Talous, omaisuus, vastuut ja velat

Transkriptio

1 Talous, omaisuus, vastuut ja velat Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun taloustyöryhmän loppuraportti Elokuu 2017 Vastuuvalmistelija Jarkko Raatikainen

2 2 Sisällys Nykytilan kartoitus, mitä tehty... 4 Nykytilakysely... 7 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus... 8 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tilanne talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa Talouden rakenne Sosiaali- ja terveystoimi Lomituspalvelut Pelastustoimi ja ensihoito Maaseutuhallinto Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Pohjanmaan liitto Valtiolta maakuntaan siirtyvien toimintojen talous Yhteenveto maakunnalle vastuulle siirtyvistä toimintakuluista (v tilinpäätös) Omaisuuden ja toiminnan siirto Omaisuuden siirto Sosiaali- ja terveystoimen omaisuus Lomituspalveluiden omaisuus Maaseutuhallinnon omaisuus Pelastustoimen ja ensihoidon omaisuus Ympäristöterveydenhuollon omaisuus Valtion hallinnosta siirtyvä omaisuus Pohjois-Pohjanmaan liiton siirtyvä omaisuus Siirtyvät osakeomistukset Yhteenveto maakunnalle siirtyvästä omaisuudesta, varauksista ja leasingvastuista (v tilinpäätös) 27 Velat Maakunnan talouden simulointi Työryhmien työskentelyn rajapinnat... 30

3 3 Aikataulutus vuoden 2018 loppuun, mitä pitää olla tehtynä mihinkin mennessä Maakunnan talous: Toimenpiteet Ehdotuksia ja vaihtoehtoja väliaikaishallinnolle Työryhmän resurssitarve Huomioon otettava valmisteilla oleva lainsäädäntö Liitteet... 34

4 4 Nykytilan kartoitus, mitä tehty Pohjois-Pohjanmaan maakunnan talousasioiden esivalmistelu käynnistettiin tammikuussa 2017 valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Toiminta-ajanjaksoksi asetettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan saakka. Selvitystä varten organisoitiin taloustyöryhmä, jossa on ollut edustus kaikista siirtyvistä ja luovuttavista organisaatioista sekä henkilöstöryhmien edustus. Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen esivalmistelun organisaatio Maakuntaan siirtyvät ja maakunnalle toimintoja luovuttavat organisaatiot ovat: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan liitto Elikeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Aluehallintovirasto ja TE-toimisto Pelastuslaitokset (Oulu-Koillismaa sekä Jokilaakso) NordLab

5 5 Sote-kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet (Helmi, Kalajoki, Kallio, Oulunkaari, Raahe, Selänne) Kunnat ja kaupungit (Sote, ympäristöterveydenhuolto, maaseutuhallinto, maatalouslomitus) Kunnilla on jo hyvin monissa maakuntaan siirtyvissä toiminnoissa perustettuna yhteisiä kuntayhtymiä (Sosiaali- ja terveystoimi sekä pelastustoimi) tai isäntäkuntamallilla toimivia yhteistoiminta-alueita (maaseutuhallinto, lomituspalvelut sekä ympäristöterveydenhuolto). Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan maakunnan osalta tuottajat kunnilta maakuntaan siirtyvissä toiminnoissa. Kuntia on yhteensä 30 ja niiden yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2016 lopussa Sosiaali- ja terveystoimessa tuottajia on 19, palo- ja pelastustoimessa 2, maaseutuhallinnossa 7, lomituspalveluissa 7 ja ympäristöterveydenhuollossa 7. KUNNILTA MAAKUNTAAN SIIRTYVIEN TOIMINTOJEN TUOTTAJAT Asukasluku Sote pth + sos +esh Pelastustoimi Maaseutuhallinto Lomituspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Kunta *) (19 yks.) (2 yks.) (Isäntäkuntamalli, (Mela hallinnoi, 7 yks.) 7 yhteistoiminta-aluetta 7 yksikköä) Alavieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Kalajoki Kalajoki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Haapajärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Ylivieska Pyhäjärvi Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapavesi Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Ylivieska Siikalatva Haapavesi Haapavesi Hailuoto 994 Hailuoto Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Ii Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulunkaaren ympäristöpalvelut Kalajoki Kalajoen yhteistoiminta-alue Ylivieska Kalajoki Kalajoki Kalajoki Kempele Kempele Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Kuusamo Kuusamo Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuusamo Posio Kuusamo-Taivalkoski-Posio Kärsämäki Attendo (ulkoistettu) Ylivieska Nivala Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Liminka Liminka Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Lumijoki Lumijoki Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Merijärvi Kalajoen yhteistoiminta-alue Ylivieska Kalajoki Kalajoki Kalajoki Muhos Muhos Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Nivala Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Nivala Nivala Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Oulainen Oulainen Ylivieska Nivala Haapavesi Haapavesi Oulu Oulu Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulun seudun ympäristötoimi* Pudasjärvi Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pyhäjoki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Ylivieska Kalajoki Kalajoki Kalajoki Pyhäjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Ylivieska Pyhäjärvi Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Pyhäntä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Ylivieska Siikalatva Siikalatva Haapavesi Raahe Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Ylivieska Kalajoki Haapavesi Kalajoki Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Ylivieska Pyhäjärvi Reisjärvi Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Sievi Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Nivala Nivala Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Siikajoki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Ylivieska Kalajoki Muhos Kalajoki Siikalatva Mehiläinen (ulkoistettu) Ylivieska Siikalatva Siikalatva Haapavesi Taivalkoski Taivalkoski Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Kuusamo Posio Kuusamo-Taivalkoski-Posio Tyrnävä Tyrnävä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Tyrnävä Muhos Oulun seudun ympäristötoimi Utajärvi Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulu Muhos Oulunkaaren ympäristöpalvelut Vaala Oulunkaaren kuntayhtymä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Siikalatva Siikalatva Oulunkaaren ympäristöpalvelut Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ylivieska Nivala Nivala Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Yhteensä Taloustyöryhmän kokoonpano oli seuraava: Jarkko Raatikainen Sirpa Heiskanen Hannu Kaartinen Tero Karinen talousjohtaja, PPSHP, valmistelija talous- ja hallintopäällikkö, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos kaupunginkamreeri, Oulainen kunnanjohtaja, Hailuoto, asiantuntijajäsen

