1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS

Transkriptio

1 1 1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS Vekaralinnan päiväkoti ky:ssä on yhteensä 63 hoitopaikkaa, jotka jakautuvat kahden yksikön Vekaralinnan ja Pikkulinnan kesken. Vekaralinnassa ryhmiä on kaksi ja Pikkulinnassa yksi. Jokaisessa ryhmässä lapsia on 21 ja kasvatushenkilökuntaa kolme, joista yksi toimii lastentarhanopettajan tehtävässä ja kaksi lastenhoitajan tehtävässä. Lisäksi teemme yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, josta johtuen kummassakin yksikössä on yleensä läpi toimintakauden eri opiskeluvaiheessa olevia lähihoitaja tai sosionomi (AMK) opiskelijoita. Kummassakin yksikössä tarjoamme mahdollisuutta tehdä hoitosopimuksen joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena. Ennen hoidon alkamista tehdään hoitosopimus, josta sopimusmuoto käy ilmi sekä lapsen päivittäisen hoitoajan tarve. Kokopäiväinen sopimus kattaa kuukauden kaikki arkipäivät maanantaista perjantaihin, pois lukien arkipyhät. Kokopäivähoito maksaa 200 /kk. Tulosidonnainen Kelan maksama yksityisenhoidon tuen lisäosa voi mahdollisesti vaikuttaa alentavasti päivähoitomaksuun. Perheellä on mahdollisuus tehdä myös päivän osaaikainen hoitosopimus, jolloin maksu määräytyy edeltä käsin sovittujen hoitopäivien mukaan. Kokopäivähoito sekä osaaikaisen hoidon läsnäolopäivät saavat yleensä jatkua korkeintaan kymmenen tuntia. Osa-aikaisen hoidon päivät sovitaan perheen kanssa kuukausittain, kuitenkin viimeistään

2 2 viikko ennen päivien toteutumista. Hoitomaksu määräytyy sovittujen läsnäolopäivien perusteella. 1.1.Vekaralinnan yksikkö Vekaralinnan päiväkoti on rakennettu kodinomaiseksi Vekaralinnan päiväkodin Vekaralinnan yksikkö aloitti toimintansa syksyllä 2005 Metelinkankaalla Kaakkurissa, upouusissa tiloissa. Yksikössä toimii kaksi lapsiryhmää. Nimikilpailussa 2-4-vuotiaiden ryhmä sai nimekseen Vekarat ja heidän valtakuntaansa on päiväkodin alakerta. Hoidosta ja kasvatuksesta hymyssä suin huolehtivat lastentarhanopettaja sekä kaksi lastenhoitajaa. Yläkerrassa temmeltävät 5-6- vuotiaat Viikarit yhdessä innokkaan lastentarhanopettajan ja kahden lastenhoitajan kanssa. Yläkerrassa toimii myös esiopetusryhmä. Päiväkodin henkilökuntaan kuuluu taitajia monelta alalta ja niinpä päiväkodin viikko-ohjelmaan kuuluukin mm. musiikkileikkikoulu, Liikuntaleikkikoulu ikäryhmittäin, Kokkikerho, Metsämörri ja Napero-jumppa. Kukin työntekijä vastaa omasta vastuualueestaan. Liikuntaleikkikoulu sekä musiikkileikkikoulu ovat lastentarhanopettajien mielipuuhaa kun taas lastenhoitajat pyörittävät kädentöitä ja kokkailevat

3 3 kokkikerhossa ja vilistävät Napero-jumpassa. Lasten omaa leikkiä pyrimme tukemaan kaikin tavoin ja antamaan runsaasti aikaa leikille Pikkulinnan yksikkö Pikkulinna on kodikas päiväkoti Metsokankaalla Kaakkurissa. Yksikössämme toimii yksi sisarusryhmä, jossa hyörii 20 iloista pientä 2-6 -vuotiasta lasta. Suurimmalla osalla lapsista on myös sisarus ryhmässä, joten tarjoammekin hyvän mahdollisuuden myös pienille päiväkotilaisille sopeutumiseen oman siskon tai veljen kulkiessa mukana pitkin päivää. Myös Pikkulinnassa toimii pieni esiopetusryhmä, josta vastaa esi- ja alkuopetukseen erikoistunut henkilö. pikkulinnan kuva Aurinkoisesta ja lämpöisestä ilmapiiristä huolehtii rempseä kolmen naisen kopla. Ryhmässä toimivat lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa sekä harjoittelija. Kukin henkilökunnasta huolehtii siitä, että lapsilla on hyvä olla. Olemme panostaneet myös henkilökunnan työviihtyvyyteen sillä, että kukin vastaa sellaisesta toiminnan osa-alueesta, jonka itse kokee mielekkäänä toiminta muotona. Vastuualueet on jaettu niin liikuntaleikkikoulun, draamakerhon, kokkikerhon, kädentöiden kuin esiopetuksenkin osalta.

4 4 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Toiminta-ajatusta olemme yhdessä pohtineet ja miettineet jo päiväkodin perustamisesta saakka. Toiminnan perusajatus on säilynyt samana vaikka vuosien mittaan lapset lähtevät kouluun ja osa henkilökunnastakin on vaihtunut. Toiminnan pohjana on lapsilähtöisyys ja leikki. Aikuisen tehtävänä on löytää tasapaino kasvatusvastuun ja lapsilähtöisyyden välillä. Tehtävänämme on taata lapselle turvallinen olo ja tukea lapsen terveen itsetunnon kehitystä. Tärkeinä arvoina pidämme ihmisyyden kunnioittamista, avoimuutta ja jatkuvuutta. Me rakennetaan! Päivittäin haluamme huomioida jokaisen perheen ja lapsen pyrkien toimimaan joustavasti ja perustellen valintamme sekä toimintatapamme. Rauhallisia aamuvastaanottoja ja iltapäivän juttutuokioita vanhempien kanssa pidämme erityisen tärkeinä ja antoisina niin henkilökunnalle kuin perheillekin. Toiminta-ajatukseemme kuuluu myös se, että haluamme tarjota perheille luottamuksellisen ja luontevan ilmapiirin keskustella kasvatukseen ja perhe-elämän koukeroihin liittyvistä asioista, aina kun siltä tuntuu.

5 5 Perhekeskeisyyttä olemme pyrkineet tuomaan esille myös yhteisillä tapahtumilla. Muutaman kerran lukukaudessa iltaaikaan päiväkodilla järjestetään vanhemmille mahdollisuus puuhailla jotakin mukavaa aivan aikuisten kesken tai vaikka lasten kanssa yhdessä. Olemme järjestäneet mm. seikkailu- ja liikuntatapahtumia, askarteluiltoja sekä teatteri-iltoja. Näin perheillä on mahdollisuus tutustua myös muihin perheisiin sekä tutustella vielä paremmin päiväkodin henkilökuntaan Toiminnan painopistealueet Ryhmiemme painopistealueet vaihtelevat hieman. Olemme pyrkineet kehittään toimintaa lapsilähtöisesti, joten ajoittain toiset painopistealueet tulevat enemmän esille kuin toiset. Yleisesti voidaan kuitenkin painotusalueiksi lukea kummassakin yksikössä liikunta, kädentaidot ja ilmaisu. Leikki on kuitenkin kaiken tämän pohjana niin ohjattuna kuin vapaanakin leikkinä. Painotukset tulevat parhaiten esille viikoittaisissa kerhotoiminnoissa, joita järjestetään päivähoitopäivän aikana. Kerhoja on erilaisia eri-ikäisille lapsille, heidän mielenkiintonsa mukaan.

6 6 Kuva 1: Painotuspuu (Suvi J.) Vekaralinnan ja Pikkulinnan painopistealueet Liikunta on yksi painopistealueistamme. Päiväkodissamme lapsi saa monipuolisia kokemuksia liikunnan eri osa-alueilta ja liikuntaa harrastetaan jossakin muodossa päivittäin. Liikunnan harrastaminen on osa terveitä elämäntapoja, joihin haluamme ohjata lasta myös omalla esimerkillämme. Päiväkodissa lapsen perusliikuntataidot kehittyvät, hyvälle peruskunnolle luodaan pohjaa ja ennen kaikkea nautitaan yhdessä lapsen kanssa liikunnan ilosta. Peruskuntoa kartutetaan kävelyretkillä, metsässä puuhaamalla ja

7 7 pihaleikkejä leikkien. Eri lajien alkeista lapsi saa myös kokemuksia. Lajitaitoja harjoitellaan mm. luistelussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa, palloilussa ja yleisurheilussa. Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu toimii osana päiväkotimme liikuntakasvatusta. Liikuntaleikkikoulua pidetään lähikoulun salissa kerran viikossa 3-4-vuotiaiden ja 5-6-vuotiaiden ryhmissä. Liikuntaleikkikoulun ohjelma noudattelee Nuoren Suomen valtakunnallista suunnitelmaa liikuntaleikkikoulumateriaalia käyttäen. Ja siitä vastaa aina Nuoren Suomen kouluttama Liikuntaleikkikouluohjaaja. Liikkarissa on menoa ja meininkiä Musiikkikasvatuksen tavoitteena on saada lapsen mielenkiinto heräämään musiikkia kohtaan, tarjota myönteisiä kokemuksia ja tukea lapsen itseilmaisua. Esimerkiksi musiikkileikkikoulussa lasta kannustetaan monipuoliseen luovuuteen musiikin tuottamisessa.

8 8 Tavoitteena on myös kehittää lapsen kuuntelijan ja havainnoijan roolia. Tavoitteisiin pyritään koko päiväkotimme yhteisillä laulu- ja soittotuokioilla, joissa kaikki saavat osallistua kykyjensä mukaan. Yhdessä opetellaan uusia ajankohtaan sopivia lauluja, soitetaan erilaisilla soittimilla ja opitaan kuuntelemaan ja tuottamaan erilaisia ääniä. Näin lapsi omaksuu perussoittimet ja niiden käytön samalla, kun hänen auditiivinen havainnointikykynsä kehittyy. Yksiköistämme löytyy monipuolisia soittimia sähköpianosta kellopeliin ja moninaisiin rytmisoittimiin. La laa la la laa laa laa la la laa pian taas yhdessä laulellaan.. Kädentaitoja harjoitellaan päiväkodissamme monipuolisesti työskentelemällä eri menetelmin ja tutustumalla monipuolisiin materiaaleihin. Päiväkotivuosien aikana taitoja syvennetään ja uutta rakennetaan aikaisemmin opituille taidoille. Uusia asioita opitaan aikuisen opastuksella, mutta lapsella on mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ja omien suunnitelmiensa mukaisesti. Kuvataiteella on suuri merkitys myös lapsen myönteisen minäkuvan kehityksessä. Häntä ohjataan havainnoinnin lisäksi avarakatseisuuteen ja oman sekä toisen työn kunnioittamiseen. Kuvataiteen avulla

9 9 pystytään harjoittamaan hienomotoriikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi kirjallisen kielen tuottamiseen. Lasta kannustetaan kehittämään taitojaan monipuoliseen materiaalien ja välineiden kokeiluun sekä erilaisiin toimintatapoihin. Toteutukseen käytetään mm. piirtämistä, muovaamista, maalausta, rakentamista ja ympäristön fyysistä havainnointia. Lapsen kanssa keskustellaan hänen näkemästään ja kokemastaan - - yhdessä pohditaan ja kyseenalaistetaan. Aikuisen tehtävänä on lähinnä tarjota mahdollisuus luovaan tuottamiseen ja antaa lapsen luoda melko vapaasti. Pihallakin voi taiteilla Kerhotoiminta Kädentyöt, liikunta ja draama kuuluvat viikoittaiseen ohjelmaan. Päästämme luovuuden valloilleen niin pensselin heilutuksessa, pienissä remonttihommissa kuin liikuntasalissakin. Retket kuuluvat Pikkulinnan ja Vekaralinnan elämään. Reput pakataan ja laitetaan kumisaappaat jalkaan sekä suunnataan metsään. Haluamme tarjota lapsille mahdollisuuden tutustua

10 10 lähipiiriin sekä seurata luonnon muuttumista vuodenaikojen mukaan. Retket luontoon ovat tulleet suosituiksi, mutta myös bussimatkat kaupunkiin teatteriin, puistoon tai elokuviin ovat olleet lasten mieleen jo vuosia. Tämän lisäksi päiväkoti viikkoon mahtuu monenlaista kerhotoimintaa. Puolukkaretkellä Ipanakerho on alle 3-vuotiaiden ikioma kiireetön puuhasteluhetki, joka kokoontuu kerran viikossa aamupäivisin. Ipanakerhon tarkoituksena on tarjota yksilöllistä huomiota mukavan yhdessäolon merkeissä. Lapsen kokonaisvaltaista kehitystä tuetaan leikin avulla ja tarjotaan paljon mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun. Kaikki toiminta tapahtuu pienten ehdoilla; tärkeintä on, että lapset tuntevat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Toiminta on aina sellaista että jokainen saa onnistumisen kokemuksia, mutta myös pettymykset on turvallista kohdata. Toiminta sisältää vaihtelevasti kädentöitä, musiikkia ja liikuntaa. Kokkikerho kokoontuu vaihtelevasti viikoittain valmistamaan herkullisia välipaloja ja leivonnaisia vanhempien kahveille tai päiväkodin juhliin.

11 11 Muutaman lapsen pienryhmissä puuhaillaan yhdessä aikuisen kanssa ja koemme uusia makuelämyksiä. Parhaimpia reseptejä kerätään keittokirjaan ja maukkaimmat testataan vielä kotonakin. Leikkikerho on aina ajoittain käytössä oleva toimintamuoto. Se perustuu vuorovaikutusleikkeihin, joiden tarkoituksen on luoda lapsen ja aikuisen välille turvallinen sekä antoisa vuorovaikutussuhde, jolla tuetaan lapsen mahdollisuuksia luoda itsenäisesti vuorovaikutussuhteita omaan ikäryhmäänsä. Leikkien tarkoituksena on kehittää lapsen tervettä itsetuntoa sekä sitoutumista sosiaalisiin suhteisiin. Kerho noudattaa selkeää kaavaa, joka toistuu kerrasta toiseen ja luo näin lapselle opitun toimintamallin. Kerhossa ovat aina mukana samat lapset ja sama ohjaaja, jotka ovat aloittaneet toiminnan kauden alussa. Lapsia kerhossa on toimintakaudella viidestä seitsemään ja kokoontumisia on kerran viikossa noin kymmenen kertaa peräkkäin aina samana viikonpäivänä ja aikana. Toiminta on lasten keskuudessa hyvin suosittua ja odotettua. Viskareiden eli viisivuotiaiden oma kerho toimii Pikkulinnassa viikoittain. Viskarissa opetellaan elämisen taitoja niin sosiaalisia kuin kognitiivisia. Viskaritoiminta perustuu viisivuotiaiden lasten itseoppimiseen, jossa opettajan rooli on pienevä ja kanssaoppijan rooli suurempi. Tarkoituksen on kannustaa lapsia kehittämään tiedonhankinta taitoja sekä ryhmässä työskentelemistä. Viskaritoiminta ei ole pelkästään "kirjatehtäviä", vaan toiminta on perehtynyt myös esimerkiksi piha-aidan tai

12 12 vaikka majan rakentamiseen. Tärkeintä ei ole se mitä tehdään vaan se, että toiminta tapahtuu omassa toimintaryhmässä, johon kuuluvat ainoastaan viisivuotiaat. Kysyä saa aina ja pohtia erilaisia perusteltuja ratkaisuja! Yleensä viskaria odotetaan ja toimita onkin kehitteillä nimenomaan juuri lasten halusta oppia ja olla yhdessä juuri omanikäisten kanssa. Olemme havainneet, että juuri viiden vuoden iässä kiinnostus uusiin asioihin ja erityisesti pieneen puuhasteluun sekä pähkäilyyn on valtavaa. Pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen. Toiminta-ajatukseen kuuluu myös lasten kaksiosainen itsearviointi, jonka he oppivat yleensä melko nopeasti. Tarkoituksena on oppia arvostamaan omaa osaamistaan sekä myös opettajan näkökulmasta saadaan tärkeää tietoa lasten kokemuksista sekä kognitiivisista taidoista. Metsämörrikoulu on ulkoilukoulu, jonka tavoitteena on ulkoilla ympäri vuoden säällä kuin säällä, viihtyä luonnossa, oppia tuntemaan luontoa, suojella luontoa, leikkiä luonnossa, huolehtia luonnosta ja kokea elämää luonnossa. Metsämörrikoulussa 5-6-vuotiaat mörrilapset löytävät luonnon leikin avulla. Tiedon omaksuminen, yhdessä oleminen ja liikkuminen leikkien on lapselle luontevaa metsäympäristössä. Mistään muusta leikkipaikasta ei löydy samanlaista seikkailua ja mystiikkaa kuin luonnosta. Lähimetsässä, tutulla metsäpaikalla, lapset saavat kokea luonnon pieniä ja suuria ihmeitä.

13 13 Mörrimetsän ihmeitä katselemassa talvisessa luonnossa. Metsämörrikoulussa lapset saavat mahdollisuuden kokea luontoa kaikkina vuodenaikoina. Retkeilemme lasten kanssa säännöllisesti vuoden ympäri, säällä kuin säällä. Metsäretki tehdään kerran viikossa. Metsämörrin kautta lapset eivät opi asioita vain luonnosta vaan he oppivat myös viihtymään luonnossa ja osoittamaan huomaavaisuutta luontoa kohtaan. Viihtymiseen kuuluvat ulkoilutiedot, eli miten pukeudutaan, jotta pysytään kuivana ja lämpimänä ja kuinka eväsreppu pakataan. Myös omista varusteista opitaan huolehtimaan, vaikkei lapsella niitä paljon olekaan. Ulkoilu joka säällä vuoden ympäri antaa lapsille elämyksiä ja seikkailuja. Ulkoilu asettaa lapsille myös vaatimuksia ja antaa vastuuntuntoa ja itseluottamusta. Metsäretkillä Metsämörri tulee tervehtimään lapsia ajoittain. Metsämörri elää metsässä ja on eläinten ja lasten ystävä. Metsämörri on leikki- ja satuhahmo, joka tulee leikkimään, laulamaan ja kertomaan kasveista ja eläimistä. Vierailua odotetaan aina kovasti. Lapset ovat valmiita järjestämään Mörrille yllätyksiä ja haluavat näyttää, mitä kaikkea ovat metsästä löytäneet. Metsämörri on lapsista jännittävä ja saa heidän mielikuvituksensa liikkeelle. Mörrin elämä luonnossa synnyttää monia mielikuvituksellisia ja opettavaisia

14 14 keskusteluja lapsen ja aikuisen välille. Metsämörritoiminta tapahtuu Suomen Ladun ohjauksessa ja siitä vastaa aina koulutettu metsämörriohjaaja Kestävä kehitys Päiväkodissamme on valmisteilla kestävän kehityksen toimintaohjelma. Siihen kuuluvat useat osa-alueet, kuten ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Yksiköissämme olemme erityisesti panostaneet ensimmäiseen ja kahteen viimeiseen kestävän kehityksen muotoon. Ekologisesti haluamme esimerkillämme opettaa lapsia toimimaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen edellytysten mukaan. Kierrätämme ja lajittelemme päiväkodissa syntyvät jätteet sekä opettelemme käyttämään materiaaleja järkevästi tuhlaamatta niitä turhaan. Pyrimme perustelemaan lapsille esimerkiksi miksi käsipyyhepaperia ei ole syytä heittää nipuittain roskiin, vaan käyttää vain tarvittava määrä. Olemme myös kokeneet tärkeänä kertoa lapsille mistä käyttämämme materiaalit ovat peräisin, paperit, ruoka tai vaikkapa vaatteet. Näin havainnoimme myös omaa lähiympäristöämme ja asetamme tavoitteita sen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

15 15 Eväsretkellä voi käydä kaupungin puistossakin Päiväkodissamme on myös käytössä käytettyjä tavaroita. Olemme saaneet lahjoituksina esimerkiksi rattaita, leluja sekä varavaatteita. Pyrimme kestävään kehitykseen myös tällä tavoin. Kirpputoriretket ovat olleet myös suosittuja isompien lasten keskuudessa, kun omalla kaksieurosella on saanut ostaa mitä tahtoo. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on yksi keskeisimpiä teemoja varhaiskasvatuksessa. Opetamme lapsille omaa tietoamme omasta kulttuuristamme ja opetamme heitä kasvamaan sosiaaliseen hyvinvointiin. Aikuisina meillä on vastuu siirtää tietoa tulevalle sukupolvelle, jotta he voisivat kertoa sen taas eteenpäin. 3. TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Vekaralinnan ja Pikkulinnan yksiköiden toimita ympäristöt ovat melko lailla erilaiset. Kumpikin yksikkö on melko uusi, mutta eri tavalla toteutettu. Vekaralinna toimii kotoisessa omakotitalossa ja Pikkulinna kodikkaassa luhtitalossa. Vekaralinna on alun perinkin rakennettu juuri päiväkodiksi, kun taas Pikkulinna on tehty kodiksi isolle perheelle.

16 16 Lähtökohdat ovat siis erilaiset, mutta kummassakin on saavutettu päiväkodille ominaiset piirteet niin sisätiloissa kuin ulkonakin Vekaralinnan yksikkö Vekaralinnan päiväkoti sijaitsee Kaakkurissa Metelinkankaalla, keskellä omakotiasutusta. Päiväkodin oman pihan suunnittelussa on otettu huomioon lasten jokapäiväisen liikunnan tarve. Pihalle on tehty mäki joka haastaa lapset liikkumaan niin kesällä kuin talvellakin. Pihaalueelta löytyy maaleilla varustettu pallokenttä, joka jäädytetään talvisin luistinradaksi. Osa pihasta on saanut asfalttipäällysteen, jotta pystymme harrastamaan mm. koripalloilua, ruutu- ja naruhyppelyä sekä sählyä. Tontilta löytyneitä, suuria kiviä on säästetty kiipeilytarkoitukseen ja takapihan seikkailualue kiipeilyseinineen saa lopullisen muotonsa keväällä Piha antaa mahdollisuuden myös luonnontiedon opiskeluun, sillä pihalta löytyy suomalaisen luonnon yleisimmät puulajit sekä marjapensaita, joiden satoa maistellaan syksyllä. Kasvimaalla kasvatamme mm. herneitä, porkkanoita, lehtisalaattia ja kesäkukkia. Pihalta löytyy myös perinteiset päiväkotivälineet. Kiikut ovat kovassa käytössä, samoin liukumäki. Monipuolinen kiipeilyteline antaa mahdollisuuden niin roikkumiseen kuin kiipeilyynkin. Keinulauta ja leikkimökki niinikään ovat aina ulkoiluaikaan käytössä ja suuren hiekka-alueen reunukset sopivat hyvin tasapainoiluun. Piha-alue kiertää lähes ympäri päiväkotirakennuksen ja pihaa ympäröi korkea aita. Päiväkotirakennus on valmistunut syksyllä Päiväkoti noudattelee ympäristön rakennuskulttuuria ollen

17 17 ulkomuodoltaan kaksikerroksinen perinnetalo. Sisätilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty kodinomaisuuteen ja käytännöllisyyteen, ja siinä on myös onnistuttu. Kohtalaisen suuri tuulikaappi toimii kaikkien lasten tulo- ja lähtöväylänä. Sinne on sijoitettu kaksi kuivauskaappia ja lattiakaivollinen kura-allas sekä kenkätelineet. Lasten omat naulakot sijaitsevat omien ryhmätilojen yhteydessä, isommilla lapsilla siis yläkerrassa. Alakerrassa toimivat päiväkotimme 1-4-vuotiaat. Tuulikaapista astumme eteistilaan, jonne naulakot on sijoitettu. Eteisestä on käynti wc:hen, joka on varustettu suurella pesualtaalla sekä isolla ja pienellä pöntöllä. Käsienpesualtaat on sijoitettu lasten korkeudelle. Myös seinää peittävä peili on lapsille sopivalla korkeudella. Alakerran keskuspaikka on noin 50 neliön monitoimitila, joka muuntuu tarvittaessa niin jumppa- kuin juhlasaliksikin. Lasten ruokapöydät sijaitsevat tässä tilassa, kuten hyllyt, joilta löytyvät lasten omatoimiseen käyttöön lelut ja pelit sekä omat kansiot. Yhdelle seinälle on sijoitettu verkkokiipeilyseinä ja puolapuut alastulopatjoineen. Samasta tilasta löytyy myös lasten laulupenkit ja piano sekä kokoelma muita soittimia. Tästä suuresta tilasta on käynti kodikkaaseen kotileikkihuoneeseen, joka on varustettu pikku-äitejä ja isiä varten. Myös pienten oma ateljee sijaitsee keskeisellä paikalla suurten lasi-ikkunoiden takana. Tämä tila on tarkoitettu niin ohjatulle kuin omatoimisellekin luovalle toiminnalle. Vesipiste ja kuivauskaappi helpottavat erilaisten materiaalien käsittelyä.

18 18 Lisäksi alakerrasta löytyy jakelukeittiö, toimisto ja henkilökunnan sosiaalitilat sekä liikuntavälinevarasto. Keittiö on tavallinen kotikeittiö. Keittiön ja monitoimitilan välissä on tarjoilutiski, jonka kautta ruoka jaetaan, ja joka toimii myös oivallisena leipomisalustana. Yläkerta on 5-6-vuotiaiden valtakuntaa. Tuloaulaa reunustavat lasten naulakot ja aula toimii myös leikki- ja lepotilana. Satunurkkaus ja nukketeatterinäyttämö on sijoitettu tähän tilaan. Yläkerran keskuspaikkana toimii suuri tila, jossa on aikuisten kokoa olevat jykevät kalusteet kaikille lapsille ruokailua ja kirjallisia töitä varten. Esiopetus tapahtuu suurimmaksi osaksi tässä tilassa. Tilassa on kaksi tietokonetta lasten käytössä, runsaasti pelejä ja muita opetusvälineitä, rakenteluvälineitä ja liitutaulu. Myös yläkerrassa on ateljee, missä lapset saavat vapaasti tai ohjatusti tehdä kädentöitä. Materiaalit on sijoitettu käden ulottuville ateljeeta kiertäville hyllyille. Pöydät voi sijoittaa sen mukaan työskennelläänkö yksin vai ryhmässä. Tämä tila voi muuttua projektien mukaan esim. merenalaiseksi maailmaksi tai merirosvolaivaksi. Lasten käytössä on kaksi erillistä wc:tä ja aulatilaan on sijoitettu allas käsien pesua varten. Yläkerrassa on myös askarteluvälinevarasto, jossa säilytetään materiaaleja koko päiväkotia varten. Yläkerran molemmissa päissä on parvekkeet, joilta lähtee portaat alas palopoistumisteinä. Päiväkodin sisustuksessa on pyritty siihen, että pystymme kannustamaan lapsia päivittäiseen liikuntaan. Matoista löytyy hyppyruudukoita, lepotilassa mahtuu hyppimään

19 19 pomppupalloilla ja kiipeilyseinä on lähes aina lasten käytössä. Myös musisointiin on oivalliset mahdollisuudet ja leikkiin kannustavia nurkkauksia löytyy paljon. Rauhallisillekin leikeille ja peleille löytyy paikka ja vastaavasti tilaa vaativiin leikkeihin on mahdollisuus. Tilojen suhteen raja yläkerran ja alakerran ryhmien välillä on joustava. Esimerkiksi pienten ulkoilun aikana isommat lapset voivat vallata koko talon kotileikkiä ja kiipeilyseinää myöten. Naapuriin on valmistumassa vanhusten palvelutalo, joka tarjoaa aikanaan mahdollisuuden sukupolvien väliseen kanssakäymiseen. Aivan päiväkodin lähituntumasta löytyy kaksi hyvin varustettua leikkipuistoa sekä metsää ja pulkkamäki Pikkulinnan yksikkö Pikkulinnan päiväkoti sijaitsee Kaakkurin Metsokankaalla aivan Kaakkurin koulun ja uuden liikuntapuiston kupeessa. Pikkulinnan tilat ovat kotoisat. Päiväkodin tilat on toteutettu isoon luhtitalon alakerran huoneistoon. Viihtyisän pienestä eteisestä avautuu näkymä isoon olohuoneeseen joka on koko päiväkodin sydän. Siinä päivän mittaan otetaan monet niin pienet kuin suuretkin askeleet ja leikitään erilaiset mukavat leikit. Kirjahyllystä löytyy moninainen rivi niin kirjastosta lainattuja kuin omiakin kirjoja. Pelit ja lelut ovat hyllyissä lasten saatavilla läpi päivän. Tilassa on lapsille omat pyllypaikat, penkit, jossa on myös lokero omille henkilökohtaisille tavaroille, kuten leluille yms. Päivän aikana kokoonnumme ainakin kerran yhdessä leikkimään, laulelemaan ja oppimaan uusia asioita omille

20 20 paikoillemme. Vapaalle leikille annamme tilaa lasten tarpeen mukaan hoitopäivän aikana. Huoneen kulmassa ison ikkunan vieressä on viihtyisä sohvanurkkaus vanhempien kuvilla varustettuna. Ajoittain sohvasta syntyy laiva tai maja, mutta pääosin siihen on mukava upota lukemaan kirjaa tai köllötellä aamuisin ennen aktiivisempien touhujen alkua. Olohuoneessa on myös lasten tarpeen mukaan muuttuva nurkkaus. Muutama viikko rakennellaan, sitten leikitäänkin Barbeilla tai vaikka ajellaan autoradalla. Yritämme huomioida lasten tarpeen ja toiveet rakentaessamme mukavaa ja innostavaa oppimis- ja leikkiympäristöä. Seinillä on esillä lasten omia tuotoksia ja ikkunoissa vaihtelevat lasten tekemät koristukset vuodenaikojen mukaan. Lapset saavat laittaa seinille myös itse ideoimiaan töitä ja piirustuksia. Huoneessa on myös televisio ja videot. Niitä käytetään lähinnä sadepäivien iloksi tai opetusvideoiden katsomiseen isompien lasten kanssa. Osa ryhmän lapsista myös ruokailee tilassa. Olohuoneesta löytyy neljä pientä pirttikaluston pöytää, joissa jokaiselle pienelle on varattu oma ruokailupaikka. Tarpeen vaatiessa pöydät siirretään syrjään ja annetaan lisää tilaa isoille leikille, jolloin päiväkodin suurin tila muuttuu vieläkin isommaksi. Keittiö on aivan vieressä ja lapset pääsevätkin näkemään mistä ruoka heille saapuu. Toisinaan he itse pääsevät luontevasti mukaan vaikkapa puuron keittoon tai kokkikerhoon. Sylistä on kiva aamulla seurata keittiövuorolaisen puuhia. Aikuisten taukotilan nukkauksessa on myös tietokone, joka on myös lasten käytössä. Olohuoneesta pääsee kahteen jakotilaan, jotka toimivat myös lasten nukkumatilana osan aikaa päivästä. Muulloin huoneet

21 21 toimivat leikkitiloina. Toisen huoneen kaapista löytyy sekalainen kokoelma roolivaatteita lasten vapaita leikkejä varten. Huoneessa on myös vaihtuva leikkiteema, kauppaleikki, kotileikki tai vaikka majaleikki. Päiväkodissamme on taidehuone, joka toimii myös esiopetustilana. Tässä huoneessa syntyvät hienot taideteokset ja suuret suunnitelmat. Lapsille on aina tarjolla kyniä, värejä, paperia, liimaa ja muuta askartelumateriaalia. Olemme antaneet lapsille mahdollisuuden toteuttaa luovuuttaan myös kädentaitojen puolella vapaasti. Päiväkodissamme on myös viihtyisät wc-tilat, jotka olemme lasten kanssa koristelleet yhdessä. Toisessa pienempien wc:ssä on teemana aurinko ja toisessa isompien wc:ssä merenalainen maailma. Pienten vessassa wc-istuin on lasten mallia ja sermin takaa löytyy aivan pienille potat. Isojen wc on tavallinen aikuisten wc-tila. Pihalla vietetään aikaa päivittäin. Päiväkodin huoneiston ympärillä on oma piha, josta löytyy leikkimökki sekä paljon rakentelulautoja ja renkaita puuhailuun. Leikkimökki kätkee sisäänsä hiekkalelluja, paljon urheiluvälineitä ja muuta kivaa, joka leviää nopeasti pitkin pihaa lasten tullessa ulos. Aivan oman pihamme yhteydessä on taloyhtiömme leikkipuisto, jossa vietämme paljon aikaa. Houkutteleva kiipeilyteline, keinut ja aina suosittu hiekkalaatikko innostavat lapsia touhuamaan aktiivisesti pihalla ulkoilun aikana. Välillä asfaltilla otetaan juoksukisoja, leikitään kiinniottoleikkejä tai pelataan jalkapalloa.

22 Turvallisuus Tuvallisuuteen olemme panostaneet useammallakin tavalla. Lasten kanssa olemme kummassakin yksikössämme sopineet yhteiset säännöt, joita pyrimme noudattamaan selkeästi ja perustellen. Pihaleikeissä huomioidaan pihavälineiden kunto ja aitojen merkitys lasten vilistäessä pihamaalla. Paikalla on aina riittävä määrä henkilökuntaa lasten määrään ja ikään nähden. Henkilökunta on koulutettu ensiapukurssein. Suurimmalla osalla on suoritettuna EA1- kurssi sekä osalla EA2-kurssi. Henkilökunta on suorittanut myös elintarvikeviraston hygieniapassit. Erityistä tukea tarvitseville lapsille on tehtynä hoitosuunnitelmat, joista löytyvät toimintaohjeet esimerkiksi epilepsiakohtauksen sattuessa, sekä luvat lääkityksen antamiseen. Hoitosuunnitelma tehdään aina vanhempien kanssa yhteistyössä. Päiväkotimme kummastakin yksiköstä löytyy myös pelastussuunnitelma sekä toimintaohjeet yllättävien tapahtumien varalle. 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Varhaiskasvatustoiminnan suunnitelmallisuus Suunnitelmia tehdään vuoden aikaan useammallakin tasolla. Syksyisin toimintakauden alussa tehdään suurempilinjaisia suunnitelmia tulevalle vuodelle. Syksyllä syvennytään myös tarkemmin alkavan kauden toimintaan. Kuinkin ryhmän aikuiset miettivät keskenään esimerkiksi teemaviikkoja tai

23 23 suurempia tapahtumia. Haluamme kuitenkin ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet ja jättää tilaa muutoksille. Kuukausittain mietitään teemat sekä tapahtumat ja retket. Kerätään lapsilta ideoita sekä toiveita ja pyritään sovittamaan ne toiminnan runkoon. Viikoittain pidetään viikkopalavereja, joissa sovitaan toiminnan toteuttamisesta, ajankohdista ja siitä milloin kukakin on vastuussa toiminnan järjestämisestä. Yksi toimintamme periaatteista on kuitenkin kodinomaisuus ja siihen pyrimmekin erityisesti mukautumalla vaihteleviin tilanteisiin. Tarpeen vaatiessa unohdamme suunnitelmat ja teemme tilalle uudet. Lasten tarpeet ja ideat ovat kuitenkin aina etusijalla. Tämän kaltainen järjestely vaatii varsinkin henkilökunnalta innokkuutta ja muutoskykyä sekä havainnoinnin herkkyyttä, jotta saavutamme mahdollisimman laadukkaan päivähoidon. Kiipelyä Virpiniemen seikkailuradalla 4.2. Hyvinvoiva lapsi Hyvinvoivan lapsen määrittely on melko vaikeaa, koska se koetaan niin yksilökohtaisesti. Vasu-prosessin aikana olemme yhdessä vanhempien kanssa keskustelleet siitä kuinka voimme taata lapsen hyvinvoinnin hänen päiväkotipäivänsä aikana.

24 24 Jos sun lysi on niin Päiväkodissamme päivärytmin halutaan löytyvän lasten toiveista. Tarkoitus ei kuitenkaan ole että lapset täysin määräisivät päivän kulun, vaan heidän mielipiteensä otettaisiin huomioon esimerkiksi leikkien ajankohdissa, ulkoilun tarpeessa, pedagogisen toiminnan järjestämisessä jne. Ryhmän aikuisten vastuulla on kuitenkin toimia hetken mukaan ja vastuullisesti tutkailla tilannetta ja lasten halua toimia päivän aikana. Seuraavat asiat kuitenkin pitäisi jokaisesta päivästä löytyä Perushoito Perushoidolla tässä tilanteessa tarkoitetaan lähinnä lapsen perustarpeista huolehtimista, kuten ravinto, lepo, ulkoilu sekä luonnollisesti hygienia. Tähän työhön osallistuvat kaikki ryhmän aikuiset. Tarkoituksena on taata lapselle fyysisesti ja henkisesti hyvät toimintaedellytykset päivähoitopäivän aikana Ruokailu

25 25 Vanhempien kanssa pohdittaessa ruokailua pidettiin tärkeänä osana lapsen hyvinvointia. Tiimin jäsenet huomioivat kaksi olennaista asiaa, joiden tulisi toteutua päiväkoti päivän aikana. Ensimmäinen oli ruokailu. Sen tulisi olla kattava ja monipuolinen. Aamupalalla tankataan kunnolla. Monipuoliseksi ruokailuksi tiimi ajatteli runsaan aamiaisen joko kotona tai päiväkodissa. Päiväkodissa aamiaiseen kuuluu puuro ja leipä sekä pala hedelmää tai vihannesta. Lämmin ateria syödään kerran päivän aikana ja sen lisäksi välipala. Kaikkia ruokia tulisi maistaa ja näin opetella syömään myös uusia ruokalajeja. Vanhempainillassa päätettiin lisäksi myös, että mahdollisia jälkiruokia tai herkkuja ei syödä aterian korvikkeena, vaan ne siirretään myöhempään ajankohtaan, jollei ruokaa ole syöty riittävästi Ulkoilu

26 26 Pyllymäen pitkän ja luistavan aina toivon sinun sen muistavan. Ja täytyy huomata tärkeitä seikkoja: mäessä saadaan kupperiskeikkoja. (Elina Karjalainen) Ulkoilu on tärkeä osa päivänrytmiä. Perushoitoon olennaisena osana kuuluva ulkoilu antaa lapselle mahdollisuuden nauttia vapaasta leikistä myös pihalla. Raitis ulkoilma virkistää mukavasti ja aivan uudenlaiset leikit pääsevät alkamaan. Ulkoilun aikana lapsella on mahdollisuus kokea myös liikunnan riemua ja vauhdin hurmaa, kun pienet jalat innostuvat juoksemaan hippaleikkien ja touhujen tiimellyksessä. Kyllä täällä hiekkaa riittää ja aurinkoa Pihamaalla on tarjolla kesäaikaan hiekkalaatikkoleikkejä, pihapelejä ja rakennusleikkejä monen muun itse keksityn leikin lisäksi. Talvella lasketaan mäkeä ja rakennetaan lumilinnoja, kiipeillään ja keinutaan, kuten kesälläkin.

27 27 Ulkoilun aikana saatamme myös vaihtaa maisemaa ja suunnata leikkimään lähipuistoon tai vaikka lähteä kävelylenkille toisen yksikön pihamaalle. Laskiaismäessä toivotaan pitkiääää pelaviaaa!!!! Ulkoilua myös vanhemmat pitävät tärkeänä osana päiväkotipäivää. Yhdessä pohdimme, että lapsille riittävä ulkoilumäärä on kaksi kertaa päivässä. Tosin vanhemmat olivat myös sitä mieltä, että joskus ulkoilun voi jättää väliin hyvin alkaneen leikin vuoksi tai jos tarjolla on esimerkiksi jotakin lasta erityisesti kiinnostavaa kerhotoimintaa. Pipo päässä talvisäässä parasta on olla. Pää jos pahoin paleltuu on aivot hunningolla. (Elina Karjalainen) Lepo Päivittäiset pienet hengähdystauot tekevät hyvää meille jokaiselle. Päiväkotipäivä on lapsen työpäivä, joka usein kestää jopa pidempään kuin aikuisen työpäivä. Lapsi kohtaa

28 28 päivän aikana useita haasteellisiakin tilanteita, jotka vaativat häneltä ponnisteluja, pohdintaa ja sopeutumista. Jatkuvassa sosiaalisessa kontaktissa oleminen saa aikaan väsymistä ja levottomuuttakin. Päiväkotipäivän aikana pyrimme tarjoamaan jokaiselle lapselle mahdollisuuden viettää hetken rauhoittuen niin fyysisesti kuin henkisestikin. Pienemmät, noin 1-4 vuotiaat, lepäävät päiväruuan jälkeen yleensä tunnista kahteen. Pötköttelemme omissa pedeissä ja usein nukumme myös lähes koko ajan. Aluksi kuuntelemme satua tai rauhallista musiikkia aikuisen silitellessä pieniä varpaita tai hiuskiehkuroita. Siihen on hyvä nukahtaa ja kerätä voimia iltapäivää varten. Isommat noin 5-6 vuotiaat lepäilevät satua kuunnellen noin 45 minuuttia. Usein he tämän jälkeen nousevat puuhastelemaan virkeämpinä, mutta toiset saattavat nukkuakin puolisen tuntia. Uni saattaa joskus yllättää pienen kulkijan Lepoasioista keskustelemme vanhempien kanssa aina lapsikohtaisesti. Toinen lapsi tarvitsee iästään riippumatta joskus enemmän unta kuin toinen ja päinvastoin. Pyrimme löytämään jokaiselle sopivan tavan levätä päivän aikana. Olemme kuitenkin tulleet vanhempien kanssa siihen

29 29 lopputulokseen, että päivittäinen lepohetki on paikallaan niin esikoululaisella kuin pienellä taaperollakin Hygienia Hygieniaan olemme pyrkineet kannustamaan lapsia siisteyskasvatuksella. Käsien pesun opetteleminen on ensimmäinen asia, josta tässä lähdetään liikkeelle. Kädet pestään aina ennen ruokailua ja wc-käynnin yhteydessä. Yhdessä opetellaan oikea tapa sekä tarkkuutta ja rauhallisuutta peseytymisessä. Kiireestä pyrimme pois tässäkin asiassa. Lapsilla on käytössä nestesaippuaa sekä kertakäyttöisiä käsipyyhepapereita. Vanhempien kanssa päätimme ottaa käyttöön aamutipat. Joka aamu kuin lapsi saapuu päiväkotiin antaa tuoja hänelle desinfioivan käsihuuhteen. Tippapullo löytyy heti eteisestä ja näin saamme jätettyä kotipöpöt pois jo ennen päivän alkamista. Vaihtoehtona on myös perusteellinen käsienpesu. Samoin desifiointihuudetta käytämme tarpeen mukaan myös ennen ruokailuja. Henkilökunta käyttää myös desinfiointia käsien pesun lisäksi. Erityisesti olemme huolehtineet sen käytöstä ennen ruuan jakoa tai vaippojen vaihdon yhteydessä tai flunssa-aikana nenien niistämisen jälkeen. Kummassakin yksikössä on laadittu myös omavalvontasuunnitelma yhdessä terveysviranomaisen kanssa. Tähän kuuluvat mm. siivoustoimet sekä ruuan hygienian valvonta.

30 30 5. LAPSELLE OMINAISET TOIMINTATAVAT 5.1. Leikin tukeminen Leikki on lapsen tärkein toimintamuoto, lapselle läheisin tapa toimia. Leikin muoto ja tarkoitus vain muuttuvat tilanteen ja tarpeen mukaan. Leikin avulla lapsi jäsentelee kokemuksiaan, kokeilee erilaisia rooleja, kehittää itseään, kertoo elämänpiirinsä asioista ja omista tunteistaan sekä sisäistää uudet vaikutelmansa. Leikin avulla lapsi myös ilmaisee itseään. Leikin avulla aikuinen voi päästä lähemmäksi lasta asettumalla lapsen rooliin ja osallistumalla leikkiin joko seuraamalla tai konkreettisesti ottamalla oman rooliin leikissä. Yhteisleikkejä Yksiköissämme olemme panostaneet erityisesti lasten vapaaseen ja luovaan leikkiin. Pyrimme tarjoamaan lapsille aikaa, puitteita ja mahdollisuuden leikin eri osille. Haluamme, että lapsilla on aikaa suunnitella, rakentaa ja toteuttaa leikkiä. Tähän pääsemme joustavilla toimintasuunnitelmilla niin päivä- kuin viikkotasollakin. Tilat pyrimme mukauttamaan sellaisiksi, joissa lapsi kokee innostusta ja luovuutta leikkiin. Lasten ideoita hyväksi käyttäen muutamme tilojen toimintatarkoitusta tarpeen mukaan. Esimerkiksi vaihdamme kotileikkihuoneen kaupaksi tai vaikkapa teatteriksi ajoittain. Pihalle hankimme lapsia kiinnostavia leluja tai vaikkapa rakentelutarpeita.

31 31 Leluja vaihdamme yksiköiden välillä ja näin saamme lapset aina uudestaan innostumaan samoistakin leluista. Tuemme lapsia löytämään itsenäisesti mieleisensä leikin ja leikkikaverin sekä jatkamaan leikkiään pitkäjänteisesti. Aikuisen toimesta leikin häiriötekijöitä minimoidaan, sillä hyväkään leikki ei kestä jatkuvia keskeytyksiä. Tarvittaessa aikuinen on mukana leikissä ja tarjoaa lapsille uusia leikki-ideoita siirtyen kuitenkin pikkuhiljaa taka-alalle. Leikki on muuttanut muotoaan sitten henkilökunnan oman lapsuuden, kotileikin äiti on siirtynyt hellan äärestä tietokoneelle ja pehmopuput ovat vaihtuneet monimutkaisiksi transformereiksi. Meidän aikuisten on hyväksyttävä muutos, vaikka perinteiden vaaliminenkin on tärkeää Kielen ja vuorovaikutuksen tukeminen Lapsen kielen kehitys alkaa jo todella varhain. Vaikka suurin osa päiväkotiimme tulevista lapsista osaakin jo puhua niin kuitenkin kieli kehittyy jatkuvasti. Usein juuri päiväkotiryhmässä aloittaminen suorastaan räjäyttää puheen kehityksen noin kahden vuoden iässä, ehkä jo aiemminkin. Lapsen saadessa uusia kontakteja etenkin ikätovereihinsa tai vanhempiin lapsiin pakottaa lapsen käyttämään verbaalista viestintää. Vanhempi-lapsi suhteen nonverbaaliset viestit eivät enää toimikaan toisten lasten tai aikuisten kanssa. Usein lapsen halu samaistua ryhmään lisää hänen omaa kiinnostustaan viestinnän kehittämiseen. Myös uusi ympäristö kasvattaa sanavarastoa. Lapsen maailmankuva laajenee päivähoidon myötä. Uusia sanoja opitaan päivittäin.

32 32 Puheen oppimisen nopeuteen vaikuttavat ympäristön virikkeet: kuinka paljon lapsen puhetapailuun vastataan, lapselle puhutaan, nimetään esineitä ja asioita ja luetaan kirjoja. Suurta merkitystä on myös lapsen persoonallisuudella ja yksilöllisillä sekä perinnöllisillä ominaisuuksilla (MML, 2006). Haluamme tarjota lapselle turvallisen ja virikkeellisen ympäristön kielen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Keskustelemme lasten kanssa asioista ja kuuntelemme lasta. Opettelemme uusien esineiden nimiä leikkien varjolla tai vaikka kuvakirjan avulla, mutta myös aivan arkipäiväisissä kotoisissa tilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ruokailutilanteet, vaipanvaihdot tai vaikka pukeminen. Luemme kirjoja, loruttelemme korteilla, riimittelemme, laulelemme, mutta ennen kaikkea kannustamme lapsia itse ilmaisemaan itseään puheen avulla. 5.3.Tutkiminen Lapsi tutkii luonnostaan. Hän kyselee, epäilee ja pohtii asioita. Tätä lapselle ominaista toimintatapaa pyrimme tukemaan moninaisin keinoin niin yksin kuin vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Pienten, 2-5 vuotiaisen kanssa, retkeilemme ja tutkimme luontoa sekä lähiympäristöä. Havainnoimme luonnon muutoksia ympäri vuoden. Kokeilemme monenlaisia asioita, sulattelemme lunta ja sekoittelemme värejä ja nautimme pienistä ihmeistä, uusista asioista. Haluamme antaa lapselle tilaa pohtia ja kyseenalaistaa asioita sekä luoda omia teorioita ongelmiin. Täytyy koetella,

33 33 koskea ja katsella ja haistella, täytyy multaan painaa poskea ja vettä maistella. Silloin tietää millaisessa maailmassa täytyy asua. Mutta kaikkea ei ehdi nähdä, paljon ohi vilahtaa, ja joka hetki syntyy jotain joka muuttaa maailmaa. - Ilpo Tiihonen 5.4. Elämyksellisyys Vanhempien kanssa pohdittaessa elämyksellisyyttä lasten haluttiin kokevan päiväkodissa niin isoja kuin pieniäkin elämyksiä. Retket, liikunta ja oman itsensä ilmaisu niin taiteen kuin myös musiikin kautta tulisi olla tärkeässä roolissa. Perusliikuntaa kuin myös Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulua pidetään hyvinä liikuntamuotoina. Kädentöitä ja musiikkia tuli olla viikko-ohjelmassa sopivasti lapsen tarpeiden mukaan. Joka tapauksessa niin liikkumisen, retkeilyn ja ilmaisun tulisi olla mielekästä ja lapsista lähtevää. Teatterin harrastaminen niin päiväkodilla kuin sen seuraaminenkin on havaittu elämykselliseksi lasten ja aikuisten osalta. Olemmekin pitäneet teatterivierailut vakiotoimintana kummallakin toimintakaudella. Tiimin mielestä vanhempien luottamus henkilökuntaa kohtaan kuin myös henkilökunnan luottamus lapsia kohtaan on tärkeässä asemassa,

34 34 kun suunnitellaan esimerkiksi isompia retkiä tai tapahtumia päiväkodin tiimellyksessä. Nallikarissa on kiva retkeillä 6. VARHAISKAVATUKSEN SISÄLTÖALUEET 6.1. Matemaattinen orientaatio Matemaattisia taitoja harjoitellaan päivittäisessä toiminnassa. Aikuinen tiedostaa asian ja tarjoaa mahdollisuuden matemaattisen ajattelun heräämiseen, mutta lapsi ei tiedä harjoittelevansa. Esimerkiksi kalenteria tutkitaan päivittäin, lasketaan päiviä teatteriretkeen, kuukausia kesälomaan tai vuosia koulun aloittamiseen. Yhdessä lasten kanssa lasketaan kuinka paljon lapsia on paikalla ja montako puuttuu.

35 35 Muodot ja niihin tutustuminen liittyvät myös arkiseen kanssakäymiseen. Lapsen etsitään perusmuotoja ja opetellaan määritelmiä niille leikkien, pelaten ja tutkien. Kokkikerho tarjoaa mahdollisuuden punnitsemiseen ja tilavuuksien mittaamiseen. Lasten pituuksia vertaillaan ja lämpömittaria seuraillaan yhdessä. Aivan pienimmätkin saavat kosketusta lukumääriin tutkimalla aikuisen kanssa omia sormiaan ja varpaitaan. Usein ensimmäinen päiväkodissa opittu laulukin sisältää pilkahduksia matematiikasta viiden pienen ankan muodossa Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Kalenterivuoden merkkipäivät antavat rungon perinteiden käsittelylle. Aikuinen tutkii ja tutustuu yhdessä lapsen kanssa yhteisiin juuriimme. Historiaa ja yhteiskuntaa tarkastellaan lasta kiinnostavalla tavalla mm. leikkien, satujen ja tarinoiden, laulujen ja musiikin, kirjallisuuden ja videoiden avulla. Retket museoihin, kirkkoihin ja paikallisiin nähtävyyksiin kuuluvat olennaisena osana päiväkotimme toimintaan. Vierailijat ovat myös tervetulleita päiväkotiimme kertomaan omista kokemuksistaan. Perinteisiimme kuuluu yhteinen jouluhartaus isovanhempien kanssa, minkä lomassa olemme kuulleet myös monia tarinoita entisajan jouluista ja elämästä yleensäkin. Myös Kalevalanpäivää on vietetty perinteisesti isoisän tarinoita kuunnellen ja Veteraanipäivänä eräs isoisoisä on tuonut terveisiä vieläkin kauempaa historiastamme Kulttuuri

36 36 Oulussa on tarjolla monipuolisesti lasten kulttuuria ympäri vuoden. Lisäväriä tuovat erilaiset teemaviikot ja tapahtumat kuten vuosittain järjestettävät Lasten ja nuorten teatteripäivät. Teemme päiväkodista retkiä teatteriin, nukketeatteriin, konsertteihin ja taidenäyttelyihin lasten ikätason mukaisesti. Kulttuurielämystä käsitellään päiväkodissa niin etu- kuin jälkikäteenkin ja siitä riittää usein aihetta laajaankin projektiin. Kukin lapsi kokee kulttuurin eri tavalla ja kokemukset saavatkin aikaan mielenkiintoisia keskusteluja etenkin isompien lasten keskuudessa. Useat teatteri- ja muusikkoryhmät ovat valmiita tuomaan taidettaan myös päiväkotiin. Tarjonta onkin suhteellisen runsasta ja aikuiset yhdessä yrittävät valikoida mahdollisimman laadukkaat esitykset lasten nautittaviksi. Lasten omaa draamateatteria Päiväkodissamme myös lapset tekevät taidetta, sekä ohjatusti että itsenäisesti. Lasten omia näytelmiä ja musiikkiesityksiä syntyy lähes päivittäin eikä yleisöstä ole puutetta. Vähintään muutaman kerran vuodessa vanhemmatkin pääsevät nauttimaan lastensa esityksistä päiväkodin perinteisissä juhlissa. Lapsille rakkaimmat piirustukset ja maalaukset kootaan näyttelyn muotoon kaikkien ihailtavaksi.

37 37 Myös päiväkotimme aikuiset tarjoavat lapsille erilaisia kulttuurielämyksiä. Päiväkodilta löytyy laaja valikoima käsinukkeja ja näyttelijän lahjoja löytyy jokaiselta. Omalla esimerkillämme haluamme osoittaa lapsille, että jokainen ihminen on luova ja lahjakas. Itsenäisyyspäivän juhlintaa Luonnontieteellinen orientaatio Luonto on lähellä päiväkotia. Jo oma pihamaamme tarjoaa mahdollisuuden luonnontieteellisiin tutkimuksiin. Suomen yleisimmät puulajin löytyvät piha-aidan sisäpuolelta, joten ne ovat lasten ihasteltavina jokaisen ulkoilun aikana. Pensaat kasvattavat syötäviä marjoja, joita on lupa napsia kypsänä. Omalta kasvimaaltamme löytyy kesän ensimmäiset herneet maistettaviksi ja salaatit ruoan kyytipojaksi. Päävastuu kasvimaan hoidosta kuuluu viisivuotiaille, jotka jatkavat puuhaansa syksyllä esikoululaisina. Myös metsä on niin lähellä meitä, että voimme ulkoilun aikana piipahtaa lähimetsää tutkimaan. Välillä pakkaamme reppuun eväsleivät ja retkeilemme hieman kauemmas. Haluamme opettaa lapsille luonnon kunnioittamista ja

38 38 hiljaisuuden kuulemista luonnossa. Seuraamme vuodenaikojen vaihtelua ja eläinten elämää ympäröivässä luonnossamme sekä keräämme luonnosta materiaalia erilaisia askarteluja varten. Tutkimusmatkalla Erilaisiin luonnonilmiöihin ja olosuhteisiin tutustutaan myös oppimateriaalien kautta. Kirjallisuuden ja videoiden avulla pääsemme tutustumaan myös luontoon, joka ei ole meitä lähellä. Mitä isommasta lapsesta on kysymys, sitä kauemmaksi omasta lähiympäristöstä siirrytään tutkimuksissa. Matkailu avartaa, se käy ilmi myös päiväkotielämässä. Aika moni päiväkotimme lapsista on päässyt jo tutustumaan maailman ihmeisiin, kuten tulivuoriin ja tippukiviluoliin. Näitä kokemuksia jaetaan ryhmässä ja laavakiviä ja suuria simpukankuoria ihmetellään yhdessä Esteettinen orientaatio Molemmat päiväkodit on sisustettu kauniisti, miellyttäviä värejä ja materiaaleja käyttäen. Tilat huokuvat lämminhenkistä kodikkuutta ja houkuttelevat lapsia erilaisiin

39 39 toimintoihin. Siisteydestä huolehditaan yhdessä lasten kanssa ja opetetaan heille, että vastuu on yhteinen. Leikkiin on helppo ryhtyä kun lelut löytyvät omilta paikoiltaan. Jouluntunnelmaa Lasten käden töitä arvostetaan ja ne laitetaan kauniisti esille. Jokainen ryhmä on tehnyt myös yhteisen taideteoksen, josta jokaisen lapsen oma kädenjälki on tunnistettavissa. Jo pienimmätkin lapset tuntevat tilanteen ainutlaatuisuuden kun kaunis musiikki soi, kynttilät palavat ja tunnelma on rauhallinen ja turvallinen. Aikuisen tehtävä on luoda puitteet näille hetkille.

40 40 Taidetta 6.5. Eettinen orientaatio Eettinen kasvatus alkaa oikean ja väärän erottamisesta. Yhdessä lapsen kanssa pohditaan perusteita sille, miksi jokin asia on oikein tai väärin. Lasta autetaan ymmärtämään syyseuraus-suhteita suhteessa omaan käytökseen. Lapsia ohjataan yleisesti hyväksyttyjen toimintamallien löytämiseen, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja tunteiden sekä sanattomien viestien ymmärtämiseen. Aika monta varvasta ja ainakin yhtä monta ajatusta Lapsiryhmässä ilmenevät konfliktit käydään asianomaisten kanssa läpi välittömästi ja myöhemmin aihetta käsitellään vielä koko ryhmän kanssa yleisellä tasolla.

41 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Elämme päiväkodissa kirkkovuoden mukaan. Kirkkopyhät ja muut kristilliset tapahtumat näkyvät toiminnassamme; askartelussa, musiikissa, saduissa ja tiedonhankkimisessa. suurimpina innoittajina toimii joulu ja pääsiäinen, mutta myös laskiaista tai helatorstaita voidaan käsitellä kristillisestä näkökulmasta. Karjasillan seurakunta järjestää molemmissa yksiköissä Pikkukirkon kerran kuukaudessa, jolloin seurakunnan lastenohjaaja ja kanttori vierailevat päiväkodissa. Yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestetään vuosittain myös isovanhempien ja lasten yhteinen jouluhartaus, pääsiäiskirkko ja esikoululaisten siunaaminen sekä vierailuja lähikirkossamme. Lapsen ja perheen uskonnollinen ja elämänkatsomuksellinen vakaumus ja toivomukset otetaan yksilöllisesti huomioon. Vanhemmat voivat tehdä päätöksen, ettei lapsi osallistu Pikkukirkkoon tai muihin kristillisiin toimintoihin. Lasten esittämät hengelliset kysymykset käsitellään kristillisen näkemyksen mukaan. Jos lapsi kohtaa lähipiirissään esimerkiksi kuoleman, mietitään yhdessä vanhempien kanssa kuinka aihetta käsitellään. Pidämme tärkeänä sitä, että lapsi saa kohdata vaikeatkin asiat turvallisesti ja avoimella mielellä. 7. KASVATUSKUMPPANUUS

42 42 Yhteistyön tekemisellä ja etenkin toiminnan sekä kasvatuksen suunnittelulla on suuri merkitys varhaiskasvatuksessa. Parhaimmillaan yhteistyötä varhaiskasvatuksessa tehdään laaja-alaisesti ja moniammatillisesti (Hujala, E., ym. 1998, 72). Vanhempien kanssa pohdittaessa kasvatuskumppanuuden perustana pidettiin hyvää luottamussuhdetta kolmeen suuntaan. 1) Henkilökunnan luottamusta vanhempien kasvatusnäkemyksiin, 2) Lasten ja henkilökunnan välistä luottamussuhdetta sekä 3) Vanhempien luottamusta henkilökuntaa kohtaan. Kaikissa kohdissa etsitään sitä taitoa, joka henkilökunnalla on ammattitaitonsa puolesta. Ryhmän aikuisten toivotaan suhtautuvan avoimesti vanhempien näkemykseen oman lapsensa kasvattamisesta ja ottavan huomioon vanhempien toiveet kasvatuksessa myös päivähoitopäivän aikana. Tässä asiassa luotetaan avoimeen keskusteluun sekä rehelliseen palautteeseen. Vanhemmat ja henkilökunta haluavat panostaa myös lapsen ja ryhmän aikuisten hyvän luottamuksen syntymiseen ja ylläpitoon. Yhdessä vedetään samaa köyttä vanhempien ja henkilökunnan kesken, kumpikaan osapuoli ei kykene yhteistyöhön yksin.

43 43 Kevättäää. Lapsen kasvatuksessa vanhemmat toivoivat henkilökunnalta ja itseltään arjen avaamista, tapaan jolla toimitaan sujuvasti, ilman jännitystä ja hienoja lausepareja. Vanhemmilta toivottiin myös rehellistä ja avointa vuorovaikutusta henkilökunnan kanssa. Niin negatiivisista kuin positiivisistakin asioista tulee keskustella. Kasvatuskumppanuudessa koettiin olevan kaksi asiantuntijaa: vanhemmat ja oman ryhmän henkilökunta. Siitä, mikä lapselle olisi hyväksi, tulisi yhdessä keskustella. Yhteiset kasvatuslinjojen yhtenäisyyteen päästäisiin hyvällä yhteistoiminnalla. Vastuunkantoon päivähoidon kasvatuskumppanuudesta toivottaisiin osallistuvan niin vanhempien ja henkilökunnan. Tarkoituksena on yhdistää vanhempien yksilöspesifi ja ammattikasvattajan ikäspesifi tietämys lapsesta (Hujala, E., ym. 1998, 72) Tiedotus Päiväkodin ja kodin välinen tiedottaminen on yksi hyvän varhaiskasvatuksen peruspilareista. Päivittäiset eteis- ja pihakeskustelut tuonti- ja hakutilanteissa koetaan

44 44 päiväkodissamme tärkeinä. Tiedon kulku niin vanhemmilta henkilökunnalle kuin toisinkin päin on ensiarvoisen tärkeää päivän sujumisen kannalta. Avoin keskustelu ja monipuolinen palaute helpottaa tiedottamista molemmin puolin. Päiväkodin toiminnasta tiedottaminen tapahtuu usein juuri näissä päivittäisissä keskusteluissa. Päiväkodista löytyy myös eteisestä kalenteri, josta tulevat tapahtumat näkee jo hyvissä ajoin etukäteen. Vanhemmille jaetaan myös tiedote koteihin sekä sama tiedote löytyy myös päiväkodin verkkosivuilta. Vekaralinnan yksikössä tiedote on esillä eteisessä sekä verkkosivuilla. Usein päiväkodin eteisen ovipieleen ilmestyy myös muistutuslappuja, vaikkapa seuraavan päivän retkestä tai muusta tapahtumasta Perehdytys Kun joukkoomme saapuu uusi perhe, pyritään heidät ottamaan vastaan mahdollisimman kiireettömästi. Päivähoidon aloittaminen tai päivähoitopaikan muuttaminen on aina uusi haaste perheelle. Tämä saattaa tuoda mukanaan paljon muutoksia ja uusia sekä ehkä mietityttäviäkin asioita. Yhdessä jutellaan päiväkodin tavoista ja perheen tarpeista, sekä pyritään rakentamaan heti hoitosuhteen alusta saakka luottamuksellista ja avointa kanssakäymistä.