SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle"

Transkriptio

1 SUOMEN MINERAALISET AJURIT Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle Riikka Virtanen Helsinki 2015

2

3 TIIVISTELMÄ Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä ja tarve on lisääntynyt väestönkasvun, kaupungistumisen ja kehittyvien maiden talouskasvun sekä elintason nousun seurauksena. Mineraaliset raaka-aineet ovat jakautuneet maantieteellisesti epätasaisesti. Niiden saatavuuteen voi liittyä riskejä ja epävarmuuksia, jotka johtuvat mm. lisääntyneestä kysynnästä ja tuotannon riittämättömyydestä. Tämän takia on tärkeää selvittää, mitkä mineraaliset raaka-aineet ovat tärkeitä Suomen teollisuuden raakaainetarpeen ja viennin näkökulmasta. Tässä selvitystyössä tutkitaan teollisuuden raaka-ainetarvetta ja mineraalisten raaka-aineiden ja niistä valmistettujen tuotteiden ulkomaankauppaa tarkastelemalla mm. Tilastokeskuksen ja Tullin tilastoja. Selvitystyössä tarkastellaan myös mineraalisten raaka-aineiden tuotantoa Suomessa ja niiden tuontia ulkomailta. Lisäksi verrataan Suomessa tuotettavia mineraalisia raaka-aineita EU:n kriittisten raakaaineiden listaan. Suurimmat mineraalisia raaka-aineita hyödyntävät teollisuudenalat Suomessa ovat metalliteollisuus (erityisesti metallinjalostus) ja kemianteollisuus. Suomen metallinjalostus on riippuvainen ulkomailta tuoduista metallimalmeista ja -rikasteista, kuten raudasta, nikkelistä, kuparista ja sinkistä. Rauta ja teräs, sekä niistä valmistetut tavarat ovat tärkeitä vientituotteita. Lisäksi viedään paljon nikkeliä, kuparia ja sinkkiä sekä niistä valmistettuja tavaroita. Metallien ja niistä valmistettujen tuotteiden viennin arvo vuonna 2014 oli yli 7 miljardia euroa. Metalleja viedään ulkomaille myös osana esim. kone- ja sähköteollisuuden tuotteita. Teollisuusmineraaleja ja -kiviä käytetään monipuolisesti erilaisissa tuotteissa, esim. paperi- ja selluteollisuudessa, lannoiteteollisuudessa sekä lasi- ja keramiikkateollisuudessa. Suomessa tuotetaan paljon mm. apatiittia ja rikkirikastetta, jotka ovat tärkeitä lannoiteteollisuuden raaka-aineita. Lisäksi tuotetaan paljon talkkia ja kalkkikiveä. Teollisuusmineraalien ja -kivien käyttöä teollisuuden raakaaineina on hankala tutkia, koska niiden osuutta eri tuotteissa on vaikeaa arvioida. Suomessa tuotetaan myös jalometalleja sekä high-tech-metalleja, mm. kultaa, hopeaa, kobolttia, platinaa ja palladiumia. Kullan viennin arvo vuonna 2014 oli noin 300 milj. euroa. Suomessa tuotettavista mineraalisista raaka-aineista kromi, koboltti, platina, palladium ja apatiitti ovat EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla. Asiasanat: raaka-ainetarve, vientituotteet, metalliteollisuus, kemianteollisuus, ulkomaankauppa

4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Selvityksen tavoitteet ja aikaisemmat tutkimukset aiheesta Rajaus ja menetelmät MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN KYSYNTÄ JA SAATAVUUS Mineraalisten raaka-aineiden kauppa Raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät riskit ja epäkohdat Kriittiset raaka-aineet Kaivostoiminta Suomessa Kaivosten ja raaka-aineiden logistiikka MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO SUOMESSA Metallimalmit Metallimalmien ja -rikasteiden tuotanto Suomessa Teollisuusmineraalit ja teollisuuskivet Teollisuusmineraalien ja -kivien louhinta Suomessa Kriittisten raaka-aineiden esiintyminen ja tuotanto Suomessa TEOLLISUUDEN MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN TARVE Metalliteollisuus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kemianteollisuus ja metsäteollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Mineraalisten raaka-aineiden käyttö teollisuudessa Metallien käyttö teollisuudessa Teollisuusmineraalien ja -kivien käyttö teollisuudessa Suomalaisen teollisuuden tulevaisuudennäkymät MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN JA NIISTÄ VALMISTETTUJEN TUOTTEIDEN ULKOMAANKAUPPA Metallimalmien ja -rikasteiden vienti ja tuonti Metallimalmien ja -rikasteiden vienti Metallimalmien ja -rikasteiden tuonti Metallimalmien ja -rikasteiden tuojamaat Metallimalmien ja -rikasteiden tuojamaiden tarkastelu Metallien ja metallisten tuotteiden vienti Jalometallien vienti ja tuonti... 47

6 5.4. Teollisuusmineraalien ja -kivien sekä niistä valmistettujen tuotteiden vienti ja tuonti ANALYYSI Metallien tarkastelu Metallien tuotanto Suomessa, tuonti ulkomailta ja saatavuus Metallien tarkastelu teollisuuden raaka-ainetarpeen, viennin ja saatavuuden näkökulmasta Jalometallien ja high-tech-metallien tarkastelu Jalometallien ja high-tech-metallien tuotanto Suomessa, tuonti ulkomailta ja saatavuus Jalometallien ja high-tech-metallien tarkastelu viennin ja saatavuuden näkökulmasta Teollisuusmineraalien ja -kivien sekä rikin tarkastelu Teollisuusmineraalien ja -kivien sekä rikin tuotanto Suomessa, tuonti ulkomailta ja saatavuus Teollisuusmineraalien ja -kivien sekä rikin tarkastelu teollisuuden raaka-ainetarpeen, viennin ja saatavuuden näkökulmasta SUOMEN MINERAALISET AJURIT Metallit, jalometallit ja high-tech-metallit ajuriraaka-aineina Teollisuusmineraalit ja -kivet ajuriraaka-aineina Suomen mineraaliset ajurit LÄHTEET LIITTEET... 74

