Maakuntauudistus. Sote ja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun tiekartta

Transkriptio

1 Maakuntauudistus Tukipalvelut Talous, omaisuus, vastuut ja velat Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) Sote ja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun tiekartta 1

2 Organisaatio 2

3 Maakunnan tukipalvelujen järjestäminen Perustetut työryhmät (valmistelija) Henkilöstö (Juha Jääskeläinen) ICT (Juhani Heikka) Talous, omaisuus, vastuut ja velat (Jarkko Raatikainen) Hallinto (Riitta Pitkänen) Toimitilat ja kiinteistöt (Pasi Keskitalo) Hankinnat (Juha Putkonen) Taloustyöryhmän kokoonpano Työryhmän valmistelija: Talousjohtaja Jarkko Raatikainen, PPSHP. Työskentelee maakuntauudistukselle 60 % työpanoksella. Työryhmän kokoonpanossa edustajia kuntayhtymistä ja kunnista, Pohjois Pohjanmaan liitosta, KEHA keskukselta (ELY, AVI, TE toimisto) sekä pelastuslaitoksilta Monetralta Oy:ltä ja Kuntien Hetapalvelut Oy:ltä on kutsuttu kaksi asiantuntijajäsentä (palvelutuotanto) Henkilöstöjärjestöt ovat nimenneet kolme edustajaa työryhmään Sihteeriksi on kutsuttu Katariina Ervasti (PPSHP) Työjaos/työnyrkki nimetään työryhmästä. Työjaos kokoontuu tiheämmin valmistelemaan asioita. Työryhmän toimeksianto saakka, mahdollisesti jatkuu 3

4 Työryhmän jäsenet (27) Valmistelija: Jarkko Raatikainen, talousjohtaja PPSHP (varalla Aino Liisa Oukka) Sirpa Heiskanen, talous ja hallintopäällikkö, Oulu Koillismaan pelastuslaitos (Petteri Helisten, pelastusjohtaja) Hannu Kaartinen, kaupunginkamreeri, Oulainen Kaija Leena Kestilä, talousryhmän päällikkö, KEHA keskus (Tiina Karjalainen) Markku Kipinä, perusturvajohtaja, Kuusamo (Erkki Hämäläinen, sivistystoimenjohtaja) Päivi Komulainen, taloussihteeri, Taivalkoski Krista Kustula, hallinto ja talouspäällikkö, Siikajoki (Hannele Hankala, henkilöstöasiantuntija) Seija Kärkkäinen, talous ja henkilöstöjohtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Selänne (Maritta Haikola, laskentasihteeri) Leena Lehtoruusu, kunnanjohtaja, Lumijoki (Jarno Kilpinen, talous ja hallintopäällikkö) Tarja Lempeä, vs. talousjohtaja, Kempele (varajäsen Sirpa Soikkeli, pääkirjanpitäjä) Rauno Maaninka, hallinto ja talousjohtaja, Muhos (Rauno Piippo, hallintosihteeri) Tuula Marttinen, talousjohtaja/vs. hallintojohtaja, Tyrnävä Tarja Mällinen, talouspäällikkö, Pohjois Pohjanmaan liitto (Anu Paasikivi, taloussihteeri) Työryhmän jäsenet (27) Pirjo Männistö, talousjohtaja, Kalajoen kaupunki (Mari Saari Somero, henkilöstöjohtaja) Päivi Määttä, talousjohtaja, Raahe (Krista Kustula, hallinto ja talouspäällikkö) Urho Möller, vs. kuntayhtymän johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Minna Pikkarainen, laskentapäällikkö) Maria Sorvisto, talousjohtaja, Haapavesi (Antti Jussi Vahteala, kaupunginjohtaja) Armi Tauriainen, talouspäällikkö, Oulun kaupunki (Heidi Alatalo, talouspäällikkö) Juha Torvinen, hallinto ja henkilöstöjohtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä (Leena Pimperi Koivisto, kuntayhtymän johtaja) Anette Törmänen, hallintopäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos (Jarmo Haapanen, pelastusjohtaja) Anu Vuorinen, asiantuntija PoPSTer hanke Mikko Weissenfelt, talous ja henkilöstöjohtaja, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Hannu Kallunki, kuntayhtymän johtaja) ASIANTUNTIJAJÄSEN: Päivi Pitkänen, toimitusjohtaja, Monetra Oy (Raili Takkinen, palvelujohtaja) ASIANTUNTIJAJÄSEN: Tuomo Vähäsarja, toimitusjohtaja, Kuntien Hetapalvelut Oy (Kauko Sarkkinen, talousjohtaja) AMMATTIJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT: JUKO: plm Ilpo Tapaninen, Pohjois Pohjanmaan liitto Koho: järjestöasiantuntija Tehy Saara Pitkänen Kunta alan unioni: aluetoimitsija JHL Tarja Ollanketo 4

5 Talous, omaisuus, vastuut ja velat Tehtävänä kartoittaa Pohjois Pohjanmaan maakunnalle siirtyvän toiminnan talouden rakenne, omaisuus, vastuut ja velat. Lisäksi selvitetään talous ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuottaminen maakunnalle. Maakunnan rooli tuottajana ja perustettavan valtakunnallisen palvelukeskuksen rooli. Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät sekä maakuntien liitot siirrettään maakuntiin suoraan lain nojalla eli niiden omaisuus, vastuut ja velat siirtyvät yleisseuraantona maakunnalle. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan toimintaan liittyvä kunnan omistama irtaimisto eli koneet, kalusteet, laitteet, materiaalit sekä immateriaaliset oikeudet ja muut luvat siirtyvät maakunnalle. Siirtyvään irtaimistoon eivät kuulu kunnan osakeomistukset, lukuun ottamatta sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka tosiasiallinen päätoimiala on sosiaali ja terveyspalvelujen tuottaminen; joka on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 8 :n tarkoittamalla tavalla kunnan tytäryhteisö, omistusyhteysyritys tai osakkuusyritys ja jonka kanssa kunnalla on 1. päivänä tammikuuta 2019 voimassa oleva sopimus sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. Maakuntaan siirtyvät organisaatiot Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois Pohjanmaan liitto ELY (valtaosa), AVI (pieni osa) ja TE toimisto Pelastuslaitokset (Oulu Koillismaa sekä Jokilaakso) NordLab (liikelaitoskuntayhtymä) Sote kuntayhtymät ja yhteistoiminta alueet (Helmi, Kalajoki, Kallio, Oulunkaari, Raahe, Selänne) Kunnat ja kaupungit (Sote, ympäristöterveydenhuolto, maaseutuhallinto, maatalouslomitus) 5

6 Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Selvitykset on tehtävä mm. talous ja henkilöstöhallinnon volyymeistä ja nykyjärjestelyistä, henkilöstöstä sekä toimintaan liittyvistä tietojärjestelmistä ja palveluista mukaan lukien mahdollisesti siirtyvistä ja siirrettävistä sopimuksista. Valmistelu tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymien, kuntien ja palveluntuottajien kanssa. Esivalmistelussa otetaan huomioon hallituksen linjaukset tukipalveluita koskevista valtakunnallisista palvelukeskuksista. Selvitykset on tehtävä myös toimintaan liittyvien tukipalveluiden jakamisesta kuntien ja maakuntien kesken sekä siirtämisestä maakunnille. Tukipalveluiden siirtäminen ja jakaminen on välttämätöntä tehdä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Palvelukeskukset Lakiluonnosten mukaan maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin keskitetään maakuntien tarvitsemia tukipalveluja. Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. Palvelukeskuksen perustamisella vahvistetaan maakuntien itsehallintoa ja toimintaedellytyksiä. Maakuntien käyttöön tuotetaan nykyaikaiset ja tehokkaat tukipalvelut, jotka mahdollistavat osaamisen kehittämisen ja tiedolla johtamisen sekä teknologian hyödyntämisen ja automaation lisäämisen kautta tehokkuuden parantumisen. Tavoitteena on luoda säästöjä sekä tarjota parasta osaamista kaikkien maakuntien käyttöön ja siten varmistaa tasainen tukipalveluiden laatu kaikissa maakunnissa. Palvelukeskusten valmistelua varten on asetettu marraskuussa 2016 laaja johtoryhmä sekä ohjaus ja projektiryhmät, jotka huolehtivat uudistuksen edellyttämien valtakunnallisten tukipalveluyhtiöiden perustamisesta ja toiminnan käynnistämisen valmistelusta ja ohjauksesta. 6

7 Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Toiminnan häiriötön jatkuminen maakuntien aloittaessa vuonna 2019 edellyttää nopeasti käynnistyvää valmistelutyötä. Alkuvaiheessa on tarpeen määritellä palvelukeskuksen palvelutarjooma ja tehtävät. Päätavoitteen, eli maakuntien toiminnan tukemiseksi talous ja henkilöstöhallinnolta edellytetään tulevaisuudessa yhdenmukaisia prosesseja ja yhdenmukaista toiminta ja tietohallintoarkkitehtuuria ja digitaalisia ratkaisuja. Palvelukeskus toimii yhtiömuodossa. Sen perustamistoimista vastaa valtio ja niiden osakkeet ja määräysvalta luovutetaan maakunnille. Esivalmistelu käynnistyy toiminnan ja volyymien kartoittamisella. Valtio tukee esivalmistelua asettamalla selvityshenkilön, jonka tehtävänä on koota tätä tietoa yhteistyössä sairaanhoito ja erityishuoltopiirien ja maakuntien valmisteluelimien, kuntien ja nykyisten palveluntuottajien kanssa. Valmistelun tueksi tullaan myös syksyllä 2016 asettamaan laajat valmistelu ja projektiryhmät. Valtakunnalliset palvelukeskukset (3) 1. toimitila ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus Yhteinen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö takaa toimintaa tukevat tilat, toimivan palveluverkon ja hyvän tilojen käyttöasteen. Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet, kuten uuden hoitoteknologian ja digitalisaation. 7

8 2. tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT palvelukeskus) ICT palvelukeskus tuottaa tietohallinto, tietojärjestelmä ja tietotekniikkapalveluita maakunnille ja valtion viranomaisille. Se voi tuottaa palveluita omilla resursseillaan tai hankkia palveluita ulkoisilta toimittajilta. Uusien sähköisten palveluiden sekä toiminnan muutoksen suunnittelu ja toteutus edellyttää määrätietoista tietohallinnon ohjausta sekä maakuntien ja valtion välistä yhteistyötä. ICT palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa sekä digitalisaation toimeenpanossa otetaan erityisesti huomioon siirtymäkauden suunnittelu ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. 3. talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Valtakunnallinen talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus tuottaa maakunnille yhtenäiset taloushallinnon, maksuliikenteen ja kirjanpidon sekä henkilöstö ja palkkahallinnon asiantuntija ja tukipalvelut. Palvelukeskuksen ydin on toiminnallinen tehokkuus ja henkilöstön vahva asiantuntemus. Palvelukeskus toimii alueellisesti useammassa toimipisteessä. Palvelukeskus toimii myös maakuntien yhteisenä palvelukonseptien kehittäjänä ja uudistajana sekä järjestelmäympäristön ylläpitäjänä yhdessä muiden palvelukeskusten kanssa. 8

9 Yleistä palvelukeskuksista Palvelukeskukset tuottavat mainittuja tukipalveluita maakunnille ja muille maakuntien hankintayksiköille. Palvelukeskukset voivat tietyin ehdoin (julkinen palveluvelvoite, liikevaihtoon suhteutettu ulosmyyntiraja) tuottaa palveluita maakuntien markkinoilla toimiville tuotantoyhtiöille tai valinnanvapauden piirissä oleville yksityisen sektorin toimijoille. Palvelukeskukset voivat tuottaa palveluita itse tai hankkia niitä ulkoisilta palveluntarjoajilta kilpailuttamalla julkisista hankinnoista olevan lainsäädännön puitteissa. Lisäksi arvioidaan mahdollisten yhteisten tukipalvelujen organisointia näillä osa alueilla: 1) asiantuntijaarviot maakunnan oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin, 2) tutkimuksen koordinaatiopalvelut sekä 3) laite ja infrastruktuuripalvelut. Palvelukeskukset olisivat maakuntien yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä, jossa valtio voi olla osakkaana. Yhtiöt on tarkoitus perustaa valmisteluvaiheessa valtion toimijoiden johdolla. Palvelukeskuksen tehtävistä ja palveluista säädetään myöhemmin asetuksella. Maakuntien on kehitettävä vahvasti hankintayhteistyötä keskenään ja kuntien kanssa hankintaosaamisen vahvistamisen ja hankintatoimessa merkittävien volyymi ja erikoistumisetujen saamiseksi. Hankintatoimella saavutettavat kustannussäästöt ovat merkittävät. Maakuntien hankintatoimea tuettaisiin säätämällä erikseen maakunnille oikeus käyttää valtion yhteishankintayksikköä. Alustava aikataulu työryhmälle Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Aloituskokous Taloustiedot kokous Omaisuus kokous Vastuut ja velat kokous Palvelutuotanto/ palvelukeskus kokous Päätöskokous/ Loppuraportti kokous Kokousten välillä kerätään tietoa omista organisaatioista. Työjaos kokoontuu tiheämmin kokousten välillä. 9

10 Esitys työjaoksen kokoonpanoksi Jarkko Raatikainen, talousjohtaja, PPSHP Sirpa Heiskanen, talous ja hallintopäällikkö, Oulu Koillismaan pelastuslaitos Hannu Kaartinen, kaupunginkamreeri, Oulainen Kaija Leena Kestilä, talousryhmän päällikkö (Keha keskus) Markku Kipinä, perusturvajohtaja, Kuusamo Rauno Maaninka, Muhos (vpj) Urho Möller, vs. kuntayhtymän johtaja, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Armi Tauriainen, talouspäällikkö, Oulun kaupunki Henry Ford: Mikään ei ole erityisen vaikeaa kun vain jaat sen tarpeeksi pieniin hommiin. 10