Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.

Transkriptio

1 Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin määrin sen taloudellista merkitystä sekä näkemyksiä kaivannaisalan kehittämiseen. Kaivoshanketiedot ovat Kainuun Etu Oy:n kivi- ja kaivannaisteollisuus -toimialan toimialapäällikön Martti Palviaisen toimittamia. Pohjois- ja Itä Suomen kallioperän vanhimmat osat ovat muodostuneet noin 3500 miljoonaa vuotta sitten, nuoremmallakin osalla on ikää lähes 2000 miljoonaa vuotta. Kallioperän syntytavan perusteella voidaan olettaa, että maa kätkee sisäänsä paljon, vielä mittauksin todentamattomia, rikkauksia. On siten perusteltua odottaa, että kallioperän raaka-aineet antavat mahdollisuuden kaivannaisteollisuuden toiminnalle näillä alueilla pitkälle tulevaisuuteen. Kaivannaisteollisuudesta on näin muodostumassa alueiden elinkeinoelämän yksi tukijalka. KAINUU Kainuussa on useita metallimalmien ja teollisuusmineraalien tunnettuja varantoja, joista vasta osaa on hyödynnetty (kuva 1). Tutkimusta malmien ja mineraalien hyödyntämiseksi tehdään alueella jatkuvasti. Kainuun maakunnan alueella on seuraavien mineraalien varantoja: Hopea (Ag), kulta (Au), kupari (Cu), rauta (Fe), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), rikki (S), uraani (U). Kainuun kaivosalan yritykset Kainuussa toimii kahdeksan malmeihin keskittynyttä yritystä: Anglo American, Dragon Mining, Inmet Mining, Magnus Minerals, Talvivaara, Tasmet, Vulcan Resources, Western Areas. Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella. Dragon Mining on pienehkö kaivostoimintaa harjoittava yritys, jolla on 5 % osuus Kuhmo Nickel/Kuhmo Metals yhteisyrityksestä, jossa toinen osapuoli on Vulcan Resources. Inmet Mining on kansainvälinen kaivostoimintaa harjoittava yritys, joka omistaa mm. Pyhäsalmen kaivoksen (Pyhäsalmi Mine Oy). Yritys keskittyy kuparin etsintään Suomessa ja sillä on valtaushakemuksia Paltamon Honkajärvellä. Magnus Minerals on malminetsintää harjoittava suomalainen yritys, joka suorittaa etsintää lähinnä tutkimalla muiden tekemää aineistoa. Yhtiöllä on valtauksia, varauksia ja hakemuksia Sotkamossa ja Paltamossa. Talvivaara on suomalainen kaivostoimintaa harjoittava pörssiyhtiö, joka tuottaa nikkeliä, sinkkiä, kuparia ja kobolttia. Parhaillaan yhtiöllä on tavoitteena ottaa talteen muutoin sivukiveen jäävä uraani samassa liuotusprosessissa kuin muut mineraalit. Tasmet-yhtiön painopiste on valikoiduissa REE (rare earth elements) metalleissa (zirconium, hafnium, niobium) ja rautamalmissa. Yhtiöllä on valtausvaraus Kajaanin Otanmäellä. Vulcan Resources harjoittaa kaivosalan tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa. Yhtiön tärkein kohde on Polvijärven Kylylahti. Yhtiöllä on rikastamo Luikonlahdessa. Vulcan Resources omistaa 95 % Kuhmo Nickel/Kuhmo Metals Oy JV:stä, jolla on valtauksia Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmialueella, jossa on nikkeli-kupari-platinamalmiesiintymiä. 1

2 Western Areas on nikkelin tuottaja ja malminetsintäyhtiö, joka etsii Rautavaaralla ja Sotkamossa kuudessa kohteessa malmia Magnus Mineralsin kanssa. Parhaana esiintymänä on Rautavaaran keskustan lähellä oleva kohde. Talkin tuottajat Kainuussa Talkin tuottajia Kainuussa on kaksi: Luzenac Suomi ja Mondo Minerals. Luzenac Group on Rio Tinton tytäryhtiö, jolla on kaivospiiri ja ympäristölupa Sotkamon eteläosassa (Alanen), jonne suunnitellaan talkkikaivosta, lisäksi yhtiöllä on talkkivaltaus Paltamossa. Mondo Minerals tuottaa talkkia Suomessa ja Alankomaissa. Yhtiöllä on kaivostoimintaa Sotkamossa (Lahnaslampi, Punasuo, Uutela) ja Puolangalla (Pihlajavaara) sekä kaivospiirejä (mm. Alanen, Mieslahti) ja valtauksia. Sotkamon tehdas tuottaa talkkia ja nikkeliä. Uraanin etsintä Kainuussa Uraanin etsintää Kainuussa harjoittaa Mawson Energy, joka on uraanin etsintätoimintaan Euroopassa keskittynyt yritys, jolla on valtaus Paltamon Nuottijärvellä. Muita Edellä mainittujen, jo julkistettujen hankkeiden lisäksi on olemassa lukuisa määrä tutkimusten eri vaiheessa olevia projekteja ja selvityksiä. Osa jo hyvinkin pitkälle vietyjä, kuten Silver Resources Oy:n Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoshanke, Tulikivi Oyj:n Suomussalmen uudet liiketoiminnot, Morenia Oy:n Puolangan kaoliinien hyödyntäminen ja Mondo Mineralsin erikoistalkkikaivos Puolangalla. Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelma Kainuussa on laadittu Suomen ensimmäinen maakunnallinen kaivannaisalan kehittämisohjelma vuosille Ohjelma parantaa ja luo edellytyksiä kannattavan kaivannaisteollisuuden kehittymiselle ja sijoittumiselle Kainuuseen. Kainuun kaivannaisalan kehittämisohjelman tavoitteena on saada maa- ja kallioperän arvo-aineet taloudellisesti ja tehokkaasti hyötykäyttöön, siten että jo toiminnassa olevat yritykset kehittyvät edelleen ja että uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyy. Ohjelmassa keskeistä on yrityslähtöisyys, teknologiapainotteisuus ja osaajien välinen yhteistyö. Ohjelma keskittyy kaivannaisalaan, kivi ja sora mukaan lukien. Kuva 1. Kainuun metallimalmien ja teollisuusmineraalien esiintymät ja kaivokset. 2

3 LAPPI Lapin maakunta koostuu kuudesta seutukunnasta: Tunturi-Lappi, Pohjois-Lappi, Itä-Lappi, Torniolaakso, Kemi-Tornio sekä Rovaniemen seutukunta. Lapin maakunnan talouden kehitys on varsin eriytynyt ja alueelliset kehityserot seutukuntien välillä ovat merkittäviä. Erityisen haasteellista on Itä-Lapin kehittäminen. Yrityselämän, työllisyyden ja väestön kehityksen suhteen mitattuna kehitys on viime vuosina ollut myönteistä Tunturi-Lapissa, Rovaniemellä ja Kemi-Tornion seutukunnassa. Vakaata kehitys on ollut Pohjois-Lapissa ja Torniolaaksossa. Hyvän kehitysvaiheen taustalla ovat ennen muuta matkailu, rakentaminen, kaivostoiminta ja kauppa. Lappi on rikas jalometallien ja muiden kaivannaisten esiintymisalue. Malminetsintään liittyviä toimenpiteitä ja koeporaustoimintaa on käynnissä runsaasti eri puolella maakuntaa. Kittilän Suurikuusikossa Agnico-Eagle Mines Limited omistaa Euroopan suurimmaksi arvioidun kultakaivoksen, jonka toiminta alkoi vuoden 2008 lopulla. Yhtiö on kanadalainen kaivosyhtiö, jolla on kotimaansa lisäksi toimintaa Meksikossa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Yritys omistaa myös Kanadan laajimmat kultavarannot. Sodankylän Kevitsan monitoimikaivoksen rakentaminen alkaa näillä näkymillä kesällä Kaivoksessa louhitaan nikkeliä (Ni), kuparia (Cu), kultaa (Au), platinaa (Pt), palladiumia (Pd) sekä kobolttia (Co). Scandinavian Minerals Ltd perusti tytäryhtiön, Kevitsa Mining Oy:n, vuonna 2006 ja aloitti lupien haun ja alustavat työt kaivostoiminnan käynnistämiseksi. First Quantum Minerals Ltd osti Scandinavian Minerals Ltd:n vuonna Kaivoksen elinikä tämänhetkisen arvion mukaan n. 20 v, mutta on oletettavaa, että se tulee olemaan pidempi. Pajala-Kolarin Hannukaisen (Suomen puolella) rautakaivos on suunnitteilla Northland Resources Ltd:n toimesta. Tuotanto Hannukaisessa voisi alkaa vuonna Yhtiöllä on valtauksia myös Rautuvaaralla. Molemmissa esiintymissä on raudan lisäksi myös kuparia ja kultaa. Savukosken Soklin kaivoshanke etenee Yara International ASA / Yara Suomi Oy:n toimesta. Soklin esiintymässä on apatiittia, rautaa ja niobia. Soklin fosforimalmiesiintymä sijaitsee Savukosken kunnan koillisosissa lähellä Venäjän rajaa. Etäisyys lähimpään taajamaan, Savukoskelle, on 90 km. Soklin kaivoshankkeen tavoitteena on fosforimalmiesiintymän hyödyntäminen rakentamalla kaivos ja mahdollisesti myös rikastamo, jonka tuotteina ovat fosfori- ja rautarikaste. Tämän hetkisen aikataulun mukaan Yara tekee hankkeen investointipäätöksen loppuvuodesta 2010 ja rakentaminen käynnistyy seuraavan vuoden aikana. Itse kaivostoiminta käynnistyy suotuisassa tilanteessa vuonna Gold Fields Arctic Platinum Oy:n Ranuan Suhangon hanke on toistaiseksi pysähdyksissä, mutta tunnetut mineraalivarannot ovat sielläkin huomattavat. Kaivosten avaamisen myötä ala tarjoaa lähivuosina useita satoja, seurannaisvaikutuksineen jopa tuhansia uusia työpaikkoja. Polar Mining Oy on kaivostoimintaa Suomessa harjoittava yritys. Sen emoyhtiö on australialainen Dragon Mining -kaivosyhtiö. Se osti kaivostoiminnasta luopuneelta Outokumpu Oy:ltä vuonna 2003 Oriveden kaivoksen, Vammalan rikastamon ja muutamia etsintäkohteita. Louhimisen se aloitti ensimmäiseksi Pirkanmaalla. Huittisten Jokisivu on pitkälle edennyt kultakaivoshanke. Kullan etsintätoimintaa sillä on Lapissa, esim. Kittilässä Hanhimaalla. Anglo American Explorationilla on valtauksia Sodankylässä Kersilössä, jossa on nikkeliä, sekä Kittilässä Kelontekemäjärvellä, jonka esiintymässä on nikkeliä ja kuparia. Lappland Goldminers Oy on malminetsintäyhtiö ja tuotannollinen kaivosyhtiö. Yhtiön toiminnan tavoitteena on kehittyä kannattavaksi tuotannolliseksi kultayhtiöksi, jonka rikastamot ovat keskeisesti Fäbolidenissä ja Blaikenissa Ruotsissa, Haverin alueella Etelä-Suomessa ja Pahtavaarassa Pohjois-Suomessa. Yhtiöllä on maanalainen louhos Pahtavaarassa. 3

4 ITÄ-SUOMI KAINUUSTA ETELÄÄN Kainuusta etelään olevalla Itä-Suomen alueella on alan teollisuutta jossakin määrin olemassa ja lisäksi lukuisia kaivoshankkeita suunnitteilla. Alueen malmipotentiaali on Kainuun ja Lapin luokkaa. Toimivia kaivoksia on Siilinjärvellä Suomen suurin avolouhos, josta norjalainen Yara louhii ja jalostaa lannoitteita (fosfaatteja). Mondo Mineralsilla on talkkikaivos ja rikastamo Polvijärven - Outokummun alueella ja Lappeenrannan lähellä on suuri kalkkikivilouhos ja -tehdas. Juuassa on mittavaa vuolukiviuuniteollisuutta (Tulikivi Oyj ja Nunnauuni Oy) ja dolomiittikalkin tuottaja Juuan Dolomiittikalkki Oy. Rakenteilla on Endomains Oy:n Ilomantsin Pampalon kultakaivos. Suunnitteilla on Vulcan Resurces Oy:n Kylynlahden nikkelikaivos Polvijärvelle ja Kaaville sekä Leppävirran nikkelimalmion hyödyntäminen. Malmipotentiaalisia alueita ovat Kainuusta etelään mentäessä Talvivaaran mustaliuske-esiintymän eteläinen jatke Rautavaaralla, Ilomantsin kultaalueet, Outokumpu Polvijärvi Kaavi - Leppävirta nikkeli-alueet, Savonranta - Enonkoski ja Puumala - Savitaipale nikkelipotentiaaliset alueet. Pohjois-Karjalassa on lisäksi huomattava määrä kaivosteollisuutta tukevaa toimintaa, kuten kaivosteollisuuden koneita valmistavat Outotec Turulan konepaja, Outokummun metalli Oy ja Firotec Oy sekä GTK:n mineraalitekniikan laboratorio. Näiden lisäksi on huomattava määrä pienempiä kaivosteollisuutta palvelevia yrityksiä. KAIVANNAISALAN TALOUDELLISESTA MERKITYKSESTÄ Käytettävissäni ei ole tarkempia taloudellisia lukuja koko Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kaivannaistoiminnasta. Karkeasti laskien Itä- ja Pohjois-Suomessa toiminnassa olevia kaivoksia ja suunnitteilla olevia kaivoshankkeita on yhteensä parikymmentä. Kaivos työllistää keskimäärin suoranaisesti noin 150 työntekijää, ja välillisesti ainakin kolminkertaisen määrän, jolloin työtekijöitä tulisi olemaan suoranaisesti 3000 ja kokonaisvaikutukseltaan Rakennusaikainen työvoiman tarve on ainakin kaksikertainen tuotantoaikaiseen työtekijämäärään verrattuna. Kaikkia kaivoksia ei kuitenkaan rakenneta yhtä aikaa, joten se ei vaikuta kokonaistyöntekijämääriin samassa suhteessa. Yhden kaivoksen keskimääräiset investoinnit lienevät noin 200 M. Rakenteilla ja vireillä olevia kaivoksia on noin kymmenen, jolloin investointien arvo olisi noin 2 miljardia euroa (lisäksi Talvivaara reilun miljardin). Lisäksi liikenneministeriö on arvioinut uusien kaivosten liikenneväyliin (rauta- ja maantiet) tarvittavan noin 600 miljoonan euron investoinnit. Eli kokonaisuudessa investointien kokonaisarvio noussee Talvivaara mukaan luettuna neljän miljardin luokkaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusilla kaivoksilla arvioidaan olevan vaikutusta paljon muutenkin kuin suorana työllistäjänä. Lapin kaivosten odotetaan nostavan alueen kansantuotteen muun Suomen tasolle, Talvivaaran kaivoksen odotetaan tekevän saman Kainuulle. Sotkamon kunnan talouteen Talvivaaran tuomilla verotuloilla on huomattava vaikutus sekä yhteisöverotuksen kautta että uusien asukkaiden tuomien verotulojen ja kulutuksen kasvun aiheuttamien verotulojen kautta. NÄKEMYKSIÄ KAIVANNAISALAN KEHITTÄMISEEN Pohdittaessa alueiden näkökulmasta kaivostoiminnan kehittämisedellytyksiä - puuttumatta varsinaisesti kaivoslakiesityksen sisältöön nousee esille mm. seuraavanlaisia näkemyksiä: Uuteen kaivoslakiin liittyvien huolten joukkoon kuuluu toimintaa ohjeistavien ja valvovien viranomaisten puutteellinen kaivosalan ymmärtäminen. Osaaminen on puutteellista sekä yrittäjien että viranomaisten itsensä mielestä. 4

5 Samalla suuren yleisön lisääntynyt ympäristötietoisuus yhdessä vähäisen geologisen ja teknisen osaamisen kanssa muodostaa hedelmällisen alustan kaivosyritysten vastaiselle kansalaistoiminnalle. Omat ongelmansa kaivostoiminnan laajenemiseen tuo valtionhallinnon uudelleen organisoituminen, mikä osaltaan tuntuu häiritsevän luparutiinien sujumista. Kaivostoimintaa käsitellään nyt Työ- ja elinkeinoministeriöissä (TEM), jossa niille on oma muutaman työntekijän yksikkö. TEM:n lupaprosessit ovat venyneet muutamassa vuodessa moninkertaisiksi ja valtauslupien käsittely kestää nyt jopa yli kaksi vuotta aiemman kahden kuukauden sijasta. Uudessa kaivoslaissa kaivosviranomaiseksi esitetään TEMin alaista Turvatekniikan keskusta, TU- KESia. Nyt voimassa olevan kaivoslaki on laadittu erinomaisella tavalla kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta kunnioittaen. Jokaisen kansalaisen oli suhteellisen helppoa tehdä valtaushakemus, jos onnistui löytämään viitteitä kaivoslain tarkoittamasta mineraalista. o Nykyään TEM:in soveltama, viime vuonna käyttöön otettu hakemusmenettely (jollaisena se jatkuu uuden kaivoslain aikana) edellyttää alan huippuosaamista jo hakemusmenettelyn aikana. Tämä tehnee yksityisen kansalaisen valtausoikeuden käyttämisen lähes mahdottomaksi toteuttaa osaamisen ja kustannusten vuoksi. kielteistä vai myönteistä? Olisiko tarvetta valtion / valtio-omisteisten yhtiöiden paluuseen takaisin kaivostoimintaan? Mitä sitten alueilla tarvitaan, jotta hankkeet ja potentiaali saadaan teolliseksi toiminnaksi: 1) Toimiva, selvä ja ennakoiva kaivos- ja muu lainsäädäntö 2) Investointi- ja riskirahoitusjärjestelmien kehittäminen kaivannaisalaa varten 3) Tutkimusrahoituksen varmistaminen kaivostoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä ja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi Malmioiden etsintätutkimus Malmien etsintätekniikoiden kehittäminen Kaivos ja rikastusprosessien kehittäminen energiatehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi Kaivosten sivukivien jatkojalostus ja tuotteistaminen Kaivosvesien puhdistusprosessien tutkimus ja kehitys 4) Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen, esimerkiksi pienten malmioiden hyödyntäminen eli pienkaivostoiminta 5) Kaivannaisalaa tukevien palveluiden kehittäminen, kuten esim. yritysten perustamisja kehittämispalvelut. Yhden luukun periaate julkishallinnon palvelujen, kuten luvituksen hoitamisessa. Neuvontapalvelujen kehittäminen tutkimus- ja kaivoslupaasioiden hoitamisessa 6) Alan koulutuksen kehittäminen 5