Tutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K.

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 197 Report of Investigation 197 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. GEOLOGISTEN LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA VUONNA 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä. Kansikuva: Termisellä vastetestillä eli TRT-mittauksella selvitetään energiakaivon termisiä ominaisuuksia. Mittaustulosten perusteella voidaan suunnitella ja mitoittaa lämmitys- ja/tai viilennyskäyttöön soveltuvia geoenergiajärjestelmiä. Front cover: The thermal qualities of an energy well are investigated by TRT measurements. Based on these measurements, geoenergy systems can be planned and fitted. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Espoo 2012

3 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geological Survey of Finland, Report of Investigation 197, 32 pages, 30 figures, 17 tables and 6 supplementary maps. The ground has an enormous reserve of energy. In Finland, the utilization of geoenergy by ground heat pumps has increased rapidly in the 21st century. In 2010, the total number of heat pumps in the country was , and they produced 2532 GWh of energy. Around 40% of family house builders chose geoenergy. Furthermore, extraction associated with metal mining in Finland rapidly increased in The total extraction was 45.8 Mt, of which 18.2 Mt consisted of ore. Ten metallic ore mines were active in In terms of ore extraction, Finland s biggest metal mines were the Talvivaara Ni-Zn-Cu-Co-mine (13.3 Mt ore), the Pyhäsalmi copper-zinc mine (1.4 Mt), the Kemi chrome mine (1.4 Mt) and the Kittilä Suurikuusikko gold mine (1.1 Mt). There is a high potential to find new high-tech metal deposits in Finland. The potential is especially high for platinum group metals and rare earth elements. According to the EU, these are the most critical high-tech metals. For rare earth minerals, the most potential rock types are carbonatites and alkaline rocks. The Kevitsa nickel-copper-platinum mine will start operations in In the Kokkola region there are many promising lithium deposits, the most well known being Länttä. The total extraction of industrial minerals in 2010 was 24.9 Mt, 15.6 Mt of which consisted of ore. The amount of ore was clearly greater than in In terms of ore extraction, the biggest industrial mineral mine was the Siilinjärvi phosphate mine (10.2 Mt ore). Around 1.5 Mt of carbonates were extracted from both the Ihalainen limestone mine in Lappeenranta and the Limberg- Skräbböle limestone mine in Parainen. Most of the Ylämaa spectrolite was refined by local companies, as well as Luumäki beryllium and Luosto amethyst. Five companies have a diamond claim in Finland. Four of the claims were in Kuhmo and one in Kaavi. In addition, rubies and sapphires were found in the Lemmenjoki gold panning area and the first emerald in Finland was found in Vuotso. Natural stone production in Finland is dominated by granites and soapstones. In 2010, the extraction of natural stones was at the same level as in the previous year. The total extraction was 2.8 Mt, of which 2.4 Mt was waste rock. The production of granites and shales totalled t and that of soapstones t. In terms of both revenue and production, the extraction of aggregates is the largest branch of the mining industry in Finland. In 2010, the total extraction of aggregates was the same as in the previous year, i.e. 84 Mt. The recession in the construction sector ended in 2010, and this will hopefully be reflected in the extraction amounts. In 2010, peat production was moderately successful. Production in Eastern Finland succeeded very well, but in Western Finland heavy thunderstorms made the production more difficult. The total production of peat was 25.4 Mm 3. Of this, 23.4 Mm 3 was energy peat and 2 Mm 3 environmental peat. Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, metal ores, high-tech metals, industrial minerals, building stone, aggregate, peat, geothermal energy, production, foreign trade, statistics, Finland Tapio Kananoja, Geological Survey of Finland, P.O. Box 96, FI Espoo, FINLAND ISBN (PDF) ISBN (nid.) ISSN

4 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 197, 32 sivua, 30 kuvaa, 17 taulukkoa ja 6 liitekarttaa. Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO 2 -vapaa energiavaranto. Maalämpöpumpuilla hyödynnetyn geoenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen, ja vuonna 2010 maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä oli noin GWh; lämpöpumppuja oli kaikkiaan asennettu Suomessa kappaletta. Pientalorakentamisessa jo 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Geoenergiaa hyödynnetään myös entistä enemmän suurissa rakennuskohteissa. Tällöin geoenergian rinnalla käytetään yleensä jotain muuta uusiutuvaa energiamuotoa tai kaukolämpöä. Metallimalmien louhintamäärät kasvoivat edelleen voimakkaasti. Vuonna 2010 kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt. Metallimalmikaivoksia oli toiminnassa kymmenen. Louhintamäärän perusteella suurin kaivos oli Talvivaaran monimetallikaivos Sotkamossa, josta louhittiin 13,3 Mt malmia. Yli miljoonan tonnin malminlouhintamääriin ylsivät myös Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivos (1,4 Mt), Kemin kromikaivos (1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivos (1,1 Mt). Maailmantalouden elpymisen myötä useimpien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi vuonna Suomen kallioperässä on suuri potentiaali löytää uusia high-tech-metalliesiintymiä, erityisesti platinaryhmän metalleja ja harvinaisia maametalleja. Nämä ovat myös EU:n kannalta kriittisimpiä high-tech-metalleja. Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat karbonatiitit ja alkalikivet. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit ovat tutkimusten kohteina. Kevitsan nikkeli-kupari-platinakaivoksen tuotanto alkaa vuonna 2012, ja Ranuan Suhangon platinaesiintymän kaivospäätöstä odotellaan. Kokkolan seudulla on useita lupaavia litiumesiintymiä. Niistä tunnetuin on Läntän esiintymä. Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna ,9 Mt, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuotena. Malmin ja hyötykiven osuus oli kuitenkin 15,6 Mt, mikä on reilusti enemmän kuin vuonna 2009 ja lähentelee jo taantumaa edeltäviä määriä. Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä louhittiin hyötykiveä 10,2 Mt. Karbonaattikiveä louhittiin Lappeenrannan Ihalaisesta ja Paraisten Limberg-Skräbbölestä kummastakin noin 1,5 Mt. Ylämaan spektroliittilouhoksilla toiminta on jatkunut edellisvuosien tapaan, ja suurin osa kivestä on jalostettu koruiksi paikallisissa yrityksissä. Raakakiven vienti ulkomaille on ollut vähäistä. Sama koskee myös Luumäen jaloberylliä ja Luoston ametistia. Timanttivaltauksia on voimassa viidellä yhtiöllä. Valtauksista neljä on Kuhmossa ja yksi Kaavilla. Lemmenjoen kullanhuuhdonta-alueelta on tunnistettu rubiineja ja safiireja. Lisäksi GTK:ssa on tunnistettu Suomen ensimmäinen smaragdi Vuotson Riestojoelta. Suomessa eniten tuotetut luonnonkivet ovat graniitti ja vuolukivi. Vuonna 2010 luonnonkivien tuotanto pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin ennakkotietojen mukaan t ja vuolukiviä t. Luonnonkiven arvioitu kokonaislouhinta oli 2,8 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,4 Mt. Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstömäärien perusteella kiviainesala on selvästi suurin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Vuonna 2010 kiviainesten kokonaiskäyttö oli 84 Mt, eli määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta jäi kuitenkin selvästi vuoden 2008 luvuista (113 Mt). Vuonna 2010 rakennusalan laskusuhdanne pysähtyi ja erityisesti talonrakennus kääntyi kasvuun. Samaa odotetaan myös maa- ja vesirakentamisessa. Tämä todennäköisesti kääntää myös louhintamäärät kasvuun. Vuonna 2010 Suomessa oli maa-ainesten ottopaikkaa ja 570 kalliokiviaineslouhosta. Vuonna 2010 turpeen tuotanto onnistui kohtalaisesti. Itä-Suomessa turvetta saatiin korjattua erittäin hyvin, mutta Länsi-Suomessa tuotantoa haittasivat runsaat ukkossateet. Turvetta tuotettiin kaikkiaan 25,4 Mm 3. Tuotannosta 23,4 Mm 3 oli energiaturvetta ja 2 Mm 3 ympäristö- ja kasvuturvetta.

5 Asiasanat (Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, metallimalmit, hi-tech-metallit, teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviaines, turve, geoterminen energia, tuotanto, ulkomaankauppa, tilastot, Suomi Tapio Kananoja, Geologian tutkimuskeskus, PL 96, Espoo Sähköposti: 4

6 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS 1 Johdanto...7 Introduction GEOENERGIA Suomen maankamaran erityispiirteitä Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää Suurhanke Sipoossa GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen METALLISET MALMIT JA METALLIT HIGH-TECH-METALLIT TEOLLISUUSMINERAALIT JALO- JA KORUKIVET LUONNONKIVET KIVIAINEKSET TURVETUOTANTO ULKOMAANKAUPPA...29 LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO...31 LIITE 1: LIITEKARTAT...33 Appendix 1: Supplementary maps...33 Liitekartta 1. Geoenergiatutkimukset Suomessa Supplementary map 1. Geoenergy research in Finland Liitekartta 2. Suomen metallogeeniset vyöhykkeet Supplementary map 2. The main metallogenic zones in Finland Liitekartta 3. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa Supplementary map 3. Metal concentration mills and metal refineries in Finland Liitekartta 4. Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Suomessa 2012 Supplementary map 4. Mines and current projects in Finland in 2012 Liitekartta 5. Suomen teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet Supplementary map 5. Potential areas for industrial minerals in Finland. Liitekartta 6. Suurimmat turvetta energian tuotannossa hyödyntävät laitokset Suomessa Supplementary map 6. The most important energy producers using peat in Finland LIITE 2: TILASTOT...40 Appendix 2: Statistics...40 Taulukko 1. Geoenergian hyödyntäminen Suomessa Table 1. Utilization of geoenergy in Finland Taulukko 2. Suomessa vuonna 2010 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset. Table 2. Mines operating under the Finnish Mining Act in

7 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. Taulukko 3. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa Table 3. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland Taulukko 4. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa Table 4. Production of base metal concentrates in Finland Taulukko 5a. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 5a. Metals and metallurgical products produced in Finland Materials are partly imported. Taulukko 5b. Suomessa tuotetut metallit ja metallurgiset tuotteet. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 5b. Metals and metallurgical products produced in Finland Materials are partly imported. Taulukko 6. EU:n tarkastelemat kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 6. Critical and other significant raw materials and metals defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland. Taulukko 7. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta ja karbonaattikivien käyttö Suomessa Louhinta sisältää karbonaattikivien, muiden teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnan. Table 7. Extraction of industrial minerals in Finland , and the use of limestones. Extraction includes extraction of limestones, other industrial minerals and industrial stones. Taulukko 8. Teollisuusmineraalirikasteiden ja tuotteiden tuotanto Suomessa Table 8. Industrial minerals: production of industrial mineral concentrates and products in Finland Taulukko 9. Luonnonkivien louhinta ja käyttö Suomessa Table 9. Extraction and use of natural stones in Finland Taulukko 10. Kiviainesten arvioitu kokonaiskäyttö Suomessa Table 10. Estimated total use of aggregates in Finland Taulukko 11. Turpeen tuotanto ja käyttö Suomessa Table 11. Extraction and use of peat in Finland Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen käypään hintaan. Table 12. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during at market prices. Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen Table 13. Imports of metallic ores and concentrates in Finland during Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during at market prices. Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during Taulukko 16. Muiden kaivannaisten tuonti Suomeen Table 16. Imports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones in Finland during Taulukko 17. Muiden kaivannaisten vienti Suomesta euron käypään hintaan ja t. Table 17. Exports of industrial minerals, coal, aggregates and natural stones from Finland during

8 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Johdanto Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna julkaisussa luodaan katsaus suomalaisen kaivannaisalan toteutuneisiin tuotantolukuihin, tuotannon alueelliseen sijoittumiseen ja ulkomaankauppaan. Lisäksi julkaisussa arvioidaan alan kehitysnäkymiä. Vuoden 2010 julkaisussa tarkastellaan ensin geoenergiaa ja sen hyödyntämismahdollisuuksia ja sen jälkeen esitetään yleiskatsaukset muista geologisista luonnonvaroista. Varsinaiset tilastotiedot sekä osa karttatiedoista on esitetty tekstiosuuksien jälkeen liitteissä. Tilastotietoja on kerätty pääasiassa Tilastokeskuksesta, Tullihallituksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) sekä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) mutta myös muilta alan toimijoilta. Tämän Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) toimesta tehtävän vuosittaisen julkaisun tavoitteena on omalta osaltaan lisätä myös tietoisuutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytöstä Suomessa. Introduction Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 is a publication in which we review the production figures, trade and the location of production in the Finnish extraction industry in The publication is part of an annual report series compiled by the Geological Survey of Finland (GTK). Our purpose here is to provide an overview of the output and locations of all significant mining and mineral extraction operations, as well as current trends and important developments in the field. The main part of this volume comprises overviews of production and supplementary information about each production group in 2010, with an extended review of the use and production of geoenergy in Finland. Statistics and supplementary maps are presented in appendices at the end of the volume. The statistical information presented here was mainly collected by Statistics Finland, Finnish Customs, the Ministry of Employment and the Economy (TEM), and the Finnish Environment Institute (SYKE). This volume is mainly written in Finnish, but the summary, introduction, captions and most of the statistics are also presented in English. 2 GEOENERGIA Maankamaraan ja vesistöihin varastoitunutta, uusiutuvaa geoenergiaa käytetään lämpöpumpun avulla kaikenkokoisten rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen. Maankamara on suunnaton energiapankki, jossa on valtava CO 2 -vapaa energiavaranto. Sen hyödyntäminen on kuitenkin vielä potentiaaliin nähden varsin vähäistä. Suomen lämmöntuotannosta geoenergian osuus on vain 2 3 % (tiedonanto J. Kallio 2011). Kiinnostus geoenergiaa kohtaan on selvästi lisääntynyt ja maalämpöpumpuilla tuotetun lämpöenergian määrä on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuosituhannen vaihteen jälkeen (kuva 1, taulukko 1). Pientalorakentamisessa jo yli 40 % uudisrakentajista ottaa geoenergian kiinteistöönsä. Vuonna 2010 lämpöpumppuja asennettiin 8 7

9 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K Maalämpöpumpuilla tuotettu lämpö GWh Kuva 1. Maalämpöpumpuilla Suomessa vuosina tuotetun lämpöenergian määrä. Fig. 1. The heat energy generated by heat pumps in Finland during Lähde/Source: Suomen lämpöpumppuyhdistys ry. (2011). 500 kappaletta ja vuonna 2011 määrän odotetaan kaksinkertaistuvan. Vuonna 2010 lämpöpumppuja oli kaikkiaan käytössä kappaletta. 2.1 Suomen maankamaran erityispiirteitä Suomessa maankamaran keskilämpötila on suhteellisen alhainen, ja se vaihtelee ilmastovyöhykkeitä seuraillen kuvan 2 mukaisesti mutta on kuitenkin kaksi astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila vastaavalla vyöhykkeellä. Huomattavaa on, että maanpinnan keskilämpötila on jatkuvasti lämpöasteiden puolella, etelässä 6 8 C ja pohjoisessa 2 3 C. Maanpinnan keskilämpötila on yksi tärkeä tekijä suunniteltaessa geoenergian hyödyntämistä. Vaikka pintamaan lämpötila vaihtelee vuoden aikana paljonkin, lämpötila tasoittuu ja vakiintuu metrin syvyydessä ja on vuoden ympäri maanpinnan keskilämpötilan luokkaa. Käytännössä geoenergiaa voidaan hyödyntää koko maassa, etelässä kuitenkin paremmalla hyötysuhteella kuin Pohjois-Suomessa. Koska maankamara on Suomessa viileähkö ja sen lämpötila on yleensä alle 10 C, tarjoaa se hyvät edellytykset myös viilennysenergian saannille ns. vapaalla viilennyksellä ilman lämpöpumppua. Suomessa geoenergian hyödyntämisessä lämmitykseen tarvitaan aina maalämpöpumppu, ja siitä saatavasta lämpöenergiasta keskimäärin 2/3 on ilmaisenergiaa, parhaissa tapauksissa jopa 4/5. Parhaita geoenergian lähteitä ovat hyvin lämpöä johtavat, kvartsipitoiset kivilajit, kuten graniittiset kivet ja kvartsiitit, mutta muunkin tyyppisistä kivilajeista, kuten kiillegneisseistä ja myös kosteasta irtomaasta (sedimentistä) sekä vesimassoista, geoenergiaa saadaan varsin kohtuullisesti. Pohjavesiolosuhteet saattavat vaikuttaa huomattavasti koostumukseltaan samanlaisten kivilajien energiatuotto-ominaisuuksiin. 2.2 Kohdekohtainen tutkimus oleellisen tärkeää Varsinkin suurissa kohteissa, kuten liikerakennuksissa, ostoskeskuksissa tai asuinalueilla geoenergiakentän kapasiteetin selvittäminen on tärkeää. On tehtävä tietyt mittaukset ja geologis-geofysikaaliset paikkatutkimukset, joiden perusteella voidaan päätellä ensinnäkin suurtuotantokentän eli energiakaivokokonaisuuden perustamisen järkevyys sekä mitoittaa ja mallintaa tarvittava geoenergian tuotantokenttä. Tutkimuksilla varmistetaan, että energiaa tullaan saamaan tarpeeksi ja kestävästi aiotulla energian ottomäärällä ja -profiililla. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on geoenergiatutkimuksen edelläkävijä Suomessa, ja sillä on käytössä runsaasti paikkakohtaisia, geologiseen ympäristöön sidottuja, empiirisiä tutkimuksia ja mittaustuloksia eri puolilta maata (liitekartta 1). Kohteen maankamaran geologian tuntemus on ensiarvoisen tärkeä lähtötieto mitoitukselle ja kentän sijoittamiselle mutta myös arvioitaessa energiakaivojen porattavuutta. 8

10 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 A) B) Kuva 2. Maanpinnan (A) ja ilman (B) keskilämpötilat Suomessa. Fig. 2. Mean temperatures of the ground (A) and air (B) in Finland. Lähde/Source: Drebs ym. (2002) ja/and Leppäharju (2008). 9

11 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. 2.3 Suurhanke Sipoossa Sipooseen vuonna 2012 valmistuva S-ryhmän logistiikkakeskus on kansainvälisestikin merkittävä, geoenergiaa hyödyntävä kohde. Kohteeseen tulevaan geoenergian suurkenttään tulee 150 energiakaivoa ja lisäksi 15 tuotantokentän monitorointiin liittyvää mittaus- ja seurantakaivoa. Kaivot ovat 300 metriä syviä. GTK on vastannut geoenergiakentän ja siihen liittyvän monitorointi- ja seurantajärjestelmän ideoinnista, suunnittelusta ja toteuttamisesta. GTK on voinut toteuttaa kohteessa myös tutkimuksellisia mittausjärjestelyjä, ja kenttä tuleekin olemaan merkittävä tutkimuskohde toimintansa aikana. Tähänastiset suurkohteet ovat olleet poikkeuksetta hybridiratkaisuja, joissa geoenergian rinnalla on käytössä jokin toinen uusiutuva energiamuoto tai kaukolämpö. Sipoon kohteessa geoenergian rinnalla käytetään puupellettiä. Kentän lataukseen käytetään aurinkoenergiaa. Latauksessa kallioperään johdetaan energiaa, jota voidaan käyttää jälleen lämmitykseen. Yleistyvänä trendinä on myös geoenergian ja kaukolämmön yhdistäminen, varsinkin taajamissa. Muita merkittäviä, meneillään olevia, geoenergiaa hyödyntäviä suurkohteita, joissa GTK on mukana, ovat Itellan logistiikkakeskus Orimattilassa sekä Rakennusosakeyhtiö Hartelan pientaloalue Helsingin Konalassa. Ensimmäinen ruutukaavaalueen keskustakohde on tulossa Kokkolan keskustaan (Atomon kortteli). Se on hybridiratkaisu, jossa yhdistyvät geoenergia ja kaukolämpö. 2.4 GTK lisää panostustaan geoenergian hyödyntämiseen GTK on lisännyt panostustaan geoenergian hyödyntämiseen ja sitä tukevien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen Suomessa. Toimintaa vauhdittavat EU:n ja Suomen hallituksen linjaukset ilmastotavoitteista ja niihin liittyvästä uusiutuvien energiamuotojen käytön huomattavasta lisäämisestä tulevaisuudessa. Myös kasvava energiaomavaraisuuden vaatimus lisää geoenergian kiinnostavuutta. Yksi ajankohtaisista teemoista geoenergian hyödyntämisessä on geoenergiasta ja jostain toisesta energiamuodosta koostuvien hybridijärjestelmien edelleen kehittäminen. Myös energiaomavaraisuuden lisääminen ja lähienergian hyödyntämisen lisääminen ovat ajankohtaisia aiheita. Näin tuontienergian määrää voidaan vähentää etenkin lämmityksessä. Lisäksi suurtuotantokenttien käytön aikainen monitorointi tulee olemaan yksi merkittävä tutkimuskohde. 3 METALLISET MALMIT JA METALLIT Metallien valmistus perustuu maankamarasta löydettyjen metallipitoisten kivilajien hyödyntämiseen. Metallien rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Metalliesiintymien kannattavaan hyödyntämiseen vaikuttavat erilaiset seikat, kuten malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti, lupa-asiat sekä tärkeimpänä metallien maailmanmarkkinahinta. Metallien hintojen muutosten vuoksi kallioperässä havaittu metallien rikastuma voi myös muuttua takaisin malmiesiintymästä malmiaiheeksi. Vuonna 2010 suomalaisista metallimalmikaivoksista louhittiin ja rikastettiin kromia, nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, kultaa, hopeaa ja rikkiä (rikkikiisua). Lisäksi Suomesta on todennettu useita metallogeenisia vyöhykkeitä, joilla uusien malmiesiintymien löytyminen on todennäköistä tai erittäin todennäköistä (liitekartta 2). Suomen osuus koko EU:n kullan, nikkelin ja koboltin kaivostuotannosta oli varsin merkittävä, ja Suomi oli ainoa kromin tuottajamaa EU:ssa. Suomen kaivosten, malmien ja malmiaiheiden merkittävyyttä korostaa se, että vuonna 2007 EU:n kaivokset tuottivat vain 15 % EU:n metallien kulutuksesta eikä tuotannon ja kulutuksen suhde ole sen jälkeen merkittävästi muuttunut. Toimivia metallikaivoksia oli Suomessa vuonna 2010 kymmenen (kuva 3, taulukko 2). Louhintamäärät kasvoivat vuonna 2010 edelleen 10

12 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 METALLIMALMIKAIVOKSET Metallic ore mines N Malmikaivokset, malmin louhinta Ore mines, Ore production KITTILÄ (SUURIKUUSIKKO) Au PAHTAVAARA Au KEVITSA Ni, Cu, Pd > Kaivos rakenteilla Mine construction KEMI Cr LAIVA Au HITURA Ni, Cu TALVIVAARA Ni,Cu,Zn PYHÄSALMI Cu,Zn,S,Ag,Au PAMPALO Au KYLYLAHTI Cu, Co, Ni, Zn, Au ORIVESI Au JOKISIVU Au km 60 N Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 20 E 30 E Kuva 3. Metallimalmikaivokset Suomessa vuonna Fig. 3. Metallic ore mines in Finland in Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 11

13 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. Kuva 4. Talvivaaran kaivos oli louhintamäärän perusteella vuonna 2010 Suomen suurin kaivos. Fig. 4. Talvivaara mine was the largest mine in Finland in terms of ore extraction in Lähde/Source: Talvivaara Mining Company. voimakkaasti verrattuna edellisiin vuosiin. Tämä johtui pääasiassa Sotkamon Talvivaaran monimetallikaivoksen (kuva 4) kasvaneista louhintamääristä. Myös Kemin kaivoksen louhintamäärät kasvoivat merkittävästi. Vuonna 2010 metallimalmikaivosten kokonaislouhinta oli 45,8 miljoonaa tonnia (Mt), josta malmin osuus oli 18,2 Mt ja sivukiven osuus 27,6 Mt (kuva 5, taulukko 3). Malminlouhintamäärien perusteella (taulukko 2) suurin kaivos vuonna 2010 oli Sotkamon Talvivaaran monimetallikaivos (13,3 Mt malmia). Pyhäsalmen kupari-sinkkikaivoksesta, Kemin kromikaivoksesta ja Suurikuusikon kultakaivoksesta (Kittilä) louhittiin jokaisesta yli miljoona tonnia malmia vuonna Maailmantalouden elpymisen myötä lähes kaikkien metallimalmirikasteiden tuotanto kasvoi merkittävästi Suomessa vuonna 2010 edellisen vuoden tuotantoon verrattuna (kuvat 6 ja 7, taulukot 3 ja 4). Kuparirikasteen tuotanto pysyi samalla tasolla. Myös teräsaihioiden tuotanto kasvoi lähes taantumaa edeltäneelle tasolle (kuva 8, taulukko 5a). Suomen metallikaivostoiminta kehittyi positiivisesti vuonna 2010 (kuvat 9 ja 10, liitekartta 4). Uusina kaivoksina aloittivat toimintansa Ilomantsissa Endomines AB:n omistama Pampalon kultakaivos sekä Raahessa Nordic Mines Marknad AB:n Laivan kultakaivos (ei vielä malminlouhintaa v. 2010). Belvedere Mining Oy aloitti uudelleen Hituran nikkelikaivoksen tuotannon heinäkuussa. Outokumpu Chrome Oy aikoo kaksinkertaistaa Kemin kaivostuotannon. Talvivaarassa kaivostuotannon ylösajo jatkui, ja kaivoksen tunnetut mineraalivarannot kasvoivat yli miljardiin tonniin (Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj 2011). Talvivaara myös haki lupaa uraanituotannolle ja teki myyntisopimuksen uraanista Cameco Co:n kanssa. Metallikaivoshankkeita oli vireillä useita. First Quantum Minerals Ltd:n Sodankylässä omistama Kevitsan nikkeli-kupari-jalometallikaivos tähtää tuotannon käynnistämiseen v Altona Mining Ltd aloitti Kylylahden kupari-kulta-sinkkinikkeli-kobolttikaivoksen rakentamisen Polvijärvellä, ja tuotannon suunnitellaan alkavan vuoden 2012 alkupuolella. Sotkamo Silver AB suunnittelee hopea-kulta-sinkki-lyijyesiintymän hyödyntämistä Taivaljärvellä. Kolarissa Northland Resources S.A. on jatkanut tutkimuksia Hannu- 12

14 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 5. Metallisten malmien ja sivukivien louhinta Suomessa Fig. 5. Extraction of metallic ores and associated waste rock in Finland Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Kromirikaste / Chome concentrate Rautarikaste ja palamalmi / Iron concentrate 200 Ilmeniittirikaste / Ilmenite concentrate Rikkirikaste / Pyrite Kuva 6. Kromi-, rauta-, titaani- ja rikkipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa Fig. 6. Production of ferrous concentrates and pyrite in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Sinkkirikaste / Zinc concentrate Kuparirikaste / Copper concentrate Nikkelirikaste / Nickel concentrate Muut rikasteet / Other concentrates Kuva 7. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa Fig. 7. Production of base metal concentrates in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 13

15 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Teräsaihiot / Raw steel Harkkorauta / Pig iron Kuva 8. Suomessa vuosina tuotetut teräsaihiot ja harkkorauta. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 8. Production of raw steel and pig iron in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011) tonnia / tonnes Sinkki / Zinc Ferrokromi / Ferrochrome Katodikupari / Cathode copper Katodinikkeli / Cathode nickel Koboltti / Cobalt Kuva 9. Suomessa vuosina tuotetut perusmetallit ja ferrokromi. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 9. Production of base metals and ferrochrome in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). tonnia / tonnes Hopea / Silver Seleeni / Selenium 140 Elohopea / Mercury 120 Kulta / Gold Kuva 10. Suomessa vuosina tuotetut jalometallit sekä metallinjalostuksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä saatu, myyntiin kelpaava elohopea, seleeni ja kadmium. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 10. Production of precious metals, and mercury, selenium and cadmium collected as by-products from combustion gases from metal refineries in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). 14

16 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 kaisen rauta-kupari-kultaesiintymällä. Mikäli luvitus- ja rahoitusprosessi sujuu suunnitelman mukaan, on raudan tuotanto Kolarissa mahdollista aloittaa vuonna Gold Fields Arctic Platinum (APP) jatkoi Suhangon kupari-nikkeli-platinametallitutkimuksia Ranualla. Anglo American Plc on jatkanut Sakatin kupari-nikkeliplatinametallikohteen tutkimuksia Sodankylässä. Mustavaaran kaivos Oy:n päämäärä on avata Mustavaaran vanadiini-rauta-titaanikaivos Taivalkoskella uudelleen tuotantoon. Nordic Mining ASA:n litiumvarannot Pohjanmaalla ovat lisääntyneet uuden esiintymän myötä. Merkittäviä malminetsintähankkeita, joissa ei vielä suunnitella kaivoksen rakentamista, ovat mm. Kuusamon kulta-koboltti (Dragon Mining Ltd), Rompaksen kulta-uraani Yli-Torniossa (Mawson Resources Ltd), Rantasalmen kulta (Belvedere Resources Ltd), Rautavaaran nikkelisinkki-kupari-koboltti (Finnaust Mining Plc) ja Kaukuan nikkeli-platinametalli Posiolla (Nortec Minerals Corp.). 4 HIGH-TECH-METALLIT High-tech-metalleilla tarkoitetaan metallisia alkuaineita, joita käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä lisäksi lentokoneteollisuudessa, tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. High-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. High-tech-metalleista tärkeimpiä ovat antimoni (Sb), beryllium (Be), gallium (Ga), germanium (Ge), indium (In), koboltti (Co), litium (Li), molybdeeni (Mo), niobium (Nb), platinaryhmän metallit (PGM), harvinaiset maametallit (REE), tantaali (Ta), titaani (Ti) ja volframi (W). Näistä kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit, joista tuotetaan tällä hetkellä 97 % Kiinassa. Erityisen kriittisiä ovat raskaat maametallit (HREE), joiden tuotanto on kokonaan Kiinan hallussa. Kiina haluaa tuotteistaa itse metallinsa ja on rajoittanut vientiä ja pienentänyt tuotantoaan maan tarpeiden mukaiseksi. Tämä on johtanut harvinaisten maametallien maailmanmarkkinahintojen kohoamiseen lähes 30-kertaisiksi kahdessa vuodessa. Tällä hetkellä maailmassa Kiinan ulkopuolella on kuitenkin lähes 300 REE-projektia käynnissä. Silti esiintymien saattaminen kaivostuotantoon ja malmin jalostaminen metalleiksi on kallista ja aikaa vievää. Fennoskandian kallioperä vaikuttaa tunnettujen esiintymien (kuva 11) valossa poikkeuksellisen potentiaaliselta monien high-tech-metallien suhteen, jos sitä verrataan EU:n muihin alueisiin. EU:n kannalta kaikkein kriittisimpiä ovat harvinaiset maametallit ja platinametallit (European Commission 2010a, 2010b). EU:n määrittelemät merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostoiminta ja löytymispotentiaali on esitetty taulukossa 6 ja liitekartassa 2. Kansainvälisesti huomattavien Ranuan Suhangon platinametalliesiintymien kaivospäätöstä odotetaan, ja Kevitsan nikkeli-kupari-platinametallikaivoksen tuotanto alkaa jo kesällä Suomessa on kuusi platinaesiintymää ja arviolta noin 50 löytymätöntä esiintymää, joten platinametallien osalta tilanne on hyvä (Rasilainen ym. 2010). Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajialueita ovat karbonatiitit ja alkalikivet, joista mm. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit sekä Otanmäen alkaligneissien esiintymät ovat tutkimusten kohteina. Karbonatiitteihin liittyy myös merkittävä niobiumpotentiaali erityisesti Soklissa. REE-tutkimuksia tehdään Sodankylässä Tana-vyöhykkeellä ja Etelä-Suomen rapakivialueilla, joista kartoitetaan erityisesti arvokkaita raskaita harvinaisia maametalleja. Litiumin osalta näkymät ovat hyvät, sillä Kokkolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueella on todennäköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuonia (kuva 12), joiden tutkimukset ovat käynnissä. Alueen esiintymien mahdolliset litium-malmivarannot ovat yhteensä noin Mt, joissa Li 2 O- pitoisuus on keskimäärin noin 1 %. Parhaiten tunnettu esiintymä on Läntän litiumesiintymä, jossa on voimassa oleva kaivospiiri ja tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina. Kaivos tuotantolaitoksineen tuottaisi litiumkarbonaattirikastetta akkuteollisuuden raaka-aineeksi. Indiumin, galliumin, germaniumin sekä harvinaisten maametallien, mukaan lukien yttriumin 15

17 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K. TÄRKEIMMÄT TUNNETUT HI-TECH-METALLIEN ESIINTYMÄT The most important known deposits of high-tech metals 70 N Hi-tech-metallit Hi-tech metals Erityismetallit: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, In Special metals: REE, Nb, Be, Ta, Sc, Zr, Y, In Platinaryhmän metallit (PGM) Platinum group metals (PGM) Titaani Titanium Koboltti Cobalt Litium Lithium Esiintymän koko Deposit size KEVITSA Ni,Cu,Co,PGM VÄHÄJOKI Fe,Co,Cu SOMPUJÄRVI PGM PAASIVAARA PGM ALA-PENIKKAVAARA PGM SIIKA-KÄMÄ PGM,Ni SOKLI Nb,Zr,Ta,REE YLI-PORTIMO PGM AHMAVAARA PGM,Ni,Cu KONTTIJÄRVI PGM,Ni,Cu HAARAKUMPU Co MUSTAVAARA V,Fe,Ti Pieni Small Keskikokoinen Medium Suuri Large Hyvin suuri Very large ROSENDAL Ta,Be KORSNÄS REE,Pb LUMIKANGAS Ti KAUHAJÄRVI Ti KIETYÖNMÄKI Li Li KOVELA REE HIRVIKALLIO KATAJAKANGAS REE,Nb HITURA SYVÄJÄRVI Ni,Co Li EMMES OTANMÄKI Li V,Fe,Ti LÄNTTÄ LEVIÄKANGAS Li Li KOIVUSAARENNEVA KAIRENEVA Ti,V Ti PERÄNEVA V,Ti PERÄMAA Ti PYÖRÖNMAA REE,Nb KAATIALA Nb,Ta,Li HAAPALUOMA Li,Ta,Nb VARALA REE,Nb VIITANIEMI Ta,Nb,Li GETMOSSMALMEN Ga, Zn RAUTALAMPI Sc,Zr,Y TALVIVAARA Ni,Co,Zn PAPPILANMÄKI Ni,Co,Zn KYLYLAHTI Co,Cu,Ni KERETTI Co,Ni,Cu KARHUKOSKI REE KÄNNÄTSALO REE,Be,Nb KIVIMÄKI REE,Nb SNÄTTMOSSEN In km 60 N 20 E Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 30 E Kuva 11. Tärkeimmät tunnetut high-tech-metallien esiintymät Suomessa. Fig.11. The most important known deposits of high-tech metals in Finland. Lähde/Source: Fennoscandian Ore Deposits Database (2009). 16

18 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Kuva 12. Spodumeenia Kaustisten Rapasaarilta. Kiteen pituus 4 cm. Fig. 12. Spodumen from Rapasaret, Kaustinen. The length of the crystal is 4 cm. Kuva/Photo: Kari A. Kinnunen, GTK. ja scandiumin, osalta Suomen kallioperää on tutkittu varsin vähän. Indiumin, galliumin ja germaniumin lupaavimmat kohteet sijoittuvat rapakivialueiden sulfidimalmeihin. Tantaalin ja berylliumin esiintyminen liittyy Lounais-Suomen kompleksipegmatiitteihin, kuten Rosendahlin beryllium-tantaaliesiintymään. Antimonin osalta Seinäjoen alue on herättänyt kaivosyhtiöiden kiinnostuksen. Kobolttia on saatu aikaisemmin sivutuotteena Outokumpujakson massiivisista sulfidimalmeista, nyt Talvivaaran ja Hituran kaivoksista. Koboltti on sivutuotteena myös Kevitsan tulevan kaivoksen tuotannossa sekä Kylylahdella avattavan nikkeli-kuparikaivoksen tuotannossa. Magnetiittigabroihin liittyviä titaanivarantoja on mm. Kälviän, Kauhajoen, Otanmäen, Taivalkosken, Kolarin ja Oijärven alueilla. Vielä 1980-luvun alkupuolella Porin pigmenttitehtailla titaanidioksidin raaka-aineena käytettiin Otanmäen rauta-titaani-vanadiinikaivoksen ilmeniittirikastetta. 5 TEOLLISUUSMINERAALIT Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja ja mineraalisia polttoaineita. Yleisimmin Suomessa käytettyjä ja tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat karbonaattimineraalit, apatiitti, talkki, kvartsi ja maasälvät. Lisäksi tuotetaan wollastoniittia ja kiillettä. Myös vuorivillan raaka-aineeksi louhittavat teollisuuskivet sekä osa sementinvalmistukseen käytetyistä kivistä luokitellaan teollisuusmineraaleiksi. Vuonna 2010 Suomen teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien louhinnassa päästiin taantumaa edeltävälle vuoden 2007 tasolle. Teollisuusmineraalien kokonaislouhinta oli yhteensä 24,9 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 15,6 Mt (kuva 13, taulukko 7). Teollisuusmineraaleja ja -kiviä louhittiin yhteensä 35:stä eri esiintymästä (kuva 14, taulukko 2). Näistä 17:ssä louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti ja erilaiset korukivet) louhittiin 18 louhoksesta. Vuorivillan raaka-aineeksi käytettäviä teollisuus- 17

19 Kananoja, T., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Makkonen, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 13. Teollisuusmineraalimalmien ja sivukivien louhinta Suomessa Figure 13. Extraction of industrial mineral ores and associated waste rock in Finland during Lähde/Source: Puustinen (2003), Työ- ja elinkeinoministeriö / Ministry of Employment and the Economy (2011). kiviä louhittiin viidestä eri louhoksesta. Suomesta on tunnistettu useita teollisuusmineraalipotentiaalisia vyöhykkeitä, joille uusien esiintymien etsintä on keskittynyt (liitekartta 5). Karbonaattikiviä (kalsiitti ja dolomiitti) tuotettiin vuonna 2010 yhteensä noin 4 Mt. Tästä suurin osa, noin 3 Mt, tuli Nordkalk Oyj Abp:n Lappeenrannan Ihalaisen ja Paraisten Limberg- Skräbbölen kalsiittilouhoksista. Karbonaattikiviä käytettiin vuonna 2010 sementin valmistukseen 1,5 Mt, erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin t, maanparannuskalkiksi t ja kalkin polttoon t (kuvat 15 ja 16, taulukko 7). Talkkia (kuva 15, taulukko 8) tuotettiin vuonna 2010 yhteensä t viidestä Mondo Minerals B.V:n louhoksesta Sotkamossa, Puolangalla ja Polvijärvellä. Sotkamon Lahnaslammella louhinta päättyi, mutta viereen avattiin uusi Punasuon kaivos. Louhintamäärältään Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa Siilinjärvellä tuotettiin apatiittirikastetta vuonna 2010 noin t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2010 yhteensä t Sibelco Nordic Oy Ab:n (entinen SP Minerals Oy Ab) esiintymistä Nilsiässä ja Kemiönsaarella, sekä SMA Mineral Oy:n esiintymästä Torniossa. Maasälpärikastetta tuotettiin t Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista ja wollastoniittirikastetta t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Rikaste käytetään pääosin keraamisessa teollisuudessa. Vuorivillakiviä tuotettiin Paroc Oy Ab:n esiintymistä yhteensä noin t. Louhintamäärältään ylivoimaisesti suurin oli jälleen Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä, jossa kokonaislouhinta oli vuonna 2010 yhteensä t. Suomessa oli vuonna 2010 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kaivoshankkeita (liitekartta 4). Mondo Minerals B.V. teki koelouhintaa Paltamon Mieslahden ja Puolangan Pihlajavaaran talkkiesiintymissä vuoden 2010 lopussa. Hankkeiden lupaprosessit ovat kesken. Yara Suomi Oy jatkaa valmisteluja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Keliber Oy jatkaa valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan (ent. Ullava) Läntässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen. Ympäristölupa louhintaan saatiin vuoden 2010 lopulla. 18

20 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 TEOLLISUUSMINERAALI-, JALOKIVI- JA VUOLUKIVIKAIVOKSET Industrial mineral, gemstone and soapstone mines N Kaivos Mine Karbonaattikaivokset Carbonate quarries Apatiitti Apatite Talkki Talc Teollisuuskivet Industrial stones Kvartsi ja maasälpä Quartz and feldspar Vuolukivet Soapstones Jalokivet Gemstones Louhintamäärä (t) The amount of extraction (t) < > RISTIMAA ÄKASJOENSUU KALKKIMAA METSÄSIANNIEMI PIHLAJAVAARA REETINNIEMI KIVIKANGAS LAHNASLAMPI PUNASUO UUTELA JOUTSENENLAMPI MATARA TULIKIVI RYYTIMAA KOSKELA VESTERBACKA KINAHMI NUNNANLAHTI SIILINJÄRVI VAARALAMPI PEHMYTKIVI SIIKAINEN ANKELE RUOKOJÄRVI AHOLA LIMBERG-SKRÄBBÖLE YBBERNÄS SÄLPÄ PUTKINOTKO MATKUSJOKI SALLITTU TYTYRI HYYPIÄMÄKI LEHLAMPI IHALAINEN TEVALAINEN SIPOO km 60 N Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland 20 E 30 E Kuva 14. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivikaivokset Suomessa vuonna Fig. 14. Industrial mineral, gemstone and soapstone mines in Finland in Lähde/Source: Työ- ja elinkeinoministeriö /Ministry of Employment and the Economy (2011). 19

Tutkimusraportti 188 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009

Tutkimusraportti 188 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 188 2010 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2009 Tuusjärvi,

Lisätiedot

Tutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011

Tutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 203 2013 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kananoja,

Lisätiedot

Tutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012

Tutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 210 2014 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2012 Pokki,

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Tutkimusraportti 179. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008

Tutkimusraportti 179. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008 Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti 179 2009 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2008 Tuusjärvi,

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Tutkimusraportti 176 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007

Tutkimusraportti 176 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 176 2008 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007 Geological resources in Finland, production data and annual report 2007 Vuori, S., Tuusjärvi,

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä

kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä GTK Viljami Hyppönen Orijärven kaivos nykyisessä asussaan, Kisko. Orijärvi mine in Kisko. Suomen suurimmat kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä ollut toiminnassa ainakin tuhat kaivosta. Näistä

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Tulosseminaari toimijoille, Technopolis Auditorio, Oulu BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle SUOMEN MINERAALISET AJURIT Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle Riikka Virtanen Helsinki 2015 TIIVISTELMÄ Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä ja tarve on lisääntynyt väestönkasvun, kaupungistumisen

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Altona Mining Limited 15.06.2011 Altona Mining Limited Altona Mining Limited (Perth WA) Syntyi Vulcan

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005

Lisätiedot

Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto

Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto Hi-tech-metallien merkitys ja potentiaali Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto 1 Taustaa Hi-tech metallit (litium, titaani, koboltti, gallium, germanium,

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015. Timo Ahtola

Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015. Timo Ahtola Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015 1 Yleistä Litium (Li) on alkalimetalli, jonka järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä on kolme kevyin metalli ja huoneenlämpötilassa

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Tutkimusraportti 213 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Tutkimusraportti 213 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 213 2014 Kriittisten metallien ja mineraalien maailmanlaajuinen tuotanto ja malmipotentiaali Suomessa sekä Suomen metallikaivosteollisuuden mahdolliset kehityspolut

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto Taustaa 1. Metallimalmien

Lisätiedot

Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen

Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen Kimmo Viertola 17.9.2010 Kaivosrahoituksen kehittäminen osana mineraalistrategiaa Yhtiö lyhyesti Valtion pääomasijoitusyhtiö, 1995 Sijoittaa suomalaisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua www.outokumpu.com Outokumpu kansainvälinen ruostumaton teräsyhtiö Cloud gate Millennium puistossa Chicagossa, USA Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman

Lisätiedot

Kuulumisia litium - provinssista. Kittilä 6.6.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy

Kuulumisia litium - provinssista. Kittilä 6.6.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Kuulumisia litium - provinssista Kittilä 6.6.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therefore, this document is incomplete

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

Kriittiset metallit ja mineraalit sekä niiden alueellinen jakautuminen ja esiintymispotentiaali Suomen ja Fennoskandian alueilla

Kriittiset metallit ja mineraalit sekä niiden alueellinen jakautuminen ja esiintymispotentiaali Suomen ja Fennoskandian alueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 102/2013 Kriittiset metallit ja mineraalit sekä niiden alueellinen jakautuminen ja esiintymispotentiaali Suomen ja Fennoskandian alueilla Susanna

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2011 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia 13.12.2010 1 Maa- ja kallioenergia yhdyskunnan energiahuollossa GEOENER 2008-2010 Uusia konsepteja energian

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

CONCRETE CONSTRUCTOR OF THE NORTH LKAB GÄLLIVARE

CONCRETE CONSTRUCTOR OF THE NORTH LKAB GÄLLIVARE CONCRETE CONSTRUCTOR OF THE NORTH LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO P r o d u c i n g t h e b e s t o f c o n c r e t e. QUALITY SAFETY AT WORK ENVIRONMENTAL POLICY The framework for our high-quality

Lisätiedot

Keliber Oy Kokkola 15.3.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy

Keliber Oy Kokkola 15.3.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Keliber Oy Kokkola 15.3.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Page 1 Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therefeore, this document is incomplete without

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviteollisuus

Kaivannais- ja kiviteollisuus Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Kaivannais- ja kiviteollisuus investoi kasvualalle. www.josek.fi Investoi kasvavalle kaivosalalle Kaivos- ja kaivannaistoiminnan harjoittajat, kivi-

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015 1 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Raimo Turunen Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin?

Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Scandinavian Minerals Ltd. Vuorimiespäivät 2008/Kaivos- ja louhintajaosto Kaivostoiminnan volyymi vaihtelee miten vastata sen tuomiin haasteisiin? Krister Söderholm Kevitsa Mining Oy/Scandinavian Minerals

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa

Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa Soderholm Soderholm Krister: Krister: Suomen Atomiteknillisen Seuran seminaari 31.5.2006 Edellytykset uraanikaivostoiminnalle Suomessa Krister Söderholm Esitelmäni sisält ltö Kaivostoiminnasta Suomessa

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2007. Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Tulos yli kaksinkertaistui milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 684,6 500,9 + 37 Liikevoitto 63,1 28,6 + 121 Voitto

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2014

Kansantalouden materiaalivirrat 2014 Ympäristö ja luonnonvarat 2015 Kansantalouden materiaalivirrat 2014 Maanotto väheni vuonna 2014 Hiekan, soran ja muun kiviaineksen otto maaperästä rakennusaineeksi supistui 5-6 prosenttia vuonna 2014 edellisvuodesta.

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot