Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Kaivosteollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Kaivosteollisuus Toimialaraportti Maarit Kokko 3/2013 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin / HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maarit Kokko Toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kaivosteollisuus Tiivistelmä Suomen kaivosteollisuus tuottaa raaka-aineita metallin jalostukseen ja teollisuusmineraalien laaja-alaisiin käyttökohteisiin sekä luo perustan kaivosteollisuusyritysten ja kaivosalan ympärillä toimivien alojen yritysten kansainväliselle kasvulle. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Tullihallituksen tilastojen mukaan vuonna 2012 tuotiin Suomeen metallimalmirikasteita 1,9 miljardin euron edestä, kun viennin arvo oli noin 89 miljoonaa euroa. Suomessa sijaitsevilta kaivoksilta saatu raaka-aine tuo kilpailuetua Suomen jatkojalostusteollisuudelle. Yhden kaivostyöpaikan on arvioitu synnyttävän välillisesti 2,5 3,5 muuta työpaikkaa. Kaivostoimintaan liittyvät vahvasti koneiden, laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto; yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, GTK:n ja VTT:n tekemä tutkimus- ja kehitystyö sekä viranomaisyhteydet. Suomessa toimii kaksitoista metallimalmikaivosta. Teollisuusmineraaleja louhitaan 29 kaivoksesta. Useita isoja kaivoshankkeita on lisäksi meneillään tai suunnitteilla. Hankkeet sijoittuvat pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen. Vuonna 2012 Suomen metallimalmikaivoksista malmia ja sivukiveä louhittiin yhteensä 36,8 miljoonaa tonnia. Malmia louhittiin yhteensä 19,6 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 17,2 miljoonaa tonnia. Vuonna 2012 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmien hyötykiveä yhteensä noin 15 miljoonaa tonnia. Malminetsintää vuonna 2012 tehtiin 86,8 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 kaivosteollisuuden liikevaihto oli noin 1,86 miljardia euroa. Kaivosten oman henkilöstön määrä oli vuonna 2011 noin Uusia ammattilaisia tarvitaan alalle arvioiden mukaan tulevina vuosina jopa tuhansia. Vuonna 2013 maailmantalouden tilanne on heikentynyt, ja kaivosalan lähitulevaisuuden odotukset ovat laskeneet. Päätökset uusista kaivoksista ovat viivästyneet. Kansainväliset sijoittajat ovat varovaisia, ja rahoituksen saanti on ollut vaikeaa. Seuraavien kuukausien suhdanteet ovat epävarmoja. Kaivostoiminta on Suomessa kasvuala pitkällä aikavälillä. Metallien ja mineraalien kysynnän lisääntyminen on vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun. Väestönkasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät edelleen metallien ja mineraalien kysyntää. Laitteiden ja teknologian kehitys luo kysyntää näiden uusien tuotteiden raaka-aineille. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Maarit Kokko, s-posti puh Asiasanat Kaivosteollisuus, kaivostoiminta, kaivannaistoiminta, malminetsintä, louhinta, metallimalmit, mineraalirikasteet. teollisuusmineraalit ISSN Verkkojulkaisu ISBN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 94 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2013 Författare Maarit Kokko Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Lappland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Gruvindustrin Referat Finlands gruvindustri producerar råvaror för metallförädling och omfattande användning av industrimineraler samt skapar grund för internationell tillväxt för gruvindustriföretag och företag inom branscher med verksamhet kring gruvbranschen. Nya gruvor förbättrar Finlands självförsörjning i fråga om råvaror, men Finlands metallförädling är ändå beroende av råvaruimport. Enligt Tullstyrelsens statistik importerade Finland år 2012 metallmalmskoncentrat till ett värde av 1,9 miljarder euro, medan värdet av exporten var cirka 89 miljoner euro. Råvaran från gruvorna i Finland ger den finländska vidareförädlingsindustrin en konkurrensfördel. Det har uppskattats att ett gruvjobb indirekt ger upphov till 2,5 3,5 nya jobb. Gruvdriften är starkt förknippad med produktion av maskiner, utrustning, teknologi och tjänster, företagens, universitetens, yrkeshögskolornas, Geologiska forskningscentralens och VTT:s forsknings- och utvecklingsarbete samt myndighetskontakter. I Finland är tolv metallmalmsgruvor i drift. Industrimineraler utvinns ur 29 gruvor. Dessutom pågår eller planeras flera stora gruvprojekt. Projekten är huvudsakligen förlagda till norra och östra Finland. År 2012 utvanns ur Finlands metallmalmsgruvor sammanlagt 36,8 miljoner ton malm och gråberg. Det bröts 19,6 miljoner ton malm och 17,2 miljoner ton gråberg. År 2012 bröts i Finland sammanlagt cirka 15 miljoner ton nyttosten. Malmletning utfördes 2012 för 86,8 miljoner euro. År 2011 omsatte gruvindustrin cirka 1,86 miljarder euro. Gruvornas egna anställda uppgick år 2011 till cirka personer. Enligt uppskattningar kommer branschen under de kommande åren att behöva till och med tusentals nya yrkeskunniga personer. År 2013 har läget inom världsekonomin försämrats och gruvbranschens förväntningar inför den närmaste framtiden har avtagit. Besluten om nya gruvor har dröjt. De internationella investerarna är försiktiga och det har varit svårt att få finansiering. Konjunkturerna för de följande månaderna är osäkra. Gruvdriften är en tillväxtbransch i Finland på lång sikt. Den ökade efterfrågan på metaller och mineraler har ett starkt samband med tillväxtländernas ekonomiska tillväxt. Befolkningstillväxten, ökad efterfrågan i tillväxtekonomierna samt urbaniseringen ökar ytterligare efterfrågan på metaller och mineraler. Utvecklingen av utrustning och teknologi skapar efterfrågan på råvaror för nya produkter. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Branschchef Maarit Kokko, e-post tfn Nyckelord Gruvindustri, gruvdrift, utvinningsverksamhet, malmletning, brytning, metallmalmer, mineralkoncentrat, industrimineraler ISSN Sidoantal 94 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivostoiminnan säätely Kaivoslaki Ympäristölainsäädännön edellyttämät luvat, YVA-menettely, kaavoitus ja rakentaminen Kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Suomessa Toimialan alueellinen jakauma Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Uusia työpaikkoja Työvoiman tarve lähiaikoina Työvoiman tarve pitkällä aikavälillä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Metallimalmit Teollisuusmineraalit Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkatilanne Tutkimus ja tuotekehitys Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen tilanne TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi Lähteet Liite 1 Kaivosteollisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa Liite 2 Tilastotietoja vuoriteollisuudesta Liite 3 EU:n kriittiset raaka-aineet ja niiden esiintyminen Suomessa Liite 4 Vienti- ja tuontitilastossa käytetyt CN-tullinimikkeet Liite 5 Innovaatiomaiseman otsikko ja linkki TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, elektroniikka- ja sähkölaiteteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut, liike-elämän palvelut sekä luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Tässä raportissa käsitellään kaivosteollisuuden ajankohtaisia asioita, rakennetta, markkinoita, talousasioita, kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yrityksille, rahoittajille sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Tämä raportti päivittää aiemman, vuonna 2012 julkaistun, Maija Uusisuon tekemän kaivosteollisuuden toimialaraportin. Kaivostoimiala on viime vuosina ollut Suomessa kovassa kasvussa. Uusia kaivoksia on avattu, ja useita uusia kaivoshankkeita on meneillään. Uudet metallimalmikaivokset ovat nostaneet Suomen omavaraisuusastetta jatkojalostusta ajatellen. Kasvavat logistiikkakustannukset lisäävät edelleen mielenkiintoa Suomen kaivosteollisuutta kohtaan Suomessa sijaitsevien jatkojalostustehtaiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Toimialan yritykset toimivat pääasiassa kasvukeskusten ulkopuolella, mikä on luonut työpaikkoja myös harvempaan asutuille alueille. Kaivostoiminnan lisääntyminen luo edellytyksiä sen ympärille kehittyneen kone- ja laitevalmistuksen kasvulle. Kasvun myötä on noussut esiin myös ongelmakohtia, ja kaivostoimintaa kohtaan esitetyn kritiikin määrä on kasvanut. Kaivostoiminnan sosiaalinen toimilupa ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys nousevat usein esiin. Uutena toimialapäällikkönä haluan esittää suuret kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat auttaneet tämän raportin luomisessa. Toivon, että raportti kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan sekä palvelee alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä Maarit Kokko Kaivosalan toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kaivosteollisuus on viime vuodet ollut yksi harvoista uusista kasvualoista Suomessa. Suomeen on avattu uusia merkittäviä kaivoksia, ja kaivosalasta odotetaan muotoutuvan tulevaisuudessa yksi Suomen kansantalouden teollisista tukipilareista. Vuonna 2011 alan liikevaihto oli noin 1,86 miljardia euroa ja henkilöstöä noin Huomioitavaa on kuitenkin, että nämä luvut ovat TOL2008 Kaivostoiminta ja louhinta (B) tietoja, jolloin luvut sisältävät myös muun muassa 0892 Turpeen nosto -toimialaluokan. Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksen liikevaihto oli noin 1,72 miljardia euroa. Kanadalaisen kaivosalaa seuraavan Fraser-instituutin tutkimuksessa Suomi nousi tänä vuonna maailman kiinnostavimmaksi maaksi kaivosinvestoinneille. Taulukko 1. Kaivosteollisuuden avainluvut , TOL2008 B Kaivostoiminta ja louhinta. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositiedot, toimipaikkatiedot. Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto * *ennakkotieto Taulukko 2. Kaivosteollisuuden avainluvut , TOL Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositiedot, toimipaikkatiedot. Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto Kallioperässä esiintyvää luonnollista metallien rikastumaa kutsutaan mineralisaatioksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä käytetään termiä malmi. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttaa muun muassa metallien maailmanmarkkinahinnat, malmin metallisisältö ja tuotantokustannukset. Kaivostoiminnan perusta on kannattava mineraaliesiintymä. Suomessa on louhittu rauta-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki-, kulta-, vanadiini-, titaani-, lyijy-, koboltti-, hopea-, wolframi- ja molybdeenimal- 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 meja sekä harvinaisia maametalleja sisältävää malmia. Metalleja tarvitaan muun muassa koneissa ja laitteissa, asunnoissa, autoissa, elektroniikassa. Suomessa on potentiaalia myös niin sanottujen korkean teknologian metalleille (hightech-metallit), jotka ovat välttämättömiä useimmissa jatkuvasti yleistyvissä uuden teknologian laitteissa, muun muassa sähkömoottoreissa ja aurinkokennoissa. Teollisuusmineraaleja ovat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta kuitenkaan metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraaleja tarvitaan monien tuotteiden, muun muassa rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovien, elektroniikan, kosmetiikan, lääkkeiden sekä elintarvikkeiden ja puhtaan juomaveden, valmistuksessa. Teollisuuskiviä ovat sellaisenaan murskatut ja jauhetut kivet, joita käytetään esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Metallien ja mineraalien kysyntää ovat lisänneet globaali väestön kasvu, elintason nousu ja kaupungistuminen. Eurooppa on monien kriittisten metallien ja mineraalien suhteen täysin tuonnin varassa, mikä johti EU:n julistamaan raaka-aineita koskevaan aloitteeseen (Raw Materials Initiative) vuonna EU:n raaka-aineita koskevaan aloitteeseen liittyen on käynnistetty myös kansallisia aloitteita, kuten Suomen mineraalistrategia. Suomen mineraalistrategian tavoitteena on, että teknologisesti maailman edistyneimpiin kuuluva Suomen metallinjalostusteollisuus saa entistä enemmän raaka-aineita kotimaisista lähteistä, mikä varmentaa toiminnan jatkuvuuden ja parantaa kilpailukykyä. Vuonna 2013 julkaistu Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma täydentää mineraalistrategian linjauksia ja vie niitä eteenpäin esitetyillä toimenpiteillä. Kaivosteollisuuden metallimineraalituotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Teknologiateollisuus Ry:n Tilanne ja näkymät -katsauksen 3/2013 mukaan metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa vuonna 2012 oli 9,4 miljardia euroa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa henkilöstöä oli kaikkiaan runsaat Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Vuonna 2012 tuotiin Suomeen rikasteita 1,9 miljardin euron edestä. Vienti oli ainoastaan noin 89 miljoonaa euroa (Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta). Suomessa sijaitsevista kaivoksista syötetään raaka-ainetta jatkojalostukseen. Esimerkiksi Outokummulle oma kromikaivos tuo kilpailuetua. Kromikaivos Kemissä ja ferrokromisulatto Torniossa sijaitsevat lähellä konsernin Tornion ruostumattoman teräksen tehdasta. Toimipaikkojen läheinen sijainti tuo huomattavia säästöjä energiankulutuksessa ja logistiikassa. Talvivaaralla on pitkäaikainen myyntisopimuksen Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa kaivoksen koko nikkeli- ja kobolttituotannon myymisestä. Myös uusien jatkojalostustehtaiden syntyminen on mahdollista. Esimerkiksi Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee Taivalkoskelle kaivosta ja rikastamoa, josta magnetiittirikaste kuljetettaisiin sulatolle. Sulattoa suunnitellaan Ouluun tai Raaheen. Lopputuotteena saataisiin ferrovanadiini, harkkorauta ja mahdollisesti myös ferrotitaani. Metallialan investoinnit olivat yhteensä yli puoli miljardia euroa viime vuonna. Metallinjalostus myy yhä enemmän tuotteita Aasiaan. Tämä pidentää tuotteiden kuljetusmatkoja ja lisää kuljetuskustannuksia. Vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivi lisää merikuljetusten kustannuksia Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Suomen sijainnin vuoksi rikkidirektiivin Itämeren kustannukset kohdistuvat siis suuresti Suomen teollisuu- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 teen. Omavaraisuus raaka-aineissa auttaa ylläpitämään Suomen metallinjalostuksen kilpailukykyä pienentämällä metallinjalostuksen raaka-ainekustannuksia, kun raaka-aineita saadaan mahdollisimman läheltä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ala liittyy (TOL 2008) mukaisiin toimialaluokkiin Metallimalmien louhinta (TOL 07) ja Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112), Kemiallisten lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) ja Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) sekä Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) ja Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892). Tilastokeskuksen toimialaluokitusten mukainen tilastollinen toimialatarkastelu ei kuitenkaan ole mahdollista tai mielekästä yritysten vähäisyyden ja heterogeenisuuden takia. Tietojen saantia on myös rajoitettu vähäisen yritysten määrän vuoksi turvaamaan yritysten tietosuojan. Esimerkiksi lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) Suomessa harjoittaa vain yksi yhtiö, Yara Suomi Oy, minkä takia tilastotietoja suojataan myös muihin toimialaluokissa ja luokituksen ylemmillä tasoilla. Lisäksi joitakin kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on yritysrekisterissä luokiteltu muihin toimialaluokkiin, minkä vaikutus korostuu pienessä datapohjassa. Kuva 1: Metallimalmien louhinnan (TOL 07) liikevaihdon kehitys /2013 (Indeksi 2010=100). Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Alkuperäinen sarja Trendisarja 1.2 Kaivostoiminnan säätely Kaivostoiminta on erittäin tarkkaan säädeltyä toimintaa kaikissa elinkaaren vaiheissaan. Kaivoslain lisäksi on huomioitava muun muassa ympäristön, vesien- ja luonnonsuojeluun liittyvä lainsäädäntö; maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvä lainsäädäntö; paloturvallisuus-, työturvallisuus- ja säteilyturvallisuuslait sekä terveydensuojelulaki. Virallisten lakien lisäksi alan toimijat noudattavat muita yhdessä sovittuja hyviä käytäntöjä. Kansainvälistä rahoitusta hakevat kaivosyhtiöt joutuvat huomioimaan rahoitusta hakiessaan myös rahoituslai- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 tosten projektirahoitukselle yhteisesti sopimat normit, joita ovat esimerkiksi The Equator Principles - A financial industry benchmark for determing assessing and managing social & environmental risk in project financing ja International Finance Corporation s Policy on Social & Environmental Sustainability Kaivoslaki Kaivostoimintaa säätelee Suomen kaivoslaki (621/2011) ja valtioneuvoston asetus (391/2012). Kaivoslain tavoitteena on turvata malminetsinnän ja kaivostoiminnan kehittämisen edellytykset yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. TU- KES myöntää kaivoslain edellyttämät luvat ja valvoo niiden noudattamista. Kaivosviranomainen ratkaisee luvat varausilmoituksesta, malminetsintäluvat, kaivosluvat ja kullanhuuhdontaluvat. Kaivosaluelunastusluvat sekä uraanin ja toriumin tuottamista koskevat luvat myöntää valtioneuvosto. Malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten jätettävä varausilmoitus toimitetaan Tukesiin. Varausilmoitus antaa etuoikeuden malminetsintälupaan. Malminetsintään on oltava lupa, jos sitä ei voida suorittaa etsintätyönä tai kiinteistön omistajan suostumuksella. Malminetsintälupa tarvitaan myös esiintymän hyödyntämiseen tarvittavan etuoikeuden saamiseksi. Malminetsintälupa myönnetään neljäksi vuodeksi, jota on mahdollista jatkaa enintään kolme vuotta kerrallaan, kuitenkin yhteensä enintään 15 vuoden ajaksi. Malminetsinnästä maksetaan korvauksia maan omistajalle. Kaivoslupa voidaan myöntää määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Kaivoslupa antaa oikeuden alueen mineraalien ja sivutuotteiden hyödyntämiseen. Ennen kaivoksen rakentamista ja tuotannon aloitusta tarvitaan kaivosturvallisuuslupa, jonka myöntää Tukes. Kaivosturvallisuuslupa myönnetään määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Malminetsintäluvan haltijan ja kullanhuuhtojan on asetettava vakuus mahdollisen vahingon tai haitan korvaamiseksi sekä jälkitoimenpiteiden suorittamiseksi. Kaivosluvan haltijan on asetettava vakuus kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Myös ympäristölupaan liittyvät vakuudet koskevat kaivostoimijaa. Lupaviranomaisen on ennen lupien myöntämistä pyydettävä lausunnot lupahakemukseen suunnitellun toiminnan vaikutusalueen kunnilta, ELY-keskukselta, maakunnan liitolta ja muilta lupaharkinnan kannalta tarpeellisilta tahoilta. Lupa myönnetään, jos laissa määritellyt lupaehdot täyttyvät eikä laissa määriteltyjä luvan myöntämisen esteitä ole. Kaikkiin kaivoslupiin liittyy vuosittainen raportointivelvollisuus kaivosviranomaiselle muun muassa suoritetuista toimenpiteistä, varannoista, tuotannosta ja tuloksista. Etsintätoiminnan päättyessä toimitetaan dokumentointi etsinnän tuloksista sekä riittävä määrä kairasydämiä Ympäristölainsäädännön edellyttämät luvat, YVA-menettely, kaavoitus ja rakentaminen Kaivosten ympäristöluvat myöntää Aluehallintovirasto (AVI). Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupaviranomainen tiedottaa hakemukses- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 ta kuulutuksella, ja vaikutusalueen viranomaisilla ja asukkailla on oikeus esittää hakemuksesta muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ympäristöluvan noudattamista valvoo alueen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Ympäristölupaprosessista löytyy tarkempaa tietoa Ympäristöhallinnon sivuilta Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yhteysviranomaisena toimii ELY-keskus, joka myös päättää, sovelletaanko YVA-menettelyä. Kaivoshankkeilta YVA-menettelyä edellytetään lähes poikkeuksetta. YVA:ssa vaikutusten arviointi tehdään suunnittelun yhteydessä ennen päätöksentekoa. Hankkeen toteuttaja vastaa arviointiohjelman laadinnasta, vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja lopullisesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Laajoissa hankkeissa käytetään usein ulkopuolisia asiantuntijoilta ja ympäristöasioihin erikoistuneilta konsultteja. YVA:han saavat osallistua kaikki, joihin hanke voi vaikuttaa. YVA-menettelyn kesto vaihtelee tarvittavien selvitysten laajuudesta riippuen alle vuodesta jopa yli kahteen vuoteen. Kaivoslaissa (47 ) säädetään, että kaivosalueen ja kaivoksen apualueen suhde muuhun maankäyttöön tulee olla selvitetty. Kaivostoiminnan tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan tai asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen kanssa. Alueiden käytön suunnittelu sisältää strategisempaa ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaivosyrityksen ja lähialueen asukkaiden ja toimijoiden yhteistyö kaivoshankkeen suunnitteluvaiheessa on paras tapa vaikuttaa lopputulokseen. Kaivoshankkeen valmisteluvaiheessa tehtävässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä etsitään ympäristön kannalta parasta mahdollista ratkaisua. Kaavoitus on väline eri elinkeinojen maankäytön tarpeiden yhteensovittamiseksi. 1.3 Kytkennät muihin toimialoihin Kaivosteollisuuden lähialoja ovat kaivannaisalaan kuuluvat kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus sekä alan koneiden laitteiden, teknologian ja palveluiden tuotanto. Kaivosteollisuus on merkittävä kuljetuspalvelujen käyttäjä. Uudet kaivokset vaativat usein mittavia uusia liikenneratkaisuja ja investointeja maanteihin, rautateihin ja satamiin. Uusien kaivosten perustamiset ovat myös suuria rakennushankkeita. Lisäksi eri viranomaisilla on yhteys kaivostoimintaan, sillä kaivoksen perustaminen edellyttää erilaisia lupia ja lupamääräysten seurantaa kaivostoiminnan aikana. Suomi on maailman johtavia toimijoita kaivoksiin liittyvän teknologian toimittajana. Kaivosteollisuuden metallimineraalituotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Teollisuusmineraaleja, kuten kalkkikiveä ja talkkia, käytetään laajasti monissa käyttökohteissa. Kalkkikivituotteita, kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Taulukko 3: Eräiden kaivosteollisuutta lähellä olevien toimialojen liikevaihto vuosina Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisterin vuositilasto Toimipaikkatiedot, TOL 2008 Liikevaihto B Kaivostoiminta ja louhinta Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven louhinta Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta Liuskekiven louhinta Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto Muu mineraalien kaivu Turpeen nosto Kaivostoimintaa palveleva toiminta Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Metallien jalostus Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 metallimalmien louhinnan (TOL 07) yrityksiä Suomessa oli 21 ja nämä toimivat 26 toimipaikalla. Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin (TOL08112) louhintaa harjoitti kolme yritystä 16 toimipaikalla. Lannoitemineraalien louhintaa (TOL 0891) harjoitti yksi yritys yhdellä toimipaikalla. Muuta kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä (TOL 0899) oli 12 ja toimintaa 14 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevia (TOL 09) yrityksiä oli 26 ja toimintaa 29 toimipaikalla. Kaivostoimintaa palvelevien yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaivosalan yritysten kohdalla tilastokeskuksen toimialaluokkiin perustuvat tilastot ovat suuntaa-antavia, sillä kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä on luokiteltu myös muihin kuin tässä mainittuihin toimialaluokkiin. Kuva 2: Toimipaikkojen lukumäärät Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008) Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta (TOL 0891) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Kuva 3: Yritysten lukumäärät Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto toimipaikkatiedot (TOL 2008) Metallimalmien louhinta (TOL 07) Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta (TOL 08112) Muualla luokittelematon kaivostoiminta ja louhinta (TOL 0899) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) Suomen metallimalmikaivokset on esitetty taulukossa 2. Näistä viisi on kultakaivosta. Muista kaivoksista saadaan kromia, kuparia, nikkeliä, sinkkiä, rikkiä, kobolttia, hopeaa ja platinaryhmän metalleja. Taulukko 4: Suomen metallimalmikaivokset Lähde: Tukes. Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Agnico-Eagle Finland Oy Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) nikkeli, kupari Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Lappland Goldminers AB (publ) kulta Oy (SE) Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta (rikastamo Sastamala) Orivesi, Orivesi (rikastamo Sastamala) Dragon Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy Inmet Mining Corporation (CA) First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) 2013 kulta kupari, sinkki, rikki, rauta Talvivaara, Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj sinkki, kupari, nikkeli Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) kulta Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta Kylylahti, Polvijärvi (rikastamo Kaavi) Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, nikkeli, PGM, platina TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Teollisuusmineraaleja vuonna 2012 louhittiin 29 kaivoksesta tai louhoksesta. Kaikki luvitetut teollisuusmineraalikaivokset tai louhokset eivät ole aktiivisessa tuotannossa joka vuosi. Esimerkiksi Nordkalkin Kolarin kalkkikivilouhoksella ei ole tuotantoa tällä hetkellä. Maanalaisia kaivoksia ovat Nordkalkin kaivokset Tytyrissä, Sipoossa ja Ruokojärvellä. Karbonaattikiviä louhivat Nordkalk Oy Ab, SMA Mineral Oy, Salon Mineraali Oy ja Juuan Dolomiittikalkki Oy yhteensä 18 kaivoksesta. Muita teollisuusmineraaleja louhittiin 11 kaivoksesta. Teollisuuskiveä vuorivillan raaka-aineeksi louhittiin yhdeksästä louhoksesta. Taulukko 5: Teollisuusmineraalikaivokset ja -louhokset Suomessa. Lähde: Tukes. Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät Kunta (kaivos/louhos) arvoaineet Juuan Dolomiittikalkki Oy dolomiitti Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara) Nordkalk Oy Ab Rettig Group kalsiitti, dolomiitti, wollastoniitti Huittinen (Matkusjoki, Putkinotko, Siivikkala), Lappeenranta (Ihalainen), Savonlinna (Ruokojärvi), Lohja (Tytyri), Parainen (Limberg- Skräbböle), Raasepori (Mustio), Sipoo, Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Siikainen SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Tornio (Kalkkimaa, Rantamaa, Ristimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalsiitti Salo (Hyypiänmäki) Sibelco Nordic Oy Ab Sibelco Group maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpä), Siilinjärvi/Kuopio (Kinahmi) Yara Suomi Oy Yara International ASA (NO) apatiitti Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Paroc Oy Ab Mondo Minerals B.V. (NL) Paroc Group Holding -konserni talkki, nikkeli teollisuuskivet Sotkamo (Uutela, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Horsmanaho) Lapinlahti (Joutsenenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Savitaipale (Vanhasuo) 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Metallimalmikaivokset ja uudet tutkimusprojektit painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen. Teollisuusmineraalikaivokset sijaitsevat pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuvassa 4 on esitetty kaivokset ja kaivosprojektit Suomen metallogeeniset alueet ja teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet on esitetty kuvissa 5 6. Lupahakemusten ajanmukaiset tiedot löytyvät kaivosrekisterin karttapalvelusta osoitteesta 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Kuva 4. Kaivokset ja kaivosprojektit Lähde: GTK. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Kuva 5. Suomen metallogeeniset vyöhykkeet. Lähde: GTK. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Kuva 6. Suomen teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet. Lähde: GTK. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 2.3 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2011 lopussa kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) työllisti henkilöä. Lisäksi kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) työllisti henkilöä. Huomioitavaa on kuitenkin, että nämä luvut ovat TOL2008 Kaivostoiminta ja louhinta (B) tietoja, jolloin luvut sisältävät myös muun muassa 0892 Turpeen nosto -toimialaluokan. Kaivosten luokituksessa on vaihtelevuutta, mikä kannattaa huomioida toimialaluokitukseen perustuvassa tarkastelussa. Lukuja tulisikin tarkastella trendeinä absoluuttisten lukujen sijaan. Kuva 7: Henkilöstön määrän kehitys vuosina Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Metallimalmien louhinta (TOL 07) Muu kaivostoiminta ja louhinta (TOL 08) Kaivostoimintaa palveleva toiminta (TOL 09) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus (TOL 2892) Uusia työpaikkoja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemien selvitysten perusteella yhden kaivostyöpaikan on arvioitu synnyttävän 2,5 3,5 muuta työpaikkaa välillisesti. Valmisteilla olevien kaivosprojektien aikataulut ovat joiltain osin pitkittyneet, ja samalla uuden työvoiman tarve on siirtynyt myöhemmille vuosille Työvoiman tarve lähiaikoina Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pkyritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat syksyllä 2013 TOL koodit 081 Kiven louhinta, hiekan ja saven otto, 089 Muu mineraalien kaivu ja TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Kaivos- ja kivenjalostustoimialalla henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten työllisyysnäkymiä heikommat. Valtaosa (60 %) toimialan vastaajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua yhtä suuren. Alan vastaajista 14 % arvioi määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua ja 25 % arvioi sen olevan pienempi. Kuva 8: Pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymät seuraavan vuoden kuluttua, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy Kaivos- ja kivenjalostusalan ammateissa työvoiman kysyntä- ja tarjontatilanne on tilastojen valossa koko maassa varsin tasapainoinen, tosin tietyistä johto- ja suunnittelutehtävien erikoisosaajista on jo pula. Työvoiman tarpeen kasvaessa edelleen voimakkaasti tulee työvoiman tarjontaa myös lisätä. Työvoiman tarvetta tulee ennakoida muun muassa koulutuspaikoilla. Alla on listattu kaivos- ja kivenjalostusalan ammattien avointen työpaikkojen määrä vuonna 2012 (keskimäärin kuukauden aikana), ja kuinka monta paikkaa on ollut kutakin työtöntä kohden. Taulukko 6. Kaivos- ja kivenjalostusalan ammattien avointen työpaikkojen määrä vuonna 2012 (keskimäärin kuukauden aikana) ja avoimet paikat per työtön. Lähde: TEM työnvälitystilasto. avoimet työpaikat Avoimet paikat per työtön keskim. kuukaudessa Kaivostyöntekijät 69 0,37 Kivityöntekijät 26 0,08 Kaivostekn. ja metallurg. ins ja tekn. 21 0,24 Rikastustyöntekijät 8 0,26 Iskuporaajat ja syväkairaajat 8 0,29 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Työ- ja elinkeinotoimistoissa touko-kesäkuussa 2013 tehdyn arvion mukaan kaivos- ja kivialan työmarkkinat ovat varsin tasapainoisia. Joidenkin alueiden ja ammattien kohdalla on kuitenkin hienoista epätasapainoa. Kaivostyöntekijöistä on pulaa Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalassa on myös pulaa kaivostekniikan ja metallurgian insinööreistä tai teknikoista. Kivityöntekijöistä on sitä vastoin ylitarjontaa Pirkanmaalla, Kaakkois- Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Kuva 9. Työvoiman kohtaantotilanne a) kaivostyöntekijöiden, b) kivityöntekijöiden sekä c) metallurgian insinöörien ja teknikoiden ammatissa. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Paljon pulaa työvoimasta Pulaa työvoimasta Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta Paljon ylitarjontaa Paljon pulaa työvoimasta Pulaa työvoimasta Tasapaino Ylitarjontaa työvoimasta Paljon ylitarjontaa Työvoiman tarve pitkällä aikavälillä Kaivannaistoiminnassa työvoiman määrä on ollut 2000-luvulla selvässä kasvussa Suomessa. Etlan käyttämän tilastoluokituksen mukaan ala on vuonna 2011 työllistänyt noin henkilöä. Alan työvoiman määrän kasvun ennustetaan jatkuvan. ETLA on ennustanut, että alan työllisyys kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2020 noin henkilöllä. Kaivannaistoiminnan työvoimasta poistuu Foredatan laskelmien mukaan vuosien välillä noin henkilöä, ja opiskelun kautta alalle valmistuu vastaavana ajanjaksona noin 800 uutta työntekijää. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Kuva 10. Työvoiman kohtaantotilanteen kehittyminen mineraalien kaivun toimialalla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Kun työllisten määrän arvioitu kasvu ja työvoimasta poistuvien määrä lasketaan yhteen, saadaan tulokseksi noin Tämä luku on arvio työvoiman tarpeesta, joka pitäisi kattaa alalle opiskelun tai muun siirtymän kautta tulevilla. Mikäli nettosiirtymät alalle tapahtuvat vain ennustetun alan tutkintomäärien mukaisina, jää alalta puuttumaan noin henkilöä. 1 Aiemmin mainitut ETLA:n luvut eivät vastaa Kaivannaisteollisuus Ry:n vuonna 2012 teettämän kyselyn tuloksia, jossa selvitettiin kaivosklusterin yrityksiltä tulevaa työvoiman tarvetta. Kyselyn tulosten mukaan toteutunut henkilöstömäärä vuonna 2011 oli 3 744, ja vuosien 2012 ja 2020 välisenä aikana alalle tarvitaan yhteensä uutta henkilöä. Kaivosala tarjoaa työtä monien eri alojen osaajille eri ammattinimikkeillä. Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on omat toimintakulttuurinsa, ja toimintamallit voivat poiketa hyvinkin paljon toisistaan esimerkiksi ulkoistamisen ja alihankinnan suhteen. Näillä tekijöillä on vaikutusta esimerkiksi ammattinimikkeistöön. Kuitenkin tuleva työvoiman tarve on useampi tuhat henkilöä. Tunturiosaaja-hankkeen 2013 tiimoilta on julkaistu raportti osaamistarpeista ja rekrytoinnin haasteista Lapin kaivoksilla. Raporttiin on haastateltu Lapin alueella toimivia kaivoksia. Vuoden 2013 alussa Lapin alueella toimi neljä metallimalmikaivosta: Kemin, Kittilän ja Pahtavaaran kaivokset sekä tuotannon ylösajovaiheessa oleva Kevitsan kaivos. Lisäksi on suunnitteilla kolme uutta kaivoshanketta: Kolarin Hannukainen, Ranuan Suhanko ja Savukosken Sokli. Myös Pohjois-Ruotsin kaivokset kilpailevat osin samoista osaajista. Kaivosyhtiöiden työvoimatarve ja rekrytoinnit ovat mittavia. Tilannetta ovat osin helpottaneet kaivosalan ammatillinen perus- ja täydennyskoulutus, toimihenkilöiden tarpeessa korkeakoulujen tarjoamat täydennyskoulutukset, kaivosyhtiöiden omat koulutukset sekä kaivosyhtiöiden ja Työ- ja elinkeinotoimistojen yhteishankintakoulutukset. Työvoiman tarpeen kasvaessa edelleen voimakkaasti tulisi työmarkkinoilta löytyä valmiiksi ammattitaitoista vä- 1 Kuvan tarkastelussa ei ole arvioitu, minkälaista nettosiirtymää työttömyyden kautta alalle/alalta tapahtuu. Joillakin aloilla, joissa lyhytaikaiset työsuhteet ovat yleisiä, on työttömyyden ja työllisyyden välinen dynamiikka voimakasta. Alan työvoimatilanteeseen vaikuttavat kuvassa esiteltyjen asioiden lisäksi vielä muun muassa toimialojen välinen työvoiman liikkuvuus ja maahanmuutto. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 keä. Ennusteiden mukaan kaivosalalla tuleekin pulaa etenkin korkeakoulutetuista osaajista. Tunturiosaaja-hankkeen 2013 raportin lähteiden mukaan tiettyihin erikoisosaamista vaativiin johto- ja suunnittelutehtäviin on jo hankala rekrytoida henkilöitä vapailta työmarkkinoilta. GTK on vuonna 2013 tutkimusraportissaan arvioinut Suomen kaivannaistoiminnan kehitystä vuosiin 2020 ja Arvion mukaan työllisyys kasvaa htv:stä htv:hen vuoteen 2020 mennessä ja ht:hen vuoteen 2030 mennessä. Tutkimusraportin mukaan kasvuun vaikuttaa pääasiassa Metallimalmien louhinta ja Kaivostoimintaa palveleva toiminta. Kaivostoiminnan työllisyyden kehittymistä käsittelevien tutkimusten tuloksia ei voida suoraan vertailla keskenään, sillä toimialat ja arviot hankkeiden toteutusaikatauluista eivät ole täysin vastaavia eri tutkimuksissa. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Väestönkasvun, kaupungistumisen ja kehittyvien maiden yleisen talouskasvun seurauksena metallien ja teollisuusmineraalien kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä. Kehittyvien maiden metallien kulutuksen voidaan olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Metallien kulutuksen kasvun on todettu seuraavan elintason nousua ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvua asukasta kohden laskettuna. Kaivostoiminnan trendeihin kuuluu ajoittaiset notkahdukset. Heikot taloudelliset näkymät ovat hidastaneet ja hidastavat lähiaikoina markkinoiden kehitystä. Korkean elintason maissa kysynnän kasvu kohdistuu high-tech-tuotteiden valmistamiseen tarvittaviin metalleihin. Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä high-tech-tuotteissa. Niitä käytetään muun muassa sähköautoissa, tuulimyllyn turbiinien kestomagneeteissa, puhelimissa ja litteissä näytöissä. Raaka-aineiden saatavuuteen liittyen kaupan rajoitukset aiheuttavat omat vaikeutensa. Kasvavat taloudet rajoittavat vientiä oman kulutuksensa turvaamiseksi. Technology Metals Researchin 3. lokakuuta 2013 päivittämällä harvinaisten maametallien projektilistalla on 47 eri yhtiön 50 pitkälle edennyttä hanketta. Hankkeet sijaitsevat 16 maassa. Näistä hankkeista malmivarannot on todennettu standardien NI , JORC Code tai SAMREC Code mukaisesti tai esiintymistä on olemassa muuten luotettavat tiedot. Osa raaka-ainekaupasta, kuten perusmetallien kupari-, lyijy-, nikkeli- ja sinkkikauppaa, käydään raaka-ainepörsseissä, joista London Metals Exchange on tärkein. Suomen kaivosten tuotannosta on solmittu myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia. Vuoden 2008 loppupuolella alkanut taantuma näkyy kuparin, nikkelin, alumiinin ja sinkin hintakehityksessä selvänä notkahduksena. Maailman metallien tuotanto painottuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Australiaan. Raporttia kirjoitettaessa maailman tuotannosta on käytettävissä tilastot vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2011 tuotantomäärät olivat vielä nousussa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 Kuvat Eräiden metallien tuotanto koko maailmassa vuosina Lähde: British Geological Survey. World Mineral Production milj. tonnia Rautamalmi Harkkorauta Teräsaihiot 1000 tonnia Kromimalmit ja rikasteet Sinkki rikasteessa Kupari rikasteessa 1000 tonnia tonnia Nikkeli rikasteessa Kulta Koboltti metalli Kromimalmeja ja -rikasteita tuotettiin vuonna 2011 maailmassa yhteensä 26,3 miljoonaa tonnia. Laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 4 %. Suurin tuottajamaa oli Etelä-Afrikka, jonka tuotanto oli 10,721 miljoonaa tonnia, joka vastasi 41 % maailman kromituotannosta. Kazakstan oli toiseksi suurin kromituottaja 5,059 miljoonalla tonnilla. Muita suuria tuottajamaita ovat Intia (3,735 milj. tonnia) ja Turkki (1,281 milj. tonnia). Suomen tuotanto vuonna 2011 oli tonnia. Suomen osuus maailman kromin tuotannosta oli noin kaksi prosenttia. Vuonna 2011 maailman kuparin kaivostuotanto oli 16,2 miljoonaa tonnia (kuparia rikasteessa), sama kuin vuonna Chilen tuotanto oli 5,263 miljoonaa tonnia ja sen osuus maailman tuotannosta oli 32 %. Perun tuotanto oli 1,235 miljoonaa tonnia, Kiinan 1,299 miljoonaa tonnia ja USA:n 1,120 miljoonaa tonnia. Suomen tuotanto vuonna 2011 oli tonnia. Maailman sinkin tuotanto (sinkkiä rikasteessa) vuonna 2011 oli 12,8 miljoonaa tonnia, joka oli 3,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin sinkin tuottaja vuonna 2010 oli Kiina 4,308 miljoonalla tonnilla. Kiinan osuus sinkin tuotannosta oli noin 32,5 %. Yli miljoona tonnia sinkkiä tuottivat myös Australia (1,516 milj. tonnia) ja Peru (1,255 tonnia). Suomen tuotanto oli tonnia, joka oli 15,4 % enemmän kuin vuonna Maailman nikkelituotanto vuonna 2011 oli yhteensä 1,826 miljoonaa tonnia (nikkeliä rikasteessa) eli 18,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin tuottajamaa oli Filippiinit ( tonnia). Muut suurimmat tuottajamaat olivat Venäjä ( tonnia), Indonesia ( tonnia), Kanada ( tonnia) ja Australia ( tonnia). Tuotanto Suomessa vuonna 2011 kasvoi tonniin (nikkeliä rikasteessa) eli 57,9 %. Maailman koboltin tuotanto kasvoi tonniin vuonna 2011 (kobolttia rikasteessa). Kongon Demokraattisen tasavallan tuotanto kasvoi tonniin. Suomi on pienin tuot- 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 tajamaa, vuoden 2010 tuotanto oli arviolta noin 480 tonnia. Koboltin kysyntä kasvaa akkuteollisuuden kasvaessa, sillä litiumioni-akut sisältävät merkittävästi myös kobolttia. Litiumioni-akkujen käyttö autoteollisuudessa kasvaa hybridiautojen valmistuksen lisääntyessä. Kultaa maailmassa louhittiin vuonna 2011 lähes sadassa maassa yhteensä tonnia. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,4 %. Suurin tuottaja oli Kiina ( kg), josta seuraavaksi suurimmat tuottajamaat olivat Australia ( kg), USA ( kg), Venäjä ( kg), Etelä-Afrikka ( kg), Peru ( kg) ja Kanada ( kg). Suomen kullan tuotanto vuonna 2010 oli kilogrammaa. Rautamalmin tuotanto oli miljoonaa tonnia vuonna Kasvua vuoteen 2010 oli noin 15 %. Rautamalmin tuotanto Kiinassa kasvoi miljoonaan tonniin, mikä vastaa 23 % kasvua. Kiinan tuotanto on laskettu vastaamaan keskimääräistä rautapitoisuutta. USGS:n ennusteen mukaan erityisesti kullan ja alumiinin tuotanto tulee kasvamaan seuraavien neljän vuoden aikana. Kuva 15. Kullan ja platinan tuotantoennuste (USGS) ja maailman väestömäärä (YK). Lähde: USGS ja YK. kg Kulta Platina Väestömäärä Polyn. (Väestömäärä) TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 Kuva 16. Alumiinin, kuparin ja raudan tuotantoennuste (USGS) ja maailman väestömäärä (YK). Lähde: USGS ja YK. Mt Alumiini rauta Polyn. (Väestömäärä) Kupari Väestömäärä 3.2 Euroopan unionin raaka-ainepolitiikka Eurooppa on raaka-aineiden suhteen riippuvainen tuonnista. Mineraaliraaka-aineiden saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat ratkaisevia tekijöitä EU:n talouden vakauden kannalta. EU:n komission vuonna 2008 tekemässä aloitteessa Raaka-aineita koskeva aloite työllisyyden ja kasvun kannalta kriittisten tarpeiden täyttäminen esitetään, että EU sopii raaka-aineita koskevasta yhtenäisestä strategiasta, joka perustuu seuraaviin kolmeen periaatteeseen: 1. Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta samoin ehdoin kuin kilpaileva muu teollisuus 2. Vahvistetaan EU:n sisällä oikeanlaiset toimintapuitteet raaka-aineiden vakaan saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä 3. Lisätään resurssien käytön yleistä tehokkuutta ja edistetään kierrätystä primääriraaka-aineiden kulutuksen pienentämiseksi EU:ssa ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi Raaka-aineiden European Innovation Partnership (EIP) käynnistettiin helmikuussa Vuonna 2010 Euroopan Komission kriittisiä raaka-aineita selvittänyt asiantuntijaryhmä tunnisti 14 kriittistä raaka-ainetta, joiden toimituskatkoksiin on muita korkeampia riskejä. Nämä raaka-aineet ovat antimoni, beryllium, magnesium, fluorisälpä, gallium, germanium, grafiitti, harvinaiset maametallit, indium, koboltti, niobium, platinaryhmän metallit, tantaali ja volframi. Ennusteiden mukaan tiettyjen kriittisten raaka-aineiden kohdalla kysyntä saattaa jopa kolminkertaistua vuoden 2006 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kysynnän kasvu johtuu kehittyvien talouksien ja uusien teknologioiden kasvusta. Tällaisten kriittisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyy suuria riskejä lähinnä siksi, että niitä tuotetaan koko maailmassa vain muutamassa maassa. Monissa tapauksissa tuotanto on keskittynyttä, raaka- 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 aine on huonosti korvattavissa muilla ja kierrätysaste on alhainen. Monet kehittyvät taloudet tukevat teollisuutensa kehitystä kaupan, verotuksen ja investoinnin välineillä, joiden tarkoituksena on säästää luonnonvarat omaan käyttöön. Kuten GTK:n Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi totesi esityksessään FEM 2013 tapahtumassa, kriittiset mineraalit riippuvat ajasta ja teknologian kehityksestä. Vielä nykyään ei tiedetä, mitkä uudet teknologiat lähtevät kasvuun, ja mitä raaka-aineita näihin uusiin tuotteisiin tarvitaan. Kuva 17. Kriittisten mineraaliraaka-aineiden tuotannon keskittymät. Lähde Euroopan Komissio. Tällä hetkellä ei EU-tasolla ole aloitetta tai organisaatiota, joka vastaisi raaka-ainevarantojen ja -resurssien hallinnoinnista. Minventory-projektin käynnisti Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto. Minventory (Statistical Information on Raw Materials Deposits) on kymmenen eurooppalaisen geologisen tahon yhteistyöprojekti, joka tähtää luomaan hakemiston Euroopan primäärisistä ja sekundäärisistä raaka-ainevarannoista ja -resursseista sekä harmonisoidun tietokannan vuoteen 2020 mennessä Euroopan Komission alaisuudessa. Tarkoituksena on luoda työkalu maankäytön suunnitteluun ja tuleviin teknologiakehitykseen liittyviin politiikkoihin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 3.3 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Metallimalmit Metallien jalostajat valmistavat ja jatkojalostavat teräs- ja kuparituotteita, jaloterästä, sinkkiä ja nikkeliä sekä valuja. Jalostusketjussa metallinjalostajia seuraa kone- ja laiteteollisuus. Kuva 18. Teräksen ja värimetallien tuottajat Suomessa 10/2012. Lähde: Teknologiateollisuus Ry. 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

31 Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa vuonna 2011 oli Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 7,8 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6 %. Uudet kaivokset parantavat Suomen raaka-aineomavaraisuutta, mutta Suomen metallien jalostus on silti riippuvainen raaka-aineiden tuonnista. Tullihallituksen tilastojen mukaan vuonna 2012 tuotiin Suomeen metallimalmirikasteita 1,9 miljardin euron edestä, kun vienti oli noin 89 miljoonaa euroa. Kuva 19. Metallinjalostuksen liikevaihto (TOL 24) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja yritysten tilinpäätöstietokanta. 12,00 10,00 miljardia 8,00 6,00 4,00 2,00 0, Kuva 20. Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa. Lähde: Tilastokeskus, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi TOL 2008, 2010=100. Metallin jalostuksen volyymi-indeksi (TOL 24) Kausitasoitettu sarja TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

32 Outokummun uusi ferrokromitehdas vihittiin käyttöön kesäkuussa 2013 Torniossa. 410 miljoonan euron investointiprojekti siirtyi siten ylösajovaiheeseen etuajassa. Maailman suurimman ferrokromisulaton ylösajon myötä Outokummun ferrokromituotanto kaksinkertaistuu tonniin vuoteen 2015 mennessä. Taulukko 7: Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja GTK. Teräsaihiot (sis. jaloteräsaihiot) (1000 t) Harkkorauta (1000 t) Ferrokromi (t) Sinkki (t) Katodikupari (t) Katodinikkeli (nikkeliä tuotteissa) (t) Kobolttituotteet (t Co) Germaniumtuotteet (t Ge) Elohopea (kg) Seleeni (kg) Hopea (kg) Kulta (kg) = tietoa ei käytettävissä, - = ei tuotannossa Teollisuusmineraalit Teollisuusmineraaleja ovat laajasti katsoen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, pois lukien metalliset malmit, mineraaliset polttoaineet ja jalokivet. Kalkkikivituotteita ovat kalsiitti eli kalsiumkarbonaatti ja dolomiitti. Poltettua kalkkia valmistetaan polttamalla kalkkikiveä noin asteen lämpötilassa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalkkikivituotteita, kalkkikivestä valmistettua poltettua ja sammutettua kalkkia käytetään muun muassa teräs-, kaivos-, sellu-, paperi- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Myydyistä kalkkikivituotteista yli 80 % käytetään teollisuuden eri sovelluksissa. 32 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

33 Kuva 21: Nordkalkin myynti asiakassegmenteittäin % liikevaihdosta Lähde: Nordkalkin ympäristöraportti Maatalous 7 % Ympäristönhoito 8 % Paperi 21 % Muu teollisuus 12 % Sellu 8 % Rakennusmateriaalit 25 % Metallit ja kaivokset 20 % Kalkkituotteiden tarve kaivosteollisuuden käyttöön on kasvanut viime vuosina, kun uusia metallimalmikaivoksia on avattu. Kalkki on tärkeä säätökemikaali kaivosteollisuuden eri prosesseissa. Rikastusprosessien ph:n optimointiin käytetään kalkkituotteita. Kalkkituotteita käytetään myös kaivosten vesien käsittelyssä. Veden ph:n noustessa liuenneet metallit saostuvat rikastushiekka-altaille. Kalkkituotteita käytetään myös rikastushiekka-altaiden pato- ja peittorakenteissa kaivoksen toiminnan loppuessa ja maanalaisessa kaivostäytössä. Terästeollisuudessa käytetään poltettua kalkkia kuonanmuodostukseen ja teräsuunin, konvertterin tai senkkauunin tulenkestävän vuorauksen suojaamiseksi. Terästeollisuus käyttää kalkkituotteita myös vesien käsittelyyn. Paperiteollisuus käyttää kalkkikivestä jalostettuja päällystyspigmenttejä ja täyteaineita. Rakentamisessa kalkkikiven, dolomiitin, poltetun kalkin ja sammutetun kalkin käyttökohteet ovat moninaiset. Ympäristöhoidossa kalkkituotteita käytetään esimerkiksi veden ja savukaasujen puhdistukseen. Kalkkituotteita tarvitaan myös muun muassa kemian- ja sokeriteollisuudessa. Mondo Minerals B.V. on maailman toiseksi suurin talkin tuottaja. Mondo Mineralsin talkkikaivokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksella. Talkkia käytetään esimerkiksi sellu- ja paperiteollisuudessa, maaleissa, muoveissa ja farmaseuttisessa teollisuudessa. Yaran Siilinjärven kaivos on Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Kaivos tuottaa apatiittiä, biotiittiä ja kalsiittia. Yara käyttää oman kaivoksensa apatiittiä fosforihapon valmistukseen. Biotiittia käytetään lannoitteissa, maanparannusaineena ja jäteveden puhdistuksessa. Kvartsia käytetään ferrokromin sulatusprosessissa kuonan muodostajana. Ferrokromi puolestaan on ruostumattoman teräksen seosaine. Kvartsia tarvitaan myös lasin valmistuksessa ja keramiikkateollisuudessa. Kvartsikaivokset sijaitsevat Nilsiällä (Sibelco Nordic Oy Ab) ja Torniossa (SMA Mineral Oy). Nordkalk louhii myös Wollastoniittia Lappeenrannan esiintymästään. Wollastoniitti on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Wollastoniittia käytetään esimerkiksi keraamisessa teollisuudessa, muoviteollisuudessa ja metallurgisessa teollisuudessa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

34 3.4 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vuonna 2012 Suomeen tuotiin metallimalmirikasteita yli 21 kertaa Suomesta muualle jatkojalostettavaksi vietyjen rikasteiden arvon verran. Suomen metallienjalostus on riippuvainen tuonnista. Kaoliinia ja kalkkikiveä tuontiin Suomeen yli 17 kertaa viennin arvon verran. Taulukko 8: Metallirikasteiden sekä kaoliinin ja kalkkikiven vienti ja tuonti. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta Metallimalmirikasteet vienti tuonti Kaoliini ja kalkkikivi vienti tuonti Vienti Suomen metallikaivosten rikasteet on tähän saakka jalostettu pääsääntöisesti kotimaassa, joten metallimalmien ja -rikasteiden vienti on ollut marginaalista. Jos uusien kaivoshankkeiden rikasteita myydään jatkojalostettavaksi ulkomaille, metallirikasteiden vienti lisääntyy. Talvivaaran ja Hituran nikkeli- ja sinkkirikasteiden toimitukset näkyvät viennin kasvuna vuodesta 2010 alkaen. Vuoden 2013 alkupuoliskolla nikkelirikasteiden vienti oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 metallirikasteiden viennin määrä oli tonnia ja arvo yhteensä 88,6 miljoonaa euroa. Kuva 22: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta t /2013 Rautamalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

35 Taulukko 9: Metallimalmien ja rikasteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. tonnia /2013 Rautamalmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja rikasteet Sinkkimalmit ja rikasteet Kromimalmit ja rikasteet Hopeamalmit ja rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet yhteensä Kuva 23: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta /2013 Rautamalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Hopeamalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kromimalmit ja -rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

36 Taulukko 10: Metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta /2013 Rautamalmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja rikasteet Sinkkimalmit ja rikasteet Kromimalmit ja rikasteet Hopeamalmit ja rikasteet Jalometallimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä Metallirikasteiden tärkeimmät vientimaat ovat Kiina, Kanada ja Saksa. Vuonna 2012 Kiinaan vietiin nikkeli- ja kromirikasteita noin 30 miljoonalla eurolla. Kanadaan vietiin nikkeli- ja jalometallirikasteita 25,2 miljoonalla eurolla. Saksaan vietiin jalometallirikasteita 15,1 miljoonalla eurolla. Kromin vienti suuntautui pääasiassa Kiinaan, Ukrainaan, Venäjälle, Viroon ja Ruotsiin. Nikkelirikastetta vietiin Kiinaan, Kanadaan, Venäjälle, Botswanaan ja Etelä-Afrikkaan. Kuva 24: Tärkeimmät metallimalmien ja-rikasteiden vientimaat Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta milj. euroa Kiina Kanada Saksa Belgia Ukraina Venäjä Karbonaattikivistä Suomesta viedään lähinnä sammuttamatonta eli poltettua kalkkia ja kaoliinia. Vuonna 2012 poltetun kalkin viennin määrä laski edellisvuodesta. Sammuttamattomasta kalkkikivestä 92,5 % vietiin Venäjälle ja 7,5 % Ruotsiin. Kaoliinin vienti oli tonnia, mikä oli laskua edellisvuodesta. Kaoliinista 61 % meni Ruotsiin, 30,1 % Venäjälle 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

37 ja loput Viroon, Alankomaihin, Sveitsiin, Liettuaan ja Japaniin. Yhteensä kaoliinia, kalkkikivituotteita ja dolomiittituotteita vietiin tonnia vuonna 2012, joka on vajaan prosentin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaoliinin ja kalkkituotteiden viennin arvo oli yhteensä 12,1 miljoonaa euroa, ja arvon kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2 %. Kuva 25: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta t Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 11: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin määrä. Lähde: Tullihallitus. tonnia /2013 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Yhteensä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

38 Kuva 26: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta / Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 12: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden viennin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta /2013 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Yhteensä Tuonti Vuonna 2012 metallimalmeja ja -rikasteita tuotiin yhteensä 4,490 miljoonaa tonnia 1,918 miljardilla eurolla. Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä laski 8,1 % edelliseen vuoteen verrattuna, ja tuonnin arvo laski 1,6 %. Kotimaan kaivosten tuotannon lisääntyminen korvaa rikasteiden tuontia ja selittää tuonnin vähentymistä ainakin osittain. 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

39 Kuva 27: Metallimalmien ja rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta t /2013 Rautamalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 13: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. tonnia /2013 Rautamalmit ja rikasteet Kuparimalmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja rikasteet Kobolttimalmit ja rikasteet Sinkkimalmit ja rikasteet Muut malmit ja rikasteet Yhteensä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

40 Kuva 28: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta /2013 Rautamalmit ja -rikasteet Nikkelimalmit ja -rikasteet Sinkkimalmit ja -rikasteet Kuparimalmit ja -rikasteet Kobolttimalmit ja-rikasteet Muut malmit ja rikasteet Taulukko 14: Metallimalmien ja -rikasteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta /2013 Rautamalmit ja rikasteet Kuparimalmit ja rikasteet Nikkelimalmit ja rikasteet Kobolttimalmit ja rikasteet Sinkkimalmit ja rikasteet Muut malmit ja rikasteet Metallimalmit yhteensä Edellisvuoden tapaan eniten metallimalmirikasteita Suomeen vuonna 2012 tuotiin Ruotsista, yhteensä yli 435,2 miljoonalla eurolla. Suomessa jalostettava rautarikaste tuodaan käytännöllisesti katsoen kokonaan Ruotsista. Rautarikastetta tuotiin Ruotsista 349,8 miljoonalla eurolla. Tuonti Perusta oli 361,2 miljoonaa euroa. Perusta tuotiin kuparirikasteita 340,4 miljoonalla eurolla ja sinkkirikasteita 20,8 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 kol- 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

41 manneksi eniten metallimalmirikasteita tuotiin Etelä-Afrikasta, yhteensä 261,2 miljoonalla eurolla. Eniten Etelä-Afrikasta tuotiin nikkelirikastetta, yhteensä 252,6 miljoonalla eurolla. Kuva 29: Metallimalmien ja -rikasteiden tärkeimmät tuontimaat ja tuonnin arvo alkuperämaittain vuonna Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. milj. euroa Vuonna 2012 kaoliinia tuotiin tonnia 113,8 miljoonalla eurolla. Kaoliinin tuonnin määrä laski 8 % edellisestä vuodesta. Kolmesta merkittävimmästä kaoliinin tuontimaasta Brasilian suhteellinen osuus vuonna 2012 oli 40,7 %, Iso-Britannian suhteellinen osuus 31 % ja USA:n osuus 27,4 %. Sammuttamattoman kalkin tuonti laski edellisvuodesta noin 2,7 %. Kolmesta merkittävimmästä poltetun kalkin tuontimaasta Ranskan suhteellinen osuus vuonna 2012 oli 74,8 %, Belgian suhteellinen osuus 13,6 % ja Ruotsin osuus 8,5 %. Sulatuskalkkikiven tuonti laski edellisestä vuodesta 15,4 %. Tuonnin määrä oli 1,5 miljoonaa tonnia ja arvo 21,9 miljoonaa euroa. Kalsinoimattoman ja sintraamattoman dolomiitin tuonti laski edellisvuodesta 29,3 %. Merkittävimmät tuontimaat vuonna 2012 olivat Belgia 67,7 % osuudella ja Iso-Britannia 32,2 % osuudella. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

42 Kuva 30: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta t Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 15: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin määrä. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta. tonnia /2013 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Yhteensä = tietoa ei saatavilla 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

43 Kuva 31: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta /2013 Kaoliini Kalkkikivituotteet Dolomiittituotteet Taulukko 16: Kaoliinin, kalkkikivituotteiden ja dolomiittituotteiden tuonnin arvo. Lähde: Tullihallitus, Uljas tietokanta /2013 Kaoliini Sulatuskalkkikivi Sammuttamaton kalkki Sammutettu kalkki Hydraulinen kalkki Kalsinoimaton ja sintraamaton dolomiitti Kalsinoitu tai sintrattu dolomiitti Yhteensä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

44 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Malminetsintää harjoittavat usein niin sanotut junioriyhtiöt. Etsintätoimintaan liittyy riskejä, sillä vain pieni osa tutkituista alueista johtaa kaivoksen perustamiseen. Etsintäyhtiöt toimivat yleensä riskirahoituksella, keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen myyntiä varten. Esiintymät tai kehitteillä olevat kaivoshankkeet myydään varsinaisille kaivosyhtiöille. Malmiosta pitää kerätä suuri määrä tietoa ennen kuin sitä voidaan louhia. Malminetsintää kaivoksen läheisyydessä yleensä jatketaan. Etsinnän tuloksena malmivarannot lisääntyvät ja siten kaivoksen elinikä pitenee. Myös Geologian tutkimuskeskus (GTK) harjoittaa malminetsintää Suomessa. Mineraalien hienonnuksen vaiheet ovat malmikiven louhinta, murskaus ja murskeen jauhatus. Louhinta suoritetaan joko avolouhoksessa tai maanalaisessa kaivoksessa. Avolouhinnan jälkeen kaivos voi siirtyä maanalaiseen louhintaan. Maanalaisessa louhinnassa syntyy yleensä vähemmän sivukiviä. Myös pölyäminen ympäristöön on rajoittunutta. Avolouhinta on maanalaista louhintaa edullisempaa ja turvallisempaa. Turvallisuussyistä maanalaisissa kaivoksissa voidaan käyttää miehittämättömiä kaivoskoneita, joita ohjataan langattomasti maan päältä. Malminkäsittelyn vaiheita ovat murskaus, jauhatus ja rikastus tai vaahdotus. Louheen murskaus tehdään yleensä useammassa vaiheessa. Murskauksessa käytetään puristusta tai iskua louhitun malmin hienontamiseen. Jauhatusta käytetään murskatun malmin hienontamiseen. Jauhatukseen käytetään yleensä rumpumaisia myllyjä, kuten tanko- tai kuulamyllyjä. Seulonnalla säännöstellään murskatun tuotteen karkeutta. Seulonnalla voidaan myös erottaa karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita. Kaivosten sivuvirtoja ovat esimerkiksi sivukivet ja rikastushiekka. Rikastuksessa mineraalit erotetaan malmista. Malmin sisältämät eri mineraalit erotellaan omiksi ryhmikseen ja kaupallisiksi tuotteiksi. Mineraalien erottamiseen käytetään mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia tai biokemiallisia menetelmiä. Yleensä kaivoksen rikastusprosessi koostuu useiden menetelmien yhdistelmistä ja monista toisiaan seuraavista vaiheittaisista yksikköprosesseista. Mineraalien rikastusprosessit räätälöidään jokaiselle kaivokselle. Käytettävä teknologia riippuu sekä arvo- että jätemineraaleista. Metallirikasteet toimitetaan jatkojalostettaviksi metallinjalostajille ja sulatoille kotimaassa tai ulkomailla. Kaivosten rikastamoilla voidaan myös valmistaa eri mineraaliyhdisteitä tai metallia. Suomessa on korkeatasoista louhinta- ja rikastusteknologian osaamista. Kansainvälisesti tunnettuja laitetoimittajia ovat muun muassa Metso Mining, Sandvik ja Outotec. Aiemmin muille asiakasryhmille tuotteita toimittaneita yrityksiä on löytänyt uuden asiakasryhmän kaivosteollisuudesta. Kotimaisen kaivostoiminnan aktivoituminen on myös synnyttänyt uusia teknologiayrityksiä ja vauhdittanut PK-yritysten kasvua. Näillä yrityksillä on potentiaalia myös kansainvälisille markkinoille. Esimerkkinä näistä kasvuyrityksistä voidaan mainita kuljetinjärjestelmiä valmistava Paakkola Conveyors ja jaloteräskuonaa rikastava Tapojärvi Oy. 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

45 4.1 Toimialan tuotanto Vuonna 2012 Suomen metallimalmikaivoksista malmia ja sivukiveä louhittiin yhteensä 36,8 miljoonaa tonnia. Malmin louhinta kasvoi edellisvuodesta 13,8 %. Sivukiven louhinta väheni 34 %. Sivukiven louhintaa vähensi muun muassa maanalainen louhinta. Malmia louhittiin yhteensä 19,6 miljoonaa tonnia ja sivukiveä 17,2 miljoonaa tonnia. Talvivaaran osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta vuonna 2012 oli 14,2 miljoonaa tonnia eli 38,5 % Suomessa louhitusta metallimalmista ja sen sivukivestä. Talvivaaran osuus metallimalmien louhinnasta oli 44,5 %. Yli miljoona tonnia kokonaislouhinnassa ylittivät myös Kevitsan kaivos (7,6 miljoonaa tonnia), Kittilän kultakaivos (3,4 miljoonaa tonnia), Kemin kromikaivos (1,9 miljoonaa tonnia), Pyhäsalmen kaivos (1,4 miljoonaa tonnia) ja Laivan kultakaivos (5,1 miljoonaa tonnia). Sivukiven osuus kokonaislouhinnasta oli pienin Pyhäsalmen kaivoksella (noin 3 %) ja suurin Laivan kaivoksella (70 %). Kuva 32: Metallimalmien ja sivukiven louhinta Lähde: Tukes milj. t Metallimalmin louhinta Metallimalmin sivukiven louhinta Taulukko 17: Metallimalmien ja sivukiven louhinta Lähde: Tukes. tonnia Malmin louhinta Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Tärkeimmät tuotetut metallit ovat kromi, sinkki, kupari, nikkeli, koboltti, kulta ja hopea. Vuonna 2012 metallirikasteiden tuotanto yhteensä oli 1,711 miljoonaa tonnia. Metallirikasteiden tuotanto väheni edellisestä vuodesta noin prosentin. Aiempiin vuosiin verrattuna uutena tuotettuna metallirikasteena tuli kobolttirikaste. Vuonna 2012 kultaa tuotettiin yhteensä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

46 kg. Kultaa tuotettiin 28 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Hopean tuotanto kasvoi merkittävästi, kilogrammaan. Kuva 33: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö t Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste Taulukko 18: Metallirikasteiden tuotanto Suomessa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia Rikkirikaste Kromirikaste Sinkkirikaste Nikkelirikaste Kuparirikaste Kobolttirikaste Yhteensä Teollisuusmineraalien louhinta sisältää karbonaattikivien louhinnan ja muiden teollisuusmineraalien louhinnan. Muita teollisuusmineraaleja ovat esimerkiksi apatiitti, talkki, kvartsi ja korukivet. Vuonna 2012 Suomessa louhittiin teollisuusmineraalimalmien hyötykiveä yhteensä 15,093 miljoonaa tonnia. Hyötykiven louhintamäärä laski 5,5 % edellisestä vuodesta. Sivukiven louhinta kasvoi 30,6 % edellisestä vuodesta. Karbonaattikiviä louhittiin 18 kaivoksesta, joista hyötykiveä saatiin yhteensä 3,691 miljoonaa tonnia. Muita teollisuusmineraaleja hyötykäyttöön louhittiin yhteensä 11,402 miljoonaa tonnia. Näistä apatiittia oli 9,947 miljoonaa tonnnia. Siilinjärven apatiittikaivos oli vuonna 2012 louhintamäärällä mitattuna Suomen suurin kaivos, josta malmia ja sivukiveä nostettiin yhteensä 21,392 miljoonaa tonnia. 46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

47 Kuva 34: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta Lähde: Tukes milj. t Teollisuusmineraalit, malmin louhinta Teollisuusmineraalit, sivukiven louhinta Taulukko 19: Teollisuusmineraalit, malmin ja sivukiven louhinta Lähde: Tukes. tonnia Malmin louhinta Sivukiven louhinta Kokonaislouhinta Vuorivillakivien, apatiittirikasteen, talkin, kvartsin ja kiillerikasteen tuotannot pienenivät vuonna Maasälpätuotanto kasvoi tonniin. Vuorivillan raaka-aineeksi murskattiin teollisuuskiveä tonnia. Kuva 35. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö t Apatiittirikaste Kvartsi Kiillerikaste Vuorivillan raaka-aineeksi Talkki Maasälpä Biotiitti raaka-ainekäyttöön TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

48 Taulukko 20: Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. tonnia Apatiittirikaste Talkki Kvartsi Maasälpä Kiillerikaste Biotiitti raakaainekäyttöön Vuorivillan raakaaineeksi Toimialan logistiikkatilanne Kustannustehokas logistiikka on yksi kannattavan kaivostoiminnan edellytys. Kuljetuspalveluita käytetään kaivosalueen sisällä tapahtuviin materiaalisiirtoihin sekä kaivosalueelta jatkojalostukseen toimitettaville tuotteille. Lisäksi kaivosten tarvitsemien raaka-aineiden, kuten räjähdysaineiden, kemikaalien ja polttoaineiden, kuljetusten järjestäminen kustannustehokkaasti vaikuttaa kaivostoiminnan taloudellisuuteen. Kaivosalueella louhitun kivimateriaalin kuljetukset hoidetaan dumppereilla, erikoiskuljetuskalustolla ja kuljetinjärjestelmillä. Kaivosyhtiöt tekevät päätökset kuljetusten reittivalinnoista markkinatilanteen mukaan. Uusien tie- ja rataväylien rakentaminen vievät aikaa muun muassa niihin liittyvien kaavoitusten, ympäristövaikutusten arvioinnin ja rahoituksen vuoksi. Kaivosteollisuuden tuotteiden kuljetusreitti ja -tapa riippuvat tuotettavasta mineraalista tai metallista, jalostusasteesta ja tuotettavista määristä. Teollisuusmineraalit jatkojalostetaan pääsääntöisesti Suomessa, mutta metallimalmeja kuljetetaan jatkojalostukseen muun muassa muualle Eurooppaan ja Aasiaan. Kuvassa on esitetty Pohjois-Suomen kaivosten tuotekuljetustarpeet nykyisellä kapasiteetilla ja valmisteilla olevien projektien suunnitelmista tiedetyillä kapasiteeteilla. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi vuoden 2011 lopussa Liikennevirastolle tehtäväksi selvittää yritysten ja viranomaisten näkemykset Pohjois-Suomen kaivostoiminnan kuljetustarpeista ja toimivista kuljetusreiteistä lyhyellä (2017) ja pitkällä (2030) aikavälillä. Liikenneviraston selvitys on osa liikennepoliittisen selonteon logistiikkaselvitystä. 48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

49 Kuva 36. Kaivoskuljetusten volyymiskenaariot alueittain vuosina 2017 ja Lähde: Liikennevirasto Liikenneviraston vuonna 2013 valmistuneen selvityksen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto myös kasvavan liikenteen tarpeisiin on nykyisten kuljetusreittien kehittäminen Perämeren satamien kautta. Perämeren satamien meriväyliä tulee kuitenkin syventää kustannustehokkuuden parantamiseksi. Uusista kansainvälisistä kuljetusreiteistä mielenkiintoa on herättänyt erityisesti Koillisväylä, joka lyhentää Euroopan ja Aasian välistä merimatkaa jopa 40 % perinteisiin kuljetusreitteihin verrattuna. Liikenneviraston selvityksen mukaan edes suuren kasvun skenaariossa tiedossa olevat kuljetustarpeet eivät ole niin suuria, että Jäämeren reittien kehittäminen uusia ratoja rakentamalla olisi yhteiskuntataloudellisesti Perämeren reitin kehittämisestä kannattavampaa. Keskeisiksi Suomen kuljetusreittien ja kaivannaisteollisuuden kilpailukykyä parantaviksi tarpeiksi nousi selvityksessä perämeren satamien ja meriväylien kehittäminen, satamien työnjako sekä riittävän jäänmurtokapasiteetin varmistaminen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

50 Uudet kaivokset vaativat myös kaivoksille johtavien maanteiden rakentamista ja parantamista. Suomessa valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kaivosten infrahankkeiden tukemisesta. Teiden ja rautateiden rakentamiseen sovelletaan jälkirahoitusmallia, jossa valtio lunastaa tiet ja rautatiet kaivoksen käynnistyttyä. Yleinen valtion tie päättyy kaivospiirin rajalle. Kaivospiirin sisäisen tieverkoston rakentaa kaivosyhtiö. Liikenneviraston vuoden 2013 selvityksen mukaan uudet radat ja liikenteeltä suljettujen ratojenperuskorjaukset ovat perusteltuja vain kaivoksille, joilla on suuret kuljetustarpeet. Yhteistyön lisäämistä naapurimaa Ruotsin kanssa kuljetusreittien kehittämisessä vaikeuttaa Ruotsin erilainen raideleveys. Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esitti vuonna 2012, että raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Korotuksen tavoitteena on edistää Suomen kilpailukykyä, vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä sekä alentaa logistiikkakustannuksia. Jatkossa Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saa olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia. Asetus 407/2013 tuli voimaan lokakuun alusta Tutkimus ja tuotekehitys Kaivosalan tutkimusta tekevät Suomessa esimerkiksi yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, GTK ja VTT. Tutkimusta tehdään laajasti eri kaivosteollisuuteen liittyvistä aiheista, esimerkiksi prosesseista, teknologiasta ja vesienkäsittelystä. Kaivosteollisuuden kasvu on luonut mahdollisuuksia muille asiakasryhmille tuotteita toimittaneille yrityksille päästä tuotekehityksen kautta toimittamaan tuotteitaan kaivosteollisuusyrityksille. Toimialaraportin liitteeksi tehty VTT:n Innovaatiomaisemaraportti esittää tuloksia patentti- ja teknistieteellisestä kirjallisuushausta koskien kaivosteollisuuden koneita ja laitteita sekä kestävää kaivostoimintaa. Patentointien määrässä, kestävän kaivostoiminnan huippuyliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa sekä patenttihakemusten kohdemaissa näkyy Kiinan merkitys ja painotus. Koneiden ja laitteiden osat ovat patentoinnin suurin osa-alue. Vesien käsittely ja kuivatus on aihealueena selvässä kasvussa. Tekesin vuonna 2011 käynnistämän Green Mining -ohjelman päätavoitteena on nostaa Suomi vastuullisen ja kannattavan kaivostoiminnan edelläkävijäksi maailmassa. Ohjelmassa luodaan kasvavan ja perinteisen kaivostoiminnan rinnalle uutta, erityisosaamista vaativaa liiketoimintaa. Keskeisenä tavoitteena on kasvattaa vientiin tähtäävien pk-yritysten määrää mineraaliklusterissa. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun ja sen suunniteltu kokonaisvolyymi on noin 60 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin puolet. Ohjelman pääteemat ovat uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton ja älykäs kaivostuotanto. Ohjelman kohderyhmänä ovat kaivannaisalan toimijat mukaan lukien kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuus sekä niitä tukevat teknologiateollisuus ja palvelujen tarjoajat. Tarkempia tietoja hankkeista löytyy ohjelman intenet-sivuilta Esimerkiksi Kaivokset, maankäyttö ja paikallisyhteisöt -hanke (Different Land-Uses and Local Communities in Mining Projects, DILACOMI) on toteutettu Oulun yliopiston, Metlan ja Lapin yliopiston rinnakkaishankkeina. Hankkeessa on tutkittu, miten kaivos- 50 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

51 toiminta vaikuttaa alueen maankäyttöön ja paikallisyhteisöihin ja miten sääntelyn ja parhaiden käytäntöjen kautta voidaan kaivostoimintaa ohjata sosiaaliseen kestävyyteen. DILA- COMI-hankkeen tuloksista on koostettu myös opaskirja Hyvä kaivos pohjoisessa opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin. Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä Cleantech-ohjelma vauhdittaa suomalaisyrityksiä kestävään kasvuun ja uudistumiseen Cleantechin avulla. Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen uutta puhtaan teknologian työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja kaksinkertaistaa Cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto noin 20 miljardista eurosta 40 miljardiin euroon vuoteen 2018 mennessä. Ohjelman painopisteinä ovat puhtaan energian hyödyntäminen ja ympäristöystävällisen kaivosteollisuuden edistäminen. EU:n seuraava puiteohjelma on nimeltään Horisontti Horisontti ohjelmalla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita vuosina yhteensä 70,2 miljardilla eurolla. Horisontti ohjelmassa korostetaan pk-yritysten osallistumista. Lisätietoa: TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

52 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen mukaan metallimalmien louhinnan toimialalla kokonaisinvestoinnit vuonna 2011 olivat yhteensä 236,3 miljoonaa euroa. Rakennusinvestonteja oli noin 9 miljoonaa euroa ja kone- ja laiteinvestointeja 43,1 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat laskeneet kolmena peräkkäisenä vuonna. Kuva 37: Investoinnit toimialalla metallimalmin louhinta (TOL 07). Lähde: Toimiala online, Tilastokeskus Kokonaisinvestoinnit (aineelliset ja aineettomat) Rakennusinvestoinnit Investoinnit koneisiin ja kalustoon Kansainväliset sijoittajat ovat varovaisia, ja rahoituksen saanti on ollut vaikeaa. Päätökset uusista kaivosinvestoinneista ovat viivästyneet muun muassa taloustilanteen vuoksi, muutosten aiheuttamista lisäselvityksistä ja tarkempien ympäristövaikutusten arvioinnin vaatimuksista johtuen. Osa kaivoshankkeista hakee uusia omistajia tai kumppaneita. Engineering and Mining Journalin vuosittain tuottaman raportin mukaan maailman kaivosteollisuuden investointien kasvu hidastui vuonna Raportoitujen investointien arvo oli yhteensä 735 miljardia USD. Kasvuprosentti oli 9 % vuonna 2012, kun vastaava luku oli 20 % vuonna Kasvu hidastui erityisesti vuoden 2012 viimeisen kvartaalin aikana. Syynä kasvun hidastumiseen ovat ainakin Euroopan syventyvä talouskriisi ja Pohjois-Amerikan hidas elpyminen. Useita projekteja on siirretty eteenpäin. Vuoden 2012 aikana raportoitiin 130 uutta kaivosprojektia. Projektien yhteisarvo on 47 miljardia USD. Vuonna 2011 raportoitiin 165 projektia yhteisarvoltaan 110 miljardia USD. Arvio perustuu raportoituihin hankkeisiin, joiden vaatimista investoinneista on olemassa arvio. Arvioiden mukaan vuoden 2013 investointimäärän kasvu on hidastunut. Kaivosala on kuitenkin syklistä, ja pitkän 52 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

53 ajan ennusteen mukaan metallien tarve ja siten kaivostuotanto ja kaivosprojekti-investoinnit kasvavat väestönkasvun, kaupungistumisen ja yleisen talouskasvun myötä. Maantieteellisesti eniten investointeja valmistellaan Latinalaiseen Amerikkaan. Latinalaisen Amerikan suhteellinen osuus vuonna 2012 oli 29 %. Pohjois-Amerikan osuus oli 18 %, Tyynenmeren alueen osuus 17 %, Afrikan osuus 14 %, Aasian suhteellinen osuus 10 % ja Euroopan osuus 10 %. Maittain tarkasteltuna kolme suurinta maata investointien kannalta ovat Australia, Kanada ja Chile. Euroopassa malminetsintä keskittyi pääasiassa Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Grönlantiin. Taulukko 21: Maailman kaivosprojekti-investointien jakautuminen alueittain. Lähde: Ericsson ja Larsson miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Afrikka Aasia Eurooppa Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikka Tyynenmeren alue Yhteensä Kaivosyhtiöiden investoinnit kohdistuvat rautamalmiin, kupariin, kultaan ja nikkeliin, joiden osuus on 86 % investoinneista. Eniten investointeja valmistellaan rautamalmiin, 245 miljardia USD. Kupari-investointeja on valmisteilla 200 miljardilla USD:lla. Investoinnit kultaan ovat 125 miljardia USD. Taulukko 22: Maailman kaivosprojektien kohdemetallit. Lähde: Ericsson ja Larsson miljardia USD % miljardia USD % miljardia USD % Rautamalmi Kupari Kulta Nikkeli Uraani Lyijy/sinkki PGM Timantit Hopea 8 1 Muut Yhteensä Kaivosten lisäksi myös kaivosteollisuuden teknogia- ja ympäristöratkaisujen kehittäminen menee eteenpäin. Aquaminerals kehittää vedenpuhdistusteknologiaa. Aquamineralsin koe- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 53

54 tuotantotehtaan koeajot Paltamossa käynnistyivät kevätkesällä 2013, ja varsinainen tuotanto käynnistyy syksyn aikana. 5.2 Kapasiteettitilanne Kotimaassa tuotetuista metallimalmirikasteista vain kromirikasteen tuotanto riittää täällä tarvittavaan jatkojalostukseen. Nikkelirikasteen omavaraisuusaste vuonna 2012 oli noin 31 %, sinkkirikasteen 15 % ja kuparirikasteen 20 %. Uudet kaivokset parantavat omavaraisuusastetta. Rikkirikastetta, jota käytetään muun muassa rikkihapon valmistukseen, tuotetaan yli kotimaan tarpeen. Taulukko 23: Kotimaassa tuotettujen rikasteiden osuus kotimaan jatkojalostuksesta Lähde: Tukes ja tullihallitus Tuotanto tonnia Jatkojalostus tonnia Tuotanto jatkojalostuksesta % Rautarikasteet ,0 Kromirikaste ,0 Kuparirikasteet ,7 Nikkelirikasteet ,9 Kobolttirikasteet ,0 Sinkkirikasteet ,6 Vuonna 2012 tuotantonsa aloittivat Laivan kultakaivos, Kevitsan monimetallikaivos ja Kylylahden kuparikaivos. Kylylahden ja Kevitsan kaivosten käynnistyttyä kuparirikasteen tuotantokapasiteetti on noin tonnia, sinkkirikasteen noin ja nikkelirikasteen noin tonnia vuodessa. Uusien kaivosten prosessin säätö ja tuotannon ylösajo täyteen kapasiteettiin vie aikaa minimissäänkin kuukausia. Kittilän kultakaivoksen laajennus kasvattaa suunnitelman mukaan kapasiteettiä 25 % vuoden 2015 loppupuoleen mennessä. Outokumpu on nostanut Kemin kaivoksen tuotantoa. Outokummun uusi ferrokromitehdas vihittiin käyttöön Torniossa vuoden 2013 kesäkuussa. 410 milj. euron investointiprojekti siirtyi ylösajovaiheeseen etuajassa. Maailman suurimman ferrokromisulaton ylösajon myötä Outokummun ferrokromituotanto kaksinkertaistuu tonniin vuoteen 2015 mennessä. Outokummun Kemin kaivos sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Tornion tehdasalueelta. GTK on vuonna 2013 tutkimusraportissaan arvioinut Suomen kaivannaistoiminnan kehitystä vuosiin 2020 ja Kaivannaistoiminnan kokonaislouhinnan arvioidaan kasvavan 2010 vuoden 143 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 ja 390 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Arvion mukaan käyttämättömän mineraaliaineksen määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2020 mennessä ja viisinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Arvion mukaan käyttämättömän kiviaineksen määrän kasvu johtuu kuitenkin avolouhinnan lisääntymisellä, metallisisällöltään aiempaa köyhempien malmien ja yksittäisten kaivosten koon kasvulla metallimalmien louhinnassa. 54 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

55 6 Taloudellinen tila 6.1 Kustannusrakenne Kaivostoiminnan koko elinkaaren kustannukset muodostuvat etsinnän kustannuksista, investoinneista (CAPEX) ja operatiivisista kustannuksista (OPEX). Suurimmat investoinnit painottuvat kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja mahdollisiin myöhempiin suuriin laajennuksiin. Kaivokset ja kaivoshankkeet ovat erilaisia, ja niiden kustannusrakenteet ovat yksilöllisiä. Kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten mineralisaation sijainti, pitoisuus ja hyödynnettävyys. Kaivosteollisuuden kustannukset eivät ole täysin olleet hallinnassa, etenkään investointien osalta. Kaivosyhtiöt ovatkin järjestellyt toimintojaan uudelleen, esimerkiksi kaivosten ja esiintymien myynnillä. Kaivosalan kustannustaso on noussut tasaisesti raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Kaivosyritysten ympäristökustannuksien odotetaan nousevan edelleen nykyisestä muun muassa kehittyvän lainsäädännön tuomien uusien velvoitteiden vuoksi. Ympäristöongelmat aiheuttavat suuria lisäkustannuksia kaivosyrityksille. Etsinnän kustannukset muodostuvat muun muassa malmion paikallistamiseen tehtävistä mittauksista ja kartoituksista sekä malmivarantojen todentamiseen tarvittavista kairauksista maastossa. Etsinnän intensiteetin mittarina käytetään usein maastossa kairattujen näytteiden metrimäärää. Kairaus on tyypillistä kaivostoiminnan alihankintapalvelua. Tuotantokustannukset koostuvat karkeasti ottaen louhinnan kustannuksista, rikastuskustannuksista, materiaalien käsittelystä, energiakustannuksista, kulutustarvikkeista ja -aineista sekä hallinnosta. Tuotantokustannusten rakenne vaihtelee kaivoskohtaisesti muun muassa kaivostyypin (avolouhos/maanalainen), rikastusprosessin, kaivoksen elinkaaren vaiheen ja kaivoksen maantieteellisen sijainnin mukaan. Laitteistojen uusimis- ja korvaamisinvestointeja tehdään koko kaivoksen tuotantoaikana, sillä kivilaadusta riippuen laitteiden kulutus on suuri. 6.2 Kannattavuus ja taloudellinen tilanne Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pkyritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat syksyllä 2013 TOL koodit 081 Kiven louhinta, hiekan ja saven otto, 089 Muu mineraalien kaivu ja 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Kaivos- ja kivenjalostusalaa edustavat pk-yritykset arvioivat suhdannenäkymät koko maata sekä myös vertailutoimialojen pk-yrityksiä heikommiksi. Toimialan näkymät ovat kaikissa arvioiduissa osatekijöissä koko maan ja vertailutoimialojen näkymiä heikommat. Kuva 42 ja taulukon 24 saldoluku kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 55

56 Kuva 38: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy Pk-yritysbarometrin mukaan kaivos- ja kivenjalostusalalla selvästi eniten kehittämistarvetta on markkinoinnissa ja myynnissä (43 %), ja tarve nähdään merkittävämpänä kuin koko maan ja vertailutoimialojen pk-yrityksissä. Toiseksi eniten kehittämistä toimialalla koetaan olevan rahoitukseen, talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä osa-alueissa. Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten pahimpana kehittämisen esteenä nähdään yleinen suhdannetilanne/taloustilanne. Toiseksi suurimpana kehittämisen esteenä nähdään kustannustaso. PK-yritysbarometrin mukaan liikevaihdon kasvuun uskotaan alan pk-yrityksissä, mutta samanaikaisesti myös tuotantokustannusten uskotaan nousevan. Taulukko 24: Pk-yritysten odotukset tutkimuksen kaivos- ja kivenjalostuksen eri osa-alueiden kehityksestä seuraavan vuoden kuluttua, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku Liikevaihto Investointien arvo Viennin arvo Tuonnin arvo Tuotantokustannukset Tuotteiden tai palveluiden hinnat Kannattavuus Vakavaraisuus Tuotekehityspanostukset Tilausten määrä Kapasiteetin käyttöaste TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

57 Kullan, hopean, platinan, kuparin, nikkelin ja sinkin hinnat ovat laskeneet viime vuoden vastaavasta ajasta. Muun muassa hintojen laskun vuoksi useiden kaivosyritysten toiminta oli vuoden 2013 alkupuolella tappiollista. Nikkelin hinta on laskenut selvästi ja sen louhijat ovat sopeuttaneet toimintaansa alentuneeseen hintatasoon. Sopeutustoimet näkyvät alihankinnan supistamisena muun muassa louhinnassa. Osa kaivosyrityksistä on joutunut turvautumaan myös yt-neuvotteluihin. Kesällä hinnat kääntyivät nousuun, mutta trendit ovat epävakaat. Kuvat 39 50: Kullan, hopean, platinan, kuparin, nikkelin ja sinkin hintakehitys (viimeisin tieto ). Lähde: TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 57

58 Maailman crude steel -tuotanto on noussut vuoden Mt:sta 1,548 MT:in vuonna 2012 (Nasdaq). Terästeollisuus on kuitenkin syklinen ja kilpailtu ala. Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Euroopan talouskriisi aiheuttavat markkinoilla epävarmuutta. Rautamalmi on terästuotannon yksi tärkeä raaka-aine. Tulevaa hintakehitystä arvioitaessa on hyvä muistaa, että rautamalmin laadun vaihtelu vaikuttaa terästehtaan tuottavuuteen. Rautamalmiteollisuus on erittäin keskittynyt kolmelle yritykselle: Vale S.A., Rio Tinto Plc ja BHP Billiton Ltd. Näillä kolmella yrityksellä on vaikutusta hintoihin. Rautamalmin hinta on noussut vuoden takaisesta. Hinta on kuitenkin vaihdellut vuoden aikana, eikä vuoden 2011 tasoa ole saavutettu uudelleen. Yhtiöt, joiden liiketoiminnasta rauta on merkittävä tai ainut tuote, hinnan lasku vaikuttaa tulokseen merkittävästi. 58 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

59 Kuva 51: Rautamalmin (62 % Fe-spot) hintakehitys perustuen Kiinan tuontiin (CFR Tianjin port). Lähde: USD/ton Jan 2007 Jan 2008 Jan 2009 Jan 2010 Jan 2011 Jan 2012 Jan 2013 Iron Ore (62 % Fe) Kuva 52: Kuuma- ja kylmävalssatun hiiliteräksen hintakehitys maailmassa ja EU:ssa. Lähde: Hot Rolled Coil, EU, /tonne Hot Rolled Coil, World, USD/tonne Cold Rolled Coil, EU, /tonne Cold Rolled Coil, World, USD/tonne TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 59

60 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Suomen vetovoimatekijöitä ovat hyvä infrastruktuuri, yleinen korkea koulutustaso sekä maan yhteiskunnallinen ja poliittinen vakaus. Suomessa on myös kaivosalan teknologiaosaamista. Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosalan voimakas kasvu mahdollistaa uusien yritysten syntymisen kaivosalalle. Lisäksi muilla toimialoilla toimivat yritykset voivat laajentaa liiketoimintoja kasvavalle kaivosalalle. Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä Työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pkyritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tarkastelussa mukana olivat syksyllä 2013 TOL koodit 081 Kiven louhinta, hiekan ja saven otto, 089 Muu mineraalien kaivu ja 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Kaivos- ja kivenjalostusalan pk-yrityksissä kilpailutilanne, yritystoiminnan sääntely, kustannustaso ja rahoitus koetaan merkittävimmiksi kehittämisen esteiksi. Yritystoiminnan sääntelyssä merkittävimpänä kehittämisen esteenä koetaan byrokratia. Kaivos- ja kivenjalostusalalla merkittävimpinä esteinä pidetään verotusta ja työn sivukuluja. Rahoitukseen liittyvistä osatekijöistä merkittävimmät pk-yritysten toiminnan kehittämisen esteet ovat vakuuksien puute ja rahoituksen saatavuus. Kuvat 53 ja 54. Merkittävin rahoituseste kehittämisessä, %, ja Merkittävin resurssitekijöiden este kehittämisessä, %. Lähde: PK-yritysbarometri syksy rahoituksen saatavuus 39 rahoituksen hinta 9 vakuuksien puute 52 laina-aikojen lyhyys 0 60 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

61 Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 60 Alihankkijoiden / osatoimittajien saatavuus 0 Toimitilat 0 Koneet ja laitteet 9 Muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 31 Suuri osa malminetsinnästä kohdistuu tällä hetkellä Pohjois- ja Itä-Suomeen, missä myös kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä. Kaivosten vaikutukset kuntatalouteen ja kuntien järjestämiin palveluihin voivat olla merkittäviä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on selvin pk-yritysten kokema resurssitekijöihin liittyvä kehittämisen este. Osaavan työvoiman saatavuus kasvavalle kaivostoiminnalle Pohjois- ja Itä-Suomeen on yleisestikin tärkeää. Väestönpohja on näillä alueilla pieni. On koulutettava uusia osaajia ja houkuteltava osaajia kaivospaikkakunnille asumaan. Kaivosalan uhka on rahoituksen vaikeutuminen ja investointien väheneminen. Perustettavat kaivokset vaativat useimmiten rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Ulkomaisten investoijien kiinnostusta laskee tuotantokustannusten nousu esimerkiksi verojen noustessa. Kaivostoimintaan liittyvien lupien käsittelyajat ovat pitkiä ja viivästyttävät hankkeita. Kuluneen vuoden aikana kaivoslupien ruuhkaa on saatu purettua. Luparuuhkan purkamiseen ovat vaikuttaneet uuden kaivoslain tulkitsemisen rutinoituminen, Tukesin kaivosryhmän hyvä henkilöstötilanne ja talouden taantuma. Tukesin mukaan hakemuksia tulee vähemmän vireille kuin mitä hakemuksia perutaan. Käsittelyä hidastavat jokseenkin hallintovalitukset ja Tukesin hallinto-oikeudelle antamat lausunnot valituksista. Lupahakemusten käsittelyajat ovat silti keskimäärin noin kaksi vuotta. Kaivosteollisuuden sosiaalinen toimilupa eli yhteiskunnallinen hyväksyttävyys nousi vahvasti esiin julkisissa keskusteluissa marraskuussa 2012 Talvivaarassa tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen. Kaivosteollisuus on ollut viime ajat suurennuslasin alla. Avoimella vuorovaikutuksella ja tiedottamisella kaivosteollisuuden hyödyistä ja vaikutuksista on kuitenkin ainakin osittain saatu murrettua ennakkoasenteita. Vastakkainasettelun sijaista onkin toivottavaa tiivistää vuorovaikutusta lähiyhteisön kanssa ja hakea yhteisesti ratkaisuja. Euroopan Komissio on tehnyt lainsäädäntöehdotuksen (78/660/EC ja 83/349/ EC), jossa on pakollinen vaatimus suurille yli 500 henkilöä työllistäville yrityksille raportoida sosiaaliset ja ympäristöä koskevat tiedot vuosiraportissa ja yli 250 henkilöä työllistävien yritysten sisällyttää monimuotoisuuspolitiikan tiedot hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiin. Useat kaivokset ovat avanneet ovensa paikallisille asukkaille. European Minerals Day -tapahtuma on Euroopan laajuinen tapahtuma, joka järjestettiin neljättä kertaa. Mineraalien tuottajat ja alan teollisuusyritykset järjestivät eri puolilla Eurooppaa useita tapahtumia, muun muassa avoimien ovien päiviä. 113 toimipaikkaa 24 maassa osallis- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 61

62 tuivat tapahtumaan, jossa vierailijoita kävi yhteensä noin European Minerals Day -tapahtumassa esitellään Euroopan mineraaliteollisuuden keskeistä roolia kestävässä kehityksessä. Euroopan Komissio on valinnut European Minerals Day -tapahtuman raaka-aineisiin keskittyvän Euroopan Innovaatiokumppanuuden (EIP) ensisijaiseksi tiedotusfoorumikseen. Suomesta European Minerals Day -tapahtumaan osallistuivat vuonna 2013 Nordkalk ja SMA Mineral. Myös esimerkiksi Nordic Mines piti avoimien ovien päivän Laivakankaan kaivoksella kesäkuussa Talvivaaran ympäristöonnettomuuden jälkeen päätettiin kaivoksille tehdä stressitestit. Kaivosten vapaaehtoiset stressitestit aloitettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle lähetetyillä kyselyillä toukokuussa Testeissä selvitetään, miten kaivokset selviytyvät poikkeuksellista kuormitusta aiheuttavista tilanteista, joilla voi olla ympäristövaikutuksia kaivosalueen ulkopuolella. Stressitestien tulokset valmistuvat marraskuussa Testausta ohjaavat ympäristöministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Kaivosten toimivuuden kannalta on tärkeää turvata kaivosten tarvitsemien kriittisten raaka-aineiden ajanmukaiset toimitukset. Uudet kaivokset tarvitsevat esimerkiksi kalkkia, jonka saatavuudessa näkyy riskejä. Kalkkikiven saatavuusongelmat Gotlannin kaivoksilta ympäristölupakiistojen vuoksi voivat heijastua Suomen metallimalmikaivoksiin ja muuhun teollisuuteen muun muassa kohonneina raaka-ainehintoina ja jopa kalkkituotteiden saatavuusongelmina. Ongelmana on myös EU-direktiivien erilainen tulkinta eri EU-maissa, mikä johtaa eroihin tuotantokustannuksissa ja sallituissa käytännöissä. Direktiivistä löytyviä täsmennyksiä ei myöskään ole aina tuotu sellaisenaan kansalliseen asetukseen. Kaivosten vesiasioissa lainsäädäntö on vielä keskeneräinen. EU:ssa on valmisteilla puitedirektiivi, jonka on tarkoitus yhdenmukaistaa sääntöjä. Teollisuudessa toivotaan ennakoitavuutta ja yhteisiä pelisääntöjä päätöksiin ja lainsäädännön tulkintaan sekä EU:n että kansallisella tasolla. 62 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

63 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Kaivostoiminta on kasvanut nopeasti Suomessa viime vuosina. Vuonna 2013 maailmantalouden tilanne on heikentynyt, ja kaivosalan lähitulevaisuuden odotukset ovat laskeneet. Seuraavien kuukausien suhdanteet ovat epävarmoja, mutta enteitä talouden elpymisestä on näkyvissä. Kullan, nikkelin ja muiden perusmetallien hinnan lasku on huonontanut kaivosyhtiöiden tuloksia. Kaivosten talousnäkymien heikkeneminen on saanut yrityksiä tarkistamaan tuotantotavoitteitaan, karsimaan kulujaan ja siirtämään investointeja myöhemmäksi. Kevään ja kesän aikana kaivosyhtiö toisensa perään kertoi YT-neuvottelu- ja saneeraushakemusuutisia. Kyseessä on suhdannetaantuma, sillä kasvavien talouksien vetovoima saa raaka-aineiden kysynnän ja myös hintatason nousuun jossain vaiheessa. Kaivosteollisuuden pitkän aikavälin odotukset ovat edelleen positiiviset. GTK on vuonna 2013 tutkimusraportissaan arvioinut Suomen kaivannaistoiminnan kehitystä vuosiin 2020 ja Kaivannaistoiminnan kokonaislouhinnan arvioidaan kasvavan 2010 vuoden 143 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 ja 390 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Kaivannaistoiminnan arvonlisän arvioidaan kasvavan 0,9 miljardista eurosta 2 miljardiin euroon vuonna 2020 ja 2,9 miljardiin euroon vuonna Arvonlisällä kerrotaan se summa, joka yritykselle jää käyttöön, kun tuotantoon tarvittavien raaka-aineiden, energia ja muiden tuotantopanosten arvo on vähennetty tuotoksesta. Energiankulutus oli 3000 GWh vuonna Energiankulutuksen arvioidaan kasvavan GWh:in vuonna 2020 ja GWh:in vuonna Kaivosten ympäristöasiat muodostuvat entistä tärkeämmiksi jatkossa. EU:n jatkuvasti kehittyvä lainsäädäntö ympäristöasioiden ympärillä vaatii entistä enemmän yritysten taloudellisia resursseja ja henkilöstöresursseja. Resursseja vaatii sekä lainsäädännön kehittymisen seuraaminen ja ennakointi että tiukkenevien ympäristölupamääräysten noudattaminen. Erityisesti vesitase ja vesienkäsittely ovat nousseet tärkeäksi kysymykseksi. EU-tasolla on meneillään useita suuria lainsäädännön kehittämisiä. Ajan tasalla pysyminen on vaikeaa etenkin pk-yrityksien resursseille, sillä lainsäädäntöä kehitetään laajasti. Viime vuosien ja edelleen ajankohtaista EU-lainsäädäntöä ovat muun muassa kemikaalilainsäädännöt REACh (1907/2006/EU) ja CLP (1272/2008/EU), jotka asettavat vaatimuksia niin kemikaalien valmistajille kuin käyttäjillekin. Aineet, joiden vuotuinen tonnimäärä on , tuli rekisteröidä toukokuun 2013 loppuun mennessä. Syyskuun alussa 2013 voimaan tulleessa EU:n uudessa biosidiasetuksessa (528/2012/EU) säädetään muun muassa tehoaineiden hyväksymisestä EU-tasolla. Myös muun EU-lainsäädännön vaatimusten täyttäminen vie entistä enemmän resursseja, esimerkkinä rakennustuotteiden CE-merkintä. Rakennustuotteiden CE-merkintä muuttui pakolliseksi Rakennustuotteiksi katsotaan rakennuskohteeseen kiinteäksi osaksi tulevat tuotteet, kuten betonielementit ja kiviaines. Vuoden 2013 aikana on annettu muun muassa kesäkuussa 2014 voimaan tuleva uusi direktiivi (463/2013), joka säätää EU-tasolla esimerkiksi kalkkituotteiden käyttöä maataloudessa. Raaka-aineiden kysynnän kasvaessa korostuu raaka-ainetehokkuus, johon tarvitaan uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Yksi ratkaisu on urbaani kaivostoi- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 63

64 minta (urban mining), jolla tarkoitetaan metallien ja yhdisteiden talteenottoa ja hyödyntämistä tuotteista ja jätteistä. Kaivosten sivuvirrat ovat ympäristön lisäksi taloudellinen kysymys. Sivuvirtojen käsittely ja loppusijoittaminen voi aiheuttaa suuret kustannukset. GTK:n mallinnuksen mukaan sivukiviä, rikastushiekkaa ja louhosalueilta poistettavaa pintamaata syntyy vuonna 2020 noin 140 miljoonaa tonnia, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 51 miljoonaa tonnia. Osa tästä mineraali- ja maa-aineksesta käytetään jo nykyäänkin kaivos- ja tuotantoalueiden infrastruktuurissa. Potentiaalisia käyttökohteita sivukiville, rikastushiekalle, pintamaille ja muille rikastusprosessin sivutuotteille etsitään lisää. Esimerkiksi Nordkalkin tavoitteena on, että viiden vuoden kuluttua kaikki sivukivi löytäisi sopivan käyttökohteen (Kauppalehti ). Sivuvirtojen hyödyntäminen kuuluu myös Tekesin Green Mining -ohjelman aihealueeseen. Ratkaisuja on etsitty myös esimerkiksi kansainvälisessä Min-Novation-hankkeessa, jonka tavoitteena on kaivannaispoisteisiin liittyvän tiedon, kokemusten ja innovaatioiden vaihtoon perustuvan verkoston luominen Suomeen ja Itämerialueelle. EU:n direktiivi (2003/87/EY) Euroopan unionin laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestämisestä tuli voimaan vuonna Kolmas EU:n päästökauppakausi koskee vuosia Päästökaupan piiriin kuuluva laitos tarvitsee päästöluvan, jonka lisäksi päästökaupassa mukana oleva toiminnanharjoittaja voi hakea ilmaiseksi jaettavia päästöoikeuksia. Päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille joko ilmaiseksi tai huutokaupalla. Päästöoikeuksia voi ostaa ja myydä vapaasti koko EU:n laajuisilla markkinoilla. Taloustilanteen vuoksi päästöoikeuksia on reilusti, ja päästöoikeuksien hinta on matala. Euroopan Komissio suunnittelee päästöoikeuksien leikkaamista vähähiilisten investointien kannustamiseksi. Mikäli päästöoikeuksia leikataan reippaasti tai päästöjen leikkaustavoitteita nostetaan, CO2-päästötonnin hinta voi nousta korkeaksi. GTK:n mallinnuksen mukaan kaivannaisalan toimipaikoilta aiheutuneet suorat CO2- päästömäärät kaksinkertaistuvat miljoonaan kiloon vuoteen 2020 mennessä verrattuna 600 miljoonaan kiloon vuonna CO2-päästötonnin hinnan noustessa kaivosteollisuuden CO2-päästöt voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yrityksille. Päästökauppajärjestelmään kuuluu toimia, joilla rajoitetaan vaikutuksia niiden energiaintensiivisten alojen kilpailukykyyn, jotka ovat alttiita hiilivuotoriskille. Muun muassa poltetun kalkin valmistaminen kuuluu hiilivuotoriskialoihin. Eurooppalaisten yritysten kustannuksiin ja siten kilpailukykyyn vaikuttaa negatiivisesti, jos aloja poistetaan listauksesta hiilivuotoriskilistauksen tulevissa päivityksissä. Maailmantalouden heikentyminen näkyi jo vuonna 2012 metallimalmikaivosten kokonaislouhinnan pienentyessä vuoteen 2011 verrattuna. Toistaiseksi ei pikaista uutta nousua kaivosalalla ole nähtävissä maailmantalouden toipumisnäkymistä huolimatta. Teknologiateollisuus Ry:n mukaan teknologiateollisuuden yritysten saamat uudet tilaukset sekä tilauskanta olivat vuoden toisella kvartaalilla edelleen selvästi vähentyneet vuoden takaisesta, mutta lisääntyivät jonkin verran ensimmäisen kvartaalin tilanteesta. Tarjouspyyntöjen kehityksessä ei tapahtunut käännettä parempaan heinäkuun aikana. Teknologiateollisuuden tilauskannan tilanne viestii myös kaivosteollisuuden näkymistä, sillä kaivosteollisuuden tuotteita käytetään raaka-aineena metallien jatkojalostuksessa. Globaalin kilpailutilanteen ja yritysten kansainvälistymisen myötä myös kaivosyritysten toimintamallin muuttumiseen on painetta. Volyymien kasvattaminen ei riitä, vaan kokonais- 64 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

65 tuottavuutta tulee katsoa myös kaivoksen rajojen yli. Globaalissa kilpailutilanteessa asiakkaan ja kaivosyrityksen välisellä yhteistyöllä voidaan uudella tavalla hakea kestäviä ratkaisua ja kokonaistaloudellisuutta, mikä on hyödyllistä molemmille osapuolille. Tuote- ja palvelukonseptien kehittämisellä kaivosyritys voi tuottaa taloudellista hyötyä metalli- ja teollisuusmineraalien jatkokäyttäjälle esimerkiksi prosesissa saavutettujen säästöjen kautta, jolloin kaivoksen kilpailukyky raaka-ainetoimittajana vahvistuu. Kaivostoiminta on Suomessa kasvuala pidemmällä aikavälillä. Vaikka monelta osin kaivosteollisuuden uutiset ovat olleet synkkiä, myös valoisia uutisia on kuulunut. Tukesin myöntämät kaivospiiriluvat mahdollistavat hankkeiden muiden lupien etenemisen. Uusien laitteiden ja uuden teknologian kehitys, kuten sähköautojen, luo kysyntää näiden uusien tuotteiden raaka-aineille, mikä avaa kannattavuusedellytyksiä uusille kaivoshankkeille. Köyhän malmisaannon kasvattaminen aiempaa tehokkaammilla prosesseilla on myös tärkeää. Teknologiaa kehittämällä tämä avaa mahdollisuuksia kaivoskoneiden ja -laitteiden valmistajille. Suomessa sijaitsevilta kaivoksilta metallien jatkojalostukseen saatu raaka-aine tuo kilpailuetua Suomen teollisuudelle. Väestönkasvu, kehittyvien talouksien kysynnän kasvu ja kaupungistuminen lisäävät edelleen metallien ja mineraalien kysyntää. Metallien ja mineraalien kysynnän lisääntyminen on vahvasti sidoksissa kehittyvien maiden talouksien kasvuun. Toimialaraportin liitteenä 1 on Finpron raportti Kaivosteollisuus Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa kerrotaan muun muassa alueen kaivosteollisuuden ja politiikan tilanteesta ja erikoispiirteistä. Raportin mukaan luonnonvarat ja mineraalituotanto on yksi kasvun tukipilareista Afrikassa. Kansainväliset yritykset toimivat useissa Afrikan maissa. Etelä-Afrikassa on kaivosalan korkeatasoisia tutkimuskeskuksia, kuten Mintek, ja arvostettuja yliopistoja. Kaivosteollisuuden koneita valmistetaan ja kehitetään Etelä-Afrikassa. Ongelmakohtia ovat muun muassa vesikysymykset, palkkakustannusten nousu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Työvoimakustannusten kasvaessa ja turvallisuussyistä automaatioon panostetaan. Kaivostoiminnan tulevaa painopistettä voi ennakoida malminetsintäpanostusten pohjalta. Malminetsinnän painopisteet ennakoivat tulevaa myös kaivostoiminnan alueellisessa jakautumisessa. Metals Economics Groupin (MEG) PDAC:lle International Convention seminaaria varten tekemän raportin mukaan maailman non-ferrous-malminetsinnän suurimmat maat olivat Kanada, Australia ja USA. Näiden maiden osuus oli 36 %. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 65

66 Kuva 55: Maailman (nonferrous) malminetsintäbudjetin jakautuminen alueittain vuonna Lähde: Euromines Press Release 4th March USA 8 % Canada 16 % Mexico 6 % Columbia 2 % Peru 5 % Brazil 3 % Rest of the world 4 % Chile 5 % Australia 12 % Pacific Islands 6 % China 4 % Russia 3 % Mongolia 3 % Sub-Suharan Africa 9 % West Africa Europe 7 % 4 % Argentina 3 % Suomessa malminetsintään investoitiin vuonna 2012 yhteensä 86,8 miljoonaa euroa, lisäystä edelliseen vuoteen nähden oli 7 prosenttia. Etsintää on viime vuosina rajoittanut lupakäsittelyn ruuhkautuminen ja etsintälupien saannin pitkittyminen. Lupakäsittelyresursseja on lisätty Tukesissa, ja käsittelyjonossa olevien lupahakemusten määrä on pienentynyt. Malminetsintähakemusten ja malminetsintävaraushakemusten pinta-alat ovat kasvaneet merkittävästi. Valtausten kokonaispinta-ala oli ha vuonna Kasvua edelliseen vuoteen oli 21 %. Taulukko 25: Suomessa malminetsintää harjoittaneiden yhtiöiden määrä ja panostukset etsintään. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tukes Yhtiöiden lukumäärä Panostukset etsintään, milj. 54,3 60,1 50,5 60, ,8 66 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

67 Kuva 56: Valtausten kokonaispinta-ala ja kairausmetrit Lähde: Tukes Valtausten kokonaispinta-ala (ha) Kairausmetrit GTK:n kokoamassa kartassa näkyvät kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet huhtikuussa Maantieteellinen painotus Pohjois- ja Itä-Suomeen hankkeissa näkyy tutkimuskohteiden perusteella myös tulevaisuudessa. Jalometallien tutkimuskohteita on näkyvissä kartalla enemmän kuin esimerkiksi perusmetallien tutkimuskohteita. Teollisuusmineraalien tutkimuskohteita ei ole tässä kartassa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 67

68 Kuva 57. Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet, huhtikuu Lähde: GTK. 68 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle SUOMEN MINERAALISET AJURIT Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle Riikka Virtanen Helsinki 2015 TIIVISTELMÄ Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä ja tarve on lisääntynyt väestönkasvun, kaupungistumisen

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10. Mineraalialan vaikuttavuusselvitys Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.2010 1 Osanottajat Ohjausryhmä ja rahoitus - Kaivannaisteollisuus ry

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto Taustaa 1. Metallimalmien

Lisätiedot

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola Kaivos - perusta elämälle Aiheita tässä esityksessä Kaivostoiminnan merkitys yhteiskunnalle Kaivannaisteollisuus

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi.

Kalkkikivi. Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. GREAT WHITE STONE Kalkkikivi Puhdistaa, neutraloi, täyttää, stabiloi. Asiakas: teollisuus Paperi Teräs Sellu Rakennusaineet Kemia Sokeri Lasi Tienrakennus Asiakas: maatalous Maanviljely Puutarha Rehu Asiakas:

Lisätiedot

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

TEM raportteja 23/2012

TEM raportteja 23/2012 TEM raportteja 23/2012 Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna 2012 Tekijät: Aaltonen Riikka Alapassi Markus Karhula Mervi Karhunen Eija Korhonen Ilkka Loukola-Ruskeeniemi Kirsti (toim.) Nybergh

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10.2008 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 23.10. 2 Hyvä liiketoiminnan tulos ja vahva bruttokate heinä-syyskuussa Milj. EUR 2007 Muutos-% Liikevaihto 318,1 245,9 + 29,4 Bruttokate,

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset 20.1.2012 Turvallisuus- Kultaristeily ja kemikaalivirasto 2012 (Tukes) Terho Liikamaa 17.1.2012 Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 2 KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Tulos yli kaksinkertaistui milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 684,6 500,9 + 37 Liikevoitto 63,1 28,6 + 121 Voitto

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla

Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Katsaus mineraalistrategioihin maailmalla Saku Vuori, Emma Niemeläinen ja Tero Niiranen 16.4.2010 Långvik 15.-16.4.2010 Långvik 1 Katsauksen tausta Strategiatyön taustaksi kootaan katsaus eri valtioiden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET

TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET TALVIVAARA H1 2014 OSAVUOSIKATSAUS SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSET 30.9.2014 1. H1 2014 lyhyesti 2. Tuotantopäivitys 3. Vesien hallinta 4. Luvitus ja oikeudelliset prosessit 5. Toiminnalliset ja markkinanäkymät

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön kehittämistyössä Lapissa

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön kehittämistyössä Lapissa Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön kehittämistyössä Lapissa 17.11.2010 Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Sisältö Tilastot Lapin strategiajohtamisessa Toimialakohtainen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

MINERAALIKLUSTERIN HISTORIASTA OPITTAVAA

MINERAALIKLUSTERIN HISTORIASTA OPITTAVAA MINERAALIKLUSTERIN HISTORIASTA OPITTAVAA Kaivosalan tulevaisuusseminaari 4.-5.10.2011 Toiminnanjohtaja Olavi Paatsola Aiheita tässä esityksessä Kivikauden, rautakauden ja pronssikauden historiaa Suomen

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2014

Metallien jalostuksen rakennekatsaus. heinäkuu 2014 rakennekatsaus heinäkuu 214 TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY / THE FEDERATION OF FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES METALLINJALOSTAJAT RY / ASSOCIATION OF FINNISH STEEL AND METAL PRODUCERS Postiosoite Käyntiosoite Puhelin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Rita Uotila sijoittajasuhdejohtaja Outotec lyhyesti Liikevaihto 1,9 mrd. euroa vuonna 2013 Toimituksia yli 80 maahan

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot