Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola
|
|
- Katariina Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/ Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola
2 Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Ahtola Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Tiivistelmä Sidosryhmäkyselyn tarkoituksena on selvittää yritysten raaka-ainetarpeita, jotta ne voitaisiin huomioida suunniteltaessa GTK:n teollisuusmineraalivarojen kartoitusta lähivuosina. Kyselyä varten haastateltiin yhtätoista Suomessa toimivan alan yrityksen edustajaa sekä kysyttiin yhdeksältä Suomesta metallisia malmeja etsivältä kaivosyhtiöltä heidän nykyistä ja tulevaa teollisuusmineraalitarvetta rikastusprosessin eri vaiheissa. Alan yritysten oma malminetsintä kohdistuu niiden oman toimialueen mineraaleihin ja rajoittuu useimmiten tuotannossa olevien esiintymien jatkeiden tai muuten ennestään tunnettujen esiintymien selvittämiseen. Osa yrityksistä ei tee malminetsintää lainkaan. GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiaa ja menetelmiä pidetään Suomessa toimivissa alan yrityksissä hyvinä. Haastateltavat toivovat, että GTK satsaa teollisuusmineraalien etsintään myös tulevaisuudessa. Yritykset ovat erityisesti kiinnostuneet raaka-aineista, jotka palvelevat niiden omaa toimialuetta. Teollisuusmineraaleilla tulee kaikkien haastateltavien mukaan olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin. Karbonaattikiviä ja niiden käyttöä pidetään strategisesti tärkeinä raaka-aineina Suomessa, johtuen niiden monipuolisista käyttösovelluksista. Talkin, apatiitin ja ilmeniitin käyttö nähdään tasaisena myös tulevaisuudessa. Litiumin ja vuorivillan raaka-aineiden käytön uskotaan kasvavan. Tulevaisuudessa pitää mineraalien tuotannossa ottaa nykyistä enemmän huomioon ympäristöseikat, energian kulutus ja kuljetuskustannusten kohoaminen, mikä voi lisätä kotimaisten raaka-aineiden kysyntää. Omavaraisuutta eri mineraalien osalta pidetään strategisesti laatu- ja saatavuusvarmuuden vuoksi tärkeänä. Yleisenä mielipiteenä esitettiin, että Suomen omat mineraalireservit pitäisi kartoittaa. Haastatteluissa todettiin myös, että mineraaleille keksitään jatkuvasti uusia käyttösovellutuksia, mikä vaatii tiivistä alan seuraamista. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Teollisuusmineraali, haastattelu, raaka-aineet, kaivostoiminta, etsintästrategia Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi M10 Kokonaissivumäärä 15 Arkistotunnus M10/2009/51 Hinta Kieli Suomi Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY, 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys
3 Sidosryhmäkysely 2008 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA TEOLLISUUSKIVIEN TUOTANTO SUOMESSA Yleistä Karbonaattikivet Muut teollisuusmineraalit Teollisuuskivet Vuoden 2008 tilanne EU:n kriittiset teollisuusmineraalit 7 3 YRITYSHAASTATTELUT Teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviala Yhteenveto Malmiyhtiöt Yhteenveto 10 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 11 KIRJALLISUUSLUETTELO
4 Sidosryhmäkysely JOHDANTO Teollisuusmineraalivarojen kartoitushankkeen yhdeksi tavoitteeksi vuodelle 2008 asetettiin sidosryhmäkyselyyn perustuvan selvityksen tekeminen teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa. Kyselyä varten haastateltiin henkilökohtaisesti yhtätoista Suomessa toimivan alan yrityksen edustajaa. Haastatteluja tekivät Timo Ahtola ja Asko Käpyaho ESY:stä, Risto Vartiainen PSY:stä ja Tapio Kuivasaari ISY:stä. Lisäksi kysyttiin sähköpostitse tai puhelimitse yhdeksältä Suomesta metallisia malmeja etsivältä kaivosyhtiöltä, joiden projektit ovat riittävän pitkällä, heidän teollisuusmineraali-tarvetta prosessin eri vaiheissa, kun tuotanto on käynnissä. Kyselyn tarkoituksena on yritysten raaka-ainetarpeiden näkökulmasta tarvittaessa suunnata GTK:n teollisuusmineraalivarojen kartoitusta lähivuosina. Taustatietona esitetään lyhyt katsaus lähivuosien teollisuusmineraali-tuotannosta Suomessa. Lähteinä on haastattelujen lisäksi käytetty yritysten internet sivuja, TEM:n tilastoja, Metsäteollisuus ry:n tilastoja, Euroopan yhteisöjen komission tiedonantoja sekä alan erikoisjulkaisuja (Industrial Minerals, Kemia-Kemi). 2 TEOLLISUUSMINERAALIEN JA TEOLLISUUSKIVIEN TUOTANTO SUOMESSA 2.1 Yleistä Vuonna 2007 Suomessa louhittiin teollisuusmineraaleja ja teollisuuskiviä yhteensä 36:sta louhoksesta ja kaivoksesta (kuva 1). Näistä kuudessatoista louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille ja wollastoniitti) louhittiin 14:sta kaivoksesta ja teollisuuskiviä vuorivillan ja sementin raakaaineeksi kuudesta louhoksesta. Malmin louhinta on kaikilla sektoreilla ollut hienoisessa nousussa viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 2).
5 Sidosryhmäkysely Kuva 1. Teollisuusmineraali- ja teollisuuskivilouhokset Suomessa Punaisella on merkitty aktiiviset teollisuusmineraalikaivoshankkeet.
6 Sidosryhmäkysely Malmin louhinta Suomessa Mt Metallimalmit Karbonaattikivet Teollisuusmineraalit- ja kivet Kokonaislouhinta Kuva 2. Malmin louhinta Suomessa vuosina Karbonaattikivet Karbonaattikiviä (kalsiitti ja dolomiitti) tuotettiin Suomessa v yhteensä 4,4 milj. tonnia. Sementin valmistukseen käytettiin t, kalkin polttoon t, maanparannuskalkiksi t ja erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin t. Paperin täyte- ja päällysteaineina käytettyjen GCC:n ja PCC:n tuotantomäärät vuonna 2007 olivat t ja t. (Lehtinen 2008). Karbonaattikivien käyttö tonnia Kuva 3. Karbonaattikivien käyttö Suomessa Sementin valmistus Maanparannuskalkki Kalkinpoltto Rouheet, tekniset jauheet ym.
7 Sidosryhmäkysely Vuosien aikana on sementin sekä erilaisten teknisten rouheiden ja jauheiden tuotantomäärät ovat nousseet selvästi (kuva 3). Poltetun kalkin tuotanto on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Maanparannuskalkin tuotanto on laskenut. GCC:n ja PCC:n tuotanto on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuva 4). Vuoden 2005 paperipigmenttien käyttö väheni seitsemän viikkoa kestäneen paperiteollisuutta koskeneen lakon takia. Suomen paperintuotannossa käytetyistä mineraaleista on Suomen kallioperästä louhittuja n. 30 %. Näistä talkki ja kipsi ovat 100 % kotimaisia. Noin puolet paperinvalmistajien Suomessa käyttämästä jauhetusta kalsiumkarbonaatista (GCC) louhitaan Suomesta. GCC:n ja PCC:n tuotanto Suomessa tonnia GCC* PCC Kuva 4. GCC:n ja PCC:n tuotanto Suomessa (Kemia-Kemi, 2000, 2001, 2004 ja 2008). *=arvio 2.3 Muut teollisuusmineraalit Talkkia tuotettiin t kolmesta Mondo Minerals Oy:n louhoksesta Sotkamossa ja Polvijärvellä. Suomi on Euroopan suurin talkintuottaja ja neljänneksi suurin maailmassa. Suomessa tuotetusta talkista 75 % myydään paperiteollisuudelle päällyste- ja täyteaineeksi sekä pihkanpoistoon, n. 20 % maaliteollisuudelle ja loput muovi- ja keraamiselle teollisuudelle. Talkkirikasteen vuosituotanto on pysynyt tonnin tuntumassa lähes 10 vuotta (kuva 5).
8 Sidosryhmäkysely Apatiitti- ja talkkirikasteen tuotanto Suomessa tonnia Apatiittirikaste Talkkirikaste Kuva 5. Apatiitti- ja talkkirikasteen tuotanto Suomessa Apatiittirikastetta tuotettiin vuonna 2007 Yaran omistukseen siirtyneestä Siilinjärven kaivoksesta t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Apatiittirikasteen vuosituotanto on ollut tasaisesti nousussa (kuva 5). Nousu jatkuu myös tulevaisuudessa, sillä Yara on ilmoittanut nostavansa Siilinjärven fosfaattikaivoksen tuotantokapasiteettia tonnilla vuodessa. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2007 yhteensä t kolmesta eri esiintymästä Nilsiässä, Torniossa ja Kemiössä. Kvartsin tuotannossa on välillä ollut voimakkaita vaihteluita (kuva 6). Tuotannon kokonaismäärä on kuitenkin kasvanut. Maasälpärikastetta tuotettiin vuonna t Kemiössä sijaitsevasta laitoksesta. Vuosituotanto on kymmenen vuoden aikavälillä pysytellyt melko tasaisesti vajaassa tonnissa (kuva 6). Wollastoniittirikastetta saatiin vuonna t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Sen vuosituotantotuotanto on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia (kuva 6). Rikaste käytetään pääosin keraamisessa teollisuudessa.
9 Sidosryhmäkysely Kvartsin, maasälvän, wollastoniitin ja kiilteen tuotanto Suomessa tonnia Kvartsirikaste + palakvartsi Maasälpärikaste Wollastoniittirikaste Kiillerikaste Kuva 6. Kvartsin, maasälvän, wollastoniitin ja kiilteen tuotanto Suomessa Teollisuuskivet Teollisuuskiviä louhittiin Suomessa vuonna 2007 vuorivillan ja sementin raaka-aineeksi kuudesta louhoksesta yhteensä t. Louhintamäärien kasvu on vuosittaisista vaihteluista huolimatta selvä (kuva 7). Teollisuuskivien louhinta Suomessa tonnia Teollisuuskivimalmin louhinta Kuva 7. Teollisuuskivien louhinta Suomessa
10 Sidosryhmäkysely Vuoden 2008 tilanne Syksyllä 2008 alkanut yleinen taloudellinen taantuma etenkin paperi-, selluloosa- teräs- ja rakennustarviketeollisuuksilla on vähentänyt eräiden teollisuusmineraalituotteiden kysyntää. Paperiteollisuuden kapasiteetin väheneminen (kuva 8) johti talkin ja paperipigmentti GCC:n alhaiseen kysyntään, samoin kuin paperipigmentti PCC:n valmistukseen käytettävän poltetun kalkin kysynnän vähenemiseen. Kapasiteetin vähenemiseen vaikuttivat pääasiassa tuotantorajoitukset, eivät niinkään yksiköiden sulkemiset, sillä ne keskittyivät pääosin sanomalehtipaperia tuottaviin yksiköihin, joissa pigmenttimineraalien käyttö on suhteellisen vähäistä. Terästeollisuuden kapasiteetin väheneminen vaikuttaa mm. poltetun kalkin ja palakvartsin tuotantomääriin. Rakennustarviketeollisuuden taantuma alentaa mm. kalkkikiven kysyntää sementin valmistukseen ja erilaisten rouheiden ja fillereiden kysyntää tasoitteiden valmistuksessa. Viljan korkea hinta vuonna 2008 lisäsi maanviljelijöiden kiinnostusta kalkitukseen, mikä lisäsi maanparannuskalkin myyntiä. Kuva 8. Paperin ja kartongin tuotanto Suomessa (lähde: Metsäteollisuus ry). 2.6 EU:n kriittiset teollisuusmineraalit EU on erittäin riippuvainen eräiden teollisuusmineraalien tuonnista. Osa näistä mineraaleista on luokiteltu ns. kriittisiksi eli häiriöt niiden saatavuudessa aiheuttavat vakavia ongelmia teollisuudelle. Teollisuusmineraaleista kriittisiksi luokitellaan Li-mineraalit, grafiitti, fosfaatti- ja REE mineraalit (IM, 2009). Huomattavan tuonnin varassa EU on edellä mainittujen lisäksi Timineraaleissa [KOM(2008) 699]. Kaikilla edellä mainituilla mineraaleilla on potentiaalia esiintyä Suomessa taloudellisesti hyödynnettävinä esiintyminä.
11 Sidosryhmäkysely YRITYSHAASTATTELUT 3.1 Teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviala Teollisuusmineraalialan yritykset joiden edustajaa haastateltiin, ovat louhineet teollisuusmineraaleja ja/tai teollisuuskiviä Suomessa jo useiden vuosien - vuosikymmenten ajan tai niiden hallussa on esiintymiä, joissa tuotanto on tarkoitus aloittaa lähivuosina. Haastatellut 11 yritystä olivat: Karl Forsström Ab, Nordkalk, Paroc Oy Ab, Mondo Minerals Oy, SP Minerals Oy Ab, Yara Suomi Oy, SMA Mineral Oy, Omya Oy, Endomines Oy, Keliber Oy ja Morenia. Haastatteluissa käytiin aluksi läpi viime vuosien tärkeimmät yritystä koskevat tapahtumat (omistajavaihdokset, uudet esiintymät jne.). Kysymykset, jotka haastatteluissa käsiteltiin olivat: Kysymys 1. Tekeekö yhtiönne malminetsintää ja/tai kaivostoimintaa Suomessa? Ellei, niin onko yhtiönne kuitenkin kiinnostunut Suomalaisen kaivannaisteollisuuden tuotteista tai mahdollisesti uusista Suomesta löydettävistä esiintymistä tai mineraaleista? Kysymys 2. Viime vuosina GTK on keskittynyt lähinnä niihin mineraaleihin, joita tuotetaan tai merkittävästi tuodaan Suomeen, kuten karbonaatit, talkki, wollastoniitti, litium-mineraalit, muut pegmatiittien harvinaiset mineraalit, ilmeniitti ja kaoliini. Mitä mieltä olette GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiasta (etsintämenetelmistä, tutkimisen asteesta)? Kysymys 3. Mitä teollisuusmineraaleja mielestänne pitäisi etsiä Suomesta? Mukaan lukien mineraalit, joita ei tällä hetkellä tuoteta, mutta joita saattaisi geologisin perustein tai muiden analogioiden mukaan esiintyä täällä taloudellisesti hyödynnettävinä esiintyminä (potentiaaliset uudet mineraalit, esiintymän kokovaatimukset, taloudelliset cut-off pitoisuudet, tutkimusalueet jne). Kysymys 4. Arvionne teollisuusmineraalien tulevaisuudentarpeista Suomessa? Kysymys 5. Oletteko olleet tyytyväisiä ja saamaanne palveluun GTK:ssa (tietokannat, mineraalitekniikka, mineraalilaboratorio ja muut asiantuntija tehtävät)? Kritiikkiä ja kehittämistarpeita (mitä palveluja toivotte GTK:n tarjoavan)? Mahdollinen halukkuus yhteistyöhön?
12 Sidosryhmäkysely Yhteenveto 1. Haastatelluista 11:sta yrityksestä kaksi ei tee malminetsintää ollenkaan. Kahdeksan tekee sitä rajoitetusti keskittyen olemassa olevien esiintymien jatkeiden tai muuten ennestään tunnettujen esiintymien selvittämiseen. Yksi tekee malminetsintää löytääkseen myös uusia esiintymiä. Kaikkien yhtiöiden malminetsintä, sekä kiinnostus uusista esiintymistä rajoittuu lähes poikkeuksetta yrityksen oman toimialueen mineraaleihin. 2. Kymmenen haastatelluista pitää GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiaa ja menetelmiä hyvänä/oikeina. Yksi ei ota kysymykseen kantaa. Haastateltavat toivovat, että GTK tekee teollisuusmineraalien etsintää myös tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä mainittiin, että rahoituksen saaminen alkuvaiheen tutkimuksiin on vaikeampaa kuin jo tiedossa olevan esiintymän kehittämiseen. Kolme haastatelluista toivoo, että tutkimukset vietäisiin nykyistä pidemmälle. Lisäksi mainitaan että mineralogiset selvitykset tulisi tehdä ja tutkimustulokset julkaista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 3. Kaikki yritykset ovat kiinnostuneet raaka-aineista, jotka palvelevat sen omaa toimialuetta. Erikseen mainittiin valkoiset kiteiset karbonaattikivet, wollastoniitti, maanparannuskalkki Keski- Suomen ja Hämeen alueella, kvartsi, anortosiitti vuorivillan- ja lasikuidun raaka-aineeksi, peridotiitti, kiille, pyrofylliitti, paisuvahilaiset savet, ultramafiitteihin ja karbonaattikiviin liittyvä talkki, kaikki korkean Li pitoisuuden mineraalit, harvinaiset maametallit, lantanidit, lannoitemineraalit, alhaisen Fe pitoisuuden spodumeeni ja petaliitti, korkean Mg dolomiitti, kaoliini, bentoniitti, granaatti- ja kromihiekka, zirkonium ja zirkoniumsilikaatit. Esiintymän koko ja vuotuiset louhintamäärät ovat mineraalikohtaisia. Yhteistä esiintymän kokovaatimukselle on, että tuotannolla tulisi olla jatkuvuutta vähintään 15 vuodeksi. Nordkalkin ja Omya Oy:n edustajat pitävät potentiaalisena mitä tahansa mineraalia, joka soveltuu raaka-aineeksi ja jota esiintyy riittävän suurina sekä puhtaina taloudellisesti kannattavina esiintyminä. 4. Teollisuusmineraaleilla tulee kaikkien haastateltavien mukaan olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin. Karbonaattikiviä ja niiden käyttöä pidetään strategisesti tärkeinä raaka-aineina Suomessa, johtuen niiden monipuolisista käyttösovelluksista esim. vesihuollossa ja terästeollisuudessa. Kalkin tarve tulee säilymään tulevaisuudessa edellisten lisäksi erityisesti sementti- ja paperiteollisuudessa. Käyttö savukaasujen puhdistamiseen tulee pienenemään, koska hiilivoimaloiden määrä vähenee. Talkin, apatiitin ja ilmeniitin käyttö nähdään tasaisena myös tulevaisuudessa. Litiumin ja vuorivillan raaka-aineiden käytön uskotaan kasvavan. Muovin täyteaineena mineraalien osuus tulee kasvamaan öljyn kallistumisen myötä. Tulevaisuudessa pitää mineraalien tuotannossa ottaa nykyistä enemmän huomioon ympäristöseikat, energian kulutus ja kuljetuskustannusten kohoaminen. Ympäristönäkökohdat tulevat jossain vaiheessa tulevaisuudessa ohjaamaan raaka-ainehuoltoa, kun pyritään luopumaan pitkistä kuljetuksista ja pienentää näin raaka-ainehuollon hiilidioksidikuormaa. Samoin kuljetuskustan-
13 Sidosryhmäkysely nusten jatkuva kohoaminen aiheuttaa, että laatuvaatimuksista täytyy tinkiä ja silloin lähialueen laadullisesti huonommatkin raaka-aineet voivat tulla kiinnostaviksi. Omavaraisuutta eri mineraalien osalta pidetään esim. kriisitilanteiden varalta tärkeänä, ja siksi omat mineraalireservit pitäisi kartoittaa. Tämä tulisi huomioida myös uudessa kaivoslaissa. 5. Kaikki haastatellut yritykset käyttävät ainakin jollain tasolla GTK:n tarjoamia palveluja (mm. mineraalianalyysit, tietokannat, mineraalitekniikan palvelut, mineralogian laboratorio, timanttikairaus, geologinen konsultointi, Lopen kairasydänarkiston palvelut ja yleinen informaatio). Poikkeuksetta kaikki ovat myös olleet saamaansa palveluun tyytyväisiä ja ilmaisivat halukkuutensa yhteistyöhön myös jatkossa. Kritiikkinä mainittiin, että tutkimustulosten saatavuus on välillä hankalaa (GTK ei informoi keskeneräisistä malmitutkimuksista), GTK:n toiminnasta informoiminen voisi olla parempaa, työn suorittaminen olisi voinut olla nopeampaa, Outokummun mineraalitekniikan palvelujen hinnat on liian korkeita ja kattavaa kallioperäkartoitustietoa ei ole saatavilla Suomesta kaikilta alueilta. Kehittämistarpeina ehdotettiin, että GTK:lla olisi näkyvämpi rooli ns. puolueettoman tiedon jakajana. Lisäksi ehdotettiin, että GTK toimisi eräänlaisena vastapainona ympäristöviranomaisten suuntaan, sekä valvoisi koko kaivannaisteollisuuden etua esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi toivottiin että GTK:n kautta saisi enemmän tietoa eri mineraalien käyttösovelluksista ja että GTK pitäisi mineraaleista yllä hintapörssiä. Osaamista esiintymän hyödyntämiseen vaikuttavien tekijöiden tuntemisesta louhinnasta rikastukseen ja tuotteeseen asti korostettiin. GTK:n toivottiin lisää QP henkilöitä ja yhtenä palveluna toivottiin tarjottavan apua esim. feasibility studyn ja bankable studyn tekemisessä. Asiakkaan tarpeiden tiedostamiseen toivottiin satsattavan. Lisäksi toivottiin GTK:ssa järjestettävän informaatiopäivän kerran vuodessa, jossa tiedotettaisiin yleisesti GTK:n ajankohtaisesta toiminnasta. 3.2 Malmiyhtiöt Teollisuusmineraaleja tuotavien yhtiöiden lisäksi kysyttiin yhdeksältä malmiyhtiöltä puhelimitse tai sähköpostilla heidän teollisuusmineraalitarvetta tuotantoprosessissa tai arviota siitä kun tuotanto käynnistyy. Kahdeksan yhtiötä, jotka vastasivat kyselyyn olivat: Endomines Oy, Finn Nickel Oy, Gold Fields Arctic Platinum Oy, Kevitsa Mining, Nordic Mines AB, Polar Mining Oy, Talvivaara Oy ja Vulcan Resources Limited Yhteenveto Malmiyhtiöiden teollisuusmineraalitarve rajoittuu lähes yksinomaan kalkkikiveen ja sen käyttöön esim. ph:n säätelijänä prosessin eri vaiheissa. Vastanneiden kahdeksan yhtiön yhteenlaskettu vuotuinen tarve kalkkikivelle tuotannon ollessa käynnissä on n t/vuosi. Tästä Talvivaaran osuus on ylivoimaisesti suurin.
14 Sidosryhmäkysely JOHTOPÄÄTÖKSET Teollisuusmineraali- ja teollisuuskivimalmien louhintamäärät ovat kasvaneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yritysten oma malminetsintä kohdistuu niiden oman toimialueen mineraaleihin ja rajoittuu useimmiten olemassa olevien esiintymien jatkeiden tai muuten ennestään tunnettujen esiintymien selvittämiseen. Osa yrityksistä ei tee malminetsintää lainkaan. GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiaa ja menetelmiä pidetään Suomessa toimivissa alan yrityksissä hyvinä. Haastateltavat toivovat, että GTK satsaa teollisuusmineraalien etsintään myös tulevaisuudessa. Kaikki yritykset ovat erityisesti kiinnostuneet raaka-aineista, jotka palvelevat sen omaa toimialuetta. Teollisuusmineraaleilla tulee kaikkien haastateltavien mukaan olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin niin Suomessa kuin koko EU:n alueella. Karbonaattikiviä ja niiden käyttöä pidetään strategisesti tärkeinä raaka-aineina Suomessa, johtuen niiden monipuolisista käyttösovelluksista. Talkin, apatiitin ja ilmeniitin käyttö nähdään tasaisena myös jatkossa. Litiumin ja vuorivillan raaka-aineiden käytön uskotaan kasvavan. Tulevaisuudessa pitää mineraalien tuotannossa ottaa nykyistä enemmän huomioon ympäristöseikat, energian kulutus ja kuljetuskustannusten kohoaminen. Omavaraisuutta eri mineraalien osalta pidetään tärkeänä, ja siksi omat mineraalireservit pitäisi kartoittaa. EU on erittäin riippuvainen eräiden teollisuusmineraalien tuonnista. Osa näistä mineraaleista on luokiteltu ns. kriittisiksi eli häiriöt niiden saatavuudessa aiheuttavat vakavia ongelmia teollisuudelle. Teollisuusmineraaleista kriittisiksi luokitellaan Li-mineraalit, grafiitti, fosfaatti- ja REE mineraalit. Huomattavan tuonnin varassa EU on edellä mainittujen lisäksi Ti-mineraaleissa. Kaikilla edellä mainituilla mineraaleilla on potentiaalia esiintyä Suomessa taloudellisesti hyödynnettävinä esiintyminä. KIRJALLISUUSLUETTELO Euroopan yhteisöjen komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Raaka-aineita koskeva aloite-työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen. KOM(2008) 699 lopullinen. European rock and role Industrial Minerals, February. p Lehtinen. M Industrial Minerals and Rocks. Kemia-Kemi, Vol. 35 (2008) 5. s Laurén. L Industrial Minerals Upward Trend Continues. Kemia-Kemi, Vol. 31 (2004) 6. s
15 Sidosryhmäkysely Laurén. L Solid Performance by Industrial Minerals. Kemia-Kemi, Vol. 28 (2001) 6. s Laurén. L Stable Year for Industrial Minerals. Kemia-Kemi, Vol. 27 (2000) 6. s
ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotMartti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)
Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
LisätiedotMerkittavimmat mineraalit niiden tuotannon arvon rnukaan ovat olleet talkki, apatiitti, wollastoniitti, kvartsi, maasalpa, asbesti, teollisuuskivet.
Puustinen, K. 1996. Suomen teollisuusmineraalikaivokset vuosina 1737-1995. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti MlO.l/-96/2. 52 sivua, 2 kuvaa ja 4 taulukkoa. Suomessa on vuoteen 1995 mennessa toiminut
LisätiedotKriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus
Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical
LisätiedotSUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari
SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus
LisätiedotMitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit
Mitä ei voi kasva-aa, täytyy kaivaa! Kaivosalan investoinnit ESTIMATED FUTURE INVESTMENTS IN FINLAND (est. 2011) 2 KAIVOSINVESTOINNIT 2003-2013 Viime vuosina investoinnit yli 2,0 miljardia mm Talvivaara
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik
Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16
Lisätiedotstrategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström
EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotKaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä
Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita
LisätiedotElämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari
Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI
LisätiedotToimialapalvelu Näkemyksestä menestystä
Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu http://tem.fi/en/mee-business-sector-services TEM Toimialapalvelu Katsaus kaivosalan näkymiin Suomessa Heino Vasara toimialapäällikkö
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
LisätiedotKaivostoiminnan näkymät
Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen
LisätiedotKaivosalan tilannekatsaus
Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotPohjois-Savon malmipotentiaalista
Pohjois-Savon malmipotentiaalista ja sen sivusta Perttu Mikkola perttu.mikkola@gtk.fi Geologi / Projektipäällikkö Malmit ja teollisuusmineraalit yksikkö / Kuopio Esityksen sisältö GTK lyhyesti Malmipotentiaali
LisätiedotSerpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia
ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotLitium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 17.12.2015 103/2015 Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotSuomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013
Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKaivannaisteollisuuden toimialakatsaus
Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotKaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät
Kaivos - perusta elämälle Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotKaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU
Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotKaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma
Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko
LisätiedotKaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö
Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi
Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset
LisätiedotLämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa
Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön
LisätiedotSUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle
SUOMEN MINERAALISET AJURIT Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle Riikka Virtanen Helsinki 2015 TIIVISTELMÄ Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä ja tarve on lisääntynyt väestönkasvun, kaupungistumisen
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ
Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotVerkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin
Verkkokyselyn tulokset Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla Jussi Kleemola, Senior Advisor HMV PublicPartner Oy 1 Verkkokyselyn 1 osa-alueet 1. Viennin edistäminen
LisätiedotMineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys
J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotSelostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina suoritetuista tutkimuksista.
Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1) vuosina 2009-2014 suoritetuista tutkimuksista. Pasi Talvitie 01.06.2014 Selostus valtausalueella Kinnulansuo (kaivosrekisterinumero 8613/1)
LisätiedotATUN MONIMETALLIESIINTY~ Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan
0 outokumpu mining ANNMINES ATUN MONIMETALLIESIINTY~ Yleista Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan mm. Orijarven, Aijalan ja Metsamontun
LisätiedotSuhangon kaivoshanke. Gold Fields Arctic Platinum Oy Ranua
Gold Fields Arctic Platinum Oy 22.5.2013 Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy (GFAP) Toiminnanharjoittaja Helsinkiin rekisteröity yhtiö; toimisto Rovaniemellä osoitteessa Ahjotie 7. GFAP:n omistaa täysin
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 210 2014 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2012 Pokki,
LisätiedotPaperikiista heikensi toista vuosineljännestä
Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5
LisätiedotKalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.
GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:
LisätiedotNordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä
Lehdistötiedote Nordkalkilla hyvä alkuvuosi, mutta kysyntä laski viimeisellä vuosineljänneksellä Tilinpäätöstiedote 2008 13.2.2009 liikevaihto kasvoi 344,9 (2007:334,4) miljoonaan euroon (+3 %) voitto
LisätiedotLapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi
Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro
LisätiedotKARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki
Etelä-Suomen yksikkö 81/2012 SIUNTIO Vejans KARBONAATTIKIVITUTKIMUKSIA SIUNTION VEJANSISSA VUONNA 2001 Hannu Seppänen, Pekka Karimerto & Jukka Kaunismäki GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Hannu
LisätiedotSotkamo Silver ja hopeakaivoshanke. Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy
Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Timo Lindborg, Toimitusjohtaja, Sotkamo Silver Oy ARVON LUONTI Timo Lindborg METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu
LisätiedotKALKKIA MAAN STABILOINTIIN
KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotKaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014
Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet
LisätiedotTeollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2003-2007
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö M10.4/2007/72 18.12.2007 Espoo Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2003-2007 Timo Ahtola, Olli Sarapää, Mauri Niemelä, Tapio Kuivasaari, Risto Vartiainen,
LisätiedotKaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani
Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotMateriaalivirta näkyy
I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä
LisätiedotMetallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus
Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotItä-Suomen yksikkö K/781/41/ Kuopio. Kalliokiviaineskohteiden inventointi. Pohjois-Karjala. Reino Kesola. Tilaaja:
2 Itä-Suomen yksikkö K/781/41/2006 29.12.2006 Kuopio Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala Reino Kesola Tilaaja: 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Reino Kesola KUVAILULEHTI Päivämäärä /
LisätiedotSotkamo Silver ja pörssi
Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa
LisätiedotKaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto
Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are
LisätiedotKaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu
Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901
LisätiedotKaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?
Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals
LisätiedotKaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä
Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju
LisätiedotLowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot
LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot
LisätiedotTutkimusraportti 176 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 176 2008 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007 Geological resources in Finland, production data and annual report 2007 Vuori, S., Tuusjärvi,
LisätiedotKestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi
Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi
Lisätiedot2013-06-12. www.bam54.se 2007
www.bam54.se 2007 Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen, 12. 13.6.2013 Vuokatti Kajaani Paltamo Kaivannaisjätteiden karakterisoinnista tuoteryhmäksi
Lisätiedotkaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä
GTK Viljami Hyppönen Orijärven kaivos nykyisessä asussaan, Kisko. Orijärvi mine in Kisko. Suomen suurimmat kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä ollut toiminnassa ainakin tuhat kaivosta. Näistä
LisätiedotTutkimusraportti 188 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 188 2010 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2009 Tuusjärvi,
LisätiedotMineraalitäyteaineet komposiiteissa
Mineraalitäyteaineet komposiiteissa Nordkalk Oy Ab Anssi Koikkalainen Nordkalk Oy Ab Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivituotteiden valmistaja Euroopan ainoa wollastoniitin tuottaja Henkilöstö:
LisätiedotNäkemyksestä menestystä
Näkemyksestä menestystä Kaivosteollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotKALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN
KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki
LisätiedotTutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 203 2013 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kananoja,
LisätiedotAnglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.
Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, 24.2.2010 Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin
LisätiedotSotkamo Silver ja hopeakaivoshanke
Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu
LisätiedotKaivosteollisuuden viestit Kaivosteollisuus
Kaivosteollisuuden viestit 5.11.2018 Kaivosteollisuus 2 Ennen kaikkea kaivos Yleistä Kaivosteollisuus ry:stä Elinkeinopoliittinen edunvalvonta TKI toiminta Jäsenyhtiöille tietoa & koulutusta & turvallisuutta
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotNäkemyksestä menestystä
Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotTutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 197 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Kananoja,
LisätiedotGeologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012
LisätiedotKuulumisia litium - provinssista. Kittilä 6.6.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy
Kuulumisia litium - provinssista Kittilä 6.6.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therefore, this document is incomplete
LisätiedotResurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013
Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma
KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja 29.-30.1.2013 Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen Kaivostoiminnan kansainvälisyys ja kotimaisen tuotannon
LisätiedotEri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella
Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella Uusiomateriaalit hyötykäyttöön Savo-Karjalan Uuma-hankkeen seminaari 29.1.2013 Timo Pekkala, research metallurgist, PMO
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle
Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola Kaivos - perusta elämälle Aiheita tässä esityksessä Kaivostoiminnan merkitys yhteiskunnalle Kaivannaisteollisuus
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama
Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna
LisätiedotMittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys
Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie
Lisätiedot