Tutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K.

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVE OF FINLAND Tutkimusraportti 203 Report of Investigation 203 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kansikuva: Siilinjärven apatiittilouhos on louhintamäärältään selvästi suurin teollisuusmineraalilouhos Suomessa. Sieltä louhittu apatiittimalmi muodosti 65 % Suomessa vuonna 2011 louhituista teollisuusmineraalimalmeista. Front cover: Regarding the volume of extraction, the Siilinjärvi apatite quarry is the most significant quarry of industrial minerals in Finland. The apatite ore extracted from that quarry comprised 65% of the extraction of industrial mineral ores in Finland in Kuva / Photo: Joonas Toivanen, GTK. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2013

3 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geological Survey of Finland, Report of Investigation 203, 38 pages, 31 figures, 17 tables and 4 supplementary maps. In this publication, we provide an overview of the extraction industry in Finland in 2011 with related statistics. The extraction of industrial mineral ores in Finland totalled 16.0 Mt 31 quarries). Of this, the Siilinjärvi apatite ore alone comprised 65%, carbonate rocks 24%, talc ore 7% and industrial stones 2%. The extraction of metallic ores amounted to 17.2 Mt 12 mines), of which the Talvivaara Ni- Zn-Cu-Co ore formed the majority, 11.3 Mt. Over 1 Mt of metallic ores were also extracted in the Pyhäsalmi Cu-Zn mine 1.4 Mt), Kemi Cr mine 1.4 Mt) and Kittilä gold mine 1.0 Mt). Raw materials for high-tech metals were extracted in Talvivaara cobalt) and Hitura cobalt, PGM) mines. The total use of rock aggregates was estimated to be 89 Mt, of which crushed hard rock aggregates comprised 60% and gravel and sand 40%. The total extraction related to dimension stones was 3.0 Mt, of which left-over rocks amounted to 2.3 Mt. The production of dimension stones nearly doubled from the previous year due to the high demand for rapakivi granites in China. The quantity of granitic rocks and schists produced as dimension stones was 665 kt and that of soapstones was 82 kt. Altogether, 81% of the produced dimension stones were composed of rapakivi granites, while soapstones comprised 11%. Gemstones quarried in 2011 included spectrolite in Tevalainen, lämaa; beryllium in Luumäki and amethyst in Luosto. The production of peat remained 25% below the long-term average, amounting to 22.3 Mm 3, of which 93% comprised energy peat and 7% environmental peat. Due to rainfall, there was a halt in production that affected the most important production sites in western Finland over a period of several weeks. Energy produced yearly by ground heat pumps has increased nearly five-fold since The number of ground heat pumps sold in 2011 increased by 72% from the previous year to a record of 14,000, and the total number of ground heat pumps in operation was estimated to be 61,000. Keywords GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, metal ores, high-tech minerals, industrial minerals, building stone, aggregate, gems, peat, geothermal energy, production, foreign trade, statistics, Finland Tapio Kananoja, Jussi Pokki Geological Survey of Finland P.O. Box 96 FI Espoo FINLAND tapio.kananoja@gtk.fi, jussi.pokki@gtk.fi ISBN pdf) ISSN

4 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 203, 38 sivua, 31 kuvaa, 17 taulukkoa ja 4 liitekarttaa. Tässä julkaisussa luodaan yleiskatsaus kaivannaisalaan Suomessa vuonna 2011 ja esitetään kaivannaisteollisuuteen liittyviä tilastoja. Teollisuusmineraaleja louhittiin Suomessa 16,0 Mt 31 louhosta). Tästä Siilinjärven apatiittimalmi muodosti 65 %, karbonaattikivet 24 %, talkkimalmi 7 % ja teollisuuskivet 2 %. Metallimalmeja louhittiin 17,2 Mt 12 kaivosta), ja tästä määrästä suurin osa 11,3 Mt) louhittiin Talvivaaran monimetallikaivoksesta. li miljoona tonnia metallimalmia louhittiin myös Pyhäsalmen Cu-Znkaivoksesta 1,4 Mt), Kemin kromikaivoksesta 1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksesta 1,0 Mt). High-tech-metallien raaka-aineita louhittiin Talvivaaran koboltti) ja Hituran koboltti, PGM) kaivoksista. Kiviainesten kokonaiskäytön arvioitiin olevan 89 Mt. Tästä määrästä 60 % muodostui kalliomurskeesta ja 40 % sorasta ja hiekasta. Luonnonkiven kokonaislouhinta oli 3,0 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,3 Mt. Luonnonkivien tuotanto lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu erityisesti rapakivigraniittien suuresta kysynnästä Kiinassa. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin 665 kt ja vuolukiviä 82 kt. Luonnonkivien louhintamäärästä rapakivigraniitit muodostivat valtaosan, 81 %, ja vuolukivet 11 %. Jalo- ja korukiviä louhittiin Tevalaisen spektroliittilouhoksilta lämaalla sekä Luumäen jaloberylli- ja Luoston ametistilouhokselta. Turvetuotanto jäi noin 75 %:iin pitkäaikaisesta keskiarvosta. Turvetta tuotettiin 22,3 Mm 3, ja tästä 93 % oli energiaturvetta ja 7 % ympäristö- ja kasvuturvetta. Turpeen tärkeimmillä tuotantoalueilla Länsi-Suomessa tuotanto oli pysähdyksissä viikkojen ajan sateiden takia. Maalämpöpumpuilla vuosittain tuotettavan energian määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta Vuonna 2011 maalämpöpumppujen kappalemääräinen myynti Suomessa kasvoi edellisvuodesta 72 % ennätyslukemiin kpl), ja maalämpöpumppuja arvioitiin olevan toiminnassa kpl. Asiasanat Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, metallimalmit, hi-tech-metallit, teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviaines, jalokivet, turve, geoterminen energia, tuotanto, ulkomaankauppa, tilastot, Suomi Tapio Kananoja, Jussi Pokki Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Sähköposti: tapio.kananoja@gtk.fi, jussi.pokki@gtk.fi

5 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Sisällysluettelo Contents 1.JOHDANTO Introduction TEOLLISUUSMINERAALIT METALLISET MALMIT JA METALLIT Louhintamäärät Kaivoskohtainen katsaus Rikasteet ja metallit HI-TECH-METALLIT KIVIAINEKSET LUONNONKIVET JALO- JA KORUKIVET TURVE GEOENERGIA ULKOMAANKAUPPA Metallimalmit ja -rikasteet Muut kaivannaiset LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO LIITE 1: LIITEKARTAT...39 Appendix 1: Supplementary maps...39 Liitekartta 1. Teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet Suomessa. Supplementary map 1. Potential areas for industrial minerals in Finland. Liitekartta 2. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa. Supplementary map 2. Metal concentration mills and metal refineries in Finland. Liitekartta 3. Metallogeeniset vyöhykkeet Suomessa. Supplementary map 3. The main metallogenic zones in Finland. Liitekartta 4. Turpeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa. Supplementary map 4. Utilization of peat for the generation of electric power and heat. 4

6 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 LIITE 2: TILASTOT...44 Appendix 2: Statistics...44 Taulukko 1. Suomessa vuonna 2011 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset ja louhokset. Table 1. Mines and quarries operating under the Finnish Mining Act in Taulukko 2. Teollisuusmineraalien louhinta sisältää myös karbonaattikivet, teollisuuskivet ja jalokivet) ja karbonaattikivien käyttö Suomessa vuosina Table 2. Extraction of industrial minerals including also carbonate rocks, industrial stones and gemstones) and the use of carbonate rocks in Finland during Taulukko 3. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 3. Production of concentrates and products of industrial minerals in Finland during Taulukko 4. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 4. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland during Taulukko 5. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 5. Production of base metal concentrates in Finland during Taulukko 6a. Metallien ja metallurgisten tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 6a. Metals and metallurgical products produced in Finland during The raw materials are partly imported. Taulukko 6b. Metallien ja metallurgisten tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 6b. Metals and metallurgical products produced in Finland during The raw materials are partly imported. Taulukko 7. EU:n määrittelemät kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostuotanto ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 7. Critical and other significant raw materials defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland. Taulukko 8. Kiviainesten arvioitu käyttö Suomessa vuosina Table 8. Estimated use of aggregates in Finland during Taulukko 9. Luonnonkivien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta ja louhitun vuolukiven jalostus Suomessa vuosina Table 9. Extraction of natural stones and associated left-over rocks and refining of extracted soapstones in Finland during Taulukko 10. Turpeen tuotanto ja kulutus energiakäyttöön sekä ympäristöturpeen tuotanto Suomessa vuosina Table 10. Extraction and consumption of peat for energy production and the production of environmental peat in Finland during Taulukko 11. Geoenergian hyödyntäminen nimellisteholtaan alle 26 kw:n maalämpöpumppujen avulla Suomessa vuosina Table 11. Utilization of geoenergy via ground heat pumps with a nominal effect below 26 kw in Finland during

7 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen vuosina käypään hintaan. Table 12. Imports of metallic ores and concentrates at market prices to Finland during Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen vuosina Table 13. Imports of metallic ores and concentrates to Finland during Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta vuosina käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates at market prices from Finland during Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta vuosina Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during Taulukko 16. Kaoliinin, kalkkikivien, kivihiilen ja muiden kaivannaisten kuin metallimalmien tuonti Suomeen vuosina Table 16. Imports of kaolin, limestones, coal and other extractives apart from metallic ores) to Finland during Taulukko 17. Graniitin luonnonkivenä), kiviainesten, talkin ja turpeen vienti Suomesta vuosina Table 17. Exports of granite as natural stone), aggregates, talc and peat from Finland during

8 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna JOHDANTO hteiskuntamme hyvinvointi ja vakaus perustuvat osaltaan maa- ja kallioperästä saatavien raakaaineiden hyödyntämiseen ja riittävyyteen. Tässä julkaisussa luodaan yleiskatsaus Suomen geologisiin luonnonvaroihin vuonna 2011 ja esitetään niiden hyödyntämiseen liittyviä tilastotietoja. Tarkasteltavat osa-alueet ovat teollisuusmineraalit, metallimalmit, high-tech-metallit, kiviaines, luonnonkivet, jalo- ja korukivet, turve, geoenergia ja kaivannaisten ulkomaankauppa. Tilastot ja osa kartoista esitetään tekstiosuuksien jälkeen liitteinä. Tämän vuosittaisen julkaisun tavoitteena on lisätä tietoutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytöstä Suomessa. Suomen geologisista luonnonvaroista on saatavissa tietoa myös Geologian tutkimuskeskuksen verkkosivujen luonnonvaraosiossa luonnonvarat), johon päivitetään säännöllisesti osa tämän tutkimusraportin aineistosta. Tilastoja ovat keränneet lupaviranomaiset, kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes), Suomen ympäristökeskus SKE), työ- ja elinkeinoministeriö TEM) ja muut tahot, kuten Tullihallitus, Tilastokeskus ja esimerkiksi Suomen Lämpöpumppuyhdistys. Uuden kaivoslain 621/2011) myötä Tukes on toiminut kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena heinäkuun 2011 alusta lähtien. Usean vuoden kattavan vuositilaston tai käyrän tietolähteitä ei pyritä ilmoittamaan julkaisukohtaisesti lähteiden suuren määrän vuoksi. Tällaisissa tapauksissa lähteenä on ilmoitettu vain tiedon tuottaja. Esimerkiksi merkintä Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE tarkoittaa, että vuosien osalta lähde on Puustinen 2003), mutta vuosien osalta tiedon on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö. 1 INTRODUCTION To a large extent, the economic prosperity and stability of Finnish society is built on geological natural resources. In this publication, we present an overview of geological resources in Finland in 2011 and present statistics related to their utilization. The subjects under discussion include industrial minerals, metallic ores, high-tech metals, rock aggregates, dimension stones, gemstones, peat, geoenergy and foreign trade of extractives. Statistics and supplementary maps can be found as appendices at the end of the volume. This annual publication aims at increasing the general knowledge on geology and on the utilization of geological resources in Finland. The statistical information presented here was mainly collected by authorizing bodies, such as the Finnish Safety and Chemicals Agency Tukes), the Finnish Environment Institute SKE), the Ministry of Employment and the Economy MEE), and other organizations, such as Finnish Customs, Statistics Finland and the Finnish Heat Pump Association. Since the beginning of July 2011, Tukes has been the licensing authority, as referred to in the Mining Act 621/2011). Due to their large number, we have not presented the sources of tables or charts covering several years as individual publications. Instead, we acknowledge the source organization. For example Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE means that Puustinen 2003) covers the years , and the information for the has been compiled by the Ministry of Employment and the Economy. This publication is written in Finnish, but the summary, introduction, captions and most of the statistics are also presented in English. 7

9 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. 2 TEOLLISUUSMINERAALIT Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraalien käyttö perustuu niiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. leisimmin Suomessa tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat kalsiitti, dolomiitti, apatiitti, talkki, kvartsi ja maasälvät. Lisäksi tuotetaan wollastoniittia ja biotiittia. Teollisuuskiviksi luokitellaan kivet, jotka sellaisenaan ilman erityistä rikastamista kelpaavat teolliseen käyttöön. Suomessa on pitkät perinteet teollisuusmineraalien tuottamisessa ja käyttämisessä. Kalkkikiveä hyödynnettiin Etelä-Suomessa jo keskiajalla. Vanhin kirjallisiin dokumentteihin perustuva tieto kalkkikiven hyödyntämisestä on vuodelta 1329 Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa, sillä siinä mainittiin Krakanäsin kalkkilouhos Särkisalossa. Karbonaattikivien merkittävämpi teollinen hyödyntäminen alkoi ensimmäisen teollistumisen kauden myötä 1800-luvun lopussa. Silloin avattiin useita uusia kalkkikivilouhoksia, joista esimerkiksi Paraisten Limberg-Skräbbölen esiintymä on edelleen tuotannossa kuva 2). Kvartsia on louhittu Someron ja Tammelan alueella jo ainakin 1700-luvulla Somerolla sijainneen Åvikin lasitehtaan raaka-aineeksi. Laatokan Karjalassa ja Kemiön alueella louhittiin maasälpää 1800-luvulla. Nykyinen, vaahdotukseen perustuva maasälpätuotanto alkoi Kemiössä vuonna Suomen ensimmäinen talkkilouhos on 1830-luvulta, mutta varsinaisesti oma teollisuudenalansa talkin louhinnasta tuli 1960-luvulla uusien prosessointitekniikoiden ja Lahnaslammen kaivoksen avaamisen myötä. Apatiitin tuotanto alkoi Siilinjärvellä varsinaisesti vuonna 1980 useita vuosia kestäneen koelouhinnan ja koerikastuksen jälkeen. Kiillerikastetta on tuotettu sivutuotteena Siilinjärvellä vuodesta 1991 lähtien. Wollastoniitin tuotanto Ihalaisten kalsiittikaivokselta Lappeenrannassa käynnistyi vuonna 1962 kuva 2). Edellä mainittujen mineraalien lisäksi Suomessa on tuotettu mm. asbestia, grafiittia, granaattia, kaoliinia, kyaniittia, piimaata, turmaliinia, baryyttia, berylliä, kolumbiittia ja pollusiittia, joista osa on saatu sivutuotteena. Suomessa on toiminut yli 600 teollisuusmineraalilouhosta tai kaivosta vuosina Puustista 2003 mukaillen) kuva 1). Näistä noin puolet on karbonaattikivikaivoksia ja puolet muita teollisuusmineraalikaivoksia mukaan lukien teollisuuskivilouhokset. Luvussa ovat mukana myös ne esiintymät, joissa on tehty vain koelouhintaa. Tuotettuja mineraaleja on yhteensä ainakin 20. Suomessa louhittiin vuonna 2011 teollisuusmineraaleja ja -kiviä yhteensä 31 esiintymästä kuva 2, taulukko 1). Näistä 17:stä louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti) louhittiin yhdeksästä louhoksesta. Vuorivillan ja sementin raaka-aineeksi käytettäviä teollisuuskiviä louhittiin kuudesta eri louhoksesta. Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna 2011 yhteensä 28,1 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 16,0 Mt taulukko 2). Malminlouhinta kasvoi edellisvuodesta 2 % mutta sivukivien louhinta jopa 31 %, mikä johtui lähinnä sivukiven louhintamäärän kasvusta Siilinjärven apatiittilouhoksessa kuvat 3.1 ja 3.2). Karbonaattimineraalit kalsiitti ja dolomiitti ovat monikäyttöisyytensä vuoksi yksi tärkeimmistä teollisuusmineraaleista. Suomalaista karbonaattikiveä käytetään mm. sellu- ja paperiteollisuudessa, rakennusteollisuudessa, metalli- ja kaivosteollisuudessa, maataloudessa sekä ympäristösovelluksissa. Karbonaattikiviä tuotettiin Suomessa vuonna 2011 yhteensä noin 3,9 Mt taulukko 1, kuva 3.2). Nordkalk Oyj Abp:n osuus tästä on noin 95 %. Sillä oli tuotannossa yhteensä 11 louhosta tai kaivosta. Karbonaattikiviä käytettiin vuonna 2011 sementin valmistukseen 1,6 Mt, erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin t, maanparannuskalkiksi t ja kalkin polttoon t kuva 4, taulukko 2). Talkkimalmia louhittiin vuonna 2011 yhteensä noin 1,2 Mt neljästä Mondo Minerals B.V:n louhoksesta Sotkamossa ja Polvijärvellä. Malmista tuotettiin yhteensä t talkkirikastetta Sotkamon ja Outokummun kahdessa tuotantolaitoksessa kuva 5, taulukko 3). Mondo Minerals B.V. on maailman toiseksi suurin talkintuottaja, ja sen myötä Suomi on Euroopan suurin talkintuottaja. Talkki on tärkeä raaka-aine mm. sellu- ja paperi-, maali-, muovi- ja kumi-, elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. 8

10 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 203 Geological Survey of Finland, Report of Investigation 203, 2013 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 TEOLLISUUSMINERAALIKAIVOKSET JA -LOUHOKSET Industrial mineral mines and quarries Apatiitti / Apatite Asbesti / Asbestos Dolomiitti / Dolomite Grafiitti / Graphite Granaatti / Garnet Kalsiitti / Calcite Kalsiitti, dolomiitti / Calcite, dolomite Kaoliini / Kaolin Kiille / Mica Kvartsi / Quartz Kyaniitti / Kyanite Maasälpä / Feldspar Piimaa / Siliceous earth Talkki / Talc # Teollisuuskivi / Industrial stone W Timantti / Diamond Turmaliini / Tourmaline # # # # # # # W # # # # # # # # # 100 km # 0 ## ## # # # Kuva 1. Teollisuusmineraali- sekä teollisuuskivilouhokset ja -kaivokset Suomessa vuosina Kartta perustuu Puustisen 2003) aineistoon, jota on täydennetty vuoteen Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK. Fig. 1. Quarries of industrial minerals and industrial stones operating in Finland between the period The map is based on data by Puustinen 2003) completed up to Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 03/2013 NLS and HALTIK. 9

11 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. TEOLLISUUSMINERAALI-, JALOKIVI- JA VUOLUKIVIKAIVOKSET Industrial mineral, gemstone and soapstone mines 2011 Kaivos Mine Kalsiitti Calsite Karbonaattikaivokset Carbonate quarries Apatiitti Apatite Talkki Talc Teollisuuskivet Industrial stones Kvartsi ja maasälpä Quartz and feldspar Vuolukivet Soapstones Jalokivet Gemstones Lampivaara Kalkkimaa 70 N Kivikangas Louhintamäärä kt/a) The amount of extraction Ryytimaa Vesterbacka Siilinjärvi Reetinniemi Kinahmi Ankele Punasuo Uutela Matara Horsmanaho Ruokojärvi Tulikivi Nunnanlahti Koskela Vaaralampi Sara-aho Pehmytkivi Ahola km Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland 20 E Joutsenenlampi Matkusjoki Limberg- Putkinotko Skrabböle bbernäs Sälpä Sallittu Tytyri Mustio Hyypiämäki Vanhasuo Lehilampi Kännätsalo Tevalainen Sipoo Mustamäki Ihalainen 30 E 01 / 2013 KK 60 N Kuva 2. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivilouhokset ja niiden louhintamäärät Suomessa vuonna 2011 Tukes 2012). Kunkin louhoksen louhintamäärä on suoraan verrannollinen sitä kuvaavan ympyrän pinta-alaan. Louhintamäärät eivät sisällä sivukiven louhintaa. Fig. 2. Industrial mineral, gemstone and soapstone quarries in Finland in 2011 Tukes 2012). The amount of extraction is directly proportional to the area of the corresponding circle. The extraction does not comprise left-over rocks. 10

12 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 3.1. Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta viivakaaviona vuosina Fig Line chart showing the extraction of industrial mineral ores and associated left-over rocks in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 Tukes 2012) tonnia / tonnes Teollisuusmineraalien louhinta Siilinjärven apatiittikaivos tonnia / tonnes Teollisuuskivet Karbonaattikivet Muut teollisuusmineraalit ja jalokivet Siilinjärven apatiittilouhos Sivukiven louhinta Kuva 3.2. Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinnan jakautuminen ryhmittäin aluekaaviona vuosina Ryhmään Muut teollisuusmineraalit ja jalokivet kuuluvan Siilinjärven apatiittilouhoksen osuus on eroteltu vinoviivoin. Kuva ei sisällä vuolukiviä. Fig Area chart showing the contribution of industrial stones red), carbonate rocks yellow) and other industrial minerals and gemstones blue) to the extraction of industrial mineral ores up) and associated left-over rocks below) in Finland during Siilinjärvi apatite quarry belongs to the group shown in blue and its contribution has been distinguished by hatching. Soapstones are not included in the figure. Lähde / Source: TEM / MEE, 2011 Tukes 2012). 11

13 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Rouheet, tekniset jauheet ym. / Other end uses Kalkin poltto / Quicklime Maanparannuskalkki / Agricultural use Sementin valmistus / Cement production Kuva 4. Karbonaattikivien käyttö Suomessa vuosina Fig. 4. Use of carbonate rocks in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE tonnia / tonnes Apatiitti / Apatite Talkki / Talc 800 Kvartsi / Quartz 700 Maasälpä / Feldspar Wollastoniitti / Wollastonite Vuorivillan raaka-aineet / Rockwool production Kuva 5. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 5. Production of industrial mineral concentrates and products in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). 12

14 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Louhintamäärältään Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa ja Länsi-Euroopan ainoassa toimivassa fosfaattikaivoksessa Siilinjärvellä tuotettiin apatiittirikastetta vuonna 2011 noin t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Fosforin merkitys ruoantuotannossa korostuu edelleen tulevaisuudessa maailman väkiluvun kasvun ja elintason nousun myötä. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2011 yhteensä t Sibelco Nordic Oy Ab:n esiintymistä Nilsiässä ja Kemiönsaarella sekä SMA Mineral Oy:n esiintymästä Torniossa. Maasälpärikastetta tuotettiin t Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista ja wollastoniittirikastetta t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Rikaste käytetään keraamisessa teollisuudessa ja muoviteollisuudessa. Teollisuuskiviä tuotettiin kuudesta louhoksesta yhteensä t kuva 3.2). Tästä vuorivillan raaka-aineeksi käytettiin t ja loput sementin valmistukseen. Louhintamäärältään suurin oli Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä kuva 2), ja sen kokonaislouhinta vuonna 2011 oli yhteensä t. Suomessa oli vuonna 2011 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kaivoshankkeita. ara Suomi Oy jatkoi valmisteluja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Lisäksi yhtiö aikoo avata Saarisen esiintymän Siilinjärvellä, josta on tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa noin kolmannes rikastamon tarvitsemasta malmisyötteestä. Keliber Oy jatkoi valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan ent. Ullava) Läntässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna Päätuote tulee olemaan litiumkarbonaatti. Mondo Minerals B.V. suunnitteli perustavansa Puolangalle Pihlajavaaran avolouhoksen, josta voitaisiin saada noin miljoona tonnia malmia. Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen, koska Pohjois-Suomessa aloitetut kaivoshankkeet tarjoavat uusia markkinoita kalkkikivituotteille. Vuotuinen louhinta louhoksessa tulee olemaan noin tonnia. 3 METALLISET MALMIT JA METALLIT Metallien valmistus perustuu maankamarasta löydettyjen metallipitoisten kivilajien hyödyntämiseen. Metallien rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat mm. malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti ja lupa-asiat. Metallien maailmanmarkkinahintojen muuttuessa kallioperässä havaittu metallien rikastuma voi muuttua malmiesiintymästä takaisin malmiaiheeksi tai päinvastoin. 3.1 Louhintamäärät Metallimalmien louhintamäärä Suomessa lähti jyrkkään kasvuun vuonna 2008, ja vuonna 2010 Suomessa louhittiin 18,2 Mt metallimalmeja kuva 6, taulukko 4). Kyseessä oli siihen asti suurin vuotuinen metallimalmien louhintamäärä Suomen kaivoshistoriassa, ja määrä oli viisinkertainen verrattuna kasvua edeltäviin vuosiin. Selvin syy metallimalmien louhintamäärän kasvuun oli louhinnan alkaminen vuonna 2008 Talvivaaran monimetallikaivoksessa, sillä siellä louhitun malmin määrä muodosti 73 % metallimalmien louhintamäärästä Suomessa vuonna Malminlouhinta alkoi myös Suurikuusikon kultakaivoksessa Kittilässä vuonna 2008, ja malmin louhintamäärä siellä kasvoi muutaman vuoden ajan. Vuonna 2011 Suomessa oli toiminnassa 12 metallimalmikaivosta, joissa louhittiin ja rikastettiin kromi-, nikkeli-, kupari-, sinkki-, koboltti-, kulta-, hopea- ja rikkikiisumalmia taulukko 1). Metallimalmien louhintamäärä väheni 5 % edellisvuodes- 13

15 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes tonnia / tonnes Malminlouhinta louhinta / Extraction / Extraction of ore of ore Sivukiven louhinta louhinta / Leftover / rocks Leftover rocks Malminlouhinta Kylylahti Jokisivu Kevitsa Orivesi Pampalo Pahtavaara Laiva Hitura Suurikuusikko Kemi Pyhäsalmi Talvivaara 30 Sivukiven louhinta 6 10 tonnia / tonnes Kylylahti Jokisivu Kevitsa Orivesi Pampalo Pahtavaara Laiva Hitura Suurikuusikko Kemi Pyhäsalmi Talvivaara Kuva 6. Eri kaivosten osuus metallimalmien ylhäällä) ja niihin liittyvien sivukivien alhaalla) louhinnasta aluekaaviona vuosina Kaivokset on järjestetty legendan ilmoittamaan järjestykseen. Se perustuu malmin louhintamäärään vuonna 2011 ja kasvaa kuvassa alaspäin. Lisäkuvan viivakaavio esittää metallimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinnan aikasarjat vuodesta 1968 lähtien. Fig. 6. Area chart showing the contribution of individual mines to the extraction of metallic ores up) and associated left-over rocks below) in Finland during In the chart, the mines have been arranged in the same order as in the legend. It is based on the amount of extraction of ore in 2011, which increases downwards. The inserted line chart shows the extraction of metallic ores and associated left-over rocks from 1968 onwards. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 Tukes 2012). ta ja oli 17,2 Mt. Tämä johtui suurimmaksi osaksi malminlouhinnan vähenemisestä Talvivaarassa, mutta vähenemistä kompensoivat mm. malminlouhinnan alkaminen Laivan kultakaivoksessa ja malminlouhinnan kasvu Hituran kaivoksessa. Vuonna 2011 yli miljoona tonnia malmia louhittiin Talvivaaran lisäksi myös Pyhäsalmen kuparisinkkikaivoksesta 1,4 Mt; 8 % Suomen metallimalmien louhintamäärästä), Kemin kromikaivoksesta 1,4 Mt; 8 %) ja Suurikuusikon kultakaivoksesta 1,0 Mt; 5 %). Metallimalmikaivosten sijainti, malmin louhintamäärä ja tärkeimmät arvoaineet malmissa on esitetty kuvassa 7. 14

16 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 METALLIMALMIKAIVOKSET Metallic ore mines N KITTILÄ Suurikuusikko) Au KEVITSA Ni, Cu, Pt, Pd, Au Malmin louhintamäärä kt/a) Ore mines. Ore production KEMI Cr PAHTAVAARA Au LAIVA Au HITURA Ni, Cu TALVIVAARA Ni, Zn, Cu, Co PHÄSALMI Zn, Cu, S PAMPALO Au KLLAHTI Cu, Co, Ni, Zn ORIVESI Au JOKISIVU Au km 60 N Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland 20 E 01 / 2013 KK 30 E Kuva 7. Suomen metallimalmikaivokset ja metallimalmien louhintamäärät vuonna 2011 Tukes 2012). Kunkin kaivoksen louhintamäärä on suoraan verrannollinen sitä kuvaavan ympyrän pinta-alaan eikä sisällä sivukiven louhintaa. Fig. 7. Metallic ore mines and extraction of metallic ore in Finland in 2011 Tukes 2012). The amount of extraction is directly proportional to the area of the corresponding circle and does not comprise left-over rocks. 15

17 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Metallimalmeihin liittyvän sivukiven louhintamäärä Suomessa laski peräkkäisinä vuosina kuva 6), mutta louhinnan alkaminen Suurikuusikossa ja Talvivaarassa käänsivät sivukiven louhintamäärän Suomessa huimaan nousuun. Myös sivukiven louhinta oli suurimmillaan vuonna ,6 Mt), ja tästä se väheni seuraavana vuonna 5 %. Talvivaarassa sivukiven louhintamäärä kasvoi hieman vuonna 2011, mutta Suurikuusikossa se väheni 34 %. 3.2 Kaivoskohtainen katsaus Kuva 8. Malminlouhinta Laivan kultakaivoksessa Raahessa alkoi kesällä 2011, ja ensimmäinen kultaharkko valettiin joulukuussa. Kuva: Nordic Mines. Fig. 8. Extraction of ore was commenced at Laiva gold mine in Raahe in the summer of 2011, and the first gold bar doré bar) was cast in December. Photo: Nordic Mines. Vuonna 2011 malminlouhinta aloitettiin Laivan ja Kevitsan kaivoksissa. Nordic Mines Marknad AB:n Laivan kultakaivoksella Raahessa valettiin ensimmäinen kultaharkko joulukuussa 2011 kuva 8). Laivan esiintymän tunnetut malmivarat olivat 12,9 Mt malmin kultapitoisuus 1,85 g/t). First Quantum Mineralsin Kevitsan Ni-Cu-kaivoksessa Sodankylässä varsinaisen tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna Esiintymän päivitetty mineraalivarantoarvio oli 240 Mt pitoisuudet 0,30 % Ni ja 0,41 % Cu). Altona Mining Ltd jatkoi Kylylahden Cu-Au-Zn-Ni-Co-kaivoksen rakentamista Polvijärvellä, ja varsinaisen tuotannon on tarkoitus käynnistyä siellä vuonna Esiintymän malmiarvio oli vuoden 2011 lopulla 8,4 Mt pitoisuudet: 1,25 % Cu, 0,24 % Co, 0,2 % Ni, 0,54 % Zn ja 0,68 g/t Au). Osa kaivoksista kasvatti malmivarantojaan, kuten Agnico-Eagle Ltd:n Kittilän kaivos, sillä sen tunnetut malmivarat kasvoivat lukuun 34,6 Mt kultapitoisuus 4,66 g/t). Myös Talvivaaran kaivoksen malmivarat kasvoivat, ja ne olivat lokakuussa 1550 Mt pitoisuudet: 0,222 % Ni, 0,49 % Zn, 0,13 % Cu ja 0,02 % Co). Kultakaivoksista Ilomantsissa Endomines AB:n omistaman Pampalon kaivoksen ilmoitetut malmivarat olivat 1,088 Mt malmin kultapitoisuus 3,1 g/t). Lappland Goldminersin Pahtavaaran kaivos tuotti 640 kg kultaa vuonna Kaivoksen malmivarat olivat 1,087 Mt pitoisuus 1,60 g/t). Dragon Mining Ltd:llä oli kaksi toimivaa kultakaivosta: Orivesi ja Jokisivu tuottivat yhteensä 717 kg kultaa. Vuoden lopussa Oriveden kaivoksen yhteenlasketut malmi- ja mineraalivarannot olivat 1,21 Mt pitoisuus 5,1 g/t) ja Jokisivun varannot olivat 1,84 Mt pitoisuus 5,7 g/t). htiö jatkoi Kuusamon kultaesiintymien tutkimuksia mm. kairauksin yht m) ja metallurgisin tutkimuksin. Belvedere Resources Ltd:n Hituran kaivos tuotti tonnia nikkeliä. Kaivoksen tunnetut malmivarat olivat 0,756 Mt pitoisuudet: 0,60 % Ni ja 0,23 % Cu) ja tunnetut mineraalivarannot olivat yhteensä 4,775 Mt pitoisuudet: 0,50 % Ni ja 0,16 % Cu). htiö jatkoi Osikonmäen Au- ja Kopsan Au-Cu-esiintymien tutkimuksia. Inmet Miningin Pyhäsalmen kaivos tuotti t kuparia, t sinkkiä sekä noin t rikkikiisurikastetta. Vuoden 2011 lopussa kaivoksen tunnetut malmivarat olivat 9,137 Mt malmia pitoisuudet: 1,1 % Cu, 2,0 % Zn, 0,4 g/t Au ja 14 g/t Ag). Kaivoshankkeiden tutkimukset jatkuivat Gold Fields Arctic Platinumin Suhangon Cu-Ni-PGMesiintymillä Ranualla mm. metallurgisin tutkimuksin, joissa testattiin uutta platsol-nimistä paineliuotusmenetelmää jalometallien sekä nikkelin ja kuparin talteen ottamista varten. Suhangon esiintymien päivitetty mineraalivarantoarvio oli 161,9 Mt palladiumin, platinan ja kullan yhteenlaskettu pitoisuus 2,34 g/t). Muita aktiivisia mal- 16

18 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Kromirikaste / Chome concentrate Rautarikaste ja palamalmi / Iron concentrate 200 Ilmeniittirikaste / Ilmenite concentrate Rikkirikaste / Pyrite Kuva 9. Kromi-, rauta-, titaani- ja rikkipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 9. Production of chrome, ferrous and sulphur concentrates in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Sinkkirikaste / Zinc concentrate Kuparirikaste / Copper concentrate Nikkelirikaste / Nickel concentrate Muut rikasteet / Other concentrates Kuva 10. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 10. Production of base metal concentrates in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). minetsintä/kaivoshankkeita vuonna 2011 olivat mm. Taivaljärven Ag-Zn-Pb-Au-esiintymä Sotkamo Silver AB), Mustavaaran Fe-Ti-V-esiintymä Taivalkoskella Mustavaaran Kaivos Oy), Hannukaisen Fe-Cu-Au-projekti Kolarissa Northland Resources), Sakatin Ni-Cu-PGE-esiintymä Sodankylässä Anglo American), Rompaksen Au- U-esiintymät litorniossa Mawson Resources Ltd.), Kaukuan ja Haukiahon Ni-Cu-PGE-esiintymät Taivalkoskella Nortec Minerals Corp.) ja Läntän-Outoveden Li-esiintymät Keliber Oy). 3.3 Rikasteet ja metallit Suomen osuus koko EU:n kullan, nikkelin ja koboltin kaivostuotannosta on varsin merkittävä, ja Suomi oli ainoa kromia tuottava maa EU:ssa vuonna Suomessa tuotettiin metallirikasteista selvästi eniten rikkikiisurikastetta 805 kt) ja kromirikastetta 693 kt). Nikkelirikastetta ja sinkkirikastetta tuotettiin molempia noin 90 kt ja kuparirikastetta 49 kt. Edellisvuoteen verrattuna rikkikiisurikasteen määrä kasvoi 221 kt 38 %), kromirikasteen määrä 94 kt 16 %) ja nikkelirikasteen määrä 45 kt 104 %), kun taas kupari- ja sinkkirikasteiden määrät vähenivät kuvat 9 10, taulukot 4 5). Metallinjalostajien valmistamien tuotteiden määrän kehitys on esitetty kuvissa ja taulukossa 6a-b. Liitekartassa 2 esitetään metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa. 17

19 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Teräsaihiot / Raw steel Harkkorauta / Pig iron Kuva 11. Suomessa vuosina tuotetut teräsaihiot ja harkkorauta. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 11. Production of raw steel and pig iron in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Sinkki / Zinc Ferrokromi / Ferrochrome Katodikupari / Cathode copper Katodinikkeli / Cathode nickel Koboltti / Cobalt Kuva 12. Suomessa vuosina tuotetut perusmetallit ja ferrokromi. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 12. Production of base metals and ferrochrome in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Hopea / Silver Seleeni / Selenium Elohopea / Mercury Kulta / Gold Kuva 13. Suomessa vuosina tuotetut jalometallit sekä metallinjalostuksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä saatu myyntiin kelpaava elohopea ja seleeni. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 13. Production of precious metals as well as mercury and selenium collected as by-products from combustion gases from metal refineries in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). 18

20 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna HI-TECH-METALLIT Hi-tech-metalleja käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. Hi-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. Hi-tech-metalleja ovat antimoni Sb), beryllium Be), gallium Ga), germanium Ge), indium In), koboltti Co), litium Li), molybdeeni Mo), niobium Nb), platinaryhmän metallit PGM), harvinaiset maametallit REE), tantaali Ta), titaani Ti), vanadiini V) ja volframi W). Harvinaisiin maametalleihin kuuluvat 15 lantanoidi-ryhmän metallia sekä skandium Sc) ja yttrium ). EU on määritellyt 14 raaka-ainetta kriittisiksi sillä perusteella, että niillä on suuri taloudellinen merkitys ja niiden saatavuuteen liittyy mahdollisia riskejä. Suurin osa näistä raaka-aineista lukeutuu hightech-metalleihin. EU:n kriittisten raaka-aineiden esiintymistä ja tuotantoa Suomessa ovat tarkastelleet Kihlman & Lauri 2013). hteenveto EU:n kriittisistä ja muista merkittävistä raaka-aineista sekä niihin liittyvästä kaivostoiminnasta ja löytymispotentiaalista Suomessa on esitetty taulukossa 7 ja liitekartassa 3. EU:n kannalta kaikkein kriittisimpinä pidetään harvinaisia maametalleja ja platinaryhmän metalleja European Commission 2010a, 2010b). Maailmassa 95 % harvinaisista maametalleista tuotetaan Kiinassa. Siellä arvioidaan olevan yli 50 % maailman REE-varoista. Erityisesti pulaa on sähkömoottorien kestomagneetteihin tarvittavista raskaista harvinaisista maametalleista HREE: yttrium ja 7 raskainta REE:tä). Niinpä autoteollisuudessa ollaan ottamassa käyttöön korvaavia aineita. Kiina on vähentänyt harvinaisten maametallien vientiä ja sopeuttanut niiden tuotantoa tarpeidensa mukaiseksi. Silti harvinaisten maametallien hinnat ovat ylikuumentuneen tilanteen jälkeen laskeneet roimasti. Kiinan ulkopuolella on käynnissä lähes 300 REE-projektia, mutta näiden esiintymien saattaminen kaivostuotantoon ja malmin jalostaminen metalleiksi ovat kalliita ja aikaa vieviä prosesseja. Suomen metalliteollisuus jalostaa muutamia high-tech-metalleja ulkomaisista raaka-aineista: Boliden Harjavalta tuottaa kuparielektrolyysin sivutuotteena platina-palladiumrikastetta Kihlman & Lauri 2013). Germaniumtuotteita valmistettiin Suomessa 12 tonnia sekä vuonna 2010 että 2011 ja kobolttituotteita valmistettiin 10,6 kt vuonna 2011 TEM & Tukes 2012). High-tech-metallien raaka-aineita saadaan myös Suomen kallioperästä, ja se onkin tunnettujen esiintymien valossa poikkeuksellisen potentiaalinen monien hightech-metallien suhteen kuva 14). Vuonna 2011 Talvivaaran kaivoksesta myytiin 400 t kobolttia nikkeli-kobolttisulfidin muodossa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle. Täydessä tuotannossa kaivoksen on suunniteltu tuottavan vuosittain t kobolttia Talvivaara 2011). Hituran kaivoksen koboltti-platina-palladiumpitoinen nikkelirikaste lähetetään jatkojalostukseen Kiinaan Kihlman & Lauri 2013). Kevitsan kaivoksessa platinan ja palladiumin tuotanto käynnistyi vuonna 2012, ja koboltin tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna Kylylahden kaivoksella tuotetaan koboltti-nikkelirikastetta väliaikaisesti varastoitavaksi Kihlman & Lauri 2013). Ranualla sijaitsevat maailmanluokkaa olevat platinaesiintymät ovat tuottaneet Suhangon kaivosprojektin. Lisäksi Suomessa on arviolta noin 50 löytymätöntä PGM-esiintymää Rasilainen ym. 2010). Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat etenkin karbonatiitit ja alkalikivet, joista mm. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit sekä Pyhännän ja Otanmäen alkaligneissit ovat tutkimusten kohteina. REE-tutkimuksia tehdään myös Sodankylässä Tana-vyöhykkeellä ja Etelä-Suomessa mm. rapakivialueilla, joista etsitään erityisesti arvokkaita raskaita harvinaisia maametalleja. Suomen litiumvarannot sijaitsevat Keski-Pohjanmaan litiumprovinssissa Kokkolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueilla kuva 14), jossa tavataan spodumeeni-nimistä litiumpitoista mineraalia kymmenissä pegmatiittijuonissa. Esiintymien mahdolliset litiummalmivarannot ovat yhteensä Mt, ja niiden Li 2 O-pitoisuus on keskimäärin noin 1 %. Löydetyt uudet esiintymät Leviäkangas, Syväjärvi, Outovesi ja Rapasaari) ovat lisänneet merkittävästi alueen Li-Be-Ta-varoja, ja alueen litiumspodumeenivarannot luetaankin Euroopan merkittävimpiin kuuluviksi. Länttä on Suomen litiumesiintymistä tarkimmin tutkittu 19