7 1 1. JOHDANTO Mineraalisia raaka-aineita käytetään laajasti erilaisissa tuotteissa jotka kuuluvat arkipäiväiseen elämäämme. Ne ovat myös välttämättömiä modernin yhteiskunnan ylläpitämiseksi, esimerkiksi rakennusten sekä tie- ja rautatieverkoston rakennusmateriaaleina. Mineraalisten raaka-aineiden jatkuva saatavuus on tärkeää talouskasvun, kehityksen ja nykyisenlaisen elämäntavan ylläpitämiseksi. Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä on kasvanut ja monipuolistunut globaalin väestönkasvun, elintason nousun sekä kaupungistumisen myötä. (Uusisuo 2012) Mineraalisten raaka-aineiden lisääntyneen kysynnän ja heilahtelevan hinnan takia, niiden saatavuuteen voi liittyä riskejä ja epävarmuuksia. Mineraalivarat ovat myös jakautuneet maantieteellisesti epätasaisesti. Lisäksi mineraalien tuotantoon voi liittyä kehittyvissä ja poliittisesti epävakaissa maissa mm. ihmisoikeusloukkauksia. (Euroopan Komissio 2014a, 2014b) 1.1. Selvityksen tavoitteet ja aikaisemmat tutkimukset aiheesta Selvitystyön tavoite on kartoittaa mitkä mineraaliset raaka-aineet ovat tärkeitä Suomelle, erityisesti teollisuuden raaka-ainetarpeen ja viennin näkökulmasta. Aihepiiriä koskevat aikaisemmin tehdyt selvitykset ovat tutkineet mm. Suomen kaivosteollisuuden merkitystä toimialana (esimerkiksi Hernesniemi ym. 2011, Kokko 2014, Uusisuo 2012), mutta näissä selvityksissä ei ole tutkittu yksittäisten raaka-aineiden merkitystä Suomelle. Yksittäisten raaka-aineiden tuotantoa ja esiintymistä on tutkittu mm. vertaamalla Suomen tilannetta Euroopan komission julkaiseman kriittisten raaka-aineiden listan raaka-aineisiin (esimerkiksi Kihlman ym. 2014), mutta näissä selvityksissä tarkastelun ulkopuolelle on jäänyt paljon sellaisia raaka-aineita, jotka eivät ole Euroopan komission kriittisten raaka-aineiden listalla ja joita teollisuus käyttää tuotteissaan Rajaus ja menetelmät Suomelle tärkeitä mineraalisia raaka-aineita, eli ns. mineraalisia ajureita, on tässä selvitystyössä tarkasteltu kotimaisen teollisuuden raaka-ainetarpeen ja ulkomaankaupan näkökulmasta. Lisäksi

8 2 tarkastelussa on otettu huomioon Euroopan komission vuonna 2014 julkaisema kriittisten raakaaineiden lista. Mineraaliset ajurit ovat sellaisia mineraalisia raaka-aineita, jotka ovat tärkeitä kotimaiselle teollisuudelle ja joilla on myös merkitystä vientituotteina. Mineraalisten ajurien määrittämiseksi selvitetään mikä on teollisuuden mineraalisten raaka-aineiden tarve, ja kuinka paljon mineraalisia raaka-aineita menee ulkomaanvientiin malmeina, rikasteina, metalleina ja tuotteina jotka sisältävät mineraalisia raaka-aineita. Kuviossa 1 on esitetty mineraalisten ajureiden määrittäminen. Kuvio 1. Suomen mineraalisten ajureiden määrittäminen Ensin tarkastellaan mitä metalleja ja teollisuusmineraaleja tuotetaan Suomessa tai tuodaan ulkomailta, ja kuinka paljon (määrällisesti ja arvollisesti). Ulkomailta tuotujen mineraalisten raakaaineiden saatavuuteen liittyviä riskejä ja epävarmuuksia selvitetään tarkastelemalla suurimpien tuojamaiden toimitusvarmuutta sellaisten indikaattorien avulla, jotka mittaavat mm. poliittista vakautta, korruption astetta ja hallinnon tehokkuutta. Teollisuuden raaka-ainetarpeen selvittämiseksi tutkitaan, mitkä teollisuuden alat käyttävät mineraalisia raaka-aineita ja kuinka suuri niiden tuotantovolyymi tai tuotannon arvo on. Tätä selvitetään mm. Tilastokeskuksen ja Tullin tilastojen avulla. Ulkomaanviennin osalta tarkastellaan metallien ja niistä valmistettujen tavaroiden vientiä, sekä mineraalisia raaka-aineita sisältävien valmisteiden ja tuotteiden vientiä. Lisäksi tutkitaan malmien ja rikasteiden vientiä. Selvitystyö kartoittaa mineraalisten raaka-aineiden sekä niistä valmistettujen tuotteiden tämän hetkisen tilanteen teollisuuden raaka-aineina ja vientituotteina. Tutkimusalueesta on rajattu pois tarkastelu mahdollisesta teollisuuden raaka-ainetarpeen ja ulkomaanviennin muuttumisesta. Lisäksi

9 3 selvitystyössä ei ole tarkasteltu Suomessa tuotettujen mineraalisten raaka-aineiden tuotannon jatkumiseen liittyviä mahdollisia riskejä ja epävarmuuksia. Aihetta on tutkittu tutustumalla aikaisempiin julkaisuihin jotka käsittelevät aihepiiriä, esimerkkeinä geologian tutkimuskeskuksen (GTK), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), ETLA:n (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) ja Euroopan Komission julkaisemat raportit ja selvitykset. Lisäksi selvitystyön kannalta merkittäviksi tietolähteiksi osoittautuivat Tullin ulkomaankauppatilasto ULJAS, Tilastokeskuksen teollisuustilastot ja Tukesin vuoriteollisuustilastot (liite 1, s. 74). Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on rahoittanut tätä selvitystyötä. 2. MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN KYSYNTÄ JA SAATAVUUS Kokon (2014) mukaan raaka-aineiden, kuten metallien ja teollisuusmineraalien, kysyntä kasvaa väestönkasvun, kaupungistumisen ja kehittyvien maiden yleisen talouskasvun seurauksena. Nikinmaa (2014) jatkaa, että monet tekijät lisäävät kaivosteollisuuden tuottamien raaka-aineiden kysyntää. Kehittyvissä maissa lisääntyvä kaupungistuminen ja rakennusten sekä infrastruktuurin rakentaminen, lisäävät raaka-aineiden kysyntää. Kehittyneemmissä maissa elintason nousu lisää elintarvikkeiden määrän, laadun ja monipuolisemman tarjonnan kysyntää. Tämä johtaa maataloustuotannon tehostamiseen, esimerkiksi lannoitteiden ja laitteiden avulla. Metallien kysyntä tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa maailman väkiluvun kasvaessa. Uusisuon (2012) mukaan kehittyvien maiden nykyinen metallien kulutustaso on vain murto-osa länsimaiden kulutuksesta. On todettu, että metallien kulutus seuraa elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Kun otetaan huomioon kehittyvien maiden suuri väestömäärä ja nykyinen alhainen kulutustaso, voidaan olettaa että metallien kulutus tulee kasvamaan kehitysmaiden elintason kasvun myötä Mineraalisten raaka-aineiden kauppa Hernesniemen ym. (2011) mukaan raaka-ainemarkkinoiden hintatason arvioidaan nousseen pysyvästi maailmantalouden rakennemuutoksen takia, joka johtuu muun muassa Kiinan raaka-aineintensiivisen tuotannon rajusta kasvusta. Kiina teollistuu ja kasvaa niin nopeaa vauhtia, että maan oma raaka-

10 4 ainetuotanto ei riitä vastaamaan kysyntään. Kiinasta on näin ollen tullut myös merkittävä raakaaineiden tuojamaa. Kiinan raaka-ainekysyntä ja sen muutokset ohjaavat raaka-aineiden hintojen muutosta. Hernesniemi ym. (2011) pohtii, että myös raaka-ainemarkkinoilla tapahtunut sijoitustoiminnan ja sijoitusten kasvu, on voinut lisätä hintojen nousua ja vaihtelua. Uusisuon (2012) mukaan raakaainekauppaa käydään osittain raaka-ainepörsseissä, kuten London Metals Exchangessa (LME). Kaivosten tuottamista raaka-aineista solmitaan usein pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Kokko (2014) muistuttaa, että kasvavan kysynnän ennusteesta huolimatta, kaivosala voi ajoittain kokea notkahduksia. Markkinoiden kehitystä voi hidastaa esimerkiksi heikko taloustilanne. Hernesniemen ym. (2011) mukaan raaka-aineiden hinnat nousivat tasaisesti vuodesta 2001 alkaen, saavuttaen vuonna 2008 poikkeuksellisen hintatason. Vuoden 2008 loppupuoliskolla hinnat kääntyivät laskuun finanssi- ja talouskriisin myötä. Kriisin vaikutus näkyi maltillisimmin rautamalmin ja romun hinnoissa ja muutkin raaka-aineet pysyivät hintojen laskusta huolimatta verraten kalliina. Raaka-aineiden hinnat kääntyivät myös nopeasti nousuun kriisin pahimman vaiheen ollessa ohi. Vuonna 2014 mineraalisten raaka-aineiden hinta on keskimäärin hieman laskenut (kuviot 2 ja 3). HWWI-indeksin (Hamburg Institute of International Economics) mukaan raudan ja värimetallien (alumiini, kupari, lyijy, nikkeli, tina ja sinkki) hintoihin ennustetaan maltillista kasvua vuoden 2015 aikana (kuvio 2). Kuvio 2. Rautamalmin ja teräksen sekä värimetallien (Al, Cu, Pb, Ni, Sn, Zn) hintakehitys ja ennuste vuosina HWWI-indeksillä mitattuna. (Burattoni ja Suni 2014). Kuvion tekstit suomennettu.

11 5 Burattonin ja Sunin (2014) mukaan teräksen huomattava ylituotanto vaikuttaa voimakkaasti markkinoiden kehitykseen. Kokon (2014) mukaan rautamalmin hinta on laskenut, koska sen kysyntä Kiinassa on vähentynyt. Lisäksi rautamalmista on ylitarjontaa joka myös laskee sen hintaa. Kuvio 3. Kuparin, sinkin, alumiinin, nikkelin, lyijyn ja tinan hintakehitys (USD/tonni) vuosina Hinta käteisostajan sopimuksella. (London Metal Exchange 2015). Kuvion tekstit suomennettu. Burattonin ja Sunin (2014) mukaan kuparin hintaa pidetään hyvänä indikaattorina maailman taloudentilasta, koska kuparia käytetään hyvin laajasti erilaisissa tuotteissa. Vuonna 2013 Kiina käytti lähes puolet maailman tuotetusta kuparista. Kuparin kysynnän odotetaan kasvavan hieman, mutta kuparin hinta pysynee tasaisena.

12 6 Uusisuon (2012) mukaan mineraalisten raaka-aineiden ja metallien lisääntyvä kysyntä ja viimeaikainen hintojen nousu on johtanut siihen, että monet raaka-aineiden tuottajamaat rajoittavat vientiä oman kulutuksensa turvaamiseksi. Kokon (2014) mukaan maailman mineraalisten raakaaineiden tuotanto jakautuu maantieteellisesti epätasaisesti. Metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Uusisuo (2012) jatkaa, että myös esimerkiksi monet suuret kriittisten raaka-aineiden tuottajamaat, kuten Kiina, Intia, Venäjä ja Brasilia ovat asettaneet rajoituksia raaka-aineiden käytölle ja kaupalle. Tämä aiheuttaa raaka-ainemarkkinoille häiriöitä. TEM:n (2014a) mukaan esimerkiksi nikkelin hinta on noussut Indonesian asettaman raakamalmin vientikiellon takia. Indonesia on maailman suurimpia nikkelin vientimaita. Burattoni ja Suni (2014) kertovat, että myös tinan markkinoihin on vaikuttanut Jakartan asettamat vientirajoitteet. Tinan vientirajoitteilla ei ole ollut kuitenkaan niin suurta vaikutusta hintoihin kuin nikkelillä Raaka-aineiden saatavuuteen liittyvät riskit ja epäkohdat Mineraalisten raaka-aineiden saatavuuteen voi liittyä monenlaisia riskejä, epävarmuuksia ja epäkohtia. Esimerkiksi raaka-aine-esiintymien jakautuminen maantieteellisesti epätasaisesti (Kokko 2014), hintojen ja kysynnän heilahtelut (Hernesniemi ym. 2011) sekä vientirajoitteet (Uusisuo 2012) aiheuttavat raaka-aineiden saatavuuteen epävarmuutta. Euroopan Komission (2014b) mukaan konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta louhitaan mineraaleja, joilla voidaan rahoittaa konfliktia. Konfliktialueiksi ja korkean riskin alueiksi sanotaan sellaisia alueita --joilla on käynnissä aseellinen konflikti tai jotka ovat epävakaassa konfliktin jälkeisessä tilanteessa ja joiden hallinto ja turvallisuus ovat heikolla pohjalla tai puuttuvat kokonaan, kuten toimintakyvyttömät valtiot, ja joilla kansainvälistä lakia rikotaan laajasti ja järjestelmällisesti, mukaan luettuna ihmisoikeusrikkomukset. Konfliktialueita on esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ja sen naapurimaissa Keski-Afrikassa, sekä Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Euroopan Komission (2014b) mukaan konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla tuotettuja mineraaleja ja metalleja sanotaan konfliktimineraaleiksi. Konfliktimineraaleja ovat mm. kassiteriitti josta saadaan tinaa, kolumbiitti-tantaliitti eli koltaani josta saadaan tantaalia, volframiitti josta saadaan volframia ja kulta. Euroopan Komission (2014c) mukaan näitä raaka-aineita käytetään

13 7 esimerkiksi auto-, elektroniikka-, avaruus-, pakkaus-, rakennus-, valaistus-, kone-, työkalu- ja korualalla. Volframi on myös EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla. OECD:n (2013) mukaan konfliktimineraalien hyödyntäminen voi aiheuttaa esimerkiksi ihmisoikeuksien loukkauksia kuten pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä, kiduttamista, seksuaalista väkivaltaa, sekä laitonta veronkeruuta ja rahankiristystä välittäjille tai laittomille aseistetuille joukoille. Euroopan Komission (2014c) mukaan hankkimalla raaka-aineita konfliktialueilta, voidaan ylläpitää ja jopa pahentaa väkivaltaisia konflikteja. Euroopan Komission (2014b) mukaan mineraalien vastuullista hankintaa ja läpinäkyvyyttä pyritään edistämään kansainvälisillä toimenpiteillä. Tähän kannustavat myös esimerkiksi OECD:n (2013) Due Diligence -ohjeet, jotka on laadittu mineraalikauppaa käyville yrityksille ja helpottamaan vastuullista kaupankäyntiä korkean riskin alueilla ja konfliktialueilla. On huomattava, että toimenpiteillä ei ole tarkoitus estää konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla tapahtuvaa laillista kaivostoimintaa. Kihlmanin ym. (2014) mukaan Suomesta tunnetaan neljä esiintymää joissa on tantaalia. Kokkolassa sijaitsevassa esiintymässä tantaali esiintyy litiumpegmatiitti-isäntäkivessä. Kaivos ei ole vielä aloittanut toimintaansa. Suomessa on tavattu myös volframia neljästä eri esiintymästä, joista yhdestä on louhittu kulta-hopea-kupari-volframimalmia vuosina Muut volframiesiintymät on todettu vaatimattomiksi eikä niissä ole ollut tuotantoa. Suomessa louhitaan kultaa usealta eri kaivokselta Kriittiset raaka-aineet Mineraalisten raaka-aineiden lisääntyneen kysynnän ja tarpeen, sekä niiden saatavuuteen liittyvien riskien ja epävarmuuksien takia, on tehty useita selvityksiä joissa on tutkittu mineraalisten raakaaineiden taloudellista merkitystä ja saatavuutta. Tässä selvitystyössä tarkastellaan Euroopan komission kriittisten raaka-aineiden selvitystä, ja sen yhteydessä julkaistua kriittisten raaka-aineiden listaa mineraalisten raaka-aineiden osalta. Raaka-aineiden keskeytyksettömän ja luotettavan saatavuuden turvaaminen herätti keskustelua Euroopan komissiossa vuonna Tämän seurauksena tehtiin aloite, jonka tavoitteena oli tehdä kattava tutkimus siitä mitkä raaka-aineet ovat kriittisiä EU:n taloudelle (Raw Materials Initiative). Raaka-aineiden kriittisyyttä tutkittiin sekä niiden taloudellisen merkityksen perusteella, että raaka-

14 8 aineiden saatavuuteen liittyvien riskien mukaan. Euroopan komissio julkaisi vuonna 2010 ensimmäisen kriittisten raaka-aineiden raportin. Osana raporttia julkaistiin kriittisten raaka-aineiden lista, joka koostui yhteensä neljästätoista eri raaka-aineesta: antimoni, beryllium, fluorisälpä, gallium, germanium, grafiitti, harvinaiset maametallit (REE), indium, koboltti, magnesium, niobium, PGM (Platinum-Group Metals, platinaryhmän metallit), tantaali ja volframi. (Euroopan komissio 2014a) Euroopan komissio päivitti kriittisten raaka-aineiden raportin ja raaka-ainelistan vuonna Päivitetyssä kriittisten raaka-aineiden listassa on kaksikymmentä alkuainetta, alkuaineryhmää ja yhdistettä (taulukko 1). Vuoden 2010 raporttiin verrattuna listalle on lisätty kuusi uutta raaka-ainetta: boraatti, kromi, kivihiili, magnesiitti, fosfaatti ja metallinen pii. Vuoden 2010 raporttiin verrattuna kriittisten raaka-aineiden listalta on poistettu tantaali. Lisäksi harvinaiset maametallit (Rare Earth Elements eli REE) on eroteltu uudessa raportissa kevyisiin maametalleihin LREE (Light Rare Elements) ja raskaisiin maametalleihin HREE (Heavy Rare Elements). (Euroopan komissio 2014a) Taulukko 1. Lista Euroopan komission määrittämistä kriittisistä raaka-aineista. (Euroopan komissio 2014a) Kriittisten raaka-aineiden tarkastelussa on otettu huomioon raaka-aineen taloudellinen merkitys ja saatavuuteen liittyvät riskit. Kuviossa 4 on esitettynä tutkittujen raaka-aineiden sijoittuminen saatavuusriskin ja taloudellisen merkityksen perusteella. Euroopan komission määrittelemät kriittiset raaka-aineet ovat merkityn alueen sisäpuolella.

15 9 Kuvio 4. Kriittisten raaka-aineiden sijoittuminen saatavuusriskin ja taloudellisen merkityksen perusteella. (Euroopan komissio 2014a). Kuvion tekstit suomennettu. Kuviosta 4 voidaan todeta, että esimerkiksi kromi, sinkki ja nikkeli ovat taloudellisesti hyvin merkittäviä, mutta niiden saatavuusriski on katsottu kohtuulliseksi. Myös mm. rauta ja alumiini ovat taloudellisesti merkittäviä Kaivostoiminta Suomessa Kaivosteollisuus tuottaa raaka-aineita teollisuuden tarpeisiin ja ulkomaanvientiin. Lisäksi kotimaisella kaivosteollisuudella on monia suotuisia vaikutuksia: raaka-aineomavaraisuus lisääntyy, syntyy uusia työpaikkoja suoraan ja välillisesti sekä erilaisten toimialojen synty ja kehitys helpottuu. (Hernesniemi ym. 2011) Kokon (2014) mukaan omavaraisuus raaka-aineista pienentää teollisuuden raaka-ainekustannuksia ja parantaa kilpailukykyä, koska raaka-aineiden tuottaminen lähellä pienentää kuljetuskustannuksia. Tilastokeskuksen (2015) mukaan kaivostoiminta ja louhinta työllisti vuonna 2013 suoraan noin 6000 työntekijää 1064:ssä eri toimipisteessä. Uusisuon (2012) mukaan kaivostoiminta synnyttää työpaikkoja myös välillisesti. On arvioitu, että jokainen työpaikka kaivoksella synnyttää 2,5-3,5 muuta työpaikkaa jalostusketjun eri vaiheessa. Kokko (2014) lisää, että kotimaisen kaivostoiminnan

16 10 myötä Suomeen on syntynyt uusia teknologiayrityksiä ja korkeatasoista louhinta- ja rikastusteknologian osaamista Kaivosten ja raaka-aineiden logistiikka Kokon (2014) mukaan logistiikka on tärkeä huomioon otettava asia uusia kaivoshankkeita suunniteltaessa. Sen on oltava kustannustehokasta, koska se vaikuttaa suoraan kaivostoiminnan taloudelliseen kannattavuuteen. Usein uutta kaivosta perustettaessa täytyy tehdä merkittäviä investointeja liikenneratkaisujen järjestämiseksi. Uusien tie- ja rataväylien rakentamiseen liittyy rahoituksen lisäksi myös aikaa vievää kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arviointia. Uusisuon (2012) mukaan kaivosten tuotteiden kuljetusreittiin ja -tapaan vaikuttaa mm. kuljetettava mineraali tai metalli, tuotteiden jalostusaste ja määrä. Liikennevirasto (2013) lisää, että kuljetusreittiin- ja tapaan vaikuttaa myös mm. infrastruktuurin ja kuljetuspalveluiden palvelutaso sekä kustannuskilpailukyky. Uusisuon (2012) mukaan Suomeen sijoittuvan kaivostoiminnan kiinnostavuutta on pyritty lisäämään valtioneuvoston periaatepäätöksellä, joka tukee kaivosten infrahankkeita. Periaatepäätöksen mukaan kuljetusreitteihin sovelletaan jälkirahoitusmallia, jossa valtio lunastaa rakennetut tiet ja rautatiet kaivoksen käynnistyttyä. Yleinen valtion tie päättyy kaivospiirin rajalle. Kaivosyhtiö vastaa itse kaivospiirin sisäisen tieverkoston rakentamisesta. Liikennevirasto (2013) painottaa, että tuotannon ja markkinoiden sijoittumisella on suuri merkitys kuljetusten suuntautumiseen ja reittivalintoihin. Markkinoiden ja kysynnän muutokset näkyvät nopeasti kuljetusten määrässä ja suuntautumisessa. Kokon (2014) mukaan Suomessa louhittavista malmeista ja hyötykivistä teollisuusmineraalit jatkojalostetaan pääsääntöisesti kotimaassa. Metallimalmeja sen sijaan kuljetetaan jatkojalostettavaksi myös Eurooppaan ja Aasiaan. Liikennevirasto (2013) täydentää, että jatkojalosteiden tärkein markkina-alue on Länsi- ja Keski-Eurooppa. Tulli käyttää tilastoissaan maailmanlaajuisen vertailtavuuden vuoksi kansainvälistä SITC-luokitusta, joka kuvaa mm. tuotteiden jalostusastetta. Tullin (2014b) tilastoista selviää, että vietyjen ja tuotujen raaka-aineiden (valmistamattomat kivennäisaineet sekä malmit ja metalliromu SITC-luokat 27 ja 28) ja raudasta ja teräksestä valmistettujen tavaroiden (SITC-luokka 67), ylivoimaisesti yleisin

17 11 kuljetusmuoto vuonna 2013 oli laivakuljetus meriteitse. Rautatiekuljetus oli toiseksi yleisin kuljetusmuoto ja myös maantiekuljetusta oli hieman. Lapp ja Iikkainen (2014) kertovat että kaivannaisteollisuuden tuotteita (malmeja ja rikasteita sekä raakamineraaleja) vietiin vuonna 2013 meriteitse 4,4 miljoonaa tonnia. Viennistä suuntautui Aasiaan 53 % ja Euroopan maihin 44 %. Metalliteollisuuden (metallit ja metallituotteet) vienti vuonna 2013 (meriteitse) oli yhteensä 2,6 miljoonaa tonnia, josta Euroopan maihin vietiin noin 86 %. Kokon (2014) mukaan uusia kansainvälisiä kuljetusreittejä on suunnitteilla mm. koillisväylälle. Tämä lyhentäisi Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % nykyisiin kuljetusreitteihin verrattuna. Kuviossa 5 on esitetty perinteinen Suezin kanavan kautta kulkeva merireitti ja Koillisväylän merireitti. Liikennevirasto (2013) painottaa että Koillisväylään liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja riskejä, esimerkiksi arvaamattomat jää- ja ilmasto-olosuhteet ja ongelmat jäänmurtopalveluissa. Lisäksi koillisväylä on käytettävissä toistaiseksi vain kesäkaudella. Koillisväylä tulee todennäköisesti osaltaan täydentämään kaivosteollisuuden nykyisiä kuljetusreittejä. Kuvio 5. Koillisväylän (sininen reitti) ja Suezin kanavan (punainen reitti) merireitit. Liikennevirasto (2013) Liikenneviraston (2013) mukaan Suomen rautatieverkolta on yhteys Jäämeren satamiin Haaparannan ja Vartiuksen raja-asemien kautta. Sekä Ruotsin että Venäjän rataverkkojen hyödyntäminen on hankalaa puutteellisen ratakapasiteetin takia. Lisäksi Ruotsin rataverkon hyödyntämistä

18 12 hankaloittavat Suomen ja Ruotsin erilainen raideleveys. Kun tarkastellaan pitkän aikavälin kehitystä, uusille jäämeren ratayhteyksille voi olla tulevaisuudessa tarvetta. Liikennevirasto (2013) arvioi, että tulevaisuudessa kaivosteollisuuden kuljetusmäärien odotetaan kasvavan erityisesti Lapissa ja Kainuussa, sekä myös Pohjanmaalla ja itäisessä Suomessa. 3. MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO SUOMESSA Kokon (2014) mukaan kaivosteollisuuteen kuuluu metallisten malmien louhinta ja jalostus sekä teollisuusmineraalien tuotanto. Kaivosteollisuus on osa kaivannaisteollisuuden kokonaisuutta, johon kuuluu lisäksi kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus. Kiviaines- ja luonnonkiviteollisuuteen kuuluu erilaiset rakentamiseen liittyvät tuotteet, kuten hiekat, sorat, kalliokiviaines, muotoillut kivituotteet ja kivilohkareet. Tässä selvitystyössä keskitytään kaivosteollisuuden tuotteisiin, eli metallimalmeihin ja teollisuusmineraaleihin. Malmin ja hyötykiven (karbonaattikivet, teollisuusmineraalit ja -kivet sekä muut kivet) kokonaislouhintamäärä on pysynyt tasaisena viime vuosina (kuvio 6) Kuvio 6. Suomen kaivoksista louhitun malmin ja hyötykiven määrä (tonnia) yhteensä vuosina (Vuorimiesyhdistys ry 2010, 2011; Tukes 2012, 2013, 2014)

19 13 Kuvioissa 7 ja taulukossa 2 on esitetty eri tyyppisten malmien nosto-osuudet vuonna Suurimman osuuden louhituista malmeista ja hyötykivistä muodostaa metallimalmien ryhmä, joka koostuu kulta-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, koboltti-, kromi-, rauta- ja rikkimalmeista sekä platinaryhmän metalleja (PGM) sisältävistä malmeista. Muut teollisuusmineraalit muodostavat kuviossa 7 ja taulukossa 2 toiseksi suurimman ryhmän. Teollisuusmineraalien louhinnan määrään vaikuttaa vahvasti Siilinjärven apatiittikaivokselta louhittu apatiitti, jota louhittiin vuonna 2013 noin 10,4 Mt eli noin 29 % kaikkien kaivosten ja louhosten kokonaislouhinnasta luokassa muut teollisuusmineraalit. Kuvio 7. Eri tyyppisten malmien nosto-osuudet vuonna (Tukes 2014) Taulukko 2. Suomessa vuonna 2013 louhittu malmi, hyötykivi ja sivukivi (tonneissa). (Tukes 2014)

20 14 On huomattava, että teollisuuskivet ja muut -ryhmän kivillä tarkoitetaan pääsääntöisesti sellaisia mineraalisia raaka-aineita, joita käytetään esim. lasivillan ja vuorivillan valmistukseen, tulenkestävien tuotteiden sekä lasin ja keramiikan raaka-aineena, hioma-aineina, ym. (Haapala 1988) Taulukossa mainituilla jalokivillä ei siis tarkoiteta pelkästään korujalokiviä. On myös otettava huomioon, että kuviossa 7 ja taulukossa 2 metallimalmien ryhmän louhintamäärään on laskettu mukaan Pyhäsalmen kaivoksella louhittava rikkimalmi, mutta tässä selvitystyössä rikkiä tarkastellaan myöhemmin osana teollisuusmineraaleja sen käyttöominaisuuksien vuoksi. Kuviossa 8 on esitetty kaivosviranomaiselle saapuneiden uusien malminetsintälupahakemusten lukumäärä vuosina Uuden kaivoslain voimaan astumisen takia, vuonna 2011 saapuneet lupahakemukset on laskettu heinäkuun alusta alkaen. Kuviosta nähdään että saapuneiden lupahakemusten määrä on hieman laskenut vuoden 2012 jälkeen. Tukesilta (Tukes, I. Keskitalo, henkilökohtainen tiedonanto, ) saadun tiedon mukaan saapuvien malminetsintälupahakemusten määrän odotetaan laskevan edellisvuodesta vuonna Kuvio 8. Saapuneiden malminetsintälupahakemusten määrä aikavälillä 7/ (Tukes, I. Keskitalo, henkilökohtainen tiedonanto, )

21 Metallimalmit Tukesin (2014) mukaan metallimalmeja on louhittu vuonna 2013 kahdeltatoista eri kaivokselta (kuvio 9). Kaivoksilta louhittiin vuonna 2013 mm. kobolttia, kromia, kultaa, kuparia, nikkeliä, PGMalkuaineita (mm. platinaa), sinkkiä, rautaa ja rikkikiisua. Kuvio 9. Suomen metallimalmikaivokset. Tilanne tammikuussa (GTK 2015, Tukes, O. Leinonen, henkilökohtainen tiedonanto ) Alkuperäistä karttaa on muokattu tiedon päivittämiseksi.

22 16 Taulukossa 3. on esitetty vuonna 2013 toiminnassa olleiden metallimalmikaivosten sijainti ja louhittavat metallit. On huomattava, että kuviossa 9 ja taulukossa 3 esitetyistä metallimalmikaivoksista Hituran-, Laivan-, Pahtavaaran- ja Talvivaaran kaivokset ovat keskeyttäneet louhinnan vuoden 2013 jälkeen väliaikaisesti tai kokonaan. Taulukko 3. Suomen metallimalmikaivokset, niiden tuottamat metallit ja sijainti. (Tukes 2014) Belvedere Resources Ltd:n omistuksessa oleva Hituran nikkelikaivoksen louhinta on keskeytetty keväällä 2013 nikkelin hinnanlaskun takia. Hituran kaivos on ollut poissa toiminnasta ainakin syyskuun 2014 loppuun asti ja on poissa toiminnasta yhä tätä selvitystyötä kirjoitettaessa. (Belvedere Resources Ltd. 2014) Raahen Laivan kultakaivos, joka on Nordic Mines Oy:n omistuksessa, hakeutui konkurssiin kesällä Kullan hinnan laskeminen ja malmin alhainen kultapitoisuus oli johtanut tuotannon tappiollisuuteen. (Nordic Mines (publ) 2013) Malminlouhinta keskeytettiin Laivan kaivoksella kesällä 2013, mutta malmin rikastamista on jatkettu aiemmin louhitusta malmivarastosta vuoden 2014 kevääseen asti. Yhtiö on ilmoittanut tehneensä toimintasuunnitelman tuotannon tehostamiseksi ja suunnittelee käynnistävänsä toiminnan uudestaan Laivan kultakaivoksella kevään 2015 aikana. (Nordic Mines (publ) 2014)

23 17 Lappland Goldminers AB:n omistuksessa oleva Pahtavaaran kultakaivos suljettiin keväällä Pahtavaaran kaivoksen tuontantomäärien osoittautuessa huomattavasti suunniteltua pienemmiksi Lappland Goldminers AB (publ) hakeutui konkurssiin keväällä (Lappland Goldminers AB (publ) 2014) Talvivaaran nikkeli-sinkki-kuparikaivoksen omistajayhtiö Talvivaara Sotkamo Oy hakeutui konkurssiin marraskuussa Talvivaara Sotkamo Oy:n emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj selvittää rahoituksen järjestymistä, jotta se voisi osallistua Sotkamon kaivosliiketoiminnan hankkimiseen konkurssipesältä. Tilanne on yhä epävarma tätä selvitystyötä kirjoitettaessa. (Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 2014) Kuviosta 10 nähdään, että metallimalmien louhinta on kasvanut viimevuosina merkittävästi vuoteen 2009 verrattuna. Täytyy kuitenkin huomioida vuoden finanssi- ja talouskriisin mahdollinen vaikutus malminlouhinnan määrään aikaisempina vuosina. Kuvio 10. Metallimalmien ja sivukiven louhinta vuosina. Huom. malmin louhintamäärään on laskettu mukaan rikkimalmi, mutta tässä selvitystyössä rikkiä tarkastellaan myöhemmin osana teollisuusmineraaleja sen käyttöominaisuuksien vuoksi. (Vuorimiesyhdistys ry 2010, 2011; Tukes 2012, 2013, 2014)

24 Metallimalmien ja -rikasteiden tuotanto Suomessa Kokon (2014) mukaan kaivoksista louhittua malmia käsitellään erilaisin menetelmin, jotta siitä saadaan käyttöön metallirikaste. Louhittua malmia hienonnetaan rikastusta varten murskaamalla kiviainesta ja jauhamalla sitä hienommaksi materiaaliksi, esimerkiksi tanko- tai kuulamyllyissä. Hienonnettu malmi rikastetaan erottelemalla mineraalit mekaanisilla-, fyysisillä-, kemiallisilla- ja biokemiallisilla menetelmillä omiksi ryhmikseen ja kaupallisiksi tuotteiksi. Rikastusprosessi vaihtelee kaivoksittain. Siihen vaikuttaa mm. louhittavan malmin mineraalipitoisuus. Rikastettu malmi, eli metallirikaste, toimitetaan jatkojalostukseen metallinjalostajille ja sulatoille. Kuviosta 11 nähdään, että metallimalmeista Suomessa louhitaan määrällisesti eniten kromirikastetta (vuonna 2013 lähes 1 milj. tonnia). Lisäksi louhitaan paljon kuparia, kobolttia, sinkkiä ja nikkeliä. Kromia louhitaan Kemin kaivokselta, kuparia viideltä eri kaivokselta (Hitura, Kevitsa, Kylylahti, Pyhäsalmi ja Talvivaara) ja kobolttia Kylylahden kaivokselta. Sinkkiä louhitaan Kylylahden, Pyhäsalmen ja Talvivaaran kaivoksilta ja nikkeliä louhitaan neljältä eri kaivokselta (Hitura, Kevitsa, Kylylahti ja Talvivaara). Lisäksi on huomattava, että Pyhäsalmen kaivos tuottaa paljon rikkirikastetta. Rikkirikastetta käsitellään tässä selvitystyössä teollisuusmineraalien yhteydessä eikä sitä ole laskettu mukaan kuvion 11 tuotantolukuihin. Kuvio 11. Suomessa vuonna 2013 tuotetut metallimalmirikasteet (tonnia). (Vuorimiesyhdistys ry 2014)

25 19 Tukesin (2014) mukaan Suomessa louhitaan kuviossa 11 mainittujen metallien lisäksi myös kultaa, platinaa ja palladiumia. Kultaa louhittiin vuonna 2013 usealta eri kaivokselta: Jokisivun, Laivan, Oriveden, Pahtavaaran, Pampalon ja Suurikuusikon kaivoksilta. Kultamalmia louhittiin vuonna 2013 yhteensä noin 3,5 Mt. Vuorimiesyhdistys ry:n (2014) mukaan kultaa tuotettiin vuonna 2013 noin 8400 kg. Platinaa ja palladiumia saadaan Kevitsan kaivokselta. (Tukes 2014) Vuorimiesyhdistys ry:n (2014) mukaan platinaa tuotettiin vuonna 2013 noin 950 kg ja palladiumia 770 kg. Lisäksi vuonna 2013 tuotettiin hopeaa noin 2400 kg. Hernesniemen ym. (2011) mukaan hopeaa on louhittu mm. Pyhäsalmen kaivokselta sivutuotteena. Brownin ym. (2014) mukaan Suomi tuotti vuonna 2012 merkittävän paljon kobolttia, platinaryhmän metalleja (PGM), nikkeliä, kromia ja kultaa kun tarkastellaan 35 Euroopan maan ( EU35 ) kokonaistuotantoa. Platina, palladium ja koboltti ovat ns. high-tech-metalleja Teollisuusmineraalit ja teollisuuskivet Pokin ym. (2014) mukaan teollisuusmineraaleihin ja -kiviin luetaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä lukuun ottamatta, kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä. Teollisuusmineraalien käyttö perustuu niiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Kokko (2014) täydentää, että teollisuuskiviä ovat kivilajit joita voidaan käyttää sellaisenaan, murskattuna tai jauhettuna raaka-aineeksi, esimerkiksi vuorivillan tai sementin valmistukseen. Pokin ym. (2014) mukaan Suomessa on louhittu ja hyödynnetty jo pitkään teollisuusmineraaleja. Vanhimmat louhokset ovat 1300-luvulta. Teollisuusmineraalien louhinta on ollut Suomessa lähes jatkuvassa kasvussa 1970-luvun loppupuolelta 2010-luvun alkuun asti (kuvio 12). Merkittävä osuus kasvusta johtuu apatiittimalmin tuotannon alkamisesta Siilinjärven kaivoksella. Kuvio 12. Suomen teollisuusmineraalien louhinta vuosina (Pokki ym. 2014)

26 20 Kokon (2014) mukaan teollisuusmineraali- ja teollisuuskivikaivokset ja -louhokset sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa (kuvio 13). Kuvio 13. Suomen teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivokset vuonna (GTK 2014)

27 21 Vuonna 2013 Suomessa louhittiin karbonaattikiviä yhteensä 13:sta eri kaivoksesta tai louhoksesta ja muita teollisuuskiviä ja -mineraaleja louhittiin yhteensä 21:stä eri kaivoksesta tai louhoksesta. Kuviossa 13 esitetyistä kaivoksista eniten malmia on louhittu Siilinjärven apatiittikaivokselta, yhteensä noin 10,4 Mt. Kaksi muuta malmin louhintamääriltään suurinta kaivosta ovat Limberg- Skräbbölen kalsiittikaivos josta on louhittu vuonna 2013 malmia noin 1,45 Mt ja Ihalaisten dolomiittikalsiitti-wollastoniittikaivos josta on louhittu vuonna 2013 malmia noin 1,4 Mt. (Tukes 2014) Kokko (2014) huomauttaa että monet teollisuusmineraali- ja teollisuuskivikaivokset tai -louhokset eivät ole aktiivisessa tuotannossa joka vuosi Teollisuusmineraalien ja -kivien louhinta Suomessa Kun tarkastellaan teollisuusmineraalien ja -kivien louhintaa Suomessa (kuvio 14), nähdään että vuonna 2013 malmia ja hyötykiveä on louhittu määrällisesti huomattavasti eniten ryhmästä muut teollisuusmineraalit (apatiitti, talkki, nikkeli, alumiini, oliviini, magnesium, rauta, maasälpä ja kvartsi). On kuitenkin huomioitava, että Siilinjärven apatiittikaivokselta louhittu apatiitti muodostaa noin 91 % osuuden tästä määrästä. 1 apatiitti, talkki, nikkeli, alumiini, oliviini, magnesium, rauta, maasälpä, kvartsi 2 maasälpä, kvartsi, jalokivet, vuolukivi 3 dolomiitti, kalsiitti, marmori, wollastoniitti Kuvio 14. Suomessa vuonna 2013 louhittujen teollisuusmineraalien ja -kivien jakautuminen. (Tukes 2014)

28 22 Karbonaattikivi -ryhmään kuuluvia mineraaleja ja kiviä (dolomiitti, kalsiitti, marmori, wollastoniitti) on louhittu seuraavaksi eniten (n. 24 %). Tästä ryhmästä merkittävän osan muodostavat Limberg- Skräbbölen kaivoksesta louhittu kalsiitti (noin 39 %) ja Ihalaisten kaivokselta louhittu kalsiitti, dolomiitti ja wollastoniitti (noin 37 %). Teollisuuskivet ja muut -ryhmä (maasälpä, kvartsi, jalokivet, vuolukivi) muodostaa pienimmän osuuden (n. 1 %) vuonna 2013 louhituista teollisuusmineraaleista ja -kivistä. (Tukes 2014) Kuviossa 15 on esitetty tarkemmin kuinka mineraalien, mineraalirikasteiden ja kivituotteiden tuotanto jakautuu eri mineraalisten raaka-aineiden kesken. On kuitenkin huomioitava, että tässä kuviossa ei ole mukana karbonaattikiviä (kalsiitti, dolomiitti, marmori, wollastoniitti). Kuviosta 15 nähdään, että mm. apatiittia, talkkia ja vuorivillakiveä tuotetaan paljon. Kuvio 15. Mineraalien, mineraalirikasteiden ja kivituotteiden tuontanto (tonnia) vuosina (Vuorimiesyhdistys ry 2014) Kuviossa 16 on esitetty karbonaattikivien käyttö Suomessa vuosina Suurimmat karbonaattikivien käyttökohteet ovat sementin valmistus sekä rouheet ja tekniset jauheet. (Lehtinen 2012)

29 23 Kuvio 16. Karbonaattikivien käyttö (tonnia) Suomessa vuosina (Lehtinen 2012) Rikkirikaste luetaan tässä selvitystyössä teollisuusmineraaleihin rikin käyttöominaisuuksien vuoksi, vaikka sitä louhitaan metallimalmikaivokselta (mm. Pyhäsalmi) sivutuotteena. Kuviossa 17 on esitetty rikkirikasteen tuotantomäärä (t) ajalla Kuvio 17. Rikkirikasteen tuotanto (tonnia) vuosina (Vuorimiesyhdistys ry 2014)

30 3.3. Kriittisten raaka-aineiden esiintyminen ja tuotanto Suomessa 24 Suomessa esiintyy Euroopan komission kriittisten raaka-aineiden listalta useita metalleja tai mineraaleja (taulukko 4). Fosfaatin (apatiitti), koboltin, kromin ja PGM-alkuaineiden (platina, palladium) osalta Suomessa on toiminnassa olevaa kaivostuotantoa. (Tukes 2014) Lisäksi käynnissä on niobiumin tuotantoon liittyviä kaivosprojekteja. Taulukko 4. EU:n kriittisten raaka-aineiden löytymispotentiaali, esiintymät ja kaivostuotanto Suomessa. (TEM 2010a, GTK 2010, Kihlman ja Lauri 2013) Kihlmanin ja Laurin (2013) mukaan Suomessa on lupaavia kevyiden maametallien (LREE) esiintymiä. Lisäksi Suomessa on mm. beryllium-, magnesium-, niobium-, volframiesiintymiä.

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT 81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2014

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2014 rakennekatsaus heinäkuu 214 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3 Tilanne ja näkymät 4/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Kehittyvät

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2015 Metallien jalostuksen rakennekatsaus heinäkuu 215 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit.

5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Kaivosteollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto Taustaa 1. Metallimalmien

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo 2013. 5.4.2013 Jukka Noponen

Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo 2013. 5.4.2013 Jukka Noponen Teollisen yhteistyön uudet mahdollisuudet SavonSampo 2013 Länsimaiden painoarvo pienenee Suomi ikääntyy muiden edellä Länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan Kaupungistuminen kiihtyy ja monipuolistuu

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Tutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012

Tutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 210 2014 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2012 Pokki,

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot