Kaivosalan tilannekatsaus

Transkriptio

1 Kaivosalan tilannekatsaus Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto

2 Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kittilä (Suurikuusikko), Kittilä Agnico-Eagle Finland Oy Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) kulta Hitura, Nivala Belvedere Mining Oy Belvedere Resources Ltd. (CA) nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium Pahtavaara, Sodankylä Lappland Goldminers Oy Lappland Goldminers AB (publ) (SE) kulta Kemi, Keminmaa Outokumpu Chrome Oy Outokumpu Oyj kromi Jokisivu, Huittinen (rikastamo Vammala) Orivesi, Orivesi (rikastamo Vammala) Pyhäsalmi, Pyhäjärvi Talvivaara, Sotkamo Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Polar Mining Oy Dragon Mining Ltd. (AU) kulta Pyhäsalmi Mine Oy Talvivaara Sotkamo Oy Inmet Mining Corporation (CA) Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta nikkeli, sinkki, (uraani)

3 Rakenteilla olevat kaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Pampalo, Ilomantsi Endomines Oy Endomines AB (publ) (SE) kulta Kevitsa, Sodankylä Kevitsa Mining Oy First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK) kupari, nikkeli, PGM, kulta Kylylahti, Polvijärvi Kylylahti Copper Oy Altona Mining Ltd. (AU) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Laiva (Laivakangas), Raahe Nordic Mines Oy Nordic Mines AB (SE) kulta

4 Yrityksen nimi Teollisuusmineraalikaivokset 2009 Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet Kunta (Kaivos /louhos) Juuan Dolomiittikalkki Oy dolomiitti, kalkkikivi Paltamo (Reetinniemi), Juuka (Matara) Nordkalk Oy Ab kalkkikivi, dolomiitti, wollastoniitti Siikainen, Huittinen(Matkusjoki, Putkinotko), Sipoo, Kerimäki (Ruokojärvi), Lappeenranta (Ihalainen), Vimpeli (Ryytimaa, Vesterbacka), Lohja (Tytyri), Länsi-Turunmaa (Limberg- Skräbböle) SMA Mineral Oy SMA Mineral AB (SE) dolomiitti, kvartsi Tornio (Kalkkimaa, Ristimaa), Pieksämäki (Ankele) Salon Mineraali Oy Omya Oy kalkkikivi Salo (Hyypiänmäki) Karl Forsström Aktiebolag Omya Oy dolomiitti Salo (Förby) Sibelco Nordic Oy Ab (ent. SP Minerals Oy Ab) Yara Suomi Oy Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Sibelco Group maasälpä, kvartsi Kemiönsaari (Sälpö/Kyrkoberget), Nilsiä/Siilinjärvi (Kinahmi) Yara International ASA (NO) Paroc Oy Ab Paroc Group Holding - konserni apatiitti Siilinjärvi Mondo Minerals B.V. (NL) talkki, nikkeli Sotkamo (Uutela, Lahnaslampi, Punasuo), Polvijärvi (Pehmytkivi, Lipasvaara) teollisuuskivet Lapinlahti (Joutsenlampi), Mäntyharju (Lehlampi), Savitaipale (Vanhasuo), Länsiturunmaa (Ybbernäs) Perusmaa Ky maasälpä Seinäjoki (Haapaluoma) Rudus Oy teollisuuskivet Lemi (Mustamäki)

5 Kittilän kultakaivos Kittilä Agnico-Eagle Finland Oy/Agnico-Eagle Mines Ltd. Malmivarat 26 milj. t (todetut ja todennäköiset) Kaupallinen tuotanto alkoi 2009 Arvioitu toiminta-aika ->2023 Kullan vuosituotanto 5000 kg Rikastusprosessissa käytetään syanidiliuotusta Maanalainen louhinta aloitettu 2010 Henkilöstö: 350 kaivosyhtiöllä, alihankkijoilla noin 250 YVA prosessi käynnistetty tuotannon laajentamisesta Selvitys tuotannon lisäämisestä valmistuu 2011

6 Hitura Nivala Belvedere Mining Oy/Belvedere Resources Ltd. Nikkeli (Ni-Cu rikaste) Kaivostoiminta alkoi 1969 (Outokumpu Oy), maanalaiseen louhintaan 1991 Tuotettu 14,5 milj. t malmia, josta t Ni-Cu-rikastetta, t Ni Outokumpu päätti sulkea kaivoksen 2008 Belvedere Resources Ltd. osti kaivoksen Outokumpu Mining Oy:ltä > Finn Nickel ->konkurssi >Belvedere ostaa Hituran takaisin tammikuussa 2010 Louhinta käynnistetty uudelleen kesällä 2010 Suunniteltu tuotanto t/a - maanalainen louhinta Tuotanto t/a rikastetta jossa t/a nikkelimetallia Kaivos työllistää 100 henkilöä Malmivarat 2,35 milj. t, toiminta voi jatkua vuoteen Varantojen päivitys suunnitteilla Suunnitelmissa kultaprojektien (Kopsa, Kiimala) malmin rikastaminen Hiturassa

7 Pahtavaaran kultakaivos Sodankylä Lappland Goldminers AB Vuosituotanto 800 kg kultaa Rikastusprosessi perustuu painovoimaiseen erotukseen Henkilöstö: yhtiöllä 50 henkilöä, alihankkijoilla 50 henkilöä Tutkimusohjelma käynnissä kaivoksen malmivarantojen kasvattamiseksi

8 Kemin kromikaivos Outokumpu Chrome Oy Todetut malmivarat 50 milj. tn Arvioidut mineraalivarat 90 milj. tn Nykyinen malmin louhinta 1,3 milj. tn/v Henkilöstö: 160 suoraan, urakoitsijat Tuotannon (kaivos + ferrokromitehdas) kaksinkertaistamisesta päätetty kesäk Kokonaisinvestointi 420 milj. / 3 v. 100 uutta työpaikkaa, josta 30 kaivokselle Työllistää rakennusvaiheessa 100 henkilöä

9 Orivesi ja Jokisivu Kulta Polar Mining Oy/Dragon Mining Ltd. Oriveden ja Jokisivun kaivosten malmin rikastus tapahtuu Vammalassa Kullan vuosituotanto noin 800 kg Jokisivun kaivoksella siirrytään maanalaiseen louhintaan 2010 Orivedellä selvitetään louhinnan ulottamista 1080 m syvyydelle

10 Pyhäsalmen kaivos Pyhäsalmi Mine Oy/Inmet Mining Corp. Kupari, sinkki Kaivos avattu 1962, maanalainen kaivos Odotettu kaivoksen lopettaminen 2018 Vuosituotanto (2010): louhinta 1,4 milj. t malmia, tn kuparia ja tn sinkkiä Henkilöstö: yhtiö 220, alihankkijat 50 Investoi 2 milj. $ malminetsintään Muut investoinnit lähinnä korvausinvestointeja

11 Talvivaara Sotkamo Talvivaara Sotkamo Oy/Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj Nikkeli, sinkki, kupari, koboltti, uraani Malmivarat 642 milj. t (2008), joka riittää noin 60 v. kaivostoimintaan Kaupallinen tuotanto alkoi 2009 Suunniteltu vuosituotanto tn nikkeliä, tn sinkkiä, tn kuparia ja tn kobolttia Lokakuussa 2010 yhtiö ilmoitti malmivarantojen lisäyksestä 1121 milj. t (measudred and indicated) Yhtiö valmistelee tuotantokapasiteetin laajentamista Henkilöstö 2010: yhtiö noin 400, alihankkijat noin 200 Lupahakemus jätetty uraanin talteen ottamiseksi sivutuotteena Arvioitu vuosituotanto 350 t Investoinnit 30 milj.

12 Pampalo Ilomantsi Endomines Oy Kulta Rakentaminen Investointi 20 milj. euroa Laitteistojen asennus menossa Testiajot käynnistyvät vuoden lopulla Kaivostoiminta käynnistyy 2011, vuosituotanto kg kultaa Tuotannon käynnistyttyä työllistää 70 henkilöä Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus 100 henk.

13 Sodankylä Kevitsan kaivos (1/2) Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Nikkeli ja kupari (PGM, kulta) Kaivospäätös marraskuussa 2009 Tuotannon käynnistyminen 2012, toiminta-aika v Malmin louhintakapasiteetti 5 milj. t/a Tuotteet: t/a nikkelirikastetta, t/a kuparirikastetta Investoinnit: noin 300 milj. Työllistää rakennusvaiheessa noin 500 henkilöä ja tuotannon käynnistyttyä noin 220 henkilöä suoraan ja 170 henkilöä alihankkijoilla

14 Kevitsan kaivos (2/2) Huhtikuussa 2010 käynnistyi YVA tuotannon laajentamisesta 7,5-10 milj. t/a louhittua malmia Rakentaminen alkoi kesällä 2010 Maanrakennus- ja betonirakennustyöt: Lemminkäinen Talo Oy, Lemminkäinen Infra Oy Betonirakennusurakat alkuvaiheessa Betroc Oy, myöhemmin Lemminkäisen paikallinen betoniasema Raskaat teräsrakenteet: Naaraharju Oy Logistiset ratkaisut Rikasteen kuljetustarve mahdollisen laajennuksen jälkeen t/a =>1 rekka-auto/h/työp. ~ 1 juna/työp. Maanteitse satamaan tai sulatolle kotimaassa Maanteitse junaterminaaliin, josta junalla satamaan tai sulatolle Investoinnit: junaterminaali, teiden parannukset, satama

15 Kylylahti Kylylahti Copper Oy/ Altona Mining Ltd. (Vulcan Resources Ltd. + Universal Resources Ltd. ->Altona Mining Ltd. vuonna 2010) kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Malmin rikastus suunniteltu tehtäväksi Luikonlahden rikastamolla n. 45 km kaivoksesta Kannattavuuslaskelma valmistui kesällä 2010 Valmisteleva rakentamista aloitettu lokakuussa 2010 Yhtiö saanut TEM:n tukipäätöksen Luikonlahden rikastamon modernisointiin Investoinnit rikastamon ja kaivoksen tuotannon käynnistämiseksi noin 30 milj. Työllistää toiminnan aikana 100 henkeä, joista 40 rikastamolla ja 60 kaivoksella

16 Laiva Laivakangas, Raahe Nordic Mines Oy/Nordic Mines AB Kulta Malmivarannot 11,7 milj. t Suunniteltu toiminnan aloitus 2011 lopussa Vuosituotanto alkuvaiheessa kg kultaa Investoinnit: milj. Metso toimittaa kaivoslaitteita 30 milj. :lla Rikastusprosessissa käytetään syanidiliuotusta Työllistää toiminnan käynnistyttyä henkilöä Finnvera mukana rahoituksessa

17 Kolari-Pajala (1/2) Northland Recources Inc. Rauta (kupari ja kulta) Investoinnit Suomi + Ruotsi yhteensä noin 700 milj. Ruotsi: Kaunisvaara, Tapuli (Sahavaara, Pellivuoma) Ympäristölupa Kaunisvaran rikastamo, Tapulin kaivos Suunniteltu tuotannon käynnistys 2012 Aloitus 2 milj. t rautakonsentraatin vuosituotannolla -> 5 milj. t /2014 Kuljetukset Yhtiö päätyi syyskuussa 2010 kuljetusvaihtoehtoon kuorma-auto + juna Narvikin satamaan Ruotsin kaivosten malmille Voimassa oleva ympäristölupa: Suomen kautta putki+juna tai juna Kemin Ajoksen satamaan Työllistää noin henkilöä tuotannon käynnistyttyä

18 Kolari-Pajala (2/2) Suomi: Hannukainen Kaivos ja rikastamo Lisäkairauksia malmivarantojen varmistamiseksi (->20 v) YVA prosessi käynnistetty Rakentaminen suunniteltu aloitettavaksi 2012 Tuotannon aloitus 2014 Suunniteltu tuotanto 2 milj. t rautarikastetta vuodessa Investoinnit noin 300 milj. Työllistäisi 360 henkilöä tuotannon käynnistyttyä Rikasteen kuljetukset junalla Pohjanlahden satamaan

19 Sokli Yara Finland Oy Fosfori (niobi, tantaali ja uraani) Arvioitu fosforimalmin määrä noin 115 milj. t Työllistää tuotannon käynnistyttyä henkilöä Investoinnit: 700 milj. Venäjällä tehdyissä rikastuskokeissa todettu ettei malmi ole magneettisessa muodossa => rikastuskokeita jatketaan Päätöksiä odotettavissa rikastuskokeiden ja kannattavuuslaskelmien valmistuttua Tuotekuljetukset realistista hoitaa vain junalla Rautatieyhteyden (Kelloselkä-Sokli) vaatima maakuntakaava hyväksytty ja lainvoimainen

20 Ruonaoja Kolari Nordkalk Oy Kalkkikivi Avolouhoksen uudelleen avaaminen Ympäristölupahakemus käsittelyssä Suunniteltu vuosituotanto t kalkkikiveä Louhinta kesäaikaan Kuljetukset rautateitse Koelouhinta aloitettu syksyllä 2010 Työllistävä vaikutus 5-10 henkilöä

21 Suhanko Ranua Gold Fields Arctic Platinum Oy/Gold Fields Ltd. Palladium, platina, nikkeli, kupari Arvioitu mineraalivaranto 152,5 milj. t Luvat kaivoksen perustamiseksi olemassa Hankkeen valmistelu keskeytettiin 2008 Elokuussa 2010 käynnistetty pilot -kokeet Platsol-prosessilla Päätöksiä hankkeen jatkosta pilot -kokeiden valmistuttua 2011 alkupuolella Investoinnit 500 milj. Työllistäisi käynnistyessään henkilöä

22 Taivaljärven hopeakaivos Sotkamo, Sotkamo Silver AB/Gexco AB Hopea (sinkki, lyijy, kulta) Elok Silver Resources Oy ja Gexco AB yhdistymien -> Sotkamo Silver AB Rahoituksessa mukana Suomen Teollisuussijoitus Oy, Teknoventure Oy ja yksityisiä sijoittajia Kapasiteetti 350 t louhittua malmia Investointitarve noin milj. Rakentaminen alkaa 2012 Tuotannon aloitus 2013, toiminta-aika 5-7 v. Työllistää rakennusaikana henkilöä ja käynnistyttyä henkilöä

23 Länttä Kaustinen Keliber Oy/Nordic Mining ASA Litium Kaivos- ja ympäristöluvat myönnetty Euroopan ensimmäinen litium -kaivos Tuotannon käynnistys kuukauden kuluttua rakentamisen aloituksesta Investoinnit: 40 milj. Tuotantokapasiteetti t/a litiumkarbonaattia Työllistää toiminnan käynnistyttyä henkilöä Tutkimukset malmivarantojen lisäämiseksi menossa tavoitteena kaivoksen käynnistäminen

24 Mustavaara Taivalkoski/Posio (Vanadis Mines Oy) / Akkerman Exploration B.V. Vanadiini (rauta, titaani) Rautaruukki Oy on harjoittanut alueella kaivostoimintaa Todetut malmivarat 30 milj. t Suunniteltu tuotanto t/a vanadiinirikastetta, joka voidaan jatkojalostaa vanadiinipentoksidiksi (6 600 t/v) tai ferrovanadiiniksi (7 500 t/v) Kaivos työllistäisi suoraan 170 henkilöä ja lisäksi alihankkijoiden henkilöstön Hankkeessa mukana ollut Ardiana Resources Inc. on myynyt osuutensa projektista 3/2010

25 Karnukkapuro Polvijärvi Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike Talkki t talkkimalmia vuodessa Toiminata-aika arviolta 20 vuotta Rikastus Vuonoksen tehtaalla Outokummussa YVA prosessi käynnistetty talkkikaivoksen käynnistämiseksi Kaivospiirihakemus jätetty kesäkuussa 2010 Suunniteltu tuotannon käynnistys talvella 2011/2012

26 Moskuvaara Sodankylä Anglo American Plc. Kupari, nikkeli? Merkittävä tutkimuskohde Kaivosvaltauksia ja varauksia yhteensä yli 500 km 2 alalle Yhtiöllä tutkimussuunnitelma useiksi vuosiksi Tiedottaa asiasta kun malmivarannot varmistettu

27 Rompas Ylitornio Mawson Resources Ltd. Kulta, uraani Merkittävä tutkimuskohde Valtaushakemukset käsittelyssä Huippupitoisuuksia sisältäviä näytteitä Näytteiden kultapitoisuus 0, g/t Alueen kartoitus jatkunee useita vuosia

28 Marttalanniemi Seinäjoki Nortec Minerals Corp. Koeporauksissa löydetty korkeita kultapitoisuuksia

29 Kisko Salo Tasman Metals Ltd. Strategiset metallit (harvinaiset maametallit) Yli 8 km 2 valtaushakemukset jätetty syksyllä 2010

30 Kaivospiirien, valtausten ja valtausvarausten pinta-alat Suomessa ha /9 2009/9 2010/9 Voimassa olevia kaivospiirejä Voimassa olevia valtauksia Voimassa olevia valtausvarauksia Kaivospiirihakemuksia Valtaushakemuksia Valtausvaraushakemuksia

31 Vuonna 2009 Suomessa malminetsintää harjoitti 42 yhtiötä

32 Metallimalmien ja sivukiven louhinta milj. t e * ** Metallimalmin louhinta Metallimalmin sivukiven louhinta 2010e = arvio * + Rakenteilla olevat kaivokset, laajennukset ** + Sokli, Hannukainen Lähde: TEM ja muut lähteet

33 Teollisuusmineraalit malmin ja sivukiven louhinta milj. t Teollisuusmineraalit, malmin louhinta Teollisuusmineraalit, sivukiven louhinta Lähde: TEM

34 Kaivosinvestoinnit Käynnissä ja valmisteilla Kaivos milj. Talvivaaran kaivos ( ) 130 Kevitsan kaivos ( ) 300 Laivan kultakaivos ( ) 90 Pampalon kultakaivos (2010) 21 Kemin kromikaivos ja ferrokromitehdas ( ) 420 Kylylahti Copper 30 Kittilän kultakaivoksen laajennus 300 Hannukainen 300 Taivaljärven hopeakaivos 30 Litium kaivos 40 Kevitsan laajennus Yhteensä yli 1 661

35 Liikevaihdon kehitys Metallimalmien louhinta (TOL07), Indeksi 2005= Kausitasoitettu sarja Trendisarja

36 Henkilöstön määrän kehitys Metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivokset yhteensä Henkilöä Toimivat ja päätetyt oma henkilöstö Projektit arvioitu henkilöstö yhteensä Toimivat ja päätetyt alihankkijat Lähde: Eri lähteitä

37 Metallien kysyntä kasvaa Metallien kulutuksen kasvu seuraa elintason nousua ja BKT:n kasvua henkilöä kohden Kaupungistuminen yli miljoonan asukkaan kaupunkien määrä kasvaa Elintaso nousee => kuluttajatuotteiden kysyntä kasvaa Kasvavia talouksia ovat mm. Kiina, Kazakstan, Chile, Brasilia, Turkki, Etelä-Afrikka, Venäjä ja Intia High-tech tuotteiden ja ympäristöystävällisten tuotteiden lisääntyminen Akut, aurinkokennot, autojen katalysaattorit, optiset kaapelit, digitaaliset kamerat, matkapuhelimet, LCD TV, LED TV, DVD, PC, lasi PGE, REE, Li, Ni, Cr, Mo, Mn, W, Co, V, In

38 Metallien kulutus henkilöä kohden 2005 kg/henkilö Alumiini Kupari Lyijy Sinkki Nikkeli Tina Lähde: The World Bank Group

39 Raaka-aineiden saannin turvaaminen Mineraalien/metallien nykyinen kapasiteetti ei riitä tyydyttämään odotettavissa olevaa kysynnän kasvua => tarvitaan uutta kapasiteettia => uusia kaivoksia => malminetsintä lisääntynyt Raaka-ainetoimittajien markkinat => hintojen nousu Kasvavat taloudet, mm. Kiina, Venäjä, Ukraina, Argentiina, Etelä-Afrikka ja Intia, rajoittaneet kriittisten raaka-aineiden käyttöä ja kauppaa 450 vientirajoitusta yli 400 eri raaka-aineelle Investoinnit raaka-ainerikkaisiin maihin turvaamaan tulevaisuuden toimitukset Kiinan ja Intian investoinnit Afrikassa

40 Toimialan globaali rakenne Kaivostoiminta on globaalia toimintaa, jota hallitsee suhteellisen pieni määrä yrityksiä % 35 % Juniorit Pienet ja keskisuuret 140 suurinta yhtiötä 10 suurinta yhtiötä 15 % Yritysten lukumäärä Osuus globaalista kaivostuotannosta

41 VAHVUUDET LAPIN LIITTO Suomen maaperän potentiaali Suomessa monia EU:lle kriittisiä raaka-aineita Hyvä infrastruktuuri Poliittisesti stabiili yhteiskunta Kaivostoiminnalla vahvuuksia ja mahdollisuuksia Valtiovallan myönteinen suhtautuminen kaivosteollisuuteen Pääsääntöisesti myönteinen kansalaisten suhtautuminen kaivosteollisuuteen Korkea yleinen koulutuksen taso Hyvä geologinen perusdata saatavilla GTK:sta Suomella hyvä imago kaivosteollisuudessa globaalisti Vahva teknologiaosaaminen ja alan laitevalmistus MAHDOLLISUUDET Valtaosa mahdollisesti olemassa olevista varannoista on vielä löytymättä. GTK:n arvion mukaan tunnettujen platinametallien osuus mahdollisesti olemassa olevista kokonaisvarannoista on vain noin 2 % Kaivostoiminnan imago muuttuu ja ala nähdään modernina high-tech -teollisuutena Kaivostoiminnan kehitys luo mahdollisuuksia arvoketjussa sekä erikoistuneen alihankintatoiminnan että jatkojalostuksen kehittymiselle Kuljetusinfran synerginen kehittäminen esim. matkailun tarpeiden kanssa HEIKKOUDET Kotimaisten pääomien puute ja kehittymättömät kotimaiset kaivosalan rahoitusmarkkinat Pitkät ja aikaa vievät lupaprosessit Pulaa ammattitaitoisesta ja kokeneesta työvoimasta Alan koulutuksen ja tutkimuksen riittämättömyys nykyiseen kysyntään nähden Alihankkijoiden kielitaito vielä osin riittämätön yhteistyölle kansainvälisten yritysten kanssa Kaivosalan imago perustuu käsityksiin toiminnasta viime vuosisadan puolivälistä, ei pidetä high-tech -alana Kaivosalan viestintä ei perustu tosiasioihin vaan vallan ovat saaneet tunteisiin pohjautuvat mielipiteet (uraani ja syanidi) UHAT Globaalissa talouskehityksessä tapahtuvat muutokset Kilpailu koulutetusta työvoimasta kasvaa ja nostaa kustannuksia Kapasiteettipula teknologia- ja laitetoimituksiin liittyen Maankäytön rajoitukset mm. ympäristön suojeluun liittyen Natura 2000 Jätelainsäädäntö ja jätemaksut, mahdollinen sivukiven luokittelu jätteeksi Uuden kaivoslain vaikutukset kaivostoimintaan - korvaukset maanomistajille - lunastettavan maan hinta - lupaprosessien pituudet karkottavat etsintäyhtiöt

42 Kiitos Kuva: Kittilän kultakaivos