6 6 Kaija-Leena Kestilä Markku Kipinä Päivi Komulainen Tuukka Kuisma Krista Kustula Seija Kärkkäinen Leena Lehtoruusu Tarja Lempeä Rauno Maaninka Tuula Marttinen Seija Mäenpää Tarja Mällinen Pirjo Männistö Päivi Määttä Urho Möller Päivi Pitkänen Anne Pyykkönen Maria Sorvisto Armi Tauriainen Juha Torvinen Anette Törmänen-Lindqvist Anu Vuorinen Tuomo Vähäsarja Mikko Weissenfelt Ilpo Tapaninen Saara Pitkänen Tarja Ollanketo talousryhmän päällikkö, KEHA-keskus perusturvajohtaja, Kuusamo taloussihteeri, Taivalkoski kunnansihteeri, Kärsämäki, asiantuntijajäsen hallinto- ja talouspäällikkö, Siikajoki talous- ja henkilöstöjohtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne kunnanjohtaja, Lumijoki vs. talousjohtaja, Kempele hallinto- ja talousjohtaja, Muhos talousjohtaja, Tyrnävä hallinto-ja talousjohtaja, Siikalatva talouspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto talousjohtaja, Kalajoki talousjohtaja, Raahe vs. kuntayhtymän johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio toimitusjohtaja, Monetra, asiantuntijajäsen talousjohtaja, Liminka, asiantuntijajäsen talousjohtaja, Haapavesi talouspäällikkö, Oulu hallinto- ja henkilöstöjohtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä hallintopäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos asiantuntija, PoPSTer-hanke toimitusjohtaja, Kuntien Hetapalvelut, asiantuntijajäsen talous- ja henkilöstöjohtaja, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä JUKO: plm Pohjois-Pohjanmaan liitto Koho: järjestöasiantuntija Tehy Kunta-alan unioni: aluetoimitsija JHL Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Jarkko Raatikainen ja varapuheenjohtajaksi valittiin hallinto- ja talousjohtaja Rauno Maaninka Muhokselta. Työryhmän sihteerinä toimi johdon sihteeri Katariina Ervasti PPSHP:stä. Taloustyöryhmän tehtäväksi asetettiin: Kartoittaa Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle siirtyvän toiminnan talouden rakenne Selvittää maakunnalle siirtyvä omaisuus, vastuut ja velat. Selvittää talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuottaminen maakunnalle. Maakunnan rooli tuottajana ja perustettavan valtakunnallisen palvelukeskuksen rooli. Työ aikataulutettiin seuraavasti:

7 7 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Aloituskokous Taloustiedot kokous Omaisuus kokous Vastuut ja velat kokous Palvelutuotanto/ palvelukeskus kokous Päätöskokous/ Loppuraportti kokous Taloustyöryhmä kokoontui kevään 2017 aikana viisi kertaa. Toukokuulle suunniteltu kokous peruttiin. Lisäksi taloustyöryhmä perusti työjaoksen, johon nimettiin seuraavat henkilöt: pj. talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP talous- ja hallintopäällikkö Sirpa Heiskanen, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos kaupunginkamreeri Hannu Kaartinen, Oulainen perusturvajohtaja Markku Kipinä, Kuusamo vs. kuntayhtymän johtaja Urho Möller, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio talouspäällikkö Armi Tauriainen, Oulun kaupunki talousryhmän päällikkö Kaija-Leena Kestilä, KEHA-keskus hallinto- ja talousjohtaja Rauno Maaninka, Muhos Työjaos kokoontui useammin valmistellen asioita ja toteutettavia tietopyyntöjä taloustyöryhmälle. Nykytilakysely Työryhmä käsitteli Sote- ja maakuntauudistuksen piirissä olevista talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palveluista toteutettua valtakunnallista nykytilakyselyä. Sote- ja maakuntauudistuksen piirissä olevista talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palveluista toteutettiin nykytilakysely marras-joulukuussa. Kysely suunnattiin organisaatioille, joista siirtyy tehtäviä maakuntiin. Kohderyhminä olivat mm. kunnat, sairaanhoitopiirit, maakuntien liitot, erityishuoltopiirit, SoTe- ja muut mahdolliset kuntayhtymät, pelastuslaitokset ja ympäristö- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Jo toimivien valtakunnallisten toimijoiden osalta vastaukset koottiin keskitetysti. Todettiin, että Pohjois-Pohjanmaan alueella kyselyyn oli vastattu varsin kattavasti usean organisaation osalta. Vastaukset puuttuivat mm. seuraavista organisaatioista: Jokilaaksojen pelastuslaitos, Oulaisten kaupunki ja Limingan kunta. Kyselyn tulokset osoittavat, että taloushallinnon kustannukset ovat tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla n. 14 milj. euroa ja taloushallinnossa työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä n. 146 työpanosta. Osa toiminnoista on ulkoistettu mm. Monetra Oy:lle ja Kuntien Hetapalvelut Oy:lle. Työpanokseen ei kuulu ulkoistetun toiminnan käyttämä työpanos.

8 8 Liite: Maakuntauudistus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta koskevan nykytilakyselyn tulokset Pohjois-Pohjanmaan osalta Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Sote- ja maakuntauudistuksen osana maakuntien omistukseen ja ohjaukseen perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin kootaan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tarvitsemia tukipalveluja. Palvelukeskusten perustamisen tavoitteena on luoda säästöjä, yhtenäistää toimintatapoja ja tarjota parasta osaamista kaikkien maakuntien käyttöön. Tällöin varmistetaan tasainen palveluiden laatu kaikissa maakunnissa. Palvelukeskuksia perustetaan kolme: Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus (perustettu Maakuntien tilakeskus Oy) ICT-palvelukeskus (perustettu Vimana Oy) sekä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (perustettu Hetli Oy) Taloustyöryhmässä keskityttiin seuraamaan erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen käynnistymistä ja siihen liittyvää ohjeistusta maakunnille. Maakunnan toimijoille annettiin ohjeistus talousja henkilöstöhallinnon maakunnallisen palvelutuotannon järjestämiseksi keväällä Asiakirjaa täydennettiin ja edelleen (liite). Ohjeistuksen mukaan kuntien ja maakuntien tiivis yhteistyö mahdollistetaan jatkossa siten, että maakunta ja kunnat voivat hankkia palveluita samalta tuotantoyhtiöltä. Palvelukeskuksen ydin on toiminnallinen tehokkuus ja henkilöstön vahva asiantuntemus. Palvelukeskus toimii alueellisesti useammassa toimipisteessä. Emoyhtiö toimii myös maakuntien yhteisenä palvelukonseptien kehittäjänä ja uudistajana sekä järjestelmäympäristön ylläpitäjänä yhdessä muiden palvelukeskusten kanssa. Valtakunnallisella tasolla on ratkaistava mm. rajapintamäärittely koskien mitä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita tuottaa valtakunnallinen palvelukeskus ja mitä palveluita tuottaa maakunta omana työnä. Palvelutuotannon osalta ratkaisevaa on myös millä järjestelmillä maakuntien talous- ja henkilöstöhallinto tuotetaan ja mitä toimintoja keskitetään valtakunnallisesti ja mitä maakunnat itse tuottavat. Valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiön palvelu- ja ohjausmalli:

9 9 Ohjeistuksen mukaan maakunnalla on kaksi vaihtoehtoa valittavanaan riippuen siitä, onko talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita yhtiöitetty maakunnan alueella: 1) Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita ei ole yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta, siirretään toiminta (ihmiset, sopimukset sekä tarvittavat tuotantotekijät kuten järjestelmät) suoraan (tai maakunnan kautta) TAHE-yhtiöön. Myös yhtiöjärjestelyitä (uusi perustettava yhtiö tai liittyminen johonkin olemassa olevaan) voidaan harkita tilanteen mukaan. Tässä tapauksessa pätee kohdan 2 kriteerit. 2) Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on yhtiöitetty maakunnalle siirtyvien toimintojen osalta: A. Kyseinen in house -yhtiö voi tuottaa maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut jatkossakin, edellyttäen että seuraavat kriteerit täyttyvät: Kyseinen in house -yhtiö liittyy TAHE-yhtiön konsortioon siten, että TAHE-yhtiö saa in house -yhtiön osakkeita ja in house -aseman (osaomistus- tai tytäryhtiö). In house -asema edellyttää osakeomistuksen lisäksi riittävää ohjausmahdollisuutta. Osaomistuksen osalta riittävä ohjaus voidaan toteuttaa hallituspaikalla ja mahdollisella erityisen määräysvallan osakkeilla. Palvelusopimus maakunnalle tuotettavista talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista tehdään TAHE-yhtiön kanssa.

10 10 Mikäli kohdan A. kriteereitä ei täytetä, palvelut siirretään hallitusti TAHE-yhtiön tuotettavaksi maakunnan kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. TAHE-yhtiö voi ostaa kyseisiä palveluita ylimenoaikana ( ) nykyiseltä toimijalta. Palveluiden siirto voidaan tehdä liiketoimintasiirtona, mikäli näin kyseisen in house -yhtiön kanssa sovitaan. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tilanne talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa Taloustyöryhmä perusti keskuudestaan alatyöryhmän, jonka tehtävänä oli laatia vaihtoehtoisia esityksiä maakunnan (ja kuntien) talous ja henkilöstöhallinnon valtakunnallisen linjausten mukaisen palvelukeskuksen perustamiseen. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa toimii kaksi kuntaomisteista yhtiöitettyä in-house periaatteella toimivaa talous- ja henkilöstöhallinnon toimijaa. Nämä ovat Monetra Oy sekä Kuntien Hetapalvelut Oy. Yhtiöiden toimitusjohtajat osallistuivat alatyöryhmän työskentelyyn. Monetra Oy on Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2012 perustama talousja henkilöstöhallinnon palveluita tarjoava yritys. Yhtiön asiakkaina on kuntia ja kuntayhtymiä sekä kuntaomisteisia yhtiöitä. Monetra Oy:n toiminta on laajentunut kattamaan myös tulkkaus, painatus-, hankinta-, hallinto- ja rekrytointipalveluja. Monetrassa työskentelee noin 460 henkilöä. Yhtiön budjetoitu liikevaihto vuodelle 2017 on n. 25,8 milj. euroa. Kuntien Hetapalvelut Oy kuntien ja kaupunkien omistama henkilöstö- ja taloushallintoon keskittynyt osakeyhtiö. Tällä hetkellä HETAn omistajia ovat Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta, Kärsämäen kunta ja Ylivieskan kaupunki. Kuntien Hetapalvelut Oy:n palveluksessa työskentelee noin 30 henkilöä. Yhtiön liikevaihto on n. 1,8 milj. euroa. Alatyöryhmä esitti kolme päävaihtoehtoa maakunnan palkka- ja talouspalvelujen hoitamiseksi: Monetra Oy:n ja Kuntien Hetapalvelut Oy:n fuusio Monetran valinta tuottajaksi Osto toiselta maakunnan ulkopuoliselta in-house toimijalta (esim. KuntaPro, Taitoa Oy) Taloustyöryhmä esittää maakunnan väliaikaishallinnolle, että maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluntuottajaksi valitaan Monetra Oy. Pohjois-Pohjanmaalla PPSHP:n omistamat Monetran osakkeet siirtyvät maakunnan omistukseen. Maakunta luovuttaa osan Monetran osakkeista Tahe-konsortiolle ja osa jää maakunnalle. Näin mahdollistuu vaihtoehto A. Hetapalvelut Oy:n osakkeenomistajat päättivät yhtiökokouksessaan, etteivät ole valmiita tässä vaiheessa käynnistämään fuusioneuvotteluita Monetra Oy:n kanssa. Kuva: Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden organisoituminen maakunnissa

11 11 Talouden rakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan taloudellista rakennetta selvitettiin kyselyllä, joka kohdistettiin kaikkiin maakuntaan siirtyviin tai maakuntaan luovuttaviin organisaatioihin. Talouden rakenteesta lähetettiin kysely seuraavalla pohjalla tuottajaorganisaatioille: Tarkkuus euroa (esim ,86 euroa ilmoitetaan ) Toimintatuotot TP 2016 (ennakko) TA 2017 Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä - - Toimintakulut TP 2016 (ennakko) TA 2017 Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä - - Rahoituserät netto Poistot rakennuksista Poistot muista Poistot ja rahoituserät yhteensä - -

12 12 Tiedot pyydettiin toiminnoittain: Sosiaali- ja terveystoimi, Lomituspalvelut, Maaseutuhallinto, Pelastustoimi, Ympäristöterveydenhuolto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä keskitetysti valtionhallinnosta siirtyvät toiminnot. Tiedot pyydettiin sekä vuoden 2016 tilinpäätöstiedoilla että vuoden 2017 talousarviotiedoilla. Tässä raportissa esitetään tilinpäätösluvut vuodelta Tarkastelun pääpaino on toimintakuluissa, koska toiminta rahoitetaan pääosin verovaroin. Sosiaali- ja terveystoimi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveystoimen toimintaa on kuvattu Popster-hankkeen loppuraportissa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa. Maakunnnan osalta kerättiin tieto kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta kevään 2017 aikana. Sosiaali- ja terveystoimen luvuista pyydettiin jättämään pois: - Työllisyyden hoidon kustannukset - Työmarkkinatuen kuntaosuus - Toimeentulotuen kustannukset (siirtynyt Kelalle voden 2017 alusta) - Koulupsykologi ja kuraattoripalvelut - Kunnalle jäävät hyvinvoinnin ja elinvoiman tehtävät Luvut sisältävät koko sosiaali- ja terveystoimen ilman tarkempaa erittelyä eri toimintokokonaisuuksiin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osalta jäsenkuntamyynti on mukana tuottajien (kunnat ja vapaaehtoiset kuntayhtymät) palveluiden ostoissa. PPSHP:n osalta luvuissa on huomioitu muu kuin maakunnan alueen tuottajille tapahtunut myynti (mm. ulkokuntamyynti ja tutkimustoiminta). Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot tuottajittain vuodelta 2016 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:

13 13 TOIMINTATUOTOT Tuottaja Myyntituotot Maksutuotot - josta AsiakasmTuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Hailuoto Kalajoen yhteistoiminta-alue Kempele Kuusamo Kärsämäki (Attendo ulkoistettu) Liminka Lumijoki Muhos Oulainen Oulu Oulunkaaren kuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi * Taivalkoski Tyrnävä PPSHP (muu kuin jäsenkuntamyynti) Yhteensä Kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä verotuloja ja valtionosuuksia ei ole kirjanpidossa kohdistettu sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuottoihin. Tämän vuoksi toimintatuotot eivät ole yhteismitallisia. Asiakasmaksuja maakunnan toimijat ovat keränneet yhteensä n. 102 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut tuottajittain vuodelta 2016 käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: TOIMINTAKULUT Tuottaja Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Hailuoto Kalajoen yhteistoiminta-alue Kempele Kuusamo Kärsämäki (Attendo ulkoistettu) Liminka Lumijoki Muhos Oulainen Oulu Oulunkaaren kuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi * Taivalkoski Tyrnävä PPSHP (muu kuin jäsenkuntamyynti) Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 1,596 mrd. Kun summaan lisätään vielä poistot ja rahoituserät päädytään yhteissummaan 1,6 mrd. Lomituspalvelut

14 14 Lomituspalveluiden tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjien ja turkistarhojen keskeytymätön toiminta loman aikana ja mm. turvata sijaisavun saanti sairauden tai tapaturman aikana. Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalla oli lomituspalveluiden piirissä yhteensä tilaa ja niissä lomaoikeuden omaavaa yrittäjää. Lomituspalvelut on Pohjois-Pohjanmaalla organisoitu kuuteen paikallisyksikköön. Hallinnoivia kuntia ovat Reisjärvi, Muhos, Nivala, Haapavesi, Kalajoki ja Siikalatva. Kuusamo ja Taivalkoski kuuluvat Posion paikallisyksikköön. Vakinaisia maatalouslomittajia on alueella 518 ja määräaikaisia reilut kaksisataa. Hallinnossa työskentelee vajaat 40 henkilöä. Lomituspalvelut toimivat sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa ja toimeenpanosta vastaa maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mela tekee toimeksiantosopimuksen kuntien kanssa. Mela korvaa 100 % turkistarhauslomituksen ja maatalouslomituksen. Mela korvaa hallinnon kustannuksia laskennallisesti lomituspäivien mukaan. Lomituspalveluiden toimintatuotot ja kustannukset tuottajittain Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2016 tilinpäätöksen arvoin: TOIMINTATUOTOT Tuottaja Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Kalajoki Reisjärvi Haapavesi (Helmi) Muhos Posio (Kuusamo ja Taivalkoski) Siikalatva Nivala Yhteensä TOIMINTAKULUT Tuottaja Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Kalajoki Reisjärvi Haapavesi (Helmi) Muhos Posio (Kuusamo ja Taivalkoski) Siikalatva Nivala Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lomituspalveluiden toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 28,9 miljoonaa euroa.

15 15 Pelastustoimi ja ensihoito Pelastuslaitoksen tehtävät on määritelty pelastuslaissa (379/2011) ja Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (406/2011). Tehtäviä on annettu myös mm. öljyvahinkojen torjuntaa ja kemikaaliturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä. Tärkeimmät tehtäväkokonaisuudet ovat: Pelastuslain ja -asetuksen noudattamisen valvonta. Muun lainsäädännön noudattamisen valvonta siltä osin, kuin tehtävä kuuluu pelastustoimelle. Omatoimisen onnettomuuksien ehkäisyn, onnettomuuksiin varautumisen ja onnettomuustilanteissa toimimisen tukeminen (valistus, neuvonta ja koulutus) Onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämä kiireellinen pelastustoiminta Ensihoitopalvelun tuottaminen PPSHP:n kanssa tehtyjen yhteistoimintasopimusten mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan alueella toimii kaksi pelastuslaitosta: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sekä Jokilaaksojen pelastuslaitos. Pelastuslaitosten toiminta kattaa koko maakunnan sillä poikkeuksella, että tällä hetkellä Vaalan kunnan pelastustoimesta vastaa Kainuun pelastuslaitos. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on kuntien muodostama voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Pelastustoimialueen muodostavat Hailuoto, Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä ja Utajärvi. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen palveluksessa on noin 375 vakinaista ja noin 380 sivutoimista työntekijää (vapaaehtoispalokunnat ja henkilökohtaisesti toimenpidepalkattu henkilöstö). Pelastustoimen tehtäviä hoidetaan 21:ltä paloasemalta. Pelastustoimialueen pinta-ala on noin km² ja asukasmäärä noin Jokilaaksojen pelastuslaitos toimii Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Pyhännän, Pyhäjärven, Raahen, Reisjärven, Sievin, Siikajoen, Siikalatvan ja Ylivieskan kuntien alueella. Pelastuslaitoksen alueen kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaan Ylivieskan kaupunki toimii sopimuskuntana huolehtien osaltaan pelastuslaitoksen hallinnollisista tukipalveluista. Näitä tukipalveluja ovat muun muassa tietyt osat henkilöstöhallinnosta, palkanlaskennasta ja taloushallinnon palveluista. Pelastuslaitoksen koko henkilöstö on virka- tai työsuhteessa Ylivieskan kaupunkiin. Pelastustoimen tehtäviä hoidetaan 24:ltä paloasemalta. Pelastustoimialueen pinta-ala on noin km² ja asukasmäärä noin Pelastuslaitoksen palveluksessa on noin 260 vakinaista ja sopimushenkilöstöä noin 600. Molemmilla maakunnan pelastuslaitoksilla on sopimukset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa ensihoitopalvelun tuottamisesta maakunnan alueella. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pelastustoimen toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 29,2 miljoonaa euroa. Kun summaan lisätään vielä poistot ja rahoituserät päädytään yhteissummaan 30,6 miljoonaa euroa. Ensihoidon kustannuksiksi muodostui 26,2 milj. euroa, poistot mukaan lukien 27,8 milj.

16 16 euroa. Ensihoidon tuotot muodostuvat sairaanhoitopiirin ja kuntien maksamista korvauksista, asiakasmaksuista ja Kelalta saaduista tuloista. Pelastustoimen toimintatuotot ja kustannukset vuonna 2016: Pelastustoimi TOIMINTATUOTOT Tuottaja/isäntäkunta Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos Yhteensä Pelastustoimi TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos Yhteensä Ensihoidon toimintatuotot ja kustannukset vuonna 2016: Ensihoito TOIMINTATUOTOT Tuottaja/isäntäkunta Myyntituotot kunnat ja shp Myyntituotot Kela Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos Yhteensä Ensihoito TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet japalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistövuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitos Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan pelastustoimen toimintakulut olivat vuoden 2016 tilinpäätöksessä yhteensä 29,2 miljoonaa euroa ja ensihoidon osalta 26,2 milj. euroa, yhteensä 55,4 milj. euroa. Maaseutuhallinto Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden yksiköiden tehtävät liittyvät pääasiassa viljelijätukien käsittelyyn ja maksatuksiin perustuen maksajavirastosopimuksiin maaseutuviraston kanssa. Lisäksi yksiköillä on mm. tiedottamiseen, viljelijöiden kouluttamiseen ja neuvontaan, maatalouden varautumiseen, petoeläin- ja hirvivahinkoihin, hukkakauran torjuntaan ja eläinrekistereihin liittyviä tehtäviä. Kuntakohtaisesti tehtäväkenttään voi kuulua vielä muitakin, esim. asumiseen, metsiin, teihin ja elinkeinojen rahoitukseen liittyvä tehtäviä. Yhteistoiminta-alueittain organisoidut yksiköt toimivat seitsemän isäntäkunnan hallinnoinmana. Alueet ovat Kalajoki, Kuusamo, Nivala, Oulu, Pyhäjärvi, Tyrnävä ja Siikalatva.

17 17 Yksiköissä työskentelee tällä hetkellä 50 henkilöä. Maaseutuhallinnon toimintakulut tuottajittain Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2016 tilinpäätöksen arvoin: TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistövuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Kalajoki Pyhäjärvi Siikalatva Tyrnävä Oulu Kuusamo Nivala Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan maaseutuhallinnon toimintakulut olivat vuonna 2016 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Ympäristöterveydenhuolto Kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävät liittyvät elintarvikevalvontaan, terveydensuojeluun, tupakkalain valvontaa, eläinlääkintähuoltoon ja löytöeläinten tilapäishoidon järjestämiseen. Pohjois- Pohjanmaalla ympäristöterveydenhuolto on organisoitu seitsemälle yhteistoiminta-alueelle. Alueet ovat Oulun seudun ympäristötoimen liikelaitos, Haapaveden kaupungin Helmi ympäristöpalvelut, Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Kuusamo-Taivalkoski-Posio yhteistoiminta-alue, peruspalvelukuntayhtymä Kallio, Oulunkaaren ympäristöpalvelut sekä peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Pohjois-Pohjanmaan alueella kuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävissä on tehty noin 111 henkilötyövuotta. Ympäristöterveydenhuolto on maa- ja metsätalousministeriön alaisen Eviran ja sosiaali- ja terveysministeriön Valviran ohjaamaa toimintaa. Ympäristöterveydenhuollon toimintatuotot ja kustannukset vuonna 2016 oli: TOIMINTATUOTOT Tuottaja/isäntäkunta Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapaveden yhteistoiminta-alue Oulun seudun ympäristötoimi Kalajoen yhteistoiminta-alue Kuusamo-Taivalkoski Oulunkaaren ympäristöpalvelut Yhteensä TOIMINTAKULUT Tuottaja/isäntäkunta Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tpalvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapaveden yhteistoiminta-alue Oulun seudun ympäristötoimi Kalajoen yhteistoiminta-alue Kuusamo-Taivalkoski Oulunkaaren ympäristöpalvelut Yhteensä

18 18 Pohjois-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon toimintakulut olivat yhteensä 9,5 milj. euroa vuonna Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintastrategia 2020 hyväksyttiin maakuntavaltuuston syyskokouksessa Toiminnassa painotetaan strategian mukaisesti liiton roolia maakunnan johtavana kehittäjänä, yhteensovittajana ja edunvalvojana. Toiminnan perustana on tiivis yhteistyö kuntien, seutukuntien sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Osana maakuntauudistusta maakuntien liiton toiminta siirtyy kokonaisuudessaan perustettavan maakunnan toiminnaksi. Pohjois-Pohjanmaan liiton osalta tilinpäätöstiedot vuodelta 2016 ja talousarvioluvut vuodelta 2017 ovat seuraavat: Tarkkuus euroa (esim ,86 euroa ilmoitetaan ) Toimintatuotot TP 2016 TA 2017 Myyntituotot Maksutuotot - josta Asiakasmaksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut TP 2016 TA 2017 Henkilöstökulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Vuokrakulut kiinteistöistä Vuokrakulut muut Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Rahoituserät netto (rahoitustuotot) Poistot rakennuksista Poistot muista Poistot ja rahoituserät yhteensä Pohjois-Pohjanmaan liiton toimintakulut olivat yhteensä 5,76 milj. euroa vuonna 2016.

19 19 Valtiolta maakuntaan siirtyvien toimintojen talous Valtiolta maakuntiin siirtyviä toimintoja ovat ELY-keskusten toiminta, TE-toimistot, KEHA-keskuksen toiminta sekä osa AVI:n toiminnoista. Oheisessa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaa maakunnan osalta E-, L- ja Y-vastuualueisiin jaettuna ELY-keskuksen maakuntaan siirtyvien toimintojen toimintakulut. Omassa sarakkeessa on lisäksi TE-toimiston kustannusrakenne. Keha-keskuksen ja AVI:n osalta ei ole vielä tiedossa siirtyvän henkilöstön määrä eikä kustannukset. Pohjois-Pohjanmaa 2016 (ennakko) E-vastuualue L-vastuualue Y-vastuulaue Yhteiset Ely-keskus yhteensä TE-toimisto KEHA YHTEENSÄ Toimintatuotot Myyntituotot 1 865, , ,00 0, ,00 0,00 0, ,00 Maksutuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 josta Asiakasmaksut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuet ja avustukset 0, ,00 0,00 0, ,00 0,00 0, ,00 Muut toimintatuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintatuotot yhteensä 1 865, , ,00 0, ,00 0,00 0, ,00 Toimintakulut Henkilöstökulut , , , , , ,00 0, ,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , , ,00 0, ,00 Palvelujen ostot , , , , , ,00 0, ,00 Vuokrakulut kiinteistöistä 1 500,00 500, , , , , , ,00 Vuokrakulut muut , , , , , , , ,00 Avustukset , , , , , ,00 0, ,00 Muut toimintakulut , , , , , , , ,00 Toimintakulut yhteensä , , , , , , , ,00 Rahoituserät netto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistot rakennuksista 0,00 0, ,00 0, ,00 0,00 0, ,00 Poistot muista 0,00 0, ,00 0, ,00 0,00 0, ,00 Poistot ja rahoituserät netto yhteensä 0,00 0, ,00 0, ,00 0,00 0, ,00 KEHA maksaa ELYjen ja TE-toimistojen toimitilakustannukset, jotka näkyvät taulukosta. Taulukosta puuttuvat KEHA-keskuksesta maakuntaan siirtyvän talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstön henkilöstökustannukset. KEHAsta yksittäiseen maakuntaan siirtyvien tehtävien/henkilöstön kustannuksia ei toistaiseksi ole käytettävissä. Valtiolta maakuntaan siirtyvien toimintojen osalta yhteenlasketut toimintakulut olivat vuonna 2016 noin 130,5 milj. euroa. Summa sisältää maksettuja avustuksia 105 milj. euroa. Varsinaisen toiminnan kustannukset olivat 25,5 milj. euroa.

20 20 Yhteenveto maakunnalle vastuulle siirtyvistä toimintakuluista (v tilinpäätös) Toiminto Toimintakulut milj. %-osuus Sosiaali- ja terveystoimi 1.596,0 92,6 Pelastustoimi ja ensihoito 55,4 3,2 Lomituspalvelut 28,9 1,7 Ympäristöterveydenhuolto 9,5 0,6 Pohjois-Pohjanmaan liitto 5,7 0,3 Maaseutuhallinto 2,6 0,2 ELY-keskus 13,0 0,8 TE-toimisto 8,7 0,5 KEHA-keskus 3,8 0,2 Yhteensä 1.723,6 100 Omaisuuden ja toiminnan siirto Hallituksen esityksen mukaan lakisääteisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, erityishuoltopiirit sekä maakunnan liitot siirrettäisiin varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen maakuntiin (voimaanpanolaki, 18 ). Lisäksi kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus siirrettäisiin maakunnalle (voimaanpanolaki 21 ). Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä maakuntien liitot siirrettään maakuntiin suoraan lain nojalla eli niiden omaisuus, vastuut ja velat siirtyvät yleisseuraantona vastikkeetta maakunnalle. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kunnan omistama irtaimisto eli koneet, kalusteet, laitteet, materiaalit sekä immateriaaliset oikeudet ja muut luvat siirtyvät maakunnalle. Maakunnalle siirtyy kaikki sellainen irtain, joka on maakunnan hallintaan siirtyvissä toimitiloissa maakunnan järjestämisvastuulle siirtyneen toiminnan käytössä. Maakunnalle siirtyy myös kaikki muu sellainen irtain omaisuus, joka selkeästi liittyy sen järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan, kuten erilaiset koneet ja kalustot sekä materiaalit. Siirtyvään irtaimistoon eivät kuulu kunnan osakeomistukset, lukuun ottamatta sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6-8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja jonka kanssa kunnalla on 1. päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaalija terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta.

21 21 Lisäksi maakunnalle siirtyy myös erilaiset immateriaaliset oikeudet ja luvat, kuten esimerkiksi ohjelmistolisenssit tai erilaiset sopimuksiin perustuvat käyttö- tai muut oikeudet, jotka liittyisivät maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevan omaisuuden moninaisuutta kuvaa, että kyseisessä käytössä olevaa omaisuutta on lähes kaikissa kunnan taseen erissä. Tase kuvaa kunnan taloudellista asemaa tilinpäätöspäivänä ja sen laadinnassa noudatetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Rakennukset, maa-alueet, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto, johon kuuluvat muun muassa kalusteet, tietoliikennevälineet sekä esimerkiksi terveydenhuollon laitteisto, sisältyvät pysyvien vastaavien aineellisiin hyödykkeisiin. Tähän samaan tase-erään sisältyvät myös keskeneräiset hankinnat ja ennakkomaksut, kuten rakennushankkeet tai esimerkiksi erikoissairaanhoidon vaatimien, kustannukseltaan merkittävien laitteiden hankinnat. Maa-alueisiin sisältyvät paitsi rakennetut tontit, niin myös mahdolliset rakentamattomat maa-alueet. Pysyvien vastaavien aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy muun muassa tietojärjestelmien hankintaan liittyviä menoja sekä lisenssioikeudet. Merkittävä osa kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevasta omaisuudesta sijoittuu kuntien ja kuntayhtymien taseissa sijoitukset -tase-erään. Tähän kuuluvat osakkeet ja osuudet erilaisissa yhteisöissä, kuten kiinteistöosakeyhtiöiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tukevien muiden yhtiöiden osakkeet. Kuntien taseissa tässä erässä ovat mukana myös jäsenkuntaosuudet kuntayhtymiin. Myös lainasaamiset tytäryhteisöiltä näkyvät kyseisessä tase-erässä. Taseiden vaihtuvien vastaavien erään sisältyvät muun muassa aineet ja tarvikkeet, joita ovat esimerkiksi terveydenhuollossa käytettävät lääkkeet ja muut hoitotarvikkeet.

22 22 Omaisuuden siirto Pohjois-Pohjanmaan maakunnan omaisuuden siirtoa koskevaa kokonaisuutta selvitettiin tasekyselyllä, joka kohdistettiin kaikkiin maakuntaan siirtyviin tai maakuntaan luovuttaviin organisaatioihin. Tasetietoja kysyttiin seuraavalla pohjalla: Tarkkuus euroa (esim ,86 euroa ilmoitetaan ) VASTAAVAA TP 2016 Huom. Aineettomat oikeudet (ohjelmistot) Sotejärjestelmät esim. Effica, sotelle kuuluvat lisenssit (mm. Office). Aineelliset hyödykkeet Kunnalle jääviä ohjelmistoja ei ilmoiteta, vaikka sote käyttäisi ohjelmistoa esim. 60%. Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Sote käytössä 100% olevat koneet (irtain omaisuus). Muut aineelliset hyödykkeet Ateria- ja laitoshuollon koneita ja laitteita ei ilmoiteta. Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus, aineet ja tarvikkeet Sote käytössä olevat. Myyntisaamiset, asiakasmaksusaamiset VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Käyttöomaisuuden aktivointiraja Poistosuunnitelma liitteeksi Tiedot pyydettiin toiminnoittain: Sosiaali- ja terveystoimi, Lomituspalvelut, Maaseutuhallinto, Pelastustoimi, Ympäristöterveydenhuolto sekä valtionhallinnosta siirtyvät toiminnot. Tiedot pyydettiin sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen arvoilla. Sosiaali- ja terveystoimen omaisuus Sosiaali- ja terveystoimen omaisuus on merkittävin omaisuuserä, mikä siirtyy maakunnan omistukseen.

23 23 Sosiaali-ja terveystoimi Sosiaali-ja terveystoimi Tarkkuus euroa (esim ,86 euroa ilmoitetaan ) VASTAAVAA Aineettomat oikeudet (ohjelmistot) Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus, aineet ja tarvikkeet Myyntisaamiset, asiakasmaksusaamiset VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Sosiaali- ja terveystoimen maakuntaan siirtyvä omaisuus on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan 70,2 miljoonaa euroa. Pakollisia varauksia on lisäksi n. 33,6 miljoonaa euroa, jonka muodostaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin taseeseen kirjattu potilasvakuutusvelka. Hailuodon, Kalajoen ja Kärsämäen tiedot puuttuvat luvusta. Lomituspalveluiden omaisuus Lomituspalveluista ei ole siirtymässä omaisuutta. Maksusaamisissa on tilinpäätöksessä asiamaksusaamisia n euroa. Maaseutuhallinnon omaisuus Maaseutuhallinnosta ei ole siirtymässä omaisuutta maakunnalle. Pelastustoimen ja ensihoidon omaisuus

24 24 Toiminta: Pelastustoimi ja Ensihoito Tarkkuus euroa (esim ,86 euroa ilmoitetaan ) VASTAAVAA Aineettomat oikeudet (ohjelmistot) Aineelliset hyödykkeet - Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus, aineet ja tarvikkeet - Myyntisaamiset, asiakasmaksusaamiset VASTATTAVAA Pakolliset varaukset Velat Ensihoidon investointivelka kaupungilta Käyttöomaisuuden aktivointiraja Poistosuunnitelma liitteeksi LEASINGVASTUUT (alv 0%) Danske Finance Oy Yllä olevassa taulukossa on esitetty Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten yhteenlaskettu omaisuus sekä pelastustoimen että ensihoidon osalta. Pelastuslaitosten aineelliset hyödykkeet olivat vuoden 2016 tilinpäätöksessä yhteensä 9,5 milj. euroa. Asiakasmaksusaamisia oli yhteensä 5,4 milj. euroa. Pelastuslaitosten taloudellisesti merkittävin kalusto koostuu ajoneuvoista ja vesikulkuneuvoista. Koneiden ja kaluston osuus pelastuslaitosten taseessa on 2,9 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi leasingvastuita on yhteensä 1,2,0 miljoonan euron edestä. Pelastuslaitosten maakuntaan siirtyvä omaisuus on vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan n. 9,5 milj. euroa. Lisäksi leasingsopimuksia on siirtymässä maakunnan vastuulle n. 2,0 milj. euron arvosta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen konsernivelka Oulun kaupungilta maksetaan pois mennessä. Oulu-Koillismaan liikelaitos toteuttaa investoinnit leasing-rahoitusta käyttäen alkaen. Leasingvastuiden määrä oli 1,96 miljoonaa euroa.

25 25 Ympäristöterveydenhuollon omaisuus Ympäristöterveydenhuollosta siirtyy n euron arvosta tietojärjestelmiä maakunnalle. Valtion hallinnosta siirtyvä omaisuus Valtiolta siirtyvän omaisuuden osalta poistot on tehty täysimääräisinä ja tasearvo on nolla. Omaisuutta siirtyy maakuntaan, mutta siirtyvä omaisuus ei näy tasearvoina. Pohjois-Pohjanmaan liiton siirtyvä omaisuus Pohjois-Pohjanmaan liitolta ei ole siirtymässä merkittävästi omaisuutta maakunnalle. Liiton omistama merkittävin omaisuuserä on Kiinteistö Oy Lantonkulma, minkä tasearvo on noin euroa. Kiinteistöyhtiöiden osakeomistukset ovat siirtymässä Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Siirtyvät osakeomistukset Maakunnalle siirtyvät kunnan omistamat, sellaisen osakeyhtiön osakkeet 1) jotka kunta omistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä tai tuottamista varten 2) jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen; 3) joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6-8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys tai jossa kuntien yhteenlaskettu omistusosuus muodostaa tässä tarkoitetun omistusosuuden; ja 4) jonka kanssa kunnalla on 1 päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Irtaimisto ja osakkeet, jotka kunta omistaa työterveyshuoltolaissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi eivät siirry maakunnalle.

26 26 Voimaanpanolaissa esitetään, että maakunnilla on velvollisuus siirtää omistukseensa tulleet kiinteistöt, kiinteistön hallintaan oikeuttavat kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeet, maanvuokrasopimukset sekä toimitilojen vuokrasopimukset maakuntien yhdessä omistamalle Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Omistusten siirto maakuntien omistamaan yhtiöön toteutettaisiin osakeyhtiölain (624/2006) 9 luvun 12 :n tarkoittamalla apporttiluovutuksella. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNALLE SIIRTYVÄT OSAKEOMISTUKSET tilanne Tytäryhteisöosakkeet Omistus.% Kp-arvo eur Oulun Keskuspesula Oy Pohjois-Suomen Leikkaus Oy Yhteensä Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuus liikelaitoskuntayhtymästä Omistus.% Kp-arvo eur Medieco Oy FinnHEMS Oy NordLab Liikelaitoskuntayhtymä Oulun Työterveys Oy Oulun Työterveys Oy, sijoitus svop-rahastoon Yhteensä Muut osakkeet Omistus.% Kp-arvo eur Partnera Oy Technopolis Oyj Monetra Oy 20 % Labquality Oy 2 % 101 Kuntarahoitus Oyj 0 % Osuuskunta PPO Luottokunta 84 Kunnan Taitoa Oy 1 Kuntien Tiera Oy 1 Kuntien Hetapalvelut Oy 10 % Yhteensä Maakunnalle siirtyvät osakkeet yhteensä

27 27 Vuoden 2016 alussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri perusti yhdessä Oulun kaupungin kanssa Oulun tuotantokeittiö Oy:n. Sairaanhoitopiirin omistus ( euroa ja svop-sijoitus euroa) yhtiöstä siirtyy maakunnalle. Omistuksia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden osakkeista on maakunnalla tasearvoltaan yhteensä 22,6 miljoonan euron arvosta. Osa kiinteistöyhtiöiden osakekannasta on edelleen varsinaisen toiminnan tuotantokäytössä (mm. Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus ja Kiinteistö Oy Medikomppania) ja osa myynnissä olevaa vanhaa sairaalarakennuskantaa (Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne). Lisäksi on useita työntekijöiden virkistyskäyttöön tarkoitettuja mökki tms. tiloja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on omistuksessaan Oulun Medikiinteistöt Oy. Yhtiö tarjoaa vuokra-asuntoja yksityishenkilöille Sairaalarinteellä ja Oulu Kaukovainiolla. Yhtiön myymisestä on shp:n valtuusto tehnyt päätöksen. KIINTEISTÖOMISTUKSET (siirtyvät Maakuntien tilakeskus Oy:lle) Omistus.% Kp-arvo eur Kiinteistö Oy Oulun Medipaikoitus (myyntipäätös) Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinne (myynnissä) Kiinteistö Oy Oulun Heikinharju Kiint. Oy Medikomppania Oulun Medikiinteistöt Oy (myynissä) Kiint. Oy Piilorivi Kiint. Oy Uusikatu As Oy Isonsyötteen tunturimajat As Oy Vuokatin Varjola Kiint. Oy Ahveroinen Kiint. Oy Kelokaltiokylä Kiinteistö Oy Reisjärven Pikku-Hukka As Oy Isonsyötteen tunturimajat Kiinteistö Oy Vaulujärvi Asunto Oy Vuokatin Rinneportti, Sotkamo Kiinteistö Oy Raahen Kauppakulma Kiinteistö Oy Lantonkulma Yhteensä Yhteenveto maakunnalle siirtyvästä omaisuudesta, varauksista ja leasingvastuista (v tilinpäätös)

28 28 Toiminto Omaisuus Milj. euroa Pakolliset varaukset Leasingvastuut Sosiaali- ja terveystoimi 70,2 33,6 13,4 Pelastustoimi ja ensihoito 9,5 2,3 2,0 Ympäristöterveydenhuolto 0,1 - - Lomituspalvelut Maaseutuhallinto Pohjois-Pohjanmaan liitto Valtiolta siirtyvä omaisuus Yhteensä 79,8 35,9 15,4 Velat Maakunnille tulee sote- ja maakuntauudistuksessa siirtymään sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien sekä maakuntien liittojen varat, velat ja vastuut. Koska sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä pelastustoimeen liittyvä rakennusomaisuus jää sairaanhoitopiirien omaisuutta lukuun ottamatta edelleen kuntien omistukseen, myös niihin liittyvät velat jäävät sairaanhoitopiirien velkoja lukuun ottamatta edelleen kunnille. Omaisuusjärjestelyillä ei ole vaikutuksia kuntien velkojen määrään eli kuntien vastuulla olevat velat säilyisivät ennallaan. Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen irtainta omaisuutta, kuten koneita ja kalustoa koskevat leasingrahoitusvastuut sen sijaan poistuvat kunnilta ja siirtyvät maakunnille. Siirtyvien kuntayhtymien tulee antaa selvitys maakunnalle omaisuudesta ja veloista. Selvityksestä tulisi ilmetä maakunnan vastuulle siirtyvät velat ja vastuut. Vaikka kuntayhtymien velanotto ei ole ns. korvamerkittyä eli määrättyyn käyttötarkoitukseen otettua, selvityksestä tulisi käydä ilmi mikä osuus kuntayhtymän veloista, vastuista ja sitoumuksista liittyy kuntayhtymän toimitiloihin. Toimitiloihin liittyvät velat siirtyvät maakunnalta edelleen maakuntien yhteisesti omistamalle Maakuntien Tilakeskus Oy:n vastuulle. PPSHP:n veloista koko pitkäaikainen lainakanta kohdistuu toimitiloihin. PPSHP:llä oli pitkäaikaista velkaa vuoden 2016 lopussa 99,3 milj. euroa.

29 29 Maakunnan talouden simulointi Maakunnan rahoituslaista on eduskunnan käsiteltävänä kaksi hallituksen esitystä. Toisessa esityksessä täydennetään rahoituslakiehdotusta maakuntien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien rahoituksen määräytymistä koskevan sääntelyn osalta. Maakunta järjestäjänä vastaa valtion rahoituksen allokoinnista maakunnan palveluihin. Maakunnan tehtävänä on huolehtia rahoituksen riittävyydestä, laatia talousarvio sekä seurata maakunnan taloutta. Rahoituksen allokoinnissa maakunnan tulee huolehtia siitä, että sitä kautta palvelut voidaan tuottaa väestön palvelutarpeen mukaisesti ja vaikuttavasti. Talouden ohjausta ja rahoituksen riittävyyden arviointia käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä: Rahoituslaki sääntelee maakuntien yleiskatteellista rahoitusta, jonka käytöstä ja kohdentamisesta maakunnat päättävät. Lisäksi maakunnille osoitetaan kohdennettua erillisrahoitusta. Rahoitus perustuu laskennallisiin kustannuksiin. Rahoitusta määritettäessä toteutuneet kustannukset otetaan huomioon julkisen talouden kestävyys ja peruspalvelujen saatavuus turvaavalla tavalla (6 ja 29 ). Vuosina on siirtymäaika, jonka aikana siirrytään toteutuneista laskennallisiin kustannuksiin (27-28 ) Järjestäjän tehtävistä talouden ohjaukseen ja rahoituksen riittävyyden arviointiin liittyen säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa sekä maakuntalaissa. Syksystä 2017 alkaen toteutetaan maakuntatalouden ja sen ohjauksen simulointi. Simuloinnin avulla otetaan haltuun talous- ja ohjausprosessi maakunnissa ja valtion hallinnossa, pienennetään virheitä ja epätarkkuuksia budjetoinnissa ensimmäisinä vuosina sekä saadaan maakunnittaisia arvioita uudistukseen liittyvistä siirtymäkustannuksista. Lisäksi simuloinnin avulla on mahdollisuus tarkentaa maakunnittainen näkemystä rahoituksen riittävyydestä ja sopeutustarpeista sekä varmistaa, että ohjausprosessi on toimiva. Lisäksi

30 30 simulointi edistää kokemusperäisen tiedon keräämistä talouspäätöksien tekemisestä uudessa järjestelmässä sekä antaa tietoa talous- ja ohjausprosessien sisällöllisestä ja aikataulullisesta toimivuudesta. Työryhmien työskentelyn rajapinnat Talousasioiden valmistelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä muun maakuntavalmistelun kanssa. Toiminnan suunnittelulla on merkittävä vaikutus talouden suunnitteluun. Sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenne ja digitalisaation hyödyntäminen palvelutuotannossa ratkaisevat pitkälle maakunnalle myönnettävän rahoituksen riittävyyden. Maakunnan tulee aktiivisesti hakea yhteistyötä myös maakunnan kuntien ja toisten maakuntien kanssa. Kiinteistöomaisuuden siirto Maakuntien tilakeskus Oy:lle muuttaa talouden rakennetta merkittävästi nykyisestä mallista missä kiinteistöt ovat olleet valtaosin omassa omistuksessa. Velvoite vuokrata kunnilta sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt kolmen vuoden ajaksi aiheuttaa kustannusrasitetta maakunnan toiminnan käynnistyessä. Maakuntien tilakeskuksen tulee aktiivisesti hakea vuokralaisia tyhjiksi jääviin sotekiinteistöihin. Henkilöstön optimaalisella siirrolla on ratkaiseva vaikutus tulevan maakunnan toimintakuluihin. Maakunta tarvitsee riittävän määrän osaavaa ja kyvykästä henkilöstöä suoriutumaan velvoitteistaan. Tukipalvelujen siirtyvä henkilöstö tulee suunnitella huolella, jotta toiminta pysyy katkeamatta käynnissä sekä perustettavassa maakunnassa, että kunnissa.