1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS"

Transkriptio

1 1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS Pikkulinnan päiväkodissa 20 hoitopaikkaa. Toimimme yhtenä suurena sisarusryhmänä. Kasvatushenkilökuntaa Pikkulinnassa on kolme, joista yksi toimii lastentarhanopettajan tehtävässä ja kaksi lastenhoitajan tehtävässä. Lisäksi teemme yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa, josta johtuen kummassakin yksikössä on yleensä, läpi toimintakauden, eri opiskeluvaiheessa olevia lähihoitaja tai sosionomi (AMK) opiskelijoita. Pikkulinnassa tarjoamme mahdollisuutta tehdä hoitosopimuksen joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena. Ennen hoidon alkamista tehdään hoitosopimus, josta sopimusmuoto käy ilmi sekä lapsen päivittäisen hoitoajan tarve. Kokopäiväinen sopimus kattaa kuukauden kaikki arkipäivät maanantaista perjantaihin, pois lukien arkipyhät. Kokopäivähoito maksaa 280 /kk. Tulosidonnainen Kelan maksama yksityisenhoidon tuen lisäosa voi mahdollisesti vaikuttaa alentavasti päivähoitomaksuun. Perheellä on mahdollisuus tehdä myös 15 hoitopäivää kuukaudessa osa-aikainen hoitosopimus, tai 3 hoitopäivää viikossa, jolloin maksu määräytyy edeltä käsin sovittujen hoitopäivien mukaan. Kokopäivähoito sekä osa-aikaisen hoidon läsnäolopäivät saavat yleensä jatkua korkeintaan kymmenen tuntia. Osa-aikaisen hoidon päivät sovitaan perheen kanssa kuukausittain, kuitenkin viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen päivien toteutumista. Hoitomaksu määräytyy sovittujen läsnäolopäivien perusteella. 1.1.Pikkulinnan yksikkö Pikkulinna on kodikas päiväkoti Metsokankaalla Kaakkurissa. Yksikössämme toimii yksi sisarusryhmä, jossa hyörii 20 iloista pientä 1-6 -vuotiasta lasta. Suurimmalla osalla lapsista on myös sisarus ryhmässä, joten tarjoammekin hyvän mahdollisuuden myös pienille päiväkotilaisille sopeutumiseen oman siskon tai veljen kulkiessa mukana pitkin päivää. Myös Pikkulinnassa toimii pieni esiopetusryhmä, josta vastaa esi- ja alkuopetukseen erikoistunut henkilö. Esiopetusryhmän lisäksi Pikkulinnan lapset on jaettu kahteen muuhun pienryhmään, joilla on omahoitaja. Aurinkoisesta ja lämpöisestä ilmapiiristä huolehtii rempseä kolmen hoitajan kopla. Ryhmässä toimivat lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Kukin henkilökunnasta huolehtii siitä, että lapsilla on hyvä olla. Pikkulinnan viikko-ohjelmaan sisältyy pienryhmätoiminnan lisäksi kaikille yheiset Nuoren Suomen liikuntaleikkikoulutoiminta ja Suomen Ladun Metsämörritoiminta, joihin henkilökunta on erikseen koulutettu. 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Toiminta-ajatusta olemme yhdessä pohtineet ja miettineet jo päiväkodin perustamisesta saakka. Toiminnan perusajatus on säilynyt samana vaikka vuosien mittaan lapset lähtevät kouluun ja osa henkilökunnastakin on vaihtunut.

2 Toiminnan pohjana on lapsilähtöisyys, perhekeskeisyys sekä lasten liikunta. Aikuisen tehtävänä on löytää tasapaino kasvatusvastuun ja lapsilähtöisyyden välillä. Tehtävänämme on taata lapselle turvallinen olo ja tukea lapsen terveen itsetunnon kehitystä. Tärkeinä arvoina pidämme ihmisyyden kunnioittamista, avoimuutta ja jatkuvuutta. Päivittäin haluamme huomioida jokaisen perheen ja lapsen pyrkien toimimaan joustavasti ja perustellen valintamme sekä toimintatapamme. Rauhallisia aamuvastaanottoja ja iltapäivän juttutuokioita vanhempien kanssa pidämme erityisen tärkeinä ja antoisina, niin henkilökunnalle kuin perheillekin. Toimintaajatukseemme kuuluu myös se, että haluamme tarjota perheille luottamuksellisen ja luontevan ilmapiirin keskustella kasvatukseen ja perhe-elämän koukeroihin liittyvistä asioista, aina kun siltä tuntuu. Perhekeskeisyyttä olemme pyrkineet tuomaan esille myös yhteisillä tapahtumilla. Muutaman kerran lukukaudessa ilta aikaan päiväkodilla järjestetään vanhemmille mahdollisuus puuhailla jotakin mukavaa aivan aikuisten kesken tai vaikka lasten kanssa yhdessä. Olemme järjestäneet mm. seikkailu- ja liikuntatapahtumia, sekä metsäretkiä. Näin perheillä on mahdollisuus tutustua myös muihin perheisiin sekä tutustella vielä paremmin päiväkodin henkilökuntaan Toiminnan painopistealueet Olemme pyrkineet kehittään toimintaamme lapsilähtöisesti ja ajoittain toiset painopistealueet tulevat enemmän esille kuin toiset. Yleisesti voidaan kuitenkin painotusalueiksi lukea liikunta, kädentaidot ja ilmaisu. Leikki on kuitenkin kaiken tämän pohjana niin ohjattuna kuin vapaanakin leikkinä Pikkulinnan painopistealueet Liikunta on yksi painopistealueistamme. Päiväkodissamme lapsi saa monipuolisia kokemuksia liikunnan eri osa-alueilta ja liikuntaa harrastetaan jossakin muodossa päivittäin. Liikunnan harrastaminen on osa terveitä elämäntapoja, joihin haluamme ohjata lasta myös omalla esimerkillämme. Päiväkodissa lapsen perusliikuntataidot kehittyvät, hyvälle peruskunnolle luodaan pohjaa ja ennen kaikkea nautitaan yhdessä lapsen kanssa liikunnan ilosta. Peruskuntoa kartutetaan kävelyretkillä, metsässä puuhaamalla ja pihaleikkejä leikkien. Eri lajien alkeista lapsi saa myös kokemuksia. Lajitaitoja harjoitellaan mm. luistelussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa, palloilussa, painissa, tanssissa ja yleisurheilussa. Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu toimii osana päiväkotimme liikuntakasvatusta. Liikuntaleikkikoulua pidetään lähikoulun salissa, kerran viikossa, viidestä kuuteen -vuotiaiden ryhmissä. Kolmesta neljä -vuotiaille lapsille ohjataan liikuntaleikkikoulua päiväkodin tiloissa. Liikuntaleikkikoulun ohjelma noudattelee Nuoren Suomen valtakunnallista suunnitelmaa liikuntaleikkikoulumateriaalia käyttäen. Ja siitä vastaa aina Nuoren Suomen kouluttama Liikuntaleikkikouluohjaaja.

3 Musiikkikasvatuksen tavoitteena on saada lapsen mielenkiinto heräämään musiikkia kohtaan, tarjota myönteisiä kokemuksia ja tukea lapsen itseilmaisua. Esimerkiksi musiikkileikkikoulussa lasta kannustetaan monipuoliseen luovuuteen musiikin tuottamisessa sekä löydetään jokaisen sisäinen rytmitaju. Tavoitteena on myös kehittää lapsen kuuntelijan ja havainnoijan roolia. Tavoitteisiin pyritään koko päiväkotimme yhteisillä laulu- ja soittotuokioilla, joissa kaikki saavat osallistua kykyjensä mukaan. Yhdessä opetellaan uusia ajankohtaan sopivia lauluja, soitetaan erilaisilla soittimilla ja opitaan kuuntelemaan ja tuottamaan erilaisia ääniä. Näin lapsi omaksuu perussoittimet ja niiden käytön samalla, kun hänen auditiivinen havainnointikykynsä kehittyy. Yksiköistämme löytyy monipuolisia soittimia sähköpianosta kellopeliin ja moninaisiin rytmisoittimiin. Tärkeintä on saada aikaan onnistumisen sekä tuottamisen riemu, myös musiikillisesti. Kädentaitoja harjoitellaan päiväkodissamme monipuolisesti työskentelemällä eri menetelmin ja tutustumalla monipuolisiin materiaaleihin. Päiväkotivuosien aikana taitoja syvennetään ja uutta rakennetaan aikaisemmin opituille taidoille. Uusia asioita opitaan aikuisen opastuksella, mutta lapsella on mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ja omien suunnitelmiensa mukaisesti. Kuvataiteella on suuri merkitys myös lapsen myönteisen minäkuvan kehityksessä. Häntä ohjataan havainnoinnin lisäksi avarakatseisuuteen ja oman sekä toisen työn kunnioittamiseen. Kuvataiteen avulla pystytään harjoittamaan hienomotoriikkaa, jota tarvitaan esimerkiksi kirjallisen kielen tuottamiseen. Lasta kannustetaan kehittämään taitojaan monipuoliseen materiaalien ja välineiden kokeiluun sekä erilaisiin toimintatapoihin. Toteutukseen käytetään mm. piirtämistä, muovaamista, maalausta, rakentamista ja ympäristön fyysistä havainnointia. Lapsen kanssa keskustellaan hänen näkemästään ja kokemastaan - - yhdessä pohditaan ja kyseenalaistetaan. Aikuisen tehtävänä on lähinnä tarjota mahdollisuus luovaan tuottamiseen ja antaa lapsen luoda melko vapaasti Pienryhmätoiminta Kädentyöt, liikunta, musiikki ja draama kuuluvat viikoittaiseen ohjelmaan. Päästämme luovuuden valloilleen, kaiken mahdollisen parissa. Tämä kaikki tapahtuu, pääasiassa, omissa pienryhmissä. Pikkulinnassa on kolme eri pienryhmää, Eskarit, Viskarit ja Nestorit. Pienryhmät muotoutuvat syksyllä ikäryhmittäin. Pidämme pienryhmä ajatusta loistavana toimintamuotona. Pienryhmissämme lapset saavat, entistä paremmin, harjoitella mm. vuorovaikutuksen pelisääntöjä. Pienryhmässä lapsella on myös väljempi mahdollisuus päästä ilmaisemaan itseään, mutta myös harjoitella oman vuoron odottamista. Tämän myötä myös jatkuva turha odottelu vähenee, eli lapset voivat keskittyä olennaiseen, ja pienryhmäohjaajalla on riittävästi aikaa kaikille. Pienryhmäohjaajalla on parempi mahdollisuus tutustua ryhmänsä lapsiin, sekä heidän perheisiinsä.

4 Lisäksi hän on vahvasti tietoisempi oman ryhmänsä lasten elämäntilanteista sekä muista lasta koskevista asioista. Pienryhmäohjaaja myös ymmärtää ryhmänsä lasten kehitysvaiheet sekä lasten henkilökohtaiset tavoitteet. Kaikki toiminta tapahtuu pienten ehdoilla; tärkeintä on, että lapset tuntevat olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Toiminta on aina sellaista että jokainen saa onnistumisen kokemuksia, mutta myös pettymykset on turvallista kohdata. Retket luontoon ovat tulleet suosituiksi, mutta myös bussimatkat kaupunkiin teatteriin, puistoon tai elokuviin ovat olleet lasten mieleen jo vuosia. Kokkikerho kokoontuu vaihtelevasti valmistamaan herkullisia välipaloja ja leivonnaisia vanhempien kahveille tai päiväkodin juhliin. Muutaman lapsen pienryhmissä puuhaillaan yhdessä aikuisen kanssa ja koemme uusia makuelämyksiä. Parhaimpia reseptejä kerätään keittokirjaan ja maukkaimmat testataan vielä kotonakin. Viskareiden eli viisivuotiaiden oma pienryhmä toimii osana Vekaralinnan yläkerran ryhmää päivittäin. Viskarissa opetellaan elämisen taitoja niin sosiaalisia kuin kognitiivisia. Viskaritoiminta perustuu viisivuotiaiden lasten itseoppimiseen, jossa opettajan rooli on pienevä ja kanssaoppijan rooli suurempi. Tarkoituksen on kannustaa lapsia kehittämään tiedonhankinta taitoja sekä ryhmässä työskentelemistä. Viskaritoiminta pitää myös sisällään oman vuosittaisen toimintasuunnitelmansa jonka pienimuotoisia tehtäviä tehdään noin kerran viikossa. Viskarivuosi ohjailee lapsia, pikku hiljaa, tulevaan esikouluun. Myös Pikkulinnassa on oma viskariryhmä jossa toteutetaan viskaritoimintaa. Viskaritoiminnassa tärkeintä ei ole se mitä tehdään vaan se, että toiminta tapahtuu omassa toimintaryhmässä, johon kuuluvat ainoastaan viisivuotiaat. Kysyä saa aina ja pohtia erilaisia perusteltuja ratkaisuja! Yleensä viskaria odotetaan, ennen kuin tuo ikä on saavutettu, ja toiminta perustuukin nimenomaan juuri lasten halusta oppia ja olla yhdessä juuri omanikäisten kanssa. Olemme havainneet, että juuri viiden vuoden iässä kiinnostus uusiin asioihin ja erityisesti pieneen puuhasteluun sekä pähkäilyyn on valtavaa. Pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen. Toiminta-ajatukseen kuuluu myös lasten kaksiosainen itsearviointi, jonka he oppivat yleensä melko nopeasti. Tarkoituksena on oppia arvostamaan omaa osaamistaan sekä myös opettajan näkökulmasta saadaan tärkeää tietoa lasten kokemuksista sekä kognitiivisista taidoista. Metsämörrikoulu on ulkoilukoulu, jonka tavoitteena on ulkoilla ympäri vuoden säällä kuin säällä, viihtyä luonnossa, oppia tuntemaan luontoa, suojella luontoa, leikkiä luonnossa,

5 huolehtia luonnosta ja kokea elämää luonnossa. Metsämörrikoulussa Mörrilapset löytävät luonnon leikin avulla. Tiedon omaksuminen, yhdessä oleminen ja liikkuminen leikkien ovat lapselle luontevaa metsäympäristössä. Mistään muusta leikkipaikasta ei löydy samanlaista seikkailua ja mystiikkaa kuin luonnosta. Lähimetsässä, tutulla metsäpaikalla, lapset saavat kokea luonnon pieniä ja suuria ihmeitä. Metsämörrikoulussa lapset saavat mahdollisuuden kokea luontoa kaikkina vuodenaikoina. Retkeilemme lasten kanssa säännöllisesti vuoden ympäri, säällä kuin säällä. Metsäretki tehdään kerran viikossa. Metsämörrin kautta lapset eivät opi asioita vain luonnosta vaan he oppivat myös viihtymään luonnossa ja osoittamaan huomaavaisuutta luontoa kohtaan. Viihtymiseen kuuluvat ulkoilutiedot, eli miten pukeudutaan, jotta pysytään kuivana ja lämpimänä, sekä kuinka eväsreppu pakataan. Myös omista varusteista opitaan huolehtimaan, vaikkei lapsella niitä paljon olekaan. Ulkoilu joka säällä, vuoden ympäri, antaa lapsille elämyksiä ja seikkailuja. Ulkoilu asettaa lapsille myös vaatimuksia ja antaa vastuuntuntoa ja itseluottamusta. Metsäretkillä Metsämörri tulee tervehtimään lapsia ajoittain. Metsämörri elää metsässä ja on eläinten ja lasten ystävä. Metsämörri on leikki- ja satuhahmo, jotka tulee leikkimään, laulamaan ja kertomaan kasveista ja eläimistä. Vierailua odotetaan aina kovasti. Lapset ovat valmiita järjestämään Mörrille yllätyksiä ja haluaa näyttää, mitä kaikkea ovat metsästä löytäneet. Metsämörri on lapsista jännittävä ja saa heidän mielikuvituksensa liikkeelle. Mörrin elämä luonnossa synnyttää monia mielikuvituksellisia ja opettavaisia keskusteluja lapsen ja aikuisen välille. Metsämörritoiminta tapahtuu Suomen Ladun ohjauksessa ja siitä vastaa aina koulutettu Metsämörriohjaaja Kestäväkehitys Päiväkodissamme on valmisteilla kestävänkehityksen toimintaohjelma. Siihen kuuluvat useat osa-alueet, kuten ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys. Yksiköissämme olemme erityisesti panostaneet ensimmäiseen ja kahteen viimeiseen kestävän kehityksen muotoon. Ekologisesti haluamme esimerkillämme opettaa lapsia toimimaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen edellytysten mukaan. Kierrätämme ja lajittelemme päiväkodissa syntyvät jätteet sekä opettelemme käyttämään materiaaleja järkevästi tuhlaamatta niitä turhaan. Pyrimme perustelemaan lapsille esimerkiksi miksi käsipyyhepaperia ei ole syytä heittää nipuittain roskiin, vaan käyttää vain tarvittava määrä. Olemme myös kokeneet tärkeänä kertoa lapsille mistä käyttämämme materiaalit ovat peräisin, paperit, ruoka tai vaikkapa vaatteet. Näin havainnoimme myös omaa lähiympäristöämme ja asetamme tavoitteita sen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Päiväkodissamme on myös käytössä käytettyjä tavaroita. Olemme saaneet lahjoituksina esimerkiksi rattaita, leluja, askartelutarvikkeita sekä varavaatteita. Pyrimme kestävään

6 kehitykseen myös tällä tavoin. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on yksi keskeisimpiä teemoja varhaiskasvatuksessa. Opetamme lapsille omaa tietoamme omasta kulttuuristamme ja opetamme heitä kasvamaan sosiaaliseen hyvinvointiin. Aikuisina meillä on vastuu siirtää tietoa tulevalle sukupolvelle, jotta he voisivat kertoa sen taas eteenpäin. 3. TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Pikkulinnan yksikkö on hyvin kodinomainen toimintaympäristö. Yksikkömme toimii kodikkaassa luhtitalossa, joka on alun perin tehty kodiksi isolle perheelle. Lähtökohta päiväkotitoiminnalle on siis hieman tavanomaista erilaisempi, mutta Pikkulinnassa on saavutettu päiväkodille ominaiset piirteet niin sisätiloissa kuin ulkonakin erittäin hyvin ja toimivasti Pikkulinnan yksikkö Pikkulinnan päiväkoti sijaitsee aivan Kaakkurin koulun ja uuden liikuntapuiston kupeessa. Pikkulinnan tilat ovat kotoisat. Päiväkodin tilat on toteutettu isoon luhtitalon alakerran huoneistoon. Viihtyisän pienestä eteisestä avautuu näkymä isoon olohuoneeseen joka on koko päiväkodin sydän. Siinä päivän mittaan otetaan monet niin pienet kuin suuretkin askeleet ja leikitään erilaiset mukavat leikit. Kirjahyllystä löytyy moninainen rivi niin kirjastosta lainattuja kuin omiakin kirjoja. Pelit ja lelut ovat hyllyissä lasten saatavilla läpi päivän. Tilassa on lapsille omat pyllypaikat, penkit, jossa on myös lokero omille henkilökohtaisille tavaroille, kuten leluille yms. Päivän aikana kokoonnumme ainakin kerran yhdessä leikkimään, laulelemaan ja oppimaan uusia asioita omille paikoillemme. Vapaalle leikille annamme tilaa lasten tarpeen mukaan hoitopäivän aikana. Huoneesta löytyy myös leikki- ja lukuhetkiin houkutteleva sohva, jossa voi myös vaikka köllötellä aamuisin ennen aktiivisempien touhujen alkua. Yritämme huomioida lasten tarpeen ja toiveet rakentaessamme mukavaa ja innostavaa oppimis- ja leikkiympäristöä. Seinillä on esillä lasten omia tuotoksia ja ikkunoissa vaihtelevat lasten tekemät koristukset vuodenaikojen mukaan. Lapset saavat laittaa seinille myös itse ideoimiaan töitä ja piirustuksia. Huoneessa on myös televisio ja DVD. Niitä käytetään lähinnä sadepäivien iloksi tai opetusvideoiden katsomiseen isompien lasten kanssa. Suurin osa ryhmän lapsista myös ruokailee tilassa. Keittiö on aivan vieressä ja lapset pääsevätkin näkemään mistä ruoka heille saapuu. Toisinaan he itse pääsevät luontevasti mukaan vaikkapa puuron keittoon tai kokkaushommiin. Sylistä on kiva aamulla seurata keittiövuorolaisen puuhia. Aikuisten taukotilan nukkauksessa on myös tietokone, joka on myös lasten käytössä. Olohuoneesta pääsee kahteen jakotilaan, joista toinen toimii eskareiden omana huoneena eskariaikana ja toinen muuttuu päivälevon ajaksi nukkariksi. Muulloin huoneet toimivat

7 leikkitiloina. Eskarihuoneen kaapit kätkevät sisälleen vinot pinot pelejä, rakentelujuttuja ja piirtely- sekä askartelutarvikkeita, joita kaikkia lapset saavat vapaasti päivän aikana käyttää. Huoneen pöytien ääressä onkin hyvä taiteilla tai rakennella. Toisen huoneen kaapista löytyy sekalainen kokoelma roolivaatteita lasten vapaita leikkejä varten. Päiväkodissamme on kolmas leikkihuone, jossa on mahdollisuus mm. kotileikille leikkikeittiöineen ja astioineen. Myös tämä huone muuttuu lepoaikana pienten nukkariksi. Päiväkodissamme on myös viihtyisät wc-tilat, jotka olemme lasten kanssa koristelleet yhdessä. Pienten vessassa wc-istuin on lasten mallia ja aivan pienille löytyy potat. Isojen wc on tavallinen aikuisten wc-tila. Pihalla vietetään aikaa päivittäin. Päiväkodin huoneiston ympärillä on oma piha, josta löytyy leikkimökki sekä paljon rakentelulautoja ja renkaita puuhailuun. Leikkimökki kätkee sisäänsä hiekkaleluja, paljon urheiluvälineitä ja muuta kivaa, joka leviää nopeasti pitkin pihaa lasten tullessa ulos. Aivan oman pihamme yhteydessä on taloyhtiömme leikkipuisto, jossa vietämme paljon aikaa. Houkutteleva kiipeilyteline, keinut ja aina suosittu hiekkalaatikko innostavat lapsia touhuamaan aktiivisesti pihalla ulkoilun aikana. Välillä asfaltilla otetaan juoksukisoja, leikitään kiinniottoleikkejä tai pelataan jalkapalloa tai sählyä. Myös katuliiduilla piirtämiseen asfaltti soveltuu mainiosti. Talvisin pihalle ilmaantuu isoja lumikasoja, joista on mukava laskea pulkalla tai liukurilla mäkeä Turvallisuus Tuvallisuuteen olemme panostaneet useammallakin tavalla. Lasten kanssa olemme sopineet yhteiset säännöt, joita pyrimme noudattamaan selkeästi ja perustellen. Pihaleikeissä huomioidaan pihavälineiden kunto ja aitojen merkitys lasten vilistäessä pihamaalla. Paikalla on aina riittävä määrä henkilökuntaa lasten määrään ja ikään nähden. Henkilökunta on koulutettu ensiapukurssein, mikä tarkoittaa sitä että ryhmän henkilökunnasta aina, vähintään yhdellä, on voimassa oleva ensiapukoulutus. Henkilökunta on suorittanut myös elintarvikeviraston hygieniapassit. Erityistä tukea tarvitseville lapsille on tehtynä hoitosuunnitelmat, joista löytyvät toimintaohjeet, esimerkiksi astmakohtauksen sattuessa, sekä luvat lääkityksen antamiseen. Hoitosuunnitelma tehdään aina vanhempien kanssa yhteistyössä. Päiväkotimme löytyy myös pelastussuunnitelma sekä toimintaohjeet yllättävien tapahtumien varalle. 4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1. Varhaiskasvatustoiminnan suunnitelmallisuus Suunnitelmia tehdään vuoden aikaan useammallakin tasolla. Syksyisin toimintakauden alussa tehdään suurempilinjaisia suunnitelmia tulevalle vuodelle. Syksyllä syvennytään myös tarkemmin alkavan kauden toimintaan. Kunkin ryhmän henkilökunta miettii esimerkiksi teemaviikkoja tai suurempia tapahtumia.

8 Haluamme kuitenkin ottaa huomioon lasten kiinnostuksen kohteet ja jättää tilaa muutoksille. Kuukausittain mietitään teemat sekä tapahtumat ja retket. Kerätään lapsilta ideoita sekä toiveita ja pyritään sovittamaan ne toiminnan runkoon. Viikoittain pidetään joka ryhmän suunnittelupalaveri, jossa sovitaan toiminnan toteuttamisesta, pienryhmittäin. Lisäksi katsotaan yhteisen toiminnan vastuu- ja suunnitteluhenkilöt. Yksi toimintamme periaatteista on kuitenkin kodinomaisuus ja siihen pyrimmekin erityisesti mukautumalla vaihteleviin tilanteisiin. Tarpeen vaatiessa unohdamme suunnitelmat ja teemme tilalle uudet. Lasten tarpeet ja ideat ovat kuitenkin aina etusijalla. Tämän kaltainen järjestely vaatii varsinkin henkilökunnalta innokkuutta ja muutoskykyä sekä havainnoinnin herkkyyttä, jotta saavutamme mahdollisimman laadukkaan päivähoidon Hyvinvoiva lapsi Hyvinvoivan lapsen määrittely on melko vaikeaa, koska se koetaan niin yksilökohtaisesti. Vasu-prosessin aikana olemme yhdessä vanhempien kanssa keskustelleet siitä kuinka voimme taata lapsen hyvinvoinnin hänen päiväkotipäivänsä aikana. Päiväkodissamme päivärytmin halutaan löytyvän lasten toiveista. Tarkoitus ei kuitenkaan ole että lapset täysin määräisivät päivän kulun, vaan heidän mielipiteensä otettaisiin huomioon esimerkiksi leikkien ajankohdissa, ulkoilun tarpeessa, pedagogisen toiminnan järjestämisessä jne. Ryhmän henkilökunnan vastuulla on kuitenkin toimia ajan hermolla sekä vastuullisesti tutkailla tilannetta ja lasten halua toimia päivän aikana. Seuraavat asiat tulee kuitenkin löytyä jokaisesta päivästä Perushoito Perushoidolla tässä tilanteessa tarkoitetaan lähinnä lapsen perustarpeista huolehtimista, kuten ravinto, lepo, ulkoilu sekä luonnollisesti hygienia. Tähän työhön osallistuvat kaikki ryhmän aikuiset. Tarkoituksena on taata lapselle fyysisesti ja henkisesti hyvät toimintaedellytykset päivähoitopäivän aikana Ruokailu Vanhempien kanssa, pohdittaessa, ruokailua pidettiin tärkeänä osana lapsen hyvinvointia. Tiimin jäsenet huomioivat kaksi olennaista asiaa, joiden tulisi toteutua päivähoitopäivän aikana. Ensimmäinen oli ruokailu. Sen tulisi olla kattava ja monipuolinen. Monipuoliseksi ruokailuksi tiimi ajatteli runsaan aamiaisen joko kotona tai päiväkodissa. Päiväkodissa aamiaiseen kuuluu puuro ja leipä sekä pala hedelmää tai vihannesta. Lämmin ateria syödään kerran päivän aikana ja sen lisäksi välipala. Kaikkia ruokia tulisi maistaa ja näin opetella syömään myös uusia ruokalajeja. Vanhempainillassa päätettiin lisäksi myös, että mahdollisia jälkiruokia tai herkkuja ei syödä aterian korvikkeena,

9 vaan ne siirretään myöhempään ajankohtaan, jollei ruokaa ole syöty riittävästi Ulkoilu Ulkoilu on tärkeä osa päivänrytmiä. Perushoitoon olennaisena osana kuuluva ulkoilu antaa lapselle mahdollisuuden nauttia vapaasta leikistä myös pihalla. Raitis ulkoilma virkistää mukavasti ja aivan uudenlaiset leikit pääsevät alkamaan. Ulkoilun aikana lapsella on mahdollisuus kokea myös liikunnan riemua ja vauhdin hurmaa, kun pienet jalat innostuvat juoksemaan hippaleikkien ja touhujen tiimellyksessä. Pihamaalla on tarjolla kesäaikaan hiekkalaatikkoleikkejä, pihapelejä ja rakennusleikkejä monen muun itse keksityn leikin lisäksi. Talvella lasketaan mäkeä ja rakennetaan lumilinnoja, kiipeillään ja keinutaan, kuten kesälläkin. Ulkoilun aikana saatamme myös vaihtaa maisemaa ja suunnata leikkimään lähipuistoon tai vaikka lähteä kävelylenkille toisen yksikön pihamaalle. Ulkoilua myös vanhemmat pitävät tärkeänä osana päiväkotipäivää. Yhdessä pohdimme, että lapsille riittävä ulkoilumäärä on kaksi kertaa päivässä. Tosin vanhemmat olivat myös sitä mieltä, että joskus ulkoilun voi jättää väliin hyvin alkaneen leikin vuoksi tai jos tarjolla on esimerkiksi jotakin lasta erityisesti kiinnostavaa ohjattua toimintaa Lepo Päivittäiset pienet hengähdystauot tekevät hyvää meille jokaiselle. Päiväkotipäivä on lapsen työpäivä, joka usein kestää jopa pidempään kuin aikuisen työpäivä. Lapsi kohtaa päivän aikana useita haasteellisiakin tilanteita, jotka vaativat häneltä ponnisteluja, pohdintaa ja sopeutumista. Jatkuvassa sosiaalisessa kontaktissa oleminen saa aikaan väsymistä ja levottomuuttakin. Päiväkotipäivän aikana pyrimme tarjoamaan jokaiselle lapselle mahdollisuuden viettää hetken rauhoittuen niin fyysisesti kuin henkisestikin. Pienemmät, noin 1-4 vuotiaat, lepäävät päiväruuan jälkeen yleensä tunnista kahteen. Pötköttelemme omissa vuoteissamme ja joskus nukumme koko päivälevon ajan. Aluksi kuuntelemme satua tai rauhallista musiikkia aikuisen silitellessä pieniä varpaita tai hiuskiehkuroita. Siihen on hyvä nukahtaa ja kerätä voimia iltapäivää varten. Isommat noin 5-6 vuotiaat lepäilevät satua kuunnellen noin 45 minuuttia. Usein he tämän jälkeen nousevat puuhastelemaan virkeämpinä, mutta toiset saattavat jäädä nukkumaan. Lepoasioista keskustelemme vanhempien kanssa aina lapsikohtaisesti. Toinen lapsi tarvitsee iästään riippumatta joskus enemmän unta kuin toinen ja päinvastoin. Pyrimme löytämään jokaiselle sopivan tavan levätä päivän aikana. Olemme kuitenkin tulleet vanhempien kanssa siihen lopputulokseen, että päivittäinen lepohetki on paikallaan niin esikoululaisella kuin pienellä taaperollakin Hygienia

10 Hygieniaan olemme pyrkineet kannustamaan lapsia siisteyskasvatuksella. Käsien pesun opetteleminen on ensimmäinen asia, josta tässä lähdetään liikkeelle. Kädet pestään aina ennen ruokailua ja wc-käynnin yhteydessä. Yhdessä opetellaan oikea tapa sekä tarkkuutta ja rauhallisuutta peseytymisessä. Kiireestä pyrimme pois tässäkin asiassa. Lapsilla on käytössä nestesaippuaa sekä kertakäyttöisiä käsipyyhepapereita. Vanhempien kanssa olemme sopineet että, aamulla, päiväkotiin tullessa vanhemmat antavat lapsille käsien desinfiointihuuhdetta, tai pesevät lasten kanssa kädet. Tippapullo löytyy heti eteisestä ja näin saamme jätettyä kotipöpöt pois jo ennen päivän alkamista. Vaihtoehtona on myös perusteellinen käsienpesu. Samoin desifiointihuuhdetta käytämme aina myös ennen ruokailuja. Mikäli vallalla on jonkin asteinen epidemia, käytämme käsihuuhdetta tehostetusti. Henkilökunta käyttää myös desinfiointia käsien pesun lisäksi. Erityisesti olemme huolehtineet sen käytöstä ennen ruuan jakoa tai vaippojen vaihdon yhteydessä. Kummassakin yksikössä on laadittu myös omavalvontasuunnitelma yhdessä terveysviranomaisen kanssa. Tähän kuuluvat mm. siivoustoimet sekä ruuan hygienian valvonta. 5. LAPSELLE OMINAISET TOIMINTATAVAT 5.1. Leikin tukeminen Leikki on lapsen tärkein toimintamuoto, lapselle läheisin tapa toimia. Leikin muoto ja tarkoitus vain muuttuvat tilanteen ja tarpeen mukaan. Leikin avulla lapsi jäsentelee kokemuksiaan, kokeilee erilaisia rooleja, kehittää itseään, kertoo elämänpiirinsä asioista ja omista tunteistaan sekä sisäistää uudet vaikutelmansa. Leikin avulla lapsi myös ilmaisee itseään. Leikin avulla aikuinen voi päästä lähemmäksi lasta asettumalla lapsen rooliin ja osallistumalla leikkiin joko seuraamalla tai konkreettisesti ottamalla oman rooliin leikissä. Yksiköissämme olemme panostaneet erityisesti lasten vapaaseen ja luovaan leikkiin. Pyrimme tarjoamaan lapsille aikaa, puitteita ja mahdollisuuden leikin eri osille. Haluamme, että lapsilla on aikaa suunnitella, rakentaa ja toteuttaa leikkiä. Tähän pääsemme joustavilla toimintasuunnitelmilla niin päivä- kuin viikkotasollakin. Tilat pyrimme mukauttamaan sellaisiksi, joissa lapsi kokee innostusta ja luovuutta leikkiin. Lasten ideoita hyväksi käyttäen muutamme tilojen toimintatarkoitusta tarpeen mukaan. Esimerkiksi vaihdamme kotileikkihuoneen kaupaksi tai vaikkapa teatteriksi ajoittain. Pihalle hankimme lapsia kiinnostavia leluja tai vaikkapa rakentelutarpeita. Leluja vaihdamme yksiköiden välillä ja näin saamme lapset aina uudestaan innostumaan samoistakin leluista. Tuemme lapsia löytämään itsenäisesti mieleisensä leikin ja leikkikaverin sekä jatkamaan leikkiään pitkäjänteisesti. Aikuisen toimesta leikin häiriötekijöitä minimoidaan, sillä hyväkään leikki ei kestä jatkuvia keskeytyksiä. Tarvittaessa aikuinen on mukana leikissä ja tarjoaa lapsille uusia leikki-ideoita siirtyen kuitenkin

11 pikkuhiljaa taka-alalle. Leikki on muuttanut muotoaan sitten henkilökunnan oman lapsuuden, kotileikin äiti on siirtynyt hellan äärestä tietokoneelle ja pehmopuput ovat vaihtuneet monimutkaisiksi transformereiksi. Meidän aikuisten on hyväksyttävä muutos, vaikka perinteiden vaaliminenkin onkin tärkeää Kielen ja vuorovaikutuksen tukeminen Lapsen kielen kehitys alkaa jo todella varhain. Vaikka suurin osa päiväkotiimme tulevista lapsista osaakin jo puhua, niin kuitenkin kieli kehittyy jatkuvasti. Usein juuri päiväkotiryhmässä aloittaminen suorastaan räjäyttää puheen kehityksen noin kahden vuoden iässä, ehkä jo aiemminkin. Lapsen saadessa uusia kontakteja etenkin ikätovereihinsa tai vanhempiin lapsiin pakottaa lapsen käyttämään verbaalista viestintää. Vanhempi - lapsi -suhteen nonverbaaliset viestit eivät enää toimikaan toisten lasten tai aikuisten kanssa. Usein lapsen halu samaistua ryhmään lisää hänen omaa kiinnostustaan viestinnän kehittämiseen. Myös uusi ympäristö kasvattaa sanavarastoa. Lapsen maailmankuva laajenee päivähoidon myötä. Uusia sanoja opitaan päivittäin. Puheen oppimisen nopeuteen vaikuttavat ympäristön virikkeet: kuinka paljon lapsen puhetapailuun vastataan, lapselle puhutaan, nimetään esineitä ja asioita ja luetaan kirjoja. Suurta merkitystä on myös lapsen persoonallisuudella ja yksilöllisillä sekä perinnöllisillä ominaisuuksilla (MML, 2006). Haluamme tarjota lapselle turvallisen ja virikkeellisen ympäristön kielen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Keskustelemme lasten kanssa asioista ja kuuntelemme lasta. Opettelemme uusien esineiden nimiä leikkien varjolla tai vaikka kuvakirjan avulla, mutta myös aivan arkipäiväisissä kotoisissa tilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ruokailutilanteet, vaipanvaihdot tai vaikka pukeminen. Luemme kirjoja, loruttelemme korteilla, riimittelemme, laulelemme, mutta ennen kaikkea kannustamme lapsia itse ilmaisemaan itseään, puheen avulla. 5.3.Tutkiminen Lapsi tutkii luonnostaan. Hän kyselee, epäilee ja pohtii asioita. Tätä lapselle ominaista toimintatapaa pyrimme tukemaan moninaisin keinoin niin yksin kuin vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Havainnoimme ja tutkimme luonnon muutoksia ympäri vuoden ulkoilujen ja retkien lomassa. Kokeilemme monenlaisia asioita, sulattelemme lunta ja sekoittelemme värejä ja nautimme pienistä ihmeistä, uusista asioista. Haluamme antaa lapselle tilaa pohtia ja kyseenalaistaa asioita sekä luoda omia teorioita ongelmiin Elämyksellisyys Vanhempien kanssa pohdittaessa elämyksellisyyttä lasten haluttiin kokevan päiväkodissa niin isoja kuin pieniäkin elämyksiä. Retket, liikunta ja oman itsensä ilmaisu niin taiteen kuin myös musiikin

12 kautta tulisi olla tärkeässä roolissa. Perusliikuntaa kuin myös Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulua pidetään hyvinä liikuntamuotoina. Kädentöitä ja musiikkia tuli olla viikko-ohjelmassa sopivasti lapsen tarpeiden mukaan. Joka tapauksessa niin liikkumisen, retkeilyn ja ilmaisun tulisi olla mielekästä ja lapsista lähtevää. Teatterin harrastaminen niin päiväkodilla kuin sen seuraaminenkin on havaittu elämykselliseksi lasten ja aikuisten osalta. Olemmekin pitäneet teatterivierailut vakiotoimintana kummallakin toimintakaudella. Tiimin mielestä vanhempien luottamus henkilökuntaa kohtaan kuin myös henkilökunnan luottamus lapsia kohtaan on tärkeässä asemassa, kun suunnitellaan esimerkiksi isompia retkiä tai tapahtumia päiväkodin tiimellyksessä. 6. VARHAISKAVATUKSEN SISÄLTÖALUEET 6.1. Matemaattinen orientaatio Matemaattisia taitoja harjoitellaan päivittäisessä toiminnassa. Aikuinen tiedostaa asian ja tarjoaa mahdollisuuden matemaattisen ajattelun heräämiseen, mutta lapsi ei tiedä harjoittelevansa. Esimerkiksi kalenteria tutkitaan päivittäin, lasketaan päiviä teatteriretkeen, kuukausia kesälomaan tai vuosia koulun aloittamiseen. Yhdessä lasten kanssa lasketaan kuinka paljon lapsia on paikalla ja montako puuttuu. Muodot ja niihin tutustuminen liittyvät myös arkiseen kanssakäymiseen. Lapsen kanssa etsitään perusmuotoja ja opetellaan määritelmiä niille leikkien, pelaten ja tutkien. Kokkikerho tarjoaa mahdollisuuden punnitsemiseen ja tilavuuksien mittaamiseen. Lasten pituuksia vertaillaan ja lämpömittaria seuraillaan yhdessä. Aivan pienimmätkin saavat kosketusta lukumääriin tutkimalla, aikuisen kanssa, omia sormiaan ja varpaitaan. Usein ensimmäinen päiväkodissa opittu laulukin sisältää pilkahduksia matematiikasta viiden pienen ankan muodossa Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Kalenterivuoden merkkipäivät antavat rungon perinteiden käsittelylle. Aikuinen tutkii ja tutustuu yhdessä lapsen kanssa yhteisiin juuriimme. Historiaa ja yhteiskuntaa tarkastellaan lasta kiinnostavalla tavalla mm. leikkien, satujen ja tarinoiden, laulujen ja musiikin, kirjallisuuden ja videoiden avulla. Retket museoihin, kirkkoihin ja paikallisiin nähtävyyksiin kuuluvat olennaisena osana päiväkotimme toimintaan. Vierailijat ovat myös tervetulleita päiväkotiimme kertomaan omista kokemuksistaan. Perinteisiimme kuuluu yhteinen jouluhartaus isovanhempien kanssa, minkä lomassa olemme kuulleet myös monia tarinoita entisajan jouluista ja elämästä yleensäkin. Myös Kalevalanpäivää on vietetty perinteisesti isoisän tarinoita kuunnellen Kulttuuri

13 Oulussa on tarjolla monipuolisesti lasten kulttuuria ympäri vuoden. Lisäväriä tuovat erilaiset teemaviikot ja tapahtumat kuten vuosittain järjestettävät Lasten ja nuorten teatteripäivät. Teemme päiväkodista retkiä teatteriin, nukketeatteriin, konsertteihin ja taidenäyttelyihin lasten ikätason mukaisesti. Kulttuurielämystä käsitellään päiväkodissa niin etu- kuin jälkikäteenkin ja siitä riittää usein aihetta laajaankin projektiin. Kukin lapsi kokee kulttuurin eri tavalla ja kokemukset saavatkin aikaan mielenkiintoisia keskusteluja etenkin isompien lasten keskuudessa. Useat teatteri- ja muusikkoryhmät ovat valmiita tuomaan taidettaan myös päiväkotiin. Tarjonta onkin suhteellisen runsasta ja henkilökunta yrittää valikoida mahdollisimman laadukkaat esitykset lasten nautittaviksi. Päiväkodissamme myös lapset tekevät taidetta, sekä ohjatusti että itsenäisesti. Lasten omia näytelmiä ja musiikkiesityksiä syntyy lähes päivittäin eikä yleisöstä ole puutetta. Vähintään muutaman kerran vuodessa vanhemmatkin pääsevät nauttimaan lastensa esityksistä päiväkodin perinteisissä juhlissa. Lapsille rakkaimmat piirustukset ja maalaukset kootaan näyttelyn muotoon kaikkien ihailtavaksi. Myös päiväkotimme aikuiset tarjoavat lapsille erilaisia kulttuurielämyksiä. Päiväkodilta löytyy laaja valikoima käsinukkeja, ja näyttelijän lahjoja löytyy jokaiselta. Omalla esimerkillämme haluamme osoittaa lapsille, että jokainen ihminen on luova ja lahjakas. Ja kömmähdykset esitysten lomassa ovat vain hauska ja toivottu lisä näissä kulttuurikokonaisuuksissa Luonnontieteellinen orientaatio Luonto on lähellä päiväkotia. Jo oma pihamaamme tarjoaa mahdollisuuden luonnontieteellisiin tutkimuksiin. Pihamaalla kasvaa monenmoisia tuttuja ja vähän tuntemattomimpiakin puita, pensaita ja kukkia. Hiekan seasta ja aidan rakosista löytyy muurahaisia, hämähäkkejä, leppäkerttuja ja muita mukavia mönkijöitä, joita hellästi hoidetaan ja tutkitaan. Myös metsä on niin lähellä meitä, että voimme ulkoilun aikana piipahtaa lähimetsää tutkimaan. Välillä pakkaamme reppuun eväsleivät ja retkeilemme hieman kauemmas. Haluamme opettaa lapsille luonnon kunnioittamista ja hiljaisuuden kuulemista luonnossa. Seuraamme vuodenaikojen vaihtelua ja eläinten elämää ympäröivässä luonnossamme sekä keräämme luonnosta materiaalia erilaisia askarteluja varten. Erilaisiin luonnonilmiöihin ja olosuhteisiin tutustutaan myös oppimateriaalien kautta. Kirjallisuuden ja videoiden avulla pääsemme tutustumaan myös luontoon, joka ei ole meitä lähellä. Mitä isommasta lapsesta on kysymys, sitä kauemmaksi omasta lähiympäristöstä siirrytään tutkimuksissa Esteettinen orientaatio Päiväkotimme on sisustettu kauniisti, miellyttäviä värejä ja materiaaleja käyttäen. Tilat huokuvat lämminhenkistä kodikkuutta ja houkuttelevat lapsia erilaisiin toimintoihin. Siisteydestä huolehditaan

14 yhdessä lasten kanssa ja opetetaan heille, että vastuu on yhteinen. Leikkiin on helppo ryhtyä kun lelut löytyvät omilta paikoiltaan. Lasten käden töitä arvostetaan ja ne laitetaan kauniisti esille. Jo pienimmätkin lapset tuntevat tilanteen ainutlaatuisuuden kun kaunis musiikki soi, kynttilät palavat ja tunnelma on rauhallinen ja turvallinen. Aikuisen tehtävä on luoda puitteet näille hetkille Eettinen orientaatio Eettinen kasvatus alkaa oikean ja väärän erottamisesta. Yhdessä lapsen kanssa pohditaan perusteita sille, miksi jokin asia on oikein tai väärin. Lasta autetaan ymmärtämään syy-seuraus -suhteita suhteessa omaan käytökseen. Lapsia ohjataan yleisesti hyväksyttyjen toimintamallien löytämiseen, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja tunteiden sekä sanattomien viestien ymmärtämiseen. Lapsiryhmässä ilmenevät konfliktit käydään asianomaisten kanssa läpi välittömästi ja myöhemmin aihetta käsitellään vielä koko ryhmän kanssa yleisellä tasolla Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Elämme päiväkodissa kirkkovuoden mukaan. Kirkkopyhät ja muut kristilliset tapahtumat näkyvät toiminnassamme; askartelussa, musiikissa, saduissa ja tiedonhankkimisessa. Suurimpina innoittajina toimii joulu ja pääsiäinen, mutta myös laskiaista tai helatorstaita voidaan käsitellä kristillisestä näkökulmasta. Karjasillan seurakunta järjestää molemmissa yksiköissä pikkukirkon kerran kuukaudessa, jolloin seurakunnan lastenohjaaja vierailee päiväkodissa. Hetki on harras ja lapset osaavat odottaa pikkukirkkoa ja sen tuomia tarinoita sekä lauluja ja virsiä. Innokkaasti kerrotaan myös omia kuulumisia, sekä aiheeseen liittyen että sen ulkopuolella. Yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestetään vuosittain myös isovanhempien ja lasten yhteinen jouluhartaus, pääsiäiskirkko ja esikoululaisten siunaaminen sekä vierailuja lähikirkossamme. Lapsen ja perheen uskonnollinen ja elämänkatsomuksellinen vakaumus ja toivomukset otetaan yksilöllisesti huomioon. Vanhemmat voivat tehdä päätöksen, ettei lapsi osallistu pikkukirkkoon tai muihin kristillisiin toimintoihin. Lasten esittämät hengelliset kysymykset käsitellään kristillisen näkemyksen mukaan. Mikäli lapsi kohtaa lähipiirissään esimerkiksi kuoleman, mietitään yhdessä vanhempien kanssa kuinka aihetta käsitellään. Pidämme tärkeänä sitä, että lapsi saa kohdata vaikeatkin asiat turvallisesti ja avoimella mielellä. 7. KASVATUSKUMPPANUUS Yhteistyön tekemisellä ja etenkin toiminnan sekä kasvatuksen suunnittelulla on suuri merkitys varhaiskasvatuksessa. Parhaimmillaan yhteistyötä varhaiskasvatuksessa tehdään laajaalaisesti ja moniammatillisesti (Hujala, E., ym. 1998, 72).

15 Vanhempien kanssa pohdittaessa kasvatuskumppanuuden perustana pidettiin hyvää luottamussuhdetta kolmeen suuntaan. 1) Henkilökunnan luottamusta vanhempien kasvatusnäkemyksiin, 2) lasten ja henkilökunnan välistä luottamussuhdetta sekä 3) lanhempien luottamusta henkilökuntaa kohtaan. Kaikissa kohdissa etsitään sitä taitoa, joka henkilökunnalla on ammattitaitonsa puolesta. Ryhmän aikuisten toivotaan suhtautuvan avoimesti vanhempien näkemykseen oman lapsensa kasvattamisesta ja ottavan huomioon vanhempien toiveet kasvatuksessa myös päivähoitopäivän aikana. Tässä asiassa luotetaan avoimeen keskusteluun sekä rehelliseen palautteeseen. Vanhemmat ja henkilökunta haluavat panostaa myös lapsen ja ryhmän aikuisten hyvän luottamuksen syntymiseen ja ylläpitoon. Yhdessä vedetään samaa köyttä vanhempien ja henkilökunnan kesken, kumpikaan osapuoli ei kykene yhteistyöhön yksin. Myös tätä yhteistyötä tukee vahvasti pienryhmätoimintamme. Vaikka lapsen asiat, pääasiassa, hoidetaan omahoitajan ja vanhempien kesken, tapahtuu luottamuksen kasvamisen tunne, vanhemmilla, myös muuta henkilökuntaa kohtaan. Tässä on avainasemassa henkilökunnan keskinäinen luottamus sekä sen välittyminen asiakasperheillemme. Lapsen varhaiskasvatuksessa vanhemmat toivoivat henkilökunnalta ja itseltään arjen avaamista, tapaan jolla toimitaan sujuvasti, ilman jännitystä ja hienoja lausepareja. Vanhemmilta toivottiin myös rehellistä ja avointa vuorovaikutusta henkilökunnan kanssa. Niin negatiivisista kuin positiivisistakin asioista tulee keskustella. Kasvatuskumppanuudessa koettiin olevan kaksi asiantuntijaa: vanhemmat ja oman ryhmän henkilökunta. Siitä, mikä lapselle olisihyväksi, tulisi yhdessä keskustella. Yhteiset kasvatuslinjojen yhtenäisyyteen päästäisiin hyvällä yhteistoiminnalla. Vastuunkantoon päivähoidon kasvatuskumppanuudesta toivottaisiin osallistuvan niin vanhempien ja henkilökunnan. Tarkoituksena on yhdistää vanhempien yksilöspesifi ja ammattikasvattajan ikäspesifi tietämys lapsesta (Hujala, E., ym. 1998, 72) Tiedotus Päiväkodin ja kodin välinen tiedottaminen on yksi hyvän varhaiskasvatuksen peruspilareista. Päivittäiset eteis- sekä pihakeskustelut tuonti- ja hakutilanteissa koetaan päiväkodissamme tärkeinä. Tiedon kulku, niin vanhemmilta henkilökunnalle kuin toisinkin päin, on ensiarvoisen tärkeää päivän sujumisen kannalta. Avoin keskustelu ja monipuolinen palaute helpottaa tiedottamista molemmin puolin. Päiväkodin toiminnasta tiedottaminen tapahtuu usein juuri näissä päivittäisissä keskusteluissa. Päiväkodista löytyy myös eteisestä kalenteri, josta tulevat tapahtumat näkee jo hyvissä ajoin etukäteen. Käytössämme oleva Muksunkirja järjestelmä toimii sähköisen viestinnän välineenä jonka kautta myös ilmoitamme tapahtumista, tulevan viikon viikko-ohjelmasta ja välitämme kuvia. Lisäksi, Muksunkirjan kautta, voi reissuvihkomuodossa hoitaa

16 muitakin lasta koskevia asioita. Päiväkodin viikkotiedote on myös esillä tuulikaapin ilmoitustaululla. Usein päiväkodin eteisen ovipieleen ilmestyy myös muistutuslappuja, vaikkapa seuraavan päivän retkestä tai muusta tapahtumasta Perehdytys Kun joukkoomme saapuu uusi perhe, pyritään heidät ottamaan vastaan mahdollisimman kiireettömästi. Päivähoidon aloittaminen tai päivähoitopaikan muuttaminen on aina uusi haaste perheelle. Tämä saattaa tuoda mukanaan paljon muutoksia ja uusia sekä ehkä mietityttäviäkin asioita. Yhdessä jutellaan päiväkodin tavoista ja perheen tarpeista, sekä pyritään rakentamaan heti hoitosuhteen alusta saakka luottamuksellista ja avointa kanssakäymistä. Lapset ja aikuiset saavat totutella päiväkotiin ja kertoa toiveistaan. Yleensä lapset käyvät tutustumassa ensin vanhempiensa kanssa, esim. uusien perheiden tutustumisillassa, joka järjestetään toukokuussa. Ennen virallisen päivähoidon aloittamista, lapsi tutustuu ryhmäänsä kahtena aamupäivänä parin tunnin ajan. Olemme siis havainneet hyväksi käytännöksi sen, että lapsi viettää nämä lyhyemmät aamupäivät kanssamme ennen kuin varsinainen päivähoito, lapsen kohdalla, alkaa. Tällaiset järjestelyt auttavat myös henkilökuntaa tutustumaan perheeseen. Tutustumisen aikana kirjoitetaan hoitosopimus ja vanhemmat saavat mukaansa esitteen, josta ilmenee mitä lapsi tarvitsee mukaansa päiväkotiin. Lisäksi, jo ensimmäisellä tutustumiskerralla, perhe saa mukaansa Esitietoja päivähoitoon tulevasta lapsesta lomakkeet, joista henkilökunta saa mm. perushoitoon liittyvissä asioissa tietoa lapsen ja perheen tavoista. Usein kehotamme perhettä tutustumaan myös verkkosivuihimme. Sieltä saa paljon tietoa niin tulevista kuin menneistäkin tapahtumista, näin perhe saa paremman mielikuvan toiminnasta. Ja voihan sieltä vielä tarkistaa ne henkilökunnan nimetkin, jos ne sattuvat jännityksessä unohtumaan. 8. ERITYISLAPSI PÄIVÄKODISSA 8.1. Kun huoli herää Päiväkotivuosien aikana herää monenlaisia kysymyksiä ja huolenaiheita niin vanhemmille kuin päiväkodin henkilökunnallekin. Yhdessä pyrimme keskustelemaan asioista avoimesti ja rehellisesti. Päiväkotivuoden aikana käymme yhdessä ajan kanssa läpi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Mietimme lapsen vahvuuksia ja tuen tarpeen kohtia. Vanhempien kanssa usein juuri näissä keskusteluissa tulee esille mietityttävät asiat. Onko lapsella kaikki hyvin? Tarvitseeko lapsi erityistä tukea? Mikäli vanhemmilla ja päiväkodin henkilökunnalla on yhtenevät näkemykset aisoista, voidaan erityisen tuen tarpeesta jutella yhdessä alueen oman kiertävän varhaiserityisopettajan (veo) kanssa. Hänen tukensa vaikealta tuntuvissa asioissa on merkittävä niin perheelle kuin

17 henkilökunnallekin. Usein haastavat tilanteet ovat helposti hoidettavissa. Erilaiset puheen viivästymät tai sosiaalisien suhteiden hallinnan ongelmat selviävät, kun mietitään selkeät tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseen. Varhaiserityisopettajalla on mahdollista saada neuvoja myös tilanteen eteenpäin viemiseen päiväkodin ulkopuolelle, tarpeen vaatiessa. Hän kykenee ohjaamaan perhettä eteenpäin esimerkiksi puheterapeutille, perheneuvolaan tai vaikka tapaamaan lasten psykologia. Tällaisiin toimenpiteisiin kuitenkin siirrytään vasta huolellisen harkinnan jälkeen. Vuoden aikana käydään myös lyhyempiä palautekeskusteluja, joiden tarkoituksena on pitää ajan tasalla perhettä ja henkilökuntaa. 9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET 9.1. Maahanmuuttajalapset Kun ryhmään on tulossa uusi maahanmuuttajalapsi, aloitetaan tutustuminen tulokkaan kulttuuriin, kieleen ja uskontoon hyvissä ajoin. Pohjatyötä tekee lapsen tuleva pienryhmäohjaaja, joka jakaa tiedon koko päiväkodin muulle henkilökunnalle. Tämä tekee päivähoidon aloittamisen helpommaksi niin perheelle, lapselle kuin henkilökunnallekin. Perheen kanssa pyritään alusta saakka molemminpuoliseen luottamukselliseen ja avoimeen yhteistyöhön, missä omahoitajan rooli korostuu. Vanhempien kanssa tehtävässä lapsen omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa otetaan huomioon perheen tilanne kokonaisuudessaan, lapsen aiemmat kokemukset sekä kulttuuri- ja kielitausta. Päiväkodissa lapsen sosiaalisia kontakteja ja kasvamista suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi sekä suomen kielen oppimista tuetaan samalla kun perhettä kannustetaan oman äidinkielen ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Lapsen kulttuuriperinteen ominaispiirteet tuodaan rikkautena esille muulle lapsiryhmälle Kaksikielisyys Kun lapsen äidinkieli on muu kuin suomi, vanhemmat vastaavat lapsen oman äidinkielen kehittymisestä. Päiväkodissa tuetaan suomen kielen oppimista. Päiväkodin henkilökunnalla on valmius käyttää kielen tukena picto-kuvia, jotka helpottavat ymmärtämistä mikäli yhteistä kieltä ei ole. Lapsen äidinkielestä ja henkilökunnan kielitaidosta riippuen kasvatustyössä voidaan käyttää myös lapsen äidinkieltä Adoptioperheet Henkilökunta on perehdytetty Oulun adoptioperheet ry:n toimesta adoptiolasten ja heidän perheidensä erityispiirteisiin päivähoitoa aloitettaessa. Pyrimme molemminpuoliseen avoimuuteen kanssakäymisessä perheiden kanssa.

18 10. YHTEISTYÖKUMPPANIT Päiväkodillamme on useita yhteistyökumppaneita. Osan kanssa teemme yhteistyötä tiiviimmin ja osan kanssa vain tilanteen sitä vaatiessa. Kaakkurin neuvolan kanssa teemme yhteistyötä etenkin nelivuotiaiden tieronsiirron osalta, mutta myös muiden lastenneuvolakäyntien osalta, jos tarve vaatii. Toinen myös läheinen yhteistyökumppani on kiertävä varhaiserityisopettaja (veo), jonka konsultaatiota pyydämme sitä tarvittaessa. Hänen kanssaan keskustelemme erityisesti silloin kun huoli lapsesta on herännyt ja olemme asiasta keskustelleet jo vanhempien kanssa. Meillä on myös mahdollisuus kääntyä Oulun perheneuvolan sekä lastensuojelun puoleen. Heiltä apua yleensä haetaan vasta erityisessä tilanteessa yhdessä varhaiserityisopettajan ja vanhempien kanssa. Tukea antavat mm. psykologit, toiminta- ja puheterapeutit sekä perhekoulutoiminta. Yhteistyötä teemme myös Kaakkurin ja Metsokankaan koulujen kanssa. Yhteistyötä teemme etupäässä alkuopetuksen kanssa. Kaakkurin koulu on tarjonnut meille myös mahdollisuuden käyttää koulun erinomaisia liikuntatiloja. Nuori Suomi järjestö on ollut yhteistyökumppanimme jo useita vuosia. Yhdessä Nuoren Suomen kanssa olemme olleet kehittämässä päiväkotien liikuntaleikkikoulutoimintaa. Kokemukset tästä ovat olleet hyvin positiivisia. Yhteistyökumppaninamme pitkään toiminut Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitos näkyy päiväkotimme arjessa lähes päivittäin. Olemme jo vuosia ottaneet vastaan opiskelijoiden harjoitteluja ja näyttöjä. Lähihoitajaopiskelijat suorittavat eri mittaisia työssäoppimisjaksoja kummassakin yksikössämme. Myös Karjasillan evankelisluterilainen seurakunta on yhteistyökumppanimme. Yhdessä Kaakkurin alueseurakunnan kanssa teemme lapsityötä mm. pikkukirkkojen ja erilaisten tilaisuuksien muodossa. Tavaksi ovat muodostuneet joulu- sekä keväthartaudet, sekä kuukausittain pidettävät pikkukirkot, joista vastaavat seurakunnan lapsityöntekijät. Koska päiväkotimme on yksityinen, saamme tukea myös yksityisen päivähoidon ohjaajalta. Hänen kauttaan kulkevat monet viralliset asiat ja joskus myös päivähoitopaikan etsijät. Myös virkeä yksityisten päiväkotien yhdistystoiminta tarjoaa koulutusta ja virkistystä arkeen. 11. ARVIOITI JA KEHITTÄMINEN Kehittyminen ja uudistuminen ovat meille tärkeitä asioita. Haluamme panostaa päivähoitomme laatuun ja pysyä ajan hermolla siitä millaisia tarpeita perheillämme kulloinkin on. Apunamme tässä ovat asiakaspalautekyselyt niin lapsille kuin

19 vanhemmille sekä päivittäiset eteiskeskustelut vanhempien kanssa. Myös kriittisyys omaa työpanosta kohtaan on koettu tärkeäksi osaksi kehittymistä. Toimintaa suunnittelemme yhdessä niin ryhmän sisällä kuin yksiköiden välilläkin. Pyrimme varaamaan aikaa työn arvioinnille ja suunnittelulle. Tärkeää on työkavereiden avoin kommunikaatio, joka lisää mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja havainnointiin. Keskustelut kolleegoiden kanssa ovat myös tärkeä osa työtä ja ryhmien väliset ideariihet tuovat myös vaihtelua arkiseen aherrukseen. Ryhmissä käydään vuosittain kaksi yksilölliset tai, vastaavasti, ryhmäkohtaiset kehityskeskustelut. Tällöin on hyvä miettiä onnistumisen kohteita työssä sekä niitä asioita, jotka vaikuttavat työn laatuun. Olemme kokeneet myös ammatillisen lisäkoulutuksen tuovan pontta tehdä ja luoda uutta. Lyhytkin koulutus saattaa tuottaa pitkälle suuntaavia muutoksia toimintamalleihin ja näin parhaassa tapauksessa tehdä päivähoidostamme yhä laadukkaampaa. 12. LIITTEET 12.1 Lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma 12.2 Esiopetussuunnitelma LÄHTEET Hujala E., Puroila A-M, Parrila-Haapakoski S, Nivala V Päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Gummerus. Jyväskylä. MML php?dir=/lapsi_kasvaa_ja_kehittyy#oppiminen

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Se perustuu Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen oma vasu laaditaan yhdessä

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI PAJUNKISSA Ryhmäperhepäiväkoti Pajunkissa Pajulantie 9 as 3 51420 Harjumaa P.044-7944973 PAJUNKISSA Pajunkissa sijaitsee Harjumaassa haja-asutusalueella. Toimimme rivitaloasunnossa.

Lisätiedot

1. TOIMINTAYKSIKÖN YLEINEN KUVAUS

1. TOIMINTAYKSIKÖN YLEINEN KUVAUS 1. TOIMINTAYKSIKÖN YLEINEN KUVAUS Vekaralinnan päiväkodissa on 42 hoitopaikkaa ja lapsiryhmiä on kaksi. Molemmissa ryhmissä on lapsia kahdestakymmenestä kahteenkymmeneenkolmeen, riippuen ryhmän rakenteesta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Turtolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma YHTEYSTIEDOT Turtolan päiväkoti Turtolantanhua 3, 33710 Tampere Johtaja Tiina Orimus Varajohtaja Satu Rekilä p.040 5052440 Lukonmäen päiväkoti p. 040-7040663

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS

1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS 1 1. TOIMINTAYKSIKÖIDEN YLEINEN KUVAUS Vekaralinnan päiväkoti ky:ssä on yhteensä 63 hoitopaikkaa, jotka jakautuvat kahden yksikön Vekaralinnan ja Pikkulinnan kesken. Vekaralinnassa ryhmiä on kaksi ja Pikkulinnassa

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011

Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Isosuon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2011 Yleistä Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärvellä Klaukkalan keskustassa aivan Natura luonnonsuojelusuon vieressä. Vuonna 1996 avatussa talossamme toimii kolme

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päivähoito Satumaa Luontotassut Hämeenaukio 4 11100 Riihimäki 1. SATUMAAN VARHAISKASVATUKSEN PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Tavoitteenamme on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi

Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Minä olen maaemo sinun varttua koivuksi katajaksi lemmikiksi ratamoksi karhunsammaleksi puolukaksi kantarelliksi Ei maa kysy sirkkalehdiltä mikä sinusta isona tulee Ei maa käske leppää kasvattamaan kauraa

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan ja vuonna 2013 päivitettyyn

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS

HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS LAHNANIEMEN RYHMIS Yhteystiedot Lahnaniemen ryhmis Lahnaniementie 67 52510 Hietanen p. 050-592 4691 o. 040-162 7650 (iltapvryhm) ryhmis.lahnaniemi@hirvensalmi.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC

MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC MERI-HALIKON PÄIVÄHOIDON ABC Meri-Halikon päiväkoti Ryhmis Merituuli Tuupikkalantie 5 Tuupikkalantie 5 as 1 25210 Vartsala 25210 Vartsala p. 044 778 3486 Simpukat p. 044 778 3488 p. 044 778 3487 Meritähdet

Lisätiedot

AHTIALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

AHTIALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 AHTIALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1.ESITTELY... 3 2.TOIMINTA-AJATUS... 4 3.ARVOT... 5 4.TOTEUTUS... 6 4.1. Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen....6 4.2. Oppimisympäristö...

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 1 Syrjälän päiväkoti Päiväkotimme on valmistunut 1987 ja sijaitsee Syrjälän koulun yhteydessä Klaukkalan eteläisellä päivähoitoalueella. Talossamme

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämä on Isnäsin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Se perustuu Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsen oma vasu laaditaan yhdessä

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkoti sijaitsee Tampereen kaupungin itäisellä alueella hyvien bussiyhteyksien varrella (bussit 6, 29, 27). Päiväkoti sijaitsee kerrostalon alimmaisessa

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 PERTTULAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 Yksikkö Perttulan päiväkoti, esiopetusryhmä Leijonat. Ryhmään kuuluu sekä osa- että kokopäiväeskareita. Uotilan koulutie 81, 01860 Perttula Toiminta-aika

Lisätiedot