Kaivostoiminnan näkymät

Transkriptio

1 Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus

2 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen potentiaali Kaivosala Suomessa 2012 Tulevaisuuden näkymät Kaivosalan haasteet 2

3 Jalostetun kuparin käyttö/henkilö Ihmisten lkm. Kg/henkilö Väkiluku Kuparin käyttö/henkilö Lähde: International Copper Study Group 2010 ja U.S. Census Bureau 3

4 Kuparin kulutus verrattuna kansantuloon Pekka A. Nurmi Lähde: Raw Materials Group

5 Kansantulon globaali kasvuennuste Miljardia ihmistä 3000 Kansantulo yli 5000 USD 1000 Lähde: Handelsbanken, Capital markets

6 Kuparisulattojen tuotanto kt Copper scrap Primary ores Primaari kupari Kierrätetty kupari Sources: ICSG and USGS Lähde: International Copper Study Group

7 Rautamalmin merikuljetukset 2011 Merikuljetuksen kasvu ( ): milj. tonnia BHP Billiton, Vale ja Rio Tinto kontrolloivat 70 % rautamalmin kaupasta 2.5e ,1e 11 80e 8.2e e Lähde: Raw Materials Group exports Vienti milj. in tonnia million tons 7

8 Globaali kaivostoiminta 2010 Lähde: Raw Materials Group

9 EU ja mineraalit Euroopan unionin jäsenmaat käyttävät prosenttia maailmassa tuotetuista metalleista. EU:n oma metallituotanto on noin kolme prosenttia ja monet metallit ovat kokonaan tuonnin varassa. Häiriötilanteet raaka-aineiden saatavuudessa ovat merkittävä uhka EU:lle. EU on tarttunut ongelmiin julkistamalla raaka-aineita koskevan aloitteen vuonna 2008 ja kommunikean Suomen valtio tukee aloitetta. 9

10 Strategisten hitech-metallien tuottajat U.S.A Molvbdenum 34% Brazil EU Niobium- Columbium 90% Chile Lithium 60% D.R.Congo Cobalt 36% South Africa Rhodium 79% Platinum 77% Vanadium 45% Chromium 41% Russia Palladium 45% China Rare Earths 95% Antimony 87% Tungsten 84% Australia Tantalum 60% Titanium 42% Source: Eurostat 10 Pekka A. Nurmi

11 EU:n raaka-ainealoitteen tavoitteet 1)Varmistetaan raaka-aineiden saanti kansainvälisiltä markkinoilta. 2)Luodaan oikeanlaiset toimintapuitteet saannin varmistamiseksi eurooppalaisista lähteistä. 3) Edistetään resurssitehokkuutta ja kierrätystä kulutuksen pienentämiseksi ja tuontiriippuvuuden vähentämiseksi EU:ssa. 11

12 Fennoskandia Euroopan paras malmipotentiaali? Prekambrinen kilpialue Vahva kaivosperinne Hyvä potentiaali merkittäville malmilöydöille: perusmetallit, rauta, kulta, platina, hitech-metallit, teollisuusmineraalit, jne. 12

13 Suomen malmialueet ja -esiintymät Suomen kallioperän malmipotentiaali: Nikkeli 12 % Kupari-sinkki 10 % Kulta-platina 8 % Rautametallit 3 % Uraani 1 % Hitech-metallit 2 % Lähde: Nurmi & Eilu

14 EU:n kriittiset raaka-aineet Suomessa Kriittiset: Koboltti Niobium Platinametallit Antimoni Grafiitti Lantanoidit Tantaali Volframi Erittäin merkittävät: Kromi Mangaani Nikkeli Rauta Sinkki Vanadiini Magnesiitti Molybdeeni Telluuri Merkittävät: Hopea Kupari Kalkkikivi Kvartsi Litium Maasälpä Talkki Titaani Savimineraalit 14

15 Suomen tärkeimmät kaivokset 2012 Metallikaivos Teollisuusmineraalikaivos Kaivostoiminta lukuina: Suomessa toimii noin 52 kaivosta, joista useimmatt pieniä Kaivostoiminnan liikevaihto 800 M ja työlliset 3500 henkilöä 2010 Kaivosinvestoinnit yli 1,3 Mrd Ennuste investoinneista yli 3 Mrd Liikevaihdon odotetaan kasvavan 2,5 Mrd 2015 ja työllisten määrän 5000 henkilöön Suomi on johtavia kaivosteknologian toimittajia Koko mineraaliklusterissa ihmistä Jokisivu kulta Kittilä kulta Kemi kromi Raahe kulta Pahtavaara kulta Hitura nikkeli Pyhäsalmi kupari-sinkki Siilinjärvi fosfori Orivesi kulta Kevitsa nikkeli Lahnaslampi talkki Lappeenranta kalsiitti Talvivaara nikkeli-sinkki Kylylahti kupari Ilomantsi kulta Polvijärvi talkki Taloudelliset luvut: ETLA 2011 Parainen kalsiitti Lohja kalsiitti 15

16 Suomen tärkeimmät kaivokset Kotimainen omistus Ulkomainen omistus 16

17 Milj. tonnia Malmin kumulatiivinen louhinta toimivissa kaivoksissa Lähde: Fennoscandian Ore Deposit Database, GTK

18 Kaivosprojektit 2012 Esiintymä Raaka-aineet Yhtiö Kaivosprojekti Kolari rauta Sokli fosfori Sokli Fosfori Yara Kolari Rauta (kupari, kulta) Northland Reources Ab Suhanko Palladium (platina) Gold Fields Mustavaara Vanadium (rauta, titaani) Mustavaaran Kaivos Oy Taivaljärvi Hopea (sinkki) Sotkamo Silver Ab Suhanko palladium-platina Mustavaara vanadiini Taivaljärvi hopea Länttä Litium Keliber Oy Länttä litium

19 Malminetsintä- ja kaivosalueet Pinta-ala Osuus Suomen pinta-alasta Kaivospiirit 575 km 2 0,15 % Malminetsintäluvat 5970 km 2 1,8 % (sis. hakemukset) Varaukset km 2 Kaivosyhtiöt: Agnico Eagle Mines* Altona Mining * Anglo American Belvedere Resources* Dragon Mining* Endomines* First Quantum Minerals* Gold Fields Inmet Mining* Lappland Goldminers* Luzenac Suomi Mondo Minerals* Nordic Mines Nordkalk* Outokumpu* Talvivaara Mining* Yara* Etsintä- ja kehitysyhtiöt: Akkerman Exploration Finore Mining Karelian Diamond Resources Keliber Resources Magnus Minerals Mawson Resources Mustavaaran Kaivos Nortec Minerals Northland Resources Sotkamo Silver Taranis Resources Tertiary Minerals Western Areas jne. Kaivospiirit Malminetsintäalueet Varaukset * Kaivostoimintaa Suomessa Lähde: kaivosrekisteri/tukes

20 Miksi Suomi? Hyvä infrastruktuuri Erinomainen geologinen perusdata Turvallinen investointiympäristö Transparentti hallinto Potentiaalia uusille malmilöydöille 20

21 Malminetsintäkohteet 2012 Malminetsintä: Suomessa toimii noin 40 malminetsintäorganisaatiota, joista monet pieniä Yhtiöt etsivät: nikkeliä, kuparia, kultaa, platinametalleja, timantteja ja hitech-metalleja Keskimäärin 0,1 % etsintäprojekteista johtaa kaivostoimintaan Yksi kaivokseen johtava malmilöytö edellyttää keskimäärin yli 200 milj. :n panostusta Suomessa käytettiin 2011 malminetsintään 81 milj. Rompas kulta Sakatti Nikkeli-kupariplatina Särkiniemi nikkeli Kuusamo kulta Rantasalmi kulta

22 Sakatin nikkeli-kupari-platina-esiintymä Lähde: AA Sakatti Mining Oy 22

23 Malmit maankuoressa Avolouhos Maanalainen kaivos Pyhäsalmen kaivos Maailman syvimmät kaivokset > 3 km 23

24 Mineraalialan haasteet Uutta etsintä- ja hyödyntämisteknologiaa on kehitettävä. Vesi- ja energiakulutusta on vähennettävä. Jätteitä ja päästöjä on vähennettävä. Sivutuotteiden hyödyntämistä ja korvaavia materiaaleja on kehitettävä. Louhintaa on automatisoitava. Työturvallisuutta ja työviihtyvyyttä on parannettava. Kaivannaisalueiden jälkikäyttöä on kehitettävä. Yleistä hyväksyttävyyttä ja imagoa on parannettava. Kotimaista omistusta on lisättävä. Lähde: Suomen mineraalistrategia Pekka A. Nurmi

25 25 Pekka A. Nurmi

26 26

27 Kiitokset! Kiitos! 27