkentille ja liikuntasaleille. Rajahaastattelututkimusten mukaan kesäaktiviteettien osalta ovat suosituimpia mm. kalastus, lyhyet vaellukset sekä melonta ja pyöräilyretket. Vastaavasti talviaktiviteeteista kysytyimpiä ovat moottorikelkkasafarit, koira- ja poroajelut, laskettelu sekä maastohiihto.

29 28 Tuloksista on pääteltävissä, että eri aktiviteeteille on kysyntää ja niiden tuotteistamiseen kannattaa panostaa. Oleellista on aktiviteettipalvelun ostamisen helppous ja saatavuus, välinevuokrausmahdollisuudet ja turvallisuuden tunne oudossa maastossa. 4.3 Laatu ja turvallisuus Käsitteenä laatu yhdistetään useimmiten asiakaspalveluun, vaikka kysymys on ennen kaikkea yritystoiminnan kaikkia osatoimintoja käsittävän prosessin hallinnasta. Laadunhallinta on alan kärkiyrityksissä jo arkipäivää ja jälleenmyyjien perusvaatimus tuotteelle. Se muodostuu yrityksen kilpailukyvyn erääksi kulmakiveksi. Laadun rakentamiseksi on työkaluja, sillä prosessin läpivienti on varsin vaativaa prosessina ja ajallisesti. Matkailun edistämiskeskus toteuttaa alan yrityksille ja matkailukeskuksille mm. Laatutonni-, Laatuverkko-, sekä Destination Quality Net- laatuohjelmia. Niiden puitteissa yritykset voivat käynnistää oman laatuprosessinsa tai auditoida yrityksessä käytössä olevan muun laadunhallintajärjestelmän. LaatuVerkko- järjestelmässä on ohjelmapalveluiden tapausilmoituslomake johon yritys voi sähköisesti tallentaa erityyppiset onnettomuudet tai läheltä piti- tilanteet. Tulosten seuranta palvelee alan tuotekehitystyötä erityyppisten turvallisuusongelmien ehkäisyssä. Turvallisuustekijät kuuluvat osana laatuun ja ne korostuvat seikkailu- ja elämysmatkailussa. Tuoteturvallisuuslaki sisältää perustan kuluttajaviraston valvomille vaarallisille kuluttajapalveluille. Ohjelmapalveluiden turvallisuuden parantamiseksi on julkaistu myös oppaat mm. laskettelurinteille, uimahalleille, kuntosaleille, karting- radoille. Tuoteturvallisuuslain ohella turvallisuutta säätelevät myös mm terveydensuojelulaki ja Elintarviketurvallisuuslaki. Matkailualan turvallisuuspassi- hankkeessa on laadittu koulutusmateriaalia ja ohjelma alalla toimiville. 4.4 Jakelukanavat Huvipuistot ja hiihtokeskukset tarvitsevat aktiivista markkinointia ja mainontaa vetovoimaisuuden aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tämä vaatii huomattavaa taloudellista panostusta mediamarkkinointiin. Koti- ja ulkomaisilla messuilla tehtävän yhteismarkkinoinnin kustannuksista vastaavat aina ensisijassa alueen yritykset. Suur-alue yhteistyön tuloksena markkinoidaan usein tiettyä, tunnettua tuotemerkkiä tai matkailualuetta, joista esimerkkinä Ruka-Kuusamon tai Levin alueiden yhteistyö. Yrityksen suoramarkkinointi kohteessa tavoittaa myös asiakkaita mutta se edellyttää omaa keskeistä liikepaikkaa ja joustavaa lähtövarmuutta tai kiinteitä viikko-ohjelmia.

30 29 Usean ohjelmapalveluyrityksen yhteistyö viikko-ohjelman läpiviemisessä vähentää yksittäisen yrityksen taloudellista rasitetta ja tasaa henkilöstöresursseja ja kuluja. Eri varausjärjestelmiä ja ratkaisuja on kuvattu lähemmin matkailun yleisosa- raportissa. Aktiviteettipalveluiden hankinta tapahtuu kuitenkin usein samassa yhteydessä esim. majoitus- tai kokouspalveluiden hankintaa tehdäään. Aluevaraamoiden kautta on tietyn aktiviteetin ostaminen kuluttajalle vaivatonta ja nopeaa. Kehittyneemmät ohjelmapalveluyritykset toimivat suoraan matkanjärjestäjäportaan kanssa tai itse matkanjärjestäjinä, jolloin ohjelmapalvelutuote muodostaa kiinteän osan matkatuotetta myytäväksi koti- tai ulkomaisille matkatoimistoille. Ulkomaisille asiakkaille suunnatut ohjelmat kanavoituvat markkinoille myös liikenneyhtiöiden (lento-yhtiöt, bussiyhtiöt, laivayhtiöt) tai incoming-toimistojen kautta. Incoming- toimistot vastaavat yleensä tuotteiden paketoinnista erilaisille kohderyhmille kuten charter-, ryhmä-, kokous- ja kannustematkailijoille. Usein tuotteella on myös ulkomainen välikäsi, kuten matkanjärjestäjä, matkatoimisto tai incentive-talo. Räätälöidyissä tuotteissa yrityksen joustavuus, luovuus, luotettavuus ja laatu sekä ammattitaito korostuvat. Monet suomalaiset vientiyritykset sekä kansainväliset yhtiöt ja järjestöt ovat ohjelmapalveluyrityksille varteenotettava palvelujen tilaajaryhmä. Yritysten matkapalveluista vastaa usein liikematkoihin erikoistunut matkatoimisto tai yhtiön oma matkapalvelu- ja markkinointihenkilöstö. Ohjelmapalvelutuotteen tarjoaman elämyksen tavoitteena on edistää myyntiä ja suhdetoimintaa Se vaatii asiakasryhmän palveluilta korkeaa laatua ja joskus jopa oppaiden samaistumista isäntäyrityksen yrityskuvaan. Pienten ohjelmapalveluyritysten markkinoille pääsy on usein kiinni alueen kärkiyritysten sekä alueen markkinointiorganisaation kanssa löydetystä yhteistyöstä. Incoming-toimistot ovat vain harvojen yritysten myyntikanava. Yhteismarkkinointi projektimuodossa ei luo yritykselle pysyvää myyntikanavaa koska myyntitoiminnan jatkuvuutta ei välttämättä ole. 4.5 Verkostoituminen Verkostoyhteistyöllä pienet ohjelmapalveluyritykset pystyvät tuottamaan eri tuotemoduuleita, joita yhdistämällä saadaan ostajalle monipuolisia ja helposti muunneltavia tuotepaketteja. Verkostoitumisen etuna on myös investointitarpeen madaltuminen. Yhteenliittymien kautta voidaan tuotekapasiteetin ohella henkilöstö-, laite-, ja varusteresursseja hyödyntää tehokkaasti. Muita yhteistyömuotoja ovat olleet tuotekehitys- sekä laatu- ja muu koulutus. Yksittäisen yrityksen kannalta edut liittyvät myös oman kilpailuaseman parantamiseen. Kustannuksia alentamalla myynnille saadaan lisäresursseja. Verkostoitumisen lähtökohtana on aina molemminpuolinen taloudellinen hyöty.