Tutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 197 Report of Investigation 197 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. GEOLOGISTEN LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA VUONNA 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä. Kansikuva: Termisellä vastetestillä eli TRT-mittauksella selvitetään energiakaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia geoenergiajärjestelmiä. Front cover: The thermal qualities of an energy well are investigated by TRT measurements. Based on these measurements, geoenergy systems can be planned and fitted. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Espoo 2012

3 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 32 pages, 30 figures, 17 tables and 6 supplementary maps. The ground has an enormous reserve of energy. In Finland, the utilization of geoenergy by ground heat pumps has increased rapidly in the 21st century. In 2010, the total number of heat pumps in the country was , and they produced 2532 GWh of energy. Around 40% of family house builders chose geoenergy. Furthermore, extraction associated with metal mining in Finland rapidly increased in The total extraction was 45.8 Mt, of which 18.2 Mt consisted of ore. Ten metallic ore mines were active in In terms of ore extraction, Finland s biggest metal mines were the Talvivaara Ni-Zn-Cu-Co-mine (13.3 Mt ore), the Pyhäsalmi copper-zinc mine (1.4 Mt), the Kemi chrome mine (1.4 Mt) and the Kittilä Suurikuusikko gold mine (1.1 Mt). There is a high potential to find new high-tech metal deposits in Finland. The potential is especially high for platinum group metals and rare earth elements. According to the EU, these are the most critical high-tech metals. For rare earth minerals, the most potential rock types are carbonatites and alkaline rocks. The Kevitsa nickel-copper-platinum mine will start operations in In the Kokkola region there are many promising lithium deposits, the most well known being Länttä. The total extraction of industrial minerals in 2010 was 24.9 Mt, 15.6 Mt of which consisted of ore. The amount of ore was clearly greater than in In terms of ore extraction, the biggest industrial mineral mine was the Siilinjärvi phosphate mine (10.2 Mt ore). Around 1.5 Mt of carbonates were extracted from both the Ihalainen limestone mine in Lappeenranta and the Limberg- Skräbböle limestone mine in Parainen. Most of the Ylämaa spectrolite was refined by local companies, as well as Luumäki beryllium and Luosto amethyst. Five companies have a diamond claim in Finland. Four of the claims were in Kuhmo and one in Kaavi. In addition, rubies and sapphires were found in the Lemmenjoki gold panning area and the first emerald in Finland was found in Vuotso. Natural stone production in Finland is dominated by granites and soapstones. In 2010, the extraction of natural stones was at the same level as in the previous year. The total extraction was 2.8 Mt, of which 2.4 Mt was waste rock. The production of granites and shales totalled t and that of soapstones t. In terms of both revenue and production, the extraction of aggregates is the largest branch of the mining industry in Finland. In 2010, the total extraction of aggregates was the same as in the previous year, i.e. 84 Mt. The recession in the construction sector ended in 2010, and this will hopefully be reflected in the extraction amounts. In 2010, peat production was moderately successful. Production in Eastern Finland succeeded very well, but in Western Finland heavy thunderstorms made the production more difficult. The total production of peat was 25.4 Mm 3. Of this, 23.4 Mm 3 was energy peat and 2 Mm 3 environmental peat. Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, metal ores, high-tech metals, industrial minerals, building stone, aggregate, peat, geothermal energy, production, foreign trade, statistics, Finland Tapio Kananoja, Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI Espoo, FINLAND ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN

4 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197, 32 sivua, 30 kuvaa, 17 taulukkoa ja 6 liitekarttaa. Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO 2 -vapaa energiavaranto. Maalämpöpumpuilla hyödynnetyn geoenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja vuonna 2010 maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä oli noin GWh; lämpöpumppuja oli kaikkiaan asennettu Suomessa kappaletta. Pientalorakentamisessa jo 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Geoenergiaa hyödynnetään myös entistä enemmän suurissa rakennuskohteissa. Tällöin geoenergian rinnalla käytetään yleensä jotain muuta uusiutuvaa energiamuotoa tai kaukolämpöä. Metallimalmien louhintamäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti. Vuonna 2010 kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt. Metallimalmikaivoksia oli toiminnassa kymmenen. Louhintamäärän perusteella suurin kaivos oli Talvivaaran monimetallikaivos Sotkamossa, josta louhittiin 13,3 Mt malmia. Yli miljoonan tonnin malminlouhintamääriin ylsivät myös Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivos (1,4 Mt), Kemin kromikaivos (1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (1,1 Mt). Maailmantalouden elpymisen myötä useimpien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi vuonna Suomen kallioperässä on suuri potentiaali löytää uusia high-tech-metalliesiintymiä, erityisesti platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja. Nämä ovat myös EU:n kannalta kriittisimpiä high-tech-metalleja. Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat karbonatiitit ja alkalikivet. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit ovat tutkimusten kohteina. Kevitsan nikkeli-kupari-platinakaivoksen tuotanto alkaa vuonna 2012, ja Ranuan Suhangon platinaesiintymän kaivospäätöstä odotellaan. Kokkolan seudulla on useita lupaavia litiumesiintymiä. Niistä tunnetuin on Läntän esiintymä. Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna ,9 Mt, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuotena. Malmin ja hyötykiven osuus oli kuitenkin 15,6 Mt, mikä on reilusti enemmän kuin vuonna 2009 ja lähentelee jo taantumaa edeltäviä määriä. Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä louhittiin hyötykiveä 10,2 Mt. Karbonaattikiveä louhittiin Lappeenrannan Ihalaisesta ja Paraisten Limberg-Skräbbölestä kummastakin noin 1,5 Mt. Ylämaan spektroliittilouhoksilla toiminta on jatkunut edellisvuosien tapaan, ja suurin osa kivestä on jalostettu koruiksi paikallisissa yrityksissä. Raakakiven vienti ulkomaille on ollut vähäistä. Sama koskee myös Luumäen jaloberylliä ja Luoston ametistia. Timanttivaltauksia on voimassa viidellä yhtiöllä. Valtauksista neljä on Kuhmossa ja yksi Kaavilla. Lemmenjoen kullanhuuhdonta-alueelta on tunnistettu rubiineja ja safiireja. Lisäksi GTK:ssa on tunnistettu Suomen ensimmäinen smaragdi Vuotson Riestojoelta. Suomessa eniten tuotetut luonnonkivet ovat graniitti ja vuolukivi. Vuonna 2010 luonnonkivien tuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin ennakkotietojen mukaan t ja vuolukiviä t. Luonnonkiven arvioitu kokonaislouhinta oli 2,8 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,4 Mt. Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstömäärien perusteella kiviainesala on selvästi suurin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Vuonna 2010 kiviainesten kokonaiskäyttö oli 84 Mt, eli määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta jäi kuitenkin selvästi vuoden 2008 luvuista (113 Mt). Vuonna 2010 rakennusalan laskusuhdanne pysähtyi ja erityisesti talonrakennus kääntyi kasvuun. Samaa odotetaan myös maa- ja vesirakentamisessa. Tämä todennäköisesti kääntää myös louhintamäärät kasvuun. Vuonna 2010 Suomessa oli maa-ainesten ottopaikkaa ja 570 kalliokiviaineslouhosta. Vuonna 2010 turpeen tuotanto onnistui kohtalaisesti. Itä-Suomessa turvetta saatiin korjattua erittäin hyvin, mutta Länsi-Suomessa tuotantoa haittasivat runsaat ukkossateet. Turvetta tuotettiin kaikkiaan 25,4 Mm 3. Tuotannosta 23,4 Mm 3 oli energiaturvetta ja 2 Mm 3 ympäristö- ja kasvuturvetta.

5 Asiasanat (Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, metallimalmit, hi-tech-metallit, teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviaines, turve, geoterminen energia, tuotanto, ulkomaankauppa, tilastot, Suomi Tapio Kananoja, Geologian tutkimuskeskus, PL 96, Espoo Sähköposti: 4

6 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS 1 Johdanto...7 Introduction GEOENERGIA Suomen maankamaran erityispiirteitä Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää Suurhanke Sipoossa GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen METALLISET MALMIT JA METALLIT HIGH-TECH-METALLIT TEOLLISUUSMINERAALIT JALO- JA KORUKIVET LUONNONKIVET KIVIAINEKSET TURVETUOTANTO ULKOMAANKAUPPA...29 LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO...31 LIITE 1: LIITEKARTAT...33 Appendix 1: Supplementary maps...33 Liitekartta 1. Geoenergiatutkimukset Suomessa Supplementary map 1. Geoenergy research in Finland Liitekartta 2. Suomen metallogeeniset vyöhykkeet Supplementary map 2. The main metallogenic zones in Finland Liitekartta 3. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa Supplementary map 3. Metal concentration mills and metal refineries in Finland Liitekartta 4. Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Suomessa 2012 Supplementary map 4. Mines and current projects in Finland in 2012 Liitekartta 5. Suomen teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet Supplementary map 5. Potential areas for industrial minerals in Finland. Liitekartta 6. Suurimmat turvetta energian tuotannossa hyödyntävät laitokset Suomessa Supplementary map 6. The most important energy producers using peat in Finland LIITE 2: TILASTOT...40 Appendix 2: Statistics...40 Taulukko 1. Geoenergian hyödyntäminen Suomessa Table 1. Utilization of geoenergy in Finland Taulukko 2. Suomessa vuonna 2010 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset. Table 2. Mines operating under the Finnish Mining Act in

7 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. Taulukko 3. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa Table 3. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland Taulukko 4. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa Table 4. Production of base metal concentrates in Finland Taulukko 5a. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 5a. Metals and metallurgical products produced in Finland Materials are partly imported. Taulukko 5b. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 5b. Metals and metallurgical products produced in Finland Materials are partly imported. Taulukko 6. EU:n tarkastelemat kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 6. Critical and other significant raw materials and metals defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland. Taulukko 7. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta ja karbonaattikivien käyttö Suomessa Louhinta sisältää karbonaattikivien, muiden teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnan. Table 7. Extraction of industrial minerals in Finland , and the use of limestones. Extraction includes extraction of limestones, other industrial minerals and industrial stones. Taulukko 8. Teollisuusmineraalirikasteiden ja tuotteiden tuotanto Suomessa Table 8. Industrial minerals: production of industrial mineral concentrates and products in Finland Taulukko 9. Luonnonkivien louhinta ja käyttö Suomessa Table 9. Extraction and use of natural stones in Finland Taulukko 10. Kiviainesten arvioitu kokonaiskäyttö Suomessa Table 10. Estimated total use of aggregates in Finland Taulukko 11. Turpeen tuotanto ja käyttö Suomessa Table 11. Extraction and use of peat in Finland Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen käypään hintaan. Table 12. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during at market prices. Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen Table 13. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during at market prices. Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during Taulukko 16. Muiden kaivannaisten tuonti Suomeen Table 16. Imports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones in Finland during Taulukko 17. Muiden kaivannaisten vienti Suomesta euron käypään hintaan ja t. Table 17. Exports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones from Finland during

8 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Johdanto Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna julkaisussa luodaan katsaus suomalaisen kaivannaisalan toteutuneisiin tuotantolukuihin, tuotannon alueelliseen sijoittumiseen ja ulkomaankauppaan. Lisäksi julkaisussa arvioidaan alan kehitysnäkymiä. Vuoden 2010 julkaisussa tarkastellaan ensin geoenergiaa ja sen hyödyntämismahdollisuuksia ja sen jälkeen esitetään yleiskatsaukset muista geologisista luonnonvaroista. Varsinaiset tilastotiedot sekä osa karttatiedoista on esitetty tekstiosuuksien jälkeen liitteissä. Tilastotietoja on kerätty pääasiassa Tilastokeskuksesta, Tullihallituksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) mutta myös muilta alan toimijoilta. Tämän Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta tehtävän vuosittaisen julkaisun tavoitteena on omalta osaltaan lisätä myös tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytöstä Suomessa. Introduction Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 is a publication in which we review the production figures, trade and the location of production in the Finnish extraction industry in The publication is part of an annual report series compiled by the Geological Survey of Finland (GTK). Our purpose here is to provide an overview of the output and locations of all significant mining and mineral extraction operations, as well as current trends and important developments in the field. The main part of this volume comprises overviews of production and supplementary information about each production group in 2010, with an extended review of the use and production of geoenergy in Finland. Statistics and supplementary maps are presented in appendices at the end of the volume. The statistical information presented here was mainly collected by Statistics Finland, Finnish Customs, the Ministry of Employment and the Economy (TEM), and the Finnish Environment Institute (SYKE). This volume is mainly written in Finnish, but the summary, introduction, captions and most of the statistics are also presented in English. 2 GEOENERGIA Maankamaraan ja vesistöihin varastoitunutta, uusiutuvaa geoenergiaa käytetään lämpöpumpun avulla kaikenkokoisten rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen. Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO 2 -vapaa energiavaranto. Sen hyödyntäminen on kuitenkin vielä potentiaaliin nähden varsin vähäistä. Suomen lämmöntuotannosta geoenergian osuus on vain 2 3 % (tiedonanto J. Kallio 2011). Kiinnostus geoenergiaa kohtaan on selvästi lisääntynyt ja maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen (kuva 1, taulukko 1). Pientalorakentamisessa jo yli 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Vuonna 2010 lämpöpumppuja asennettiin 8 7

9 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K Maalämpöpumpuilla tuotettu lämpö GWh Kuva 1. Maalämpöpumpuilla Suomessa vuosina tuotetun lämpöenergian määrä. Fig. 1. The heat energy generated by heat pumps in Finland during Lähde/Source: Suomen lämpöpumppuyhdistys ry. (2011). 500 kappaletta ja vuonna 2011 määrän odotetaan kaksinkertaistuvan. Vuonna 2010 lämpöpumppuja oli kaikkiaan käytössä kappaletta. 2.1 Suomen maankamaran erityispiirteitä Suomessa maankamaran keskilämpötila on suhteellisen alhainen, ja se vaihtelee ilmastovyöhykkeitä seuraillen kuvan 2 mukaisesti mutta on kuitenkin kaksi astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila vastaavalla vyöhykkeellä. Huomattavaa on, että maanpinnan keskilämpötila on jatkuvasti lämpöasteiden puolella, etelässä 6 8 C ja pohjoisessa 2 3 C. Maanpinnan keskilämpötila on yksi tärkeä tekijä suunniteltaessa geoenergian hyödyntämistä. Vaikka pintamaan lämpötila vaihtelee vuoden aikana paljonkin, lämpötila tasoittuu ja vakiintuu metrin syvyydessä ja on vuoden ympäri maanpinnan keskilämpötilan luokkaa. Käytännössä geoenergiaa voidaan hyödyntää koko maassa, etelässä kuitenkin paremmalla hyötysuhteella kuin Pohjois-Suomessa. Koska maankamara on Suomessa viileähkö ja sen lämpötila on yleensä alle 10 C, tarjoaa se hyvät edellytykset myös viilennysenergian saannille ns. vapaalla viilennyksellä ilman lämpöpumppua. Suomessa geoenergian hyödyntämisessä lämmitykseen tarvitaan aina maalämpöpumppu, ja siitä saatavasta lämpöenergiasta keskimäärin 2/3 on ilmaisenergiaa, parhaissa tapauksissa jopa 4/5. Parhaita geoenergian lähteitä ovat hyvin lämpöä johtavat, kvartsipitoiset kivilajit, kuten graniittiset kivet ja kvartsiitit, mutta muunkin tyyppisistä kivilajeista, kuten kiillegneisseistä ja myös kosteasta irtomaasta (sedimentistä) sekä vesimassoista, geoenergiaa saadaan varsin kohtuullisesti. Pohjavesiolosuhteet saattavat vaikuttaa huomattavasti koostumukseltaan samanlaisten kivilajien energiatuotto-ominaisuuksiin. 2.2 Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää Varsinkin suurissa kohteissa, kuten liikerakennuksissa, ostoskeskuksissa tai asuinalueilla geoenergiakentän kapasiteetin selvittäminen on tärkeää. On tehtävä tietyt mittaukset ja geologis-geofysikaaliset paikkatutkimukset, joiden perusteella voidaan päätellä ensinnäkin suurtuotantokentän eli energiakaivokokonaisuuden perustamisen järkevyys sekä mitoittaa ja mallintaa tarvittava geoenergian tuotantokenttä. Tutkimuksilla varmistetaan, että energiaa tullaan saamaan tarpeeksi ja kestävästi aiotulla energian ottomäärällä ja -profiililla. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on geoenergiatutkimuksen edelläkävijä Suomessa, ja sillä on käytössä runsaasti paikkakohtaisia, geologiseen ympäristöön sidottuja, empiirisiä tutkimuksia ja mittaustuloksia eri puolilta maata (liitekartta 1). Kohteen maankamaran geologian tuntemus on ensiarvoisen tärkeä lähtötieto mitoitukselle ja kentän sijoittamiselle mutta myös arvioitaessa energiakaivojen porattavuutta. 8

10 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 A) B) Kuva 2. Maanpinnan (A) ja ilman (B) keskilämpötilat Suomessa. Fig. 2. Mean temperatures of the ground (A) and air (B) in Finland. Lähde/Source: Drebs ym. (2002) ja/and Leppäharju (2008). 9

11 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. 2.3 Suurhanke Sipoossa Sipooseen vuonna 2012 valmistuva S-ryhmän logistiikkakeskus on kansainvälisestikin merkittävä, geoenergiaa hyödyntävä kohde. Kohteeseen tulevaan geoenergian suurkenttään tulee 150 energiakaivoa ja lisäksi 15 tuotantokentän monitorointiin liittyvää mittaus- ja seurantakaivoa. Kaivot ovat 300 metriä syviä. GTK on vastannut geoenergiakentän ja siihen liittyvän monitorointi- ja seurantajärjestelmän ideoinnista, suunnittelusta ja toteuttamisesta. GTK on voinut toteuttaa kohteessa myös tutkimuksellisia mittausjärjestelyjä, ja kenttä tuleekin olemaan merkittävä tutkimuskohde toimintansa aikana. Tähänastiset suurkohteet ovat olleet poikkeuksetta hybridiratkaisuja, joissa geoenergian rinnalla on käytössä jokin toinen uusiutuva energiamuoto tai kaukolämpö. Sipoon kohteessa geoenergian rinnalla käytetään puupellettiä. Kentän lataukseen käytetään aurinkoenergiaa. Latauksessa kallioperään johdetaan energiaa, jota voidaan käyttää jälleen lämmitykseen. Yleistyvänä trendinä on myös geoenergian ja kaukolämmön yhdistäminen, varsinkin taajamissa. Muita merkittäviä, meneillään olevia, geoenergiaa hyödyntäviä suurkohteita, joissa GTK on mukana, ovat Itellan logistiikkakeskus Orimattilassa sekä Rakennusosakeyhtiö Hartelan pientaloalue Helsingin Konalassa. Ensimmäinen ruutukaavaalueen keskustakohde on tulossa Kokkolan keskustaan (Atomon kortteli). Se on hybridiratkaisu, jossa yhdistyvät geoenergia ja kaukolämpö. 2.4 GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen GTK on lisännyt panostustaan geoenergian hyödyntämiseen ja sitä tukevien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen Suomessa. Toimintaa vauhdittavat EU:n ja Suomen hallituksen linjaukset ilmastotavoitteista ja niihin liittyvästä uusiutuvien energiamuotojen käytön huomattavasta lisäämisestä tulevaisuudessa. Myös kasvava energiaomavaraisuuden vaatimus lisää geoenergian kiinnostavuutta. Yksi ajankohtaisista teemoista geoenergian hyödyntämisessä on geoenergiasta ja jostain toisesta energiamuodosta koostuvien hybridijärjestelmien edelleen kehittäminen. Myös energiaomavaraisuuden lisääminen ja lähienergian hyödyntämisen lisääminen ovat ajankohtaisia aiheita. Näin tuontienergian määrää voidaan vähentää etenkin lämmityksessä. Lisäksi suurtuotantokenttien käytön aikainen monitorointi tulee olemaan yksi merkittävä tutkimuskohde. 3 METALLISET MALMIT JA METALLIT Metallien valmistus perustuu maankamarasta löydettyjen metallipitoisten kivilajien hyödyntämiseen. Metallien rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Metalliesiintymien kannattavaan hyödyntämiseen vaikuttavat erilaiset seikat, kuten malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti, lupa-asiat sekä tärkeimpänä metallien maailmanmarkkinahinta. Metallien hintojen muutosten vuoksi kallioperässä havaittu metallien rikastuma voi myös muuttua takaisin malmiesiintymästä malmiaiheeksi. Vuonna 2010 suomalaisista metallimalmikaivoksista louhittiin ja rikastettiin kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, kultaa, hopeaa ja rikkiä (rikkikiisua). Lisäksi Suomesta on todennettu useita metallogeenisia vyöhykkeitä, joilla uusien malmiesiintymien löytyminen on todennäköistä tai erittäin todennäköistä (liitekartta 2). Suomen osuus koko EU:n kullan, nikkelin ja koboltin kaivostuotannosta oli varsin merkittävä, ja Suomi oli ainoa kromin tuottajamaa EU:ssa. Suomen kaivosten, malmien ja malmiaiheiden merkittävyyttä korostaa se, että vuonna 2007 EU:n kaivokset tuottivat vain 15 % EU:n metallien kulutuksesta eikä tuotannon ja kulutuksen suhde ole sen jälkeen merkittävästi muuttunut. Toimivia metallikaivoksia oli Suomessa vuonna 2010 kymmenen (kuva 3, taulukko 2). Louhintamäärät kasvoivat vuonna 2010 edelleen 10

12 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 METALLIMALMIKAIVOKSET Metallic ore mines N Malmikaivokset, malmin louhinta Ore mines, Ore production KITTILÄ (SUURIKUUSIKKO) Au PAHTAVAARA Au KEVITSA Ni, Cu, Pd > Kaivos rakenteilla Mine construction KEMI Cr LAIVA Au HITURA Ni, Cu TALVIVAARA Ni,Cu,Zn PYHÄSALMI Cu,Zn,S,Ag,Au PAMPALO Au KYLYLAHTI Cu, Co, Ni, Zn, Au ORIVESI Au JOKISIVU Au km 60 N Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 20 E 30 E Kuva 3. Metallimalmikaivokset Suomessa vuonna Fig. 3. Metallic ore mines in Finland in Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 11

13 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. Kuva 4. Talvivaaran kaivos oli louhintamäärän perusteella vuonna 2010 Suomen suurin kaivos. Fig. 4. Talvivaara mine was the largest mine in Finland in terms of ore extraction in Lähde/Source: Talvivaara Mining Company. voimakkaasti verrattuna edellisiin vuosiin. Tämä johtui pääasiassa Sotkamon Talvivaaran monimetallikaivoksen (kuva 4) kasvaneista louhintamääristä. Myös Kemin kaivoksen louhintamäärät kasvoivat merkittävästi. Vuonna 2010 metallimalmikaivosten kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt ja sivukiven osuus 27,6 Mt (kuva 5, taulukko 3). Malminlouhintamäärien perusteella (taulukko 2) suurin kaivos vuonna 2010 oli Sotkamon Talvivaaran monimetallikaivos (13,3 Mt malmia). Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivoksesta, Kemin kromikaivoksesta ja Suurikuusikon kultakaivoksesta (Kittilä) louhittiin jokaisesta yli miljoona tonnia malmia vuonna Maailmantalouden elpymisen myötä lähes kaikkien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi Suomessa vuonna 2010 edellisen vuoden tuotantoon verrattuna (kuvat 6 ja 7, taulukot 3 ja 4). Kuparirikasteen tuotanto pysyi samalla tasolla. Myös teräsaihioiden tuotanto kasvoi lähes taantumaa edeltäneelle tasolle (kuva 8, taulukko 5a). Suomen metallikaivostoiminta kehittyi positiivisesti vuonna 2010 (kuvat 9 ja 10, liitekartta 4). Uusina kaivoksina aloittivat toimintansa Ilomantsissa Endomines AB:n omistama Pampalon kultakaivos sekä Raahessa Nordic Mines Marknad AB:n Laivan kultakaivos (ei vielä malminlouhintaa v. 2010). Belvedere Mining Oy aloitti uudelleen Hituran nikkelikaivoksen tuotannon heinäkuussa. Outokumpu Chrome Oy aikoo kaksinkertaistaa Kemin kaivostuotannon. Talvivaarassa kaivostuotannon ylösajo jatkui, ja kaivoksen tunnetut mineraalivarannot kasvoivat yli miljardiin tonniin (Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj 2011). Talvivaara myös haki lupaa uraanituotannolle ja teki myyntisopimuksen uraanista Cameco Co:n kanssa. Metallikaivoshankkeita oli vireillä useita. First Quantum Minerals Ltd:n Sodankylässä omistama Kevitsan nikkeli-kupari-jalometallikaivos tähtää tuotannon käynnistämiseen v Altona Mining Ltd aloitti Kylylahden kupari-kulta-sinkkinikkeli-kobolttikaivoksen rakentamisen Polvijärvellä, ja tuotannon suunnitellaan alkavan vuoden 2012 alkupuolella. Sotkamo Silver AB suunnittelee hopea-kulta-sinkki-lyijyesiintymän hyödyntämistä Taivaljärvellä. Kolarissa Northland Resources S.A. on jatkanut tutkimuksia Hannu- 12

14 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 5. Metallisten malmien ja sivukivien louhinta Suomessa Fig. 5. Extraction of metallic ores and associated waste rock in Finland Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Kromirikaste / Chome concentrate Rautarikaste ja palamalmi / Iron concentrate 200 Ilmeniittirikaste / Ilmenite concentrate Rikkirikaste / Pyrite Kuva 6. Kromi-, rauta-, titaani- ja rikkipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa Fig. 6. Production of ferrous concentrates and pyrite in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Sinkkirikaste / Zinc concentrate Kuparirikaste / Copper concentrate Nikkelirikaste / Nickel concentrate Muut rikasteet / Other concentrates Kuva 7. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa Fig. 7. Production of base metal concentrates in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 13

15 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Teräsaihiot / Raw steel Harkkorauta / Pig iron Kuva 8. Suomessa vuosina tuotetut teräsaihiot ja harkkorauta. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 8. Production of raw steel and pig iron in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Sinkki / Zinc Ferrokromi / Ferrochrome Katodikupari / Cathode copper Katodinikkeli / Cathode nickel Koboltti / Cobalt Kuva 9. Suomessa vuosina tuotetut perusmetallit ja ferrokromi. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 9. Production of base metals and ferrochrome in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). tonnia / tonnes Hopea / Silver Seleeni / Selenium 140 Elohopea / Mercury 120 Kulta / Gold Kuva 10. Suomessa vuosina tuotetut jalometallit sekä metallinjalostuksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä saatu, myyntiin kelpaava elohopea, seleeni ja kadmium. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 10. Production of precious metals, and mercury, selenium and cadmium collected as by-products from combustion gases from metal refineries in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 14

16 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 kaisen rauta-kupari-kultaesiintymällä. Mikäli luvitus- ja rahoitusprosessi sujuu suunnitelman mukaan, on raudan tuotanto Kolarissa mahdollista aloittaa vuonna Gold Fields Arctic Platinum (APP) jatkoi Suhangon kupari-nikkeli-platinametallitutkimuksia Ranualla. Anglo American Plc on jatkanut Sakatin kupari-nikkeliplatinametallikohteen tutkimuksia Sodankylässä. Mustavaaran kaivos Oy:n päämäärä on avata Mustavaaran vanadiini-rauta-titaanikaivos Taivalkoskella uudelleen tuotantoon. Nordic Mining ASA:n litiumvarannot Pohjanmaalla ovat lisääntyneet uuden esiintymän myötä. Merkittäviä malminetsintähankkeita, joissa ei vielä suunnitella kaivoksen rakentamista, ovat mm. Kuusamon kulta-koboltti (Dragon Mining Ltd), Rompaksen kulta-uraani Yli-Torniossa (Mawson Resources Ltd), Rantasalmen kulta (Belvedere Resources Ltd), Rautavaaran nikkelisinkki-kupari-koboltti (Finnaust Mining Plc) ja Kaukuan nikkeli-platinametalli Posiolla (Nortec Minerals Corp.). 4 HIGH-TECH-METALLIT High-tech-metalleilla tarkoitetaan metallisia alkuaineita, joita käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä lisäksi lentokoneteollisuudessa, tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. High-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. High-tech-metalleista tärkeimpiä ovat antimoni (Sb), beryllium (Be), gallium (Ga), germanium (Ge), indium (In), koboltti (Co), litium (Li), molybdeeni (Mo), niobium (Nb), platinaryhmän metallit (PGM), harvinaiset maametallit (REE), tantaali (Ta), titaani (Ti) ja volframi (W). Näistä kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit, joista tuotetaan tällä hetkellä 97 % Kiinassa. Erityisen kriittisiä ovat raskaat maametallit (HREE), joiden tuotanto on kokonaan Kiinan hallussa. Kiina haluaa tuotteistaa itse metallinsa ja on rajoittanut vientiä ja pienentänyt tuotantoaan maan tarpeiden mukaiseksi. Tämä on johtanut harvinaisten maametallien maailmanmarkkinahintojen kohoamiseen lähes 30-kertaisiksi kahdessa vuodessa. Tällä hetkellä maailmassa Kiinan ulkopuolella on kuitenkin lähes 300 REE-projektia käynnissä. Silti esiintymien saattaminen kaivostuotantoon ja malmin jalostaminen metalleiksi on kallista ja aikaa vievää. Fennoskandian kallioperä vaikuttaa tunnettujen esiintymien (kuva 11) valossa poikkeuksellisen potentiaaliselta monien high-tech-metallien suhteen, jos sitä verrataan EU:n muihin alueisiin. EU:n kannalta kaikkein kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit ja platinametallit (European Commission 2010a, 2010b). EU:n määrittelemät merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymispotentiaali on esitetty taulukossa 6 ja liitekartassa 2. Kansainvälisesti huomattavien Ranuan Suhangon platinametalliesiintymien kaivospäätöstä odotetaan, ja Kevitsan nikkeli-kupari-platinametallikaivoksen tuotanto alkaa jo kesällä Suomessa on kuusi platinaesiintymää ja arviolta noin 50 löytymätöntä esiintymää, joten platinametallien osalta tilanne on hyvä (Rasilainen ym. 2010). Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajialueita ovat karbonatiitit ja alkalikivet, joista mm. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit sekä Otanmäen alkaligneissien esiintymät ovat tutkimusten kohteina. Karbonatiitteihin liittyy myös merkittävä niobiumpotentiaali erityisesti Soklissa. REE-tutkimuksia tehdään Sodankylässä Tana-vyöhykkeellä ja Etelä-Suomen rapakivialueilla, joista kartoitetaan erityisesti arvokkaita raskaita harvinaisia maametalleja. Litiumin osalta näkymät ovat hyvät, sillä Kokkolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueella on todennäköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuonia (kuva 12), joiden tutkimukset ovat käynnissä. Alueen esiintymien mahdolliset litium-malmivarannot ovat yhteensä noin Mt, joissa Li 2 O- pitoisuus on keskimäärin noin 1 %. Parhaiten tunnettu esiintymä on Läntän litiumesiintymä, jossa on voimassa oleva kaivospiiri ja tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina. Kaivos tuotantolaitoksineen tuottaisi litiumkarbonaattirikastetta akkuteollisuuden raaka-aineeksi. Indiumin, galliumin, germaniumin sekä harvinaisten maametallien, mukaan lukien yttriumin 15

17 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. TÄRKEIMMÄT TUNNETUT HI-TECH-METALLIEN ESIINTYMÄT The most important known deposits of high-tech metals 70 N Hi-tech-metallit Hi-tech metals Erityismetallit: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, In Special metals: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, In Platinaryhmän metallit (PGM) Platinum group metals (PGM) Titaani Titanium Koboltti Cobalt Litium Lithium Esiintymän koko Deposit size KEVITSA Ni,Cu,Co,PGM VÄHÄJOKI Fe,Co,Cu SOMPUJÄRVI PGM PAASIVAARA PGM ALA-PENIKKAVAARA PGM SIIKA-KÄMÄ PGM,Ni SOKLI Nb,Zr,Ta,REE YLI-PORTIMO PGM AHMAVAARA PGM,Ni,Cu KONTTIJÄRVI PGM,Ni,Cu HAARAKUMPU Co MUSTAVAARA V,Fe,Ti Pieni Small Keskikokoinen Medium Suuri Large Hyvin suuri Very large ROSENDAL Ta,Be KORSNÄS REE,Pb LUMIKANGAS Ti KAUHAJÄRVI Ti KIETYÖNMÄKI Li Li KOVELA REE HIRVIKALLIO KATAJAKANGAS REE,Nb HITURA SYVÄJÄRVI Ni,Co Li EMMES OTANMÄKI Li V,Fe,Ti LÄNTTÄ LEVIÄKANGAS Li Li KOIVUSAARENNEVA KAIRENEVA Ti,V Ti PERÄNEVA V,Ti PERÄMAA Ti PYÖRÖNMAA REE,Nb KAATIALA Nb,Ta,Li HAAPALUOMA Li,Ta,Nb VARALA REE,Nb VIITANIEMI Ta,Nb,Li GETMOSSMALMEN Ga, Zn RAUTALAMPI Sc,Zr,Y TALVIVAARA Ni,Co,Zn PAPPILANMÄKI Ni,Co,Zn KYLYLAHTI Co,Cu,Ni KERETTI Co,Ni,Cu KARHUKOSKI REE KÄNNÄTSALO REE,Be,Nb KIVIMÄKI REE,Nb SNÄTTMOSSEN In km 60 N 20 E Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 30 E Kuva 11. Tärkeimmät tunnetut high-tech-metallien esiintymät Suomessa. Fig.11. The most important known deposits of high-tech metals in Finland. Lähde/Source: Fennoscandian Ore Deposits Database (2009). 16

18 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Kuva 12. Spodumeenia Kaustisten Rapasaarilta. Kiteen pituus 4 cm. Fig. 12. Spodumen from Rapasaret, Kaustinen. The length of the crystal is 4 cm. Kuva/Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. ja scandiumin, osalta Suomen kallioperää on tutkittu varsin vähän. Indiumin, galliumin ja germaniumin lupaavimmat kohteet sijoittuvat rapakivialueiden sulfidimalmeihin. Tantaalin ja berylliumin esiintyminen liittyy Lounais-Suomen kompleksipegmatiitteihin, kuten Rosendahlin beryllium-tantaaliesiintymään. Antimonin osalta Seinäjoen alue on herättänyt kaivosyhtiöiden kiinnostuksen. Kobolttia on saatu aikaisemmin sivutuotteena Outokumpujakson massiivisista sulfidimalmeista, nyt Talvivaaran ja Hituran kaivoksista. Koboltti on sivutuotteena myös Kevitsan tulevan kaivoksen tuotannossa sekä Kylylahdella avattavan nikkeli-kuparikaivoksen tuotannossa. Magnetiittigabroihin liittyviä titaanivarantoja on mm. Kälviän, Kauhajoen, Otanmäen, Taivalkosken, Kolarin ja Oijärven alueilla. Vielä 1980-luvun alkupuolella Porin pigmenttitehtailla titaanidioksidin raaka-aineena käytettiin Otanmäen rauta-titaani-vanadiinikaivoksen ilmeniittirikastetta. 5 TEOLLISUUSMINERAALIT Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja ja mineraalisia polttoaineita. Yleisimmin Suomessa käytettyjä ja tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat karbonaattimineraalit, apatiitti, talkki, kvartsi ja maasälvät. Lisäksi tuotetaan wollastoniittia ja kiillettä. Myös vuorivillan raaka-aineeksi louhittavat teollisuuskivet sekä osa sementinvalmistukseen käytetyistä kivistä luokitellaan teollisuusmineraaleiksi. Vuonna 2010 Suomen teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnassa päästiin taantumaa edeltävälle vuoden 2007 tasolle. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta oli yhteensä 24,9 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 15,6 Mt (kuva 13, taulukko 7). Teollisuusmineraaleja ja -kiviä louhittiin yhteensä 35:stä eri esiintymästä (kuva 14, taulukko 2). Näistä 17:ssä louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti ja erilaiset korukivet) louhittiin 18 louhoksesta. Vuorivillan raaka-aineeksi käytettäviä teollisuus- 17

19 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 13. Teollisuusmineraalimalmien ja sivukivien louhinta Suomessa Figure 13. Extraction of industrial mineral ores and associated waste rock in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). kiviä louhittiin viidestä eri louhoksesta. Suomesta on tunnistettu useita teollisuusmineraalipotentiaalisia vyöhykkeitä, joille uusien esiintymien etsintä on keskittynyt (liitekartta 5). Karbonaattikiviä (kalsiitti ja dolomiitti) tuotettiin vuonna 2010 yhteensä noin 4 Mt. Tästä suurin osa, noin 3 Mt, tuli Nordkalk Oyj Abp:n Lappeenrannan Ihalaisen ja Paraisten Limberg- Skräbbölen kalsiittilouhoksista. Karbonaattikiviä käytettiin vuonna 2010 sementin valmistukseen 1,5 Mt, erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin t, maanparannuskalkiksi t ja kalkin polttoon t (kuvat 15 ja 16, taulukko 7). Talkkia (kuva 15, taulukko 8) tuotettiin vuonna 2010 yhteensä t viidestä Mondo Minerals B.V:n louhoksesta Sotkamossa, Puolangalla ja Polvijärvellä. Sotkamon Lahnaslammella louhinta päättyi, mutta viereen avattiin uusi Punasuon kaivos. Louhintamäärältään Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä tuotettiin apatiittirikastetta vuonna 2010 noin t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2010 yhteensä t Sibelco Nordic Oy Ab:n (entinen SP Minerals Oy Ab) esiintymistä Nilsiässä ja Kemiönsaarella, sekä SMA Mineral Oy:n esiintymästä Torniossa. Maasälpärikastetta tuotettiin t Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista ja wollastoniittirikastetta t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Rikaste käytetään pääosin keraamisessa teollisuudessa. Vuorivillakiviä tuotettiin Paroc Oy Ab:n esiintymistä yhteensä noin t. Louhintamäärältään ylivoimaisesti suurin oli jälleen Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä, jossa kokonaislouhinta oli vuonna 2010 yhteensä t. Suomessa oli vuonna 2010 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kaivoshankkeita (liitekartta 4). Mondo Minerals B.V. teki koelouhintaa Paltamon Mieslahden ja Puolangan Pihlajavaaran talkkiesiintymissä vuoden 2010 lopussa. Hankkeiden lupaprosessit ovat kesken. Yara Suomi Oy jatkaa valmisteluja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Keliber Oy jatkaa valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan (ent. Ullava) Läntässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen. Ympäristölupa louhintaan saatiin vuoden 2010 lopulla. 18

20 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 TEOLLISUUSMINERAALI-, JALOKIVI- JA VUOLUKIVIKAIVOKSET Industrial mineral, gemstone and soapstone mines N Kaivos Mine Karbonaattikaivokset Carbonate quarries Apatiitti Apatite Talkki Talc Teollisuuskivet Industrial stones Kvartsi ja maasälpä Quartz and feldspar Vuolukivet Soapstones Jalokivet Gemstones Louhintamäärä (t) The amount of extraction (t) < > RISTIMAA ÄKASJOENSUU KALKKIMAA METSÄSIANNIEMI PIHLAJAVAARA REETINNIEMI KIVIKANGAS LAHNASLAMPI PUNASUO UUTELA JOUTSENENLAMPI MATARA TULIKIVI RYYTIMAA KOSKELA VESTERBACKA KINAHMI NUNNANLAHTI SIILINJÄRVI VAARALAMPI PEHMYTKIVI SIIKAINEN ANKELE RUOKOJÄRVI AHOLA LIMBERG-SKRÄBBÖLE YBBERNÄS SÄLPÄ PUTKINOTKO MATKUSJOKI SALLITTU TYTYRI HYYPIÄMÄKI LEHLAMPI IHALAINEN TEVALAINEN SIPOO km 60 N Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 20 E 30 E Kuva 14. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivokset Suomessa vuonna Fig. 14. Industrial mineral, gemstone and soapstone mines in Finland in Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö /Ministry of Employment and the Economy (2011). 19

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi

Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi. 24. 2. 2010 Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 1 SISÄLTÖ: Miksi Suomi (tai Fennoskandia) Kaivosteollisuuden

Lisätiedot

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella. Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, 24.2.2010 Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua www.outokumpu.com Outokumpu kansainvälinen ruostumaton teräsyhtiö Cloud gate Millennium puistossa Chicagossa, USA Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman

Lisätiedot

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Kaivos - perusta elämälle Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata Timo Rautajoki 28.5.2013 Lapin ja naapurialueiden kaivoshankkeet Lapin kaivokset v. 2013 Metallimalmikaivoksia 4 Outokummun Kemin kaivos, Elijärvi, Keminmaa

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

CONCRETE CONSTRUCTOR OF THE NORTH LKAB GÄLLIVARE

CONCRETE CONSTRUCTOR OF THE NORTH LKAB GÄLLIVARE CONCRETE CONSTRUCTOR OF THE NORTH LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO P r o d u c i n g t h e b e s t o f c o n c r e t e. QUALITY SAFETY AT WORK ENVIRONMENTAL POLICY The framework for our high-quality

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Metallienjalostuspäivät 19.-20.4.2012 1 Sisältö GTK lyhyesti Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus Ilkka Tuokko 20.11.2013 Location Distance to: - Kuhmo 40 km - Sotkamo 40 km - Valtimo 45 km - Nurmes 60 km - Kajaani 80 km - Oulu 240 km - Helsinki 480

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Page 1 Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therfeore, this document is incomplete without

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2016 1 Mineraaliklusteri Mineral Industry Cluster

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa

Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ympäristön huomiointi kaivostoiminnassa Ulla Syrjälä Ympäristöpäällikkö FQM Kevitsa Mining Oy Sisältö: Kevitsa tänään Luvitus Ympäristöolosuhteet Ympäristöasiat kaivoslaissa FQM Ltd:n malminetsintä Suomessa

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako? Timo Mäkinen 1, Leena Forsman 1, Juha Grönroos 2, Markus Kankainen 1, Pekka Salmi 1, Jari Setälä 1, Kimmo Silvo 2, Jouni Vielma 1 1) Riista

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

KaSuKat-hankkeen esittely

KaSuKat-hankkeen esittely KaSuKat-hankkeen esittely KAIVOSTOIMINNAN HAASTEET ITÄ-SUOMESSA Outokumpu 17.2.2010 Leena Soudunsaari tohtorikoulutettava, arkkitehti safa KaSuKat Kasvun ja supistumisen ohjauskeinot ja elinympäristön

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa

EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa EU:n aluetukien ja energiatukien hyödyntäminen Suomessa Energiateollisuuden EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Konserniohjausyksikkö ERDF and

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines

Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines SYKE Helsinki 28.8.2015 Jaakko Seppälä M.Sc Eng. Head of the Board EHP-Tekniikka Ltd. EHP-Tekniikka Oy Jaakko

Lisätiedot

Tuotantopäivitys 07.4.2011

Tuotantopäivitys 07.4.2011 Tuotantopäivitys 07.4.2011 DISCLAIMER The following information contains, or may be deemed to contain, forward-looking statements (as defined in the U.S. Private Securities Litigation Reform Act of 1995).

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015 1 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Raimo Turunen Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 Sources: Statistic Finland, Genimap Oy (L6022/05) The Economic Importance of the Forest Sector in Finnish Regions and

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot