Tutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K.

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVE OF FINLAND Tutkimusraportti 203 Report of Investigation 203 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kansikuva: Siilinjärven apatiittilouhos on louhintamäärältään selvästi suurin teollisuusmineraalilouhos Suomessa. Sieltä louhittu apatiittimalmi muodosti 65 % Suomessa vuonna 2011 louhituista teollisuusmineraalimalmeista. Front cover: Regarding the volume of extraction, the Siilinjärvi apatite quarry is the most significant quarry of industrial minerals in Finland. The apatite ore extracted from that quarry comprised 65% of the extraction of industrial mineral ores in Finland in Kuva / Photo: Joonas Toivanen, GTK. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2013

3 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geological Survey of Finland, Report of Investigation 203, 38 pages, 31 figures, 17 tables and 4 supplementary maps. In this publication, we provide an overview of the extraction industry in Finland in 2011 with related statistics. The extraction of industrial mineral ores in Finland totalled 16.0 Mt 31 quarries). Of this, the Siilinjärvi apatite ore alone comprised 65%, carbonate rocks 24%, talc ore 7% and industrial stones 2%. The extraction of metallic ores amounted to 17.2 Mt 12 mines), of which the Talvivaara Ni- Zn-Cu-Co ore formed the majority, 11.3 Mt. Over 1 Mt of metallic ores were also extracted in the Pyhäsalmi Cu-Zn mine 1.4 Mt), Kemi Cr mine 1.4 Mt) and Kittilä gold mine 1.0 Mt). Raw materials for high-tech metals were extracted in Talvivaara cobalt) and Hitura cobalt, PGM) mines. The total use of rock aggregates was estimated to be 89 Mt, of which crushed hard rock aggregates comprised 60% and gravel and sand 40%. The total extraction related to dimension stones was 3.0 Mt, of which left-over rocks amounted to 2.3 Mt. The production of dimension stones nearly doubled from the previous year due to the high demand for rapakivi granites in China. The quantity of granitic rocks and schists produced as dimension stones was 665 kt and that of soapstones was 82 kt. Altogether, 81% of the produced dimension stones were composed of rapakivi granites, while soapstones comprised 11%. Gemstones quarried in 2011 included spectrolite in Tevalainen, lämaa; beryllium in Luumäki and amethyst in Luosto. The production of peat remained 25% below the long-term average, amounting to 22.3 Mm 3, of which 93% comprised energy peat and 7% environmental peat. Due to rainfall, there was a halt in production that affected the most important production sites in western Finland over a period of several weeks. Energy produced yearly by ground heat pumps has increased nearly five-fold since The number of ground heat pumps sold in 2011 increased by 72% from the previous year to a record of 14,000, and the total number of ground heat pumps in operation was estimated to be 61,000. Keywords GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, metal ores, high-tech minerals, industrial minerals, building stone, aggregate, gems, peat, geothermal energy, production, foreign trade, statistics, Finland Tapio Kananoja, Jussi Pokki Geological Survey of Finland P.O. Box 96 FI Espoo FINLAND ISBN pdf) ISSN

4 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 203, 38 sivua, 31 kuvaa, 17 taulukkoa ja 4 liitekarttaa. Tässä julkaisussa luodaan yleiskatsaus kaivannaisalaan Suomessa vuonna 2011 ja esitetään kaivannaisteollisuuteen liittyviä tilastoja. Teollisuusmineraaleja louhittiin Suomessa 16,0 Mt 31 louhosta). Tästä Siilinjärven apatiittimalmi muodosti 65 %, karbonaattikivet 24 %, talkkimalmi 7 % ja teollisuuskivet 2 %. Metallimalmeja louhittiin 17,2 Mt 12 kaivosta), ja tästä määrästä suurin osa 11,3 Mt) louhittiin Talvivaaran monimetallikaivoksesta. li miljoona tonnia metallimalmia louhittiin myös Pyhäsalmen Cu-Znkaivoksesta 1,4 Mt), Kemin kromikaivoksesta 1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksesta 1,0 Mt). High-tech-metallien raaka-aineita louhittiin Talvivaaran koboltti) ja Hituran koboltti, PGM) kaivoksista. Kiviainesten kokonaiskäytön arvioitiin olevan 89 Mt. Tästä määrästä 60 % muodostui kalliomurskeesta ja 40 % sorasta ja hiekasta. Luonnonkiven kokonaislouhinta oli 3,0 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,3 Mt. Luonnonkivien tuotanto lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu erityisesti rapakivigraniittien suuresta kysynnästä Kiinassa. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin 665 kt ja vuolukiviä 82 kt. Luonnonkivien louhintamäärästä rapakivigraniitit muodostivat valtaosan, 81 %, ja vuolukivet 11 %. Jalo- ja korukiviä louhittiin Tevalaisen spektroliittilouhoksilta lämaalla sekä Luumäen jaloberylli- ja Luoston ametistilouhokselta. Turvetuotanto jäi noin 75 %:iin pitkäaikaisesta keskiarvosta. Turvetta tuotettiin 22,3 Mm 3, ja tästä 93 % oli energiaturvetta ja 7 % ympäristö- ja kasvuturvetta. Turpeen tärkeimmillä tuotantoalueilla Länsi-Suomessa tuotanto oli pysähdyksissä viikkojen ajan sateiden takia. Maalämpöpumpuilla vuosittain tuotettavan energian määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta Vuonna 2011 maalämpöpumppujen kappalemääräinen myynti Suomessa kasvoi edellisvuodesta 72 % ennätyslukemiin kpl), ja maalämpöpumppuja arvioitiin olevan toiminnassa kpl. Asiasanat Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, metallimalmit, hi-tech-metallit, teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviaines, jalokivet, turve, geoterminen energia, tuotanto, ulkomaankauppa, tilastot, Suomi Tapio Kananoja, Jussi Pokki Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Sähköposti:

5 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Sisällysluettelo Contents 1.JOHDANTO Introduction TEOLLISUUSMINERAALIT METALLISET MALMIT JA METALLIT Louhintamäärät Kaivoskohtainen katsaus Rikasteet ja metallit HI-TECH-METALLIT KIVIAINEKSET LUONNONKIVET JALO- JA KORUKIVET TURVE GEOENERGIA ULKOMAANKAUPPA Metallimalmit ja -rikasteet Muut kaivannaiset LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO LIITE 1: LIITEKARTAT...39 Appendix 1: Supplementary maps...39 Liitekartta 1. Teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet Suomessa. Supplementary map 1. Potential areas for industrial minerals in Finland. Liitekartta 2. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa. Supplementary map 2. Metal concentration mills and metal refineries in Finland. Liitekartta 3. Metallogeeniset vyöhykkeet Suomessa. Supplementary map 3. The main metallogenic zones in Finland. Liitekartta 4. Turpeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa. Supplementary map 4. Utilization of peat for the generation of electric power and heat. 4

6 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 LIITE 2: TILASTOT...44 Appendix 2: Statistics...44 Taulukko 1. Suomessa vuonna 2011 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset ja louhokset. Table 1. Mines and quarries operating under the Finnish Mining Act in Taulukko 2. Teollisuusmineraalien louhinta sisältää myös karbonaattikivet, teollisuuskivet ja jalokivet) ja karbonaattikivien käyttö Suomessa vuosina Table 2. Extraction of industrial minerals including also carbonate rocks, industrial stones and gemstones) and the use of carbonate rocks in Finland during Taulukko 3. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 3. Production of concentrates and products of industrial minerals in Finland during Taulukko 4. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 4. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland during Taulukko 5. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 5. Production of base metal concentrates in Finland during Taulukko 6a. Metallien ja metallurgisten tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 6a. Metals and metallurgical products produced in Finland during The raw materials are partly imported. Taulukko 6b. Metallien ja metallurgisten tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 6b. Metals and metallurgical products produced in Finland during The raw materials are partly imported. Taulukko 7. EU:n määrittelemät kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostuotanto ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 7. Critical and other significant raw materials defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland. Taulukko 8. Kiviainesten arvioitu käyttö Suomessa vuosina Table 8. Estimated use of aggregates in Finland during Taulukko 9. Luonnonkivien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta ja louhitun vuolukiven jalostus Suomessa vuosina Table 9. Extraction of natural stones and associated left-over rocks and refining of extracted soapstones in Finland during Taulukko 10. Turpeen tuotanto ja kulutus energiakäyttöön sekä ympäristöturpeen tuotanto Suomessa vuosina Table 10. Extraction and consumption of peat for energy production and the production of environmental peat in Finland during Taulukko 11. Geoenergian hyödyntäminen nimellisteholtaan alle 26 kw:n maalämpöpumppujen avulla Suomessa vuosina Table 11. Utilization of geoenergy via ground heat pumps with a nominal effect below 26 kw in Finland during

7 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen vuosina käypään hintaan. Table 12. Imports of metallic ores and concentrates at market prices to Finland during Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen vuosina Table 13. Imports of metallic ores and concentrates to Finland during Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta vuosina käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates at market prices from Finland during Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta vuosina Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during Taulukko 16. Kaoliinin, kalkkikivien, kivihiilen ja muiden kaivannaisten kuin metallimalmien tuonti Suomeen vuosina Table 16. Imports of kaolin, limestones, coal and other extractives apart from metallic ores) to Finland during Taulukko 17. Graniitin luonnonkivenä), kiviainesten, talkin ja turpeen vienti Suomesta vuosina Table 17. Exports of granite as natural stone), aggregates, talc and peat from Finland during

8 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna JOHDANTO hteiskuntamme hyvinvointi ja vakaus perustuvat osaltaan maa- ja kallioperästä saatavien raakaaineiden hyödyntämiseen ja riittävyyteen. Tässä julkaisussa luodaan yleiskatsaus Suomen geologisiin luonnonvaroihin vuonna 2011 ja esitetään niiden hyödyntämiseen liittyviä tilastotietoja. Tarkasteltavat osa-alueet ovat teollisuusmineraalit, metallimalmit, high-tech-metallit, kiviaines, luonnonkivet, jalo- ja korukivet, turve, geoenergia ja kaivannaisten ulkomaankauppa. Tilastot ja osa kartoista esitetään tekstiosuuksien jälkeen liitteinä. Tämän vuosittaisen julkaisun tavoitteena on lisätä tietoutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytöstä Suomessa. Suomen geologisista luonnonvaroista on saatavissa tietoa myös Geologian tutkimuskeskuksen verkkosivujen luonnonvaraosiossa luonnonvarat), johon päivitetään säännöllisesti osa tämän tutkimusraportin aineistosta. Tilastoja ovat keränneet lupaviranomaiset, kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes), Suomen ympäristökeskus SKE), työ- ja elinkeinoministeriö TEM) ja muut tahot, kuten Tullihallitus, Tilastokeskus ja esimerkiksi Suomen Lämpöpumppuyhdistys. Uuden kaivoslain 621/2011) myötä Tukes on toiminut kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena heinäkuun 2011 alusta lähtien. Usean vuoden kattavan vuositilaston tai käyrän tietolähteitä ei pyritä ilmoittamaan julkaisukohtaisesti lähteiden suuren määrän vuoksi. Tällaisissa tapauksissa lähteenä on ilmoitettu vain tiedon tuottaja. Esimerkiksi merkintä Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE tarkoittaa, että vuosien osalta lähde on Puustinen 2003), mutta vuosien osalta tiedon on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö. 1 INTRODUCTION To a large extent, the economic prosperity and stability of Finnish society is built on geological natural resources. In this publication, we present an overview of geological resources in Finland in 2011 and present statistics related to their utilization. The subjects under discussion include industrial minerals, metallic ores, high-tech metals, rock aggregates, dimension stones, gemstones, peat, geoenergy and foreign trade of extractives. Statistics and supplementary maps can be found as appendices at the end of the volume. This annual publication aims at increasing the general knowledge on geology and on the utilization of geological resources in Finland. The statistical information presented here was mainly collected by authorizing bodies, such as the Finnish Safety and Chemicals Agency Tukes), the Finnish Environment Institute SKE), the Ministry of Employment and the Economy MEE), and other organizations, such as Finnish Customs, Statistics Finland and the Finnish Heat Pump Association. Since the beginning of July 2011, Tukes has been the licensing authority, as referred to in the Mining Act 621/2011). Due to their large number, we have not presented the sources of tables or charts covering several years as individual publications. Instead, we acknowledge the source organization. For example Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE means that Puustinen 2003) covers the years , and the information for the has been compiled by the Ministry of Employment and the Economy. This publication is written in Finnish, but the summary, introduction, captions and most of the statistics are also presented in English. 7

9 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. 2 TEOLLISUUSMINERAALIT Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraalien käyttö perustuu niiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. leisimmin Suomessa tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat kalsiitti, dolomiitti, apatiitti, talkki, kvartsi ja maasälvät. Lisäksi tuotetaan wollastoniittia ja biotiittia. Teollisuuskiviksi luokitellaan kivet, jotka sellaisenaan ilman erityistä rikastamista kelpaavat teolliseen käyttöön. Suomessa on pitkät perinteet teollisuusmineraalien tuottamisessa ja käyttämisessä. Kalkkikiveä hyödynnettiin Etelä-Suomessa jo keskiajalla. Vanhin kirjallisiin dokumentteihin perustuva tieto kalkkikiven hyödyntämisestä on vuodelta 1329 Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa, sillä siinä mainittiin Krakanäsin kalkkilouhos Särkisalossa. Karbonaattikivien merkittävämpi teollinen hyödyntäminen alkoi ensimmäisen teollistumisen kauden myötä 1800-luvun lopussa. Silloin avattiin useita uusia kalkkikivilouhoksia, joista esimerkiksi Paraisten Limberg-Skräbbölen esiintymä on edelleen tuotannossa kuva 2). Kvartsia on louhittu Someron ja Tammelan alueella jo ainakin 1700-luvulla Somerolla sijainneen Åvikin lasitehtaan raaka-aineeksi. Laatokan Karjalassa ja Kemiön alueella louhittiin maasälpää 1800-luvulla. Nykyinen, vaahdotukseen perustuva maasälpätuotanto alkoi Kemiössä vuonna Suomen ensimmäinen talkkilouhos on 1830-luvulta, mutta varsinaisesti oma teollisuudenalansa talkin louhinnasta tuli 1960-luvulla uusien prosessointitekniikoiden ja Lahnaslammen kaivoksen avaamisen myötä. Apatiitin tuotanto alkoi Siilinjärvellä varsinaisesti vuonna 1980 useita vuosia kestäneen koelouhinnan ja koerikastuksen jälkeen. Kiillerikastetta on tuotettu sivutuotteena Siilinjärvellä vuodesta 1991 lähtien. Wollastoniitin tuotanto Ihalaisten kalsiittikaivokselta Lappeenrannassa käynnistyi vuonna 1962 kuva 2). Edellä mainittujen mineraalien lisäksi Suomessa on tuotettu mm. asbestia, grafiittia, granaattia, kaoliinia, kyaniittia, piimaata, turmaliinia, baryyttia, berylliä, kolumbiittia ja pollusiittia, joista osa on saatu sivutuotteena. Suomessa on toiminut yli 600 teollisuusmineraalilouhosta tai kaivosta vuosina Puustista 2003 mukaillen) kuva 1). Näistä noin puolet on karbonaattikivikaivoksia ja puolet muita teollisuusmineraalikaivoksia mukaan lukien teollisuuskivilouhokset. Luvussa ovat mukana myös ne esiintymät, joissa on tehty vain koelouhintaa. Tuotettuja mineraaleja on yhteensä ainakin 20. Suomessa louhittiin vuonna 2011 teollisuusmineraaleja ja -kiviä yhteensä 31 esiintymästä kuva 2, taulukko 1). Näistä 17:stä louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti) louhittiin yhdeksästä louhoksesta. Vuorivillan ja sementin raaka-aineeksi käytettäviä teollisuuskiviä louhittiin kuudesta eri louhoksesta. Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna 2011 yhteensä 28,1 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 16,0 Mt taulukko 2). Malminlouhinta kasvoi edellisvuodesta 2 % mutta sivukivien louhinta jopa 31 %, mikä johtui lähinnä sivukiven louhintamäärän kasvusta Siilinjärven apatiittilouhoksessa kuvat 3.1 ja 3.2). Karbonaattimineraalit kalsiitti ja dolomiitti ovat monikäyttöisyytensä vuoksi yksi tärkeimmistä teollisuusmineraaleista. Suomalaista karbonaattikiveä käytetään mm. sellu- ja paperiteollisuudessa, rakennusteollisuudessa, metalli- ja kaivosteollisuudessa, maataloudessa sekä ympäristösovelluksissa. Karbonaattikiviä tuotettiin Suomessa vuonna 2011 yhteensä noin 3,9 Mt taulukko 1, kuva 3.2). Nordkalk Oyj Abp:n osuus tästä on noin 95 %. Sillä oli tuotannossa yhteensä 11 louhosta tai kaivosta. Karbonaattikiviä käytettiin vuonna 2011 sementin valmistukseen 1,6 Mt, erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin t, maanparannuskalkiksi t ja kalkin polttoon t kuva 4, taulukko 2). Talkkimalmia louhittiin vuonna 2011 yhteensä noin 1,2 Mt neljästä Mondo Minerals B.V:n louhoksesta Sotkamossa ja Polvijärvellä. Malmista tuotettiin yhteensä t talkkirikastetta Sotkamon ja Outokummun kahdessa tuotantolaitoksessa kuva 5, taulukko 3). Mondo Minerals B.V. on maailman toiseksi suurin talkintuottaja, ja sen myötä Suomi on Euroopan suurin talkintuottaja. Talkki on tärkeä raaka-aine mm. sellu- ja paperi-, maali-, muovi- ja kumi-, elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. 8

10 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 203 Geological Survey of Finland, Report of Investigation 203, 2013 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 TEOLLISUUSMINERAALIKAIVOKSET JA -LOUHOKSET Industrial mineral mines and quarries Apatiitti / Apatite Asbesti / Asbestos Dolomiitti / Dolomite Grafiitti / Graphite Granaatti / Garnet Kalsiitti / Calcite Kalsiitti, dolomiitti / Calcite, dolomite Kaoliini / Kaolin Kiille / Mica Kvartsi / Quartz Kyaniitti / Kyanite Maasälpä / Feldspar Piimaa / Siliceous earth Talkki / Talc # Teollisuuskivi / Industrial stone W Timantti / Diamond Turmaliini / Tourmaline # # # # # # # W # # # # # # # # # 100 km # 0 ## ## # # # Kuva 1. Teollisuusmineraali- sekä teollisuuskivilouhokset ja -kaivokset Suomessa vuosina Kartta perustuu Puustisen 2003) aineistoon, jota on täydennetty vuoteen Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK. Fig. 1. Quarries of industrial minerals and industrial stones operating in Finland between the period The map is based on data by Puustinen 2003) completed up to Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 03/2013 NLS and HALTIK. 9

11 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. TEOLLISUUSMINERAALI-, JALOKIVI- JA VUOLUKIVIKAIVOKSET Industrial mineral, gemstone and soapstone mines 2011 Kaivos Mine Kalsiitti Calsite Karbonaattikaivokset Carbonate quarries Apatiitti Apatite Talkki Talc Teollisuuskivet Industrial stones Kvartsi ja maasälpä Quartz and feldspar Vuolukivet Soapstones Jalokivet Gemstones Lampivaara Kalkkimaa 70 N Kivikangas Louhintamäärä kt/a) The amount of extraction Ryytimaa Vesterbacka Siilinjärvi Reetinniemi Kinahmi Ankele Punasuo Uutela Matara Horsmanaho Ruokojärvi Tulikivi Nunnanlahti Koskela Vaaralampi Sara-aho Pehmytkivi Ahola km Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland 20 E Joutsenenlampi Matkusjoki Limberg- Putkinotko Skrabböle bbernäs Sälpä Sallittu Tytyri Mustio Hyypiämäki Vanhasuo Lehilampi Kännätsalo Tevalainen Sipoo Mustamäki Ihalainen 30 E 01 / 2013 KK 60 N Kuva 2. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivilouhokset ja niiden louhintamäärät Suomessa vuonna 2011 Tukes 2012). Kunkin louhoksen louhintamäärä on suoraan verrannollinen sitä kuvaavan ympyrän pinta-alaan. Louhintamäärät eivät sisällä sivukiven louhintaa. Fig. 2. Industrial mineral, gemstone and soapstone quarries in Finland in 2011 Tukes 2012). The amount of extraction is directly proportional to the area of the corresponding circle. The extraction does not comprise left-over rocks. 10

12 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 3.1. Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta viivakaaviona vuosina Fig Line chart showing the extraction of industrial mineral ores and associated left-over rocks in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 Tukes 2012) tonnia / tonnes Teollisuusmineraalien louhinta Siilinjärven apatiittikaivos tonnia / tonnes Teollisuuskivet Karbonaattikivet Muut teollisuusmineraalit ja jalokivet Siilinjärven apatiittilouhos Sivukiven louhinta Kuva 3.2. Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinnan jakautuminen ryhmittäin aluekaaviona vuosina Ryhmään Muut teollisuusmineraalit ja jalokivet kuuluvan Siilinjärven apatiittilouhoksen osuus on eroteltu vinoviivoin. Kuva ei sisällä vuolukiviä. Fig Area chart showing the contribution of industrial stones red), carbonate rocks yellow) and other industrial minerals and gemstones blue) to the extraction of industrial mineral ores up) and associated left-over rocks below) in Finland during Siilinjärvi apatite quarry belongs to the group shown in blue and its contribution has been distinguished by hatching. Soapstones are not included in the figure. Lähde / Source: TEM / MEE, 2011 Tukes 2012). 11

13 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Rouheet, tekniset jauheet ym. / Other end uses Kalkin poltto / Quicklime Maanparannuskalkki / Agricultural use Sementin valmistus / Cement production Kuva 4. Karbonaattikivien käyttö Suomessa vuosina Fig. 4. Use of carbonate rocks in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE tonnia / tonnes Apatiitti / Apatite Talkki / Talc 800 Kvartsi / Quartz 700 Maasälpä / Feldspar Wollastoniitti / Wollastonite Vuorivillan raaka-aineet / Rockwool production Kuva 5. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 5. Production of industrial mineral concentrates and products in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). 12

14 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Louhintamäärältään Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa ja Länsi-Euroopan ainoassa toimivassa fosfaattikaivoksessa Siilinjärvellä tuotettiin apatiittirikastetta vuonna 2011 noin t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Fosforin merkitys ruoantuotannossa korostuu edelleen tulevaisuudessa maailman väkiluvun kasvun ja elintason nousun myötä. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2011 yhteensä t Sibelco Nordic Oy Ab:n esiintymistä Nilsiässä ja Kemiönsaarella sekä SMA Mineral Oy:n esiintymästä Torniossa. Maasälpärikastetta tuotettiin t Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista ja wollastoniittirikastetta t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Rikaste käytetään keraamisessa teollisuudessa ja muoviteollisuudessa. Teollisuuskiviä tuotettiin kuudesta louhoksesta yhteensä t kuva 3.2). Tästä vuorivillan raaka-aineeksi käytettiin t ja loput sementin valmistukseen. Louhintamäärältään suurin oli Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä kuva 2), ja sen kokonaislouhinta vuonna 2011 oli yhteensä t. Suomessa oli vuonna 2011 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kaivoshankkeita. ara Suomi Oy jatkoi valmisteluja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Lisäksi yhtiö aikoo avata Saarisen esiintymän Siilinjärvellä, josta on tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa noin kolmannes rikastamon tarvitsemasta malmisyötteestä. Keliber Oy jatkoi valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan ent. Ullava) Läntässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna Päätuote tulee olemaan litiumkarbonaatti. Mondo Minerals B.V. suunnitteli perustavansa Puolangalle Pihlajavaaran avolouhoksen, josta voitaisiin saada noin miljoona tonnia malmia. Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen, koska Pohjois-Suomessa aloitetut kaivoshankkeet tarjoavat uusia markkinoita kalkkikivituotteille. Vuotuinen louhinta louhoksessa tulee olemaan noin tonnia. 3 METALLISET MALMIT JA METALLIT Metallien valmistus perustuu maankamarasta löydettyjen metallipitoisten kivilajien hyödyntämiseen. Metallien rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat mm. malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti ja lupa-asiat. Metallien maailmanmarkkinahintojen muuttuessa kallioperässä havaittu metallien rikastuma voi muuttua malmiesiintymästä takaisin malmiaiheeksi tai päinvastoin. 3.1 Louhintamäärät Metallimalmien louhintamäärä Suomessa lähti jyrkkään kasvuun vuonna 2008, ja vuonna 2010 Suomessa louhittiin 18,2 Mt metallimalmeja kuva 6, taulukko 4). Kyseessä oli siihen asti suurin vuotuinen metallimalmien louhintamäärä Suomen kaivoshistoriassa, ja määrä oli viisinkertainen verrattuna kasvua edeltäviin vuosiin. Selvin syy metallimalmien louhintamäärän kasvuun oli louhinnan alkaminen vuonna 2008 Talvivaaran monimetallikaivoksessa, sillä siellä louhitun malmin määrä muodosti 73 % metallimalmien louhintamäärästä Suomessa vuonna Malminlouhinta alkoi myös Suurikuusikon kultakaivoksessa Kittilässä vuonna 2008, ja malmin louhintamäärä siellä kasvoi muutaman vuoden ajan. Vuonna 2011 Suomessa oli toiminnassa 12 metallimalmikaivosta, joissa louhittiin ja rikastettiin kromi-, nikkeli-, kupari-, sinkki-, koboltti-, kulta-, hopea- ja rikkikiisumalmia taulukko 1). Metallimalmien louhintamäärä väheni 5 % edellisvuodes- 13

15 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes tonnia / tonnes Malminlouhinta louhinta / Extraction / Extraction of ore of ore Sivukiven louhinta louhinta / Leftover / rocks Leftover rocks Malminlouhinta Kylylahti Jokisivu Kevitsa Orivesi Pampalo Pahtavaara Laiva Hitura Suurikuusikko Kemi Pyhäsalmi Talvivaara 30 Sivukiven louhinta 6 10 tonnia / tonnes Kylylahti Jokisivu Kevitsa Orivesi Pampalo Pahtavaara Laiva Hitura Suurikuusikko Kemi Pyhäsalmi Talvivaara Kuva 6. Eri kaivosten osuus metallimalmien ylhäällä) ja niihin liittyvien sivukivien alhaalla) louhinnasta aluekaaviona vuosina Kaivokset on järjestetty legendan ilmoittamaan järjestykseen. Se perustuu malmin louhintamäärään vuonna 2011 ja kasvaa kuvassa alaspäin. Lisäkuvan viivakaavio esittää metallimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinnan aikasarjat vuodesta 1968 lähtien. Fig. 6. Area chart showing the contribution of individual mines to the extraction of metallic ores up) and associated left-over rocks below) in Finland during In the chart, the mines have been arranged in the same order as in the legend. It is based on the amount of extraction of ore in 2011, which increases downwards. The inserted line chart shows the extraction of metallic ores and associated left-over rocks from 1968 onwards. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 Tukes 2012). ta ja oli 17,2 Mt. Tämä johtui suurimmaksi osaksi malminlouhinnan vähenemisestä Talvivaarassa, mutta vähenemistä kompensoivat mm. malminlouhinnan alkaminen Laivan kultakaivoksessa ja malminlouhinnan kasvu Hituran kaivoksessa. Vuonna 2011 yli miljoona tonnia malmia louhittiin Talvivaaran lisäksi myös Pyhäsalmen kuparisinkkikaivoksesta 1,4 Mt; 8 % Suomen metallimalmien louhintamäärästä), Kemin kromikaivoksesta 1,4 Mt; 8 %) ja Suurikuusikon kultakaivoksesta 1,0 Mt; 5 %). Metallimalmikaivosten sijainti, malmin louhintamäärä ja tärkeimmät arvoaineet malmissa on esitetty kuvassa 7. 14

16 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 METALLIMALMIKAIVOKSET Metallic ore mines N KITTILÄ Suurikuusikko) Au KEVITSA Ni, Cu, Pt, Pd, Au Malmin louhintamäärä kt/a) Ore mines. Ore production KEMI Cr PAHTAVAARA Au LAIVA Au HITURA Ni, Cu TALVIVAARA Ni, Zn, Cu, Co PHÄSALMI Zn, Cu, S PAMPALO Au KLLAHTI Cu, Co, Ni, Zn ORIVESI Au JOKISIVU Au km 60 N Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland 20 E 01 / 2013 KK 30 E Kuva 7. Suomen metallimalmikaivokset ja metallimalmien louhintamäärät vuonna 2011 Tukes 2012). Kunkin kaivoksen louhintamäärä on suoraan verrannollinen sitä kuvaavan ympyrän pinta-alaan eikä sisällä sivukiven louhintaa. Fig. 7. Metallic ore mines and extraction of metallic ore in Finland in 2011 Tukes 2012). The amount of extraction is directly proportional to the area of the corresponding circle and does not comprise left-over rocks. 15

17 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Metallimalmeihin liittyvän sivukiven louhintamäärä Suomessa laski peräkkäisinä vuosina kuva 6), mutta louhinnan alkaminen Suurikuusikossa ja Talvivaarassa käänsivät sivukiven louhintamäärän Suomessa huimaan nousuun. Myös sivukiven louhinta oli suurimmillaan vuonna ,6 Mt), ja tästä se väheni seuraavana vuonna 5 %. Talvivaarassa sivukiven louhintamäärä kasvoi hieman vuonna 2011, mutta Suurikuusikossa se väheni 34 %. 3.2 Kaivoskohtainen katsaus Kuva 8. Malminlouhinta Laivan kultakaivoksessa Raahessa alkoi kesällä 2011, ja ensimmäinen kultaharkko valettiin joulukuussa. Kuva: Nordic Mines. Fig. 8. Extraction of ore was commenced at Laiva gold mine in Raahe in the summer of 2011, and the first gold bar doré bar) was cast in December. Photo: Nordic Mines. Vuonna 2011 malminlouhinta aloitettiin Laivan ja Kevitsan kaivoksissa. Nordic Mines Marknad AB:n Laivan kultakaivoksella Raahessa valettiin ensimmäinen kultaharkko joulukuussa 2011 kuva 8). Laivan esiintymän tunnetut malmivarat olivat 12,9 Mt malmin kultapitoisuus 1,85 g/t). First Quantum Mineralsin Kevitsan Ni-Cu-kaivoksessa Sodankylässä varsinaisen tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna Esiintymän päivitetty mineraalivarantoarvio oli 240 Mt pitoisuudet 0,30 % Ni ja 0,41 % Cu). Altona Mining Ltd jatkoi Kylylahden Cu-Au-Zn-Ni-Co-kaivoksen rakentamista Polvijärvellä, ja varsinaisen tuotannon on tarkoitus käynnistyä siellä vuonna Esiintymän malmiarvio oli vuoden 2011 lopulla 8,4 Mt pitoisuudet: 1,25 % Cu, 0,24 % Co, 0,2 % Ni, 0,54 % Zn ja 0,68 g/t Au). Osa kaivoksista kasvatti malmivarantojaan, kuten Agnico-Eagle Ltd:n Kittilän kaivos, sillä sen tunnetut malmivarat kasvoivat lukuun 34,6 Mt kultapitoisuus 4,66 g/t). Myös Talvivaaran kaivoksen malmivarat kasvoivat, ja ne olivat lokakuussa 1550 Mt pitoisuudet: 0,222 % Ni, 0,49 % Zn, 0,13 % Cu ja 0,02 % Co). Kultakaivoksista Ilomantsissa Endomines AB:n omistaman Pampalon kaivoksen ilmoitetut malmivarat olivat 1,088 Mt malmin kultapitoisuus 3,1 g/t). Lappland Goldminersin Pahtavaaran kaivos tuotti 640 kg kultaa vuonna Kaivoksen malmivarat olivat 1,087 Mt pitoisuus 1,60 g/t). Dragon Mining Ltd:llä oli kaksi toimivaa kultakaivosta: Orivesi ja Jokisivu tuottivat yhteensä 717 kg kultaa. Vuoden lopussa Oriveden kaivoksen yhteenlasketut malmi- ja mineraalivarannot olivat 1,21 Mt pitoisuus 5,1 g/t) ja Jokisivun varannot olivat 1,84 Mt pitoisuus 5,7 g/t). htiö jatkoi Kuusamon kultaesiintymien tutkimuksia mm. kairauksin yht m) ja metallurgisin tutkimuksin. Belvedere Resources Ltd:n Hituran kaivos tuotti tonnia nikkeliä. Kaivoksen tunnetut malmivarat olivat 0,756 Mt pitoisuudet: 0,60 % Ni ja 0,23 % Cu) ja tunnetut mineraalivarannot olivat yhteensä 4,775 Mt pitoisuudet: 0,50 % Ni ja 0,16 % Cu). htiö jatkoi Osikonmäen Au- ja Kopsan Au-Cu-esiintymien tutkimuksia. Inmet Miningin Pyhäsalmen kaivos tuotti t kuparia, t sinkkiä sekä noin t rikkikiisurikastetta. Vuoden 2011 lopussa kaivoksen tunnetut malmivarat olivat 9,137 Mt malmia pitoisuudet: 1,1 % Cu, 2,0 % Zn, 0,4 g/t Au ja 14 g/t Ag). Kaivoshankkeiden tutkimukset jatkuivat Gold Fields Arctic Platinumin Suhangon Cu-Ni-PGMesiintymillä Ranualla mm. metallurgisin tutkimuksin, joissa testattiin uutta platsol-nimistä paineliuotusmenetelmää jalometallien sekä nikkelin ja kuparin talteen ottamista varten. Suhangon esiintymien päivitetty mineraalivarantoarvio oli 161,9 Mt palladiumin, platinan ja kullan yhteenlaskettu pitoisuus 2,34 g/t). Muita aktiivisia mal- 16

18 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Kromirikaste / Chome concentrate Rautarikaste ja palamalmi / Iron concentrate 200 Ilmeniittirikaste / Ilmenite concentrate Rikkirikaste / Pyrite Kuva 9. Kromi-, rauta-, titaani- ja rikkipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 9. Production of chrome, ferrous and sulphur concentrates in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Sinkkirikaste / Zinc concentrate Kuparirikaste / Copper concentrate Nikkelirikaste / Nickel concentrate Muut rikasteet / Other concentrates Kuva 10. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 10. Production of base metal concentrates in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). minetsintä/kaivoshankkeita vuonna 2011 olivat mm. Taivaljärven Ag-Zn-Pb-Au-esiintymä Sotkamo Silver AB), Mustavaaran Fe-Ti-V-esiintymä Taivalkoskella Mustavaaran Kaivos Oy), Hannukaisen Fe-Cu-Au-projekti Kolarissa Northland Resources), Sakatin Ni-Cu-PGE-esiintymä Sodankylässä Anglo American), Rompaksen Au- U-esiintymät litorniossa Mawson Resources Ltd.), Kaukuan ja Haukiahon Ni-Cu-PGE-esiintymät Taivalkoskella Nortec Minerals Corp.) ja Läntän-Outoveden Li-esiintymät Keliber Oy). 3.3 Rikasteet ja metallit Suomen osuus koko EU:n kullan, nikkelin ja koboltin kaivostuotannosta on varsin merkittävä, ja Suomi oli ainoa kromia tuottava maa EU:ssa vuonna Suomessa tuotettiin metallirikasteista selvästi eniten rikkikiisurikastetta 805 kt) ja kromirikastetta 693 kt). Nikkelirikastetta ja sinkkirikastetta tuotettiin molempia noin 90 kt ja kuparirikastetta 49 kt. Edellisvuoteen verrattuna rikkikiisurikasteen määrä kasvoi 221 kt 38 %), kromirikasteen määrä 94 kt 16 %) ja nikkelirikasteen määrä 45 kt 104 %), kun taas kupari- ja sinkkirikasteiden määrät vähenivät kuvat 9 10, taulukot 4 5). Metallinjalostajien valmistamien tuotteiden määrän kehitys on esitetty kuvissa ja taulukossa 6a-b. Liitekartassa 2 esitetään metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa. 17

19 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Teräsaihiot / Raw steel Harkkorauta / Pig iron Kuva 11. Suomessa vuosina tuotetut teräsaihiot ja harkkorauta. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 11. Production of raw steel and pig iron in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Sinkki / Zinc Ferrokromi / Ferrochrome Katodikupari / Cathode copper Katodinikkeli / Cathode nickel Koboltti / Cobalt Kuva 12. Suomessa vuosina tuotetut perusmetallit ja ferrokromi. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 12. Production of base metals and ferrochrome in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Hopea / Silver Seleeni / Selenium Elohopea / Mercury Kulta / Gold Kuva 13. Suomessa vuosina tuotetut jalometallit sekä metallinjalostuksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä saatu myyntiin kelpaava elohopea ja seleeni. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 13. Production of precious metals as well as mercury and selenium collected as by-products from combustion gases from metal refineries in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). 18

20 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna HI-TECH-METALLIT Hi-tech-metalleja käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. Hi-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. Hi-tech-metalleja ovat antimoni Sb), beryllium Be), gallium Ga), germanium Ge), indium In), koboltti Co), litium Li), molybdeeni Mo), niobium Nb), platinaryhmän metallit PGM), harvinaiset maametallit REE), tantaali Ta), titaani Ti), vanadiini V) ja volframi W). Harvinaisiin maametalleihin kuuluvat 15 lantanoidi-ryhmän metallia sekä skandium Sc) ja yttrium ). EU on määritellyt 14 raaka-ainetta kriittisiksi sillä perusteella, että niillä on suuri taloudellinen merkitys ja niiden saatavuuteen liittyy mahdollisia riskejä. Suurin osa näistä raaka-aineista lukeutuu hightech-metalleihin. EU:n kriittisten raaka-aineiden esiintymistä ja tuotantoa Suomessa ovat tarkastelleet Kihlman & Lauri 2013). hteenveto EU:n kriittisistä ja muista merkittävistä raaka-aineista sekä niihin liittyvästä kaivostoiminnasta ja löytymispotentiaalista Suomessa on esitetty taulukossa 7 ja liitekartassa 3. EU:n kannalta kaikkein kriittisimpinä pidetään harvinaisia maametalleja ja platinaryhmän metalleja European Commission 2010a, 2010b). Maailmassa 95 % harvinaisista maametalleista tuotetaan Kiinassa. Siellä arvioidaan olevan yli 50 % maailman REE-varoista. Erityisesti pulaa on sähkömoottorien kestomagneetteihin tarvittavista raskaista harvinaisista maametalleista HREE: yttrium ja 7 raskainta REE:tä). Niinpä autoteollisuudessa ollaan ottamassa käyttöön korvaavia aineita. Kiina on vähentänyt harvinaisten maametallien vientiä ja sopeuttanut niiden tuotantoa tarpeidensa mukaiseksi. Silti harvinaisten maametallien hinnat ovat ylikuumentuneen tilanteen jälkeen laskeneet roimasti. Kiinan ulkopuolella on käynnissä lähes 300 REE-projektia, mutta näiden esiintymien saattaminen kaivostuotantoon ja malmin jalostaminen metalleiksi ovat kalliita ja aikaa vieviä prosesseja. Suomen metalliteollisuus jalostaa muutamia high-tech-metalleja ulkomaisista raaka-aineista: Boliden Harjavalta tuottaa kuparielektrolyysin sivutuotteena platina-palladiumrikastetta Kihlman & Lauri 2013). Germaniumtuotteita valmistettiin Suomessa 12 tonnia sekä vuonna 2010 että 2011 ja kobolttituotteita valmistettiin 10,6 kt vuonna 2011 TEM & Tukes 2012). High-tech-metallien raaka-aineita saadaan myös Suomen kallioperästä, ja se onkin tunnettujen esiintymien valossa poikkeuksellisen potentiaalinen monien hightech-metallien suhteen kuva 14). Vuonna 2011 Talvivaaran kaivoksesta myytiin 400 t kobolttia nikkeli-kobolttisulfidin muodossa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle. Täydessä tuotannossa kaivoksen on suunniteltu tuottavan vuosittain t kobolttia Talvivaara 2011). Hituran kaivoksen koboltti-platina-palladiumpitoinen nikkelirikaste lähetetään jatkojalostukseen Kiinaan Kihlman & Lauri 2013). Kevitsan kaivoksessa platinan ja palladiumin tuotanto käynnistyi vuonna 2012, ja koboltin tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna Kylylahden kaivoksella tuotetaan koboltti-nikkelirikastetta väliaikaisesti varastoitavaksi Kihlman & Lauri 2013). Ranualla sijaitsevat maailmanluokkaa olevat platinaesiintymät ovat tuottaneet Suhangon kaivosprojektin. Lisäksi Suomessa on arviolta noin 50 löytymätöntä PGM-esiintymää Rasilainen ym. 2010). Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat etenkin karbonatiitit ja alkalikivet, joista mm. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit sekä Pyhännän ja Otanmäen alkaligneissit ovat tutkimusten kohteina. REE-tutkimuksia tehdään myös Sodankylässä Tana-vyöhykkeellä ja Etelä-Suomessa mm. rapakivialueilla, joista etsitään erityisesti arvokkaita raskaita harvinaisia maametalleja. Suomen litiumvarannot sijaitsevat Keski-Pohjanmaan litiumprovinssissa Kokkolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueilla kuva 14), jossa tavataan spodumeeni-nimistä litiumpitoista mineraalia kymmenissä pegmatiittijuonissa. Esiintymien mahdolliset litiummalmivarannot ovat yhteensä Mt, ja niiden Li 2 O-pitoisuus on keskimäärin noin 1 %. Löydetyt uudet esiintymät Leviäkangas, Syväjärvi, Outovesi ja Rapasaari) ovat lisänneet merkittävästi alueen Li-Be-Ta-varoja, ja alueen litiumspodumeenivarannot luetaankin Euroopan merkittävimpiin kuuluviksi. Länttä on Suomen litiumesiintymistä tarkimmin tutkittu 19

Tutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012

Tutkimusraportti 210 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 210 2014 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2012 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2012 Pokki,

Lisätiedot

Tutkimusraportti 188 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009

Tutkimusraportti 188 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 188 2010 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2009 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2009 Tuusjärvi,

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Tutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010

Tutkimusraportti 197 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 197 2012 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2010 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2010 Kananoja,

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus

Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivannaisteollisuuden toimialakatsaus Kaivosteollisuus Kestävä kaivostoiminta II kaivosten sivuvirrat ja ympäristörakenteet -asiantuntijaseminaari 27.-28.11.2012 27.11.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö

Lisätiedot

Tutkimusraportti 179. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008

Tutkimusraportti 179. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008 Geologian tutkimuskeskus Tutkimusraportti 179 2009 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2008 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2008 Tuusjärvi,

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Tutkimusraportti 176 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007

Tutkimusraportti 176 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 176 2008 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2007 Geological resources in Finland, production data and annual report 2007 Vuori, S., Tuusjärvi,

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani

Kaivosalan näkymät. 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivosalan näkymät 19.1.2012 Kestävä kaivostoiminta kaivannaisjätteistä uutta liiketoimintaa Kajaani Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu

Kaivosalan näkymät. 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivosalan näkymät 15.2.2012 Kaivosteollisuuden kontaktipäivä Keuruu Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä

kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä GTK Viljami Hyppönen Orijärven kaivos nykyisessä asussaan, Kisko. Orijärvi mine in Kisko. Suomen suurimmat kaivokset Suomessa on tähän päivään mennessä ollut toiminnassa ainakin tuhat kaivosta. Näistä

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola

Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Etelä-Suomen yksikkö M10/2009/51 31.8.2009 Espoo Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa Timo Ahtola Sidosryhmäkysely 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle

SUOMEN MINERAALISET AJURIT. Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle SUOMEN MINERAALISET AJURIT Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle Riikka Virtanen Helsinki 2015 TIIVISTELMÄ Mineraalisten raaka-aineiden kysyntä ja tarve on lisääntynyt väestönkasvun, kaupungistumisen

Lisätiedot

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa

Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa Kuvio 1. Kaivannais- ja louhintatuotteiden kauppa v. 2003-2013 (1-5) 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 Milj. e 2003 2004 2005

Lisätiedot

Kaivosseminaari 2010

Kaivosseminaari 2010 Outstanding services for Mining, Metals & Energy industries Kaivosseminaari 2010 Metallien tarve ja kaivannaisteollisuuden näkymät Tom Niemi Kolme hattua Pohdintaa Metallien ja mineraalien tarve Globaali

Lisätiedot

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Tulosseminaari toimijoille, Technopolis Auditorio, Oulu BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto

Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Kaivannaisteollisuus - yhteiskuntamme elinehto Josek Oy:n 10-vuotisjuhlat 15.2.2011 CTO Jaakko Liikanen Gold concentrate from Endomines Hosko deposit Disclaimer Statements in this presentation which are

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö

Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttö Kaikki käyttöön Pohjois-Savossa -hanke (2013-2014) Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus (GTK) Sivukivihankkeen taustaa Kuva: Yaran Siilinjärven kaivos

Lisätiedot

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Kaivosala. Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Kaivosala Toimialaraportti Maija Uusisuo 3/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Polvijärven Kylylahden kaivos & Kaavin Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Altona Mining Limited 15.06.2011 Altona Mining Limited Altona Mining Limited (Perth WA) Syntyi Vulcan

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

Kaivosalan näkymät ja rahoitus

Kaivosalan näkymät ja rahoitus Kaivosalan näkymät ja rahoitus 21.03.2012 Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo Lapin liitto www.lapinliitto.fi maija.uusisuo(at)lapinliitto.fi Puh. 040 4877 901 Esityksessä Miksi kaivoksia

Lisätiedot

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.

OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10. OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

Tutkimusraportti 213 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Tutkimusraportti 213 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 213 2014 Kriittisten metallien ja mineraalien maailmanlaajuinen tuotanto ja malmipotentiaali Suomessa sekä Suomen metallikaivosteollisuuden mahdolliset kehityspolut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma

Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallinta ja ohjaus: taloustieteellinen näkökulma Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto Taustaa 1. Metallimalmien

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen

Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen Pääomasijoittajan näkökulma rahoitukseen Kimmo Viertola 17.9.2010 Kaivosrahoituksen kehittäminen osana mineraalistrategiaa Yhtiö lyhyesti Valtion pääomasijoitusyhtiö, 1995 Sijoittaa suomalaisen yritystoiminnan

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2014

Kansantalouden materiaalivirrat 2014 Ympäristö ja luonnonvarat 2015 Kansantalouden materiaalivirrat 2014 Maanotto väheni vuonna 2014 Hiekan, soran ja muun kiviaineksen otto maaperästä rakennusaineeksi supistui 5-6 prosenttia vuonna 2014 edellisvuodesta.

Lisätiedot

Keliber Oy Kokkola 15.3.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy

Keliber Oy Kokkola 15.3.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Keliber Oy Kokkola 15.3.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Page 1 Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therefeore, this document is incomplete without

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Kaivosteollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto

Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto Hi-tech-metallien merkitys ja potentiaali Olli Sarapää GTK Oulu Mining School Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011. Oulun yliopisto 1 Taustaa Hi-tech metallit (litium, titaani, koboltti, gallium, germanium,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010

Tiina Rissanen. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2011 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2010 Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kriittiset metallit ja mineraalit sekä niiden alueellinen jakautuminen ja esiintymispotentiaali Suomen ja Fennoskandian alueilla

Kriittiset metallit ja mineraalit sekä niiden alueellinen jakautuminen ja esiintymispotentiaali Suomen ja Fennoskandian alueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 102/2013 Kriittiset metallit ja mineraalit sekä niiden alueellinen jakautuminen ja esiintymispotentiaali Suomen ja Fennoskandian alueilla Susanna

Lisätiedot

Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015. Timo Ahtola

Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015. Timo Ahtola Suomen litium varannot Suomen kriittiset metallit - seminaari Kaustinen 26.10. 2015 1 Yleistä Litium (Li) on alkalimetalli, jonka järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä on kolme kevyin metalli ja huoneenlämpötilassa

Lisätiedot

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Page 1 Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therfeore, this document is incomplete without

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Vuorimiespäivät 26.3.2010/kaivosjaosto KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Krister SöderholmS Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. Esitelmäni sisältö Uusia kaivoksia ja kaivosprojekteja

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Suomalainen kaivosyribäjä

Suomalainen kaivosyribäjä TkT Timo Lindborg CEO, Sotkamo Silver AB Professori, Oulu Mining School, Nordic Mining School Suomalainen kaivosyribäjä Emo.lindborg@silver.fi +358-40- 5083507 1 MINUN INVESTOINTI TARINANI Endomines 1995

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviteollisuus

Kaivannais- ja kiviteollisuus Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Kaivannais- ja kiviteollisuus investoi kasvualalle. www.josek.fi Investoi kasvavalle kaivosalalle Kaivos- ja kaivannaistoiminnan harjoittajat, kivi-

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tutkimusraportti 200 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030

Tutkimusraportti 200 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 200 2013 Arvio Suomen kaivannaistoiminnan kehityksestä vuosiin 2020 ja 2030 Summary: Developments in mining and quarrying industries in Finland: Scenarios to 2020

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ESIPUHE. Kaivannaisteollisuus Suomessa. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry Kiviteollisuusliitto ry Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry

ESIPUHE. Kaivannaisteollisuus Suomessa. Kaivannaisteollisuusyhdistys ry Kiviteollisuusliitto ry Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry ESIPUHE Suomalainen yhteiskunta ei tule toimeen ilman kaivannaisteollisuutta. Malmien louhinta on perusta metalliteollisuuden tuotteille. Teollisuusmineraalit ovat välttämättömiä kemianteollisuudelle,

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Mustavaaran Kaivos Oy

Mustavaaran Kaivos Oy Mustavaaran Kaivos Oy Perustettu tammikuussa 2011 Omistaa oikeudet Taivalkoskella sijaitsevaan Mustavaaran vanadiini-rauta-titaani -esiintymään Entinen Rautaruukki Oy:n kaivos, joka oli merkittävä vanadiinintuottaja

Lisätiedot

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015 1 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Raimo Turunen Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle

Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola. Kaivos - perusta elämälle Tarua ja totta kaivosteollisuudesta Kaivosseminaari 2010 3.6.2010 Kokkola / Olavi Paatsola Kaivos - perusta elämälle Aiheita tässä esityksessä Kaivostoiminnan merkitys yhteiskunnalle Kaivannaisteollisuus

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot