Tutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti 203 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K.

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVE OF FINLAND Tutkimusraportti 203 Report of Investigation 203 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report 2011 Kansikuva: Siilinjärven apatiittilouhos on louhintamäärältään selvästi suurin teollisuusmineraalilouhos Suomessa. Sieltä louhittu apatiittimalmi muodosti 65 % Suomessa vuonna 2011 louhituista teollisuusmineraalimalmeista. Front cover: Regarding the volume of extraction, the Siilinjärvi apatite quarry is the most significant quarry of industrial minerals in Finland. The apatite ore extracted from that quarry comprised 65% of the extraction of industrial mineral ores in Finland in Kuva / Photo: Joonas Toivanen, GTK. Taitto: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2013

3 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geological Survey of Finland, Report of Investigation 203, 38 pages, 31 figures, 17 tables and 4 supplementary maps. In this publication, we provide an overview of the extraction industry in Finland in 2011 with related statistics. The extraction of industrial mineral ores in Finland totalled 16.0 Mt 31 quarries). Of this, the Siilinjärvi apatite ore alone comprised 65%, carbonate rocks 24%, talc ore 7% and industrial stones 2%. The extraction of metallic ores amounted to 17.2 Mt 12 mines), of which the Talvivaara Ni- Zn-Cu-Co ore formed the majority, 11.3 Mt. Over 1 Mt of metallic ores were also extracted in the Pyhäsalmi Cu-Zn mine 1.4 Mt), Kemi Cr mine 1.4 Mt) and Kittilä gold mine 1.0 Mt). Raw materials for high-tech metals were extracted in Talvivaara cobalt) and Hitura cobalt, PGM) mines. The total use of rock aggregates was estimated to be 89 Mt, of which crushed hard rock aggregates comprised 60% and gravel and sand 40%. The total extraction related to dimension stones was 3.0 Mt, of which left-over rocks amounted to 2.3 Mt. The production of dimension stones nearly doubled from the previous year due to the high demand for rapakivi granites in China. The quantity of granitic rocks and schists produced as dimension stones was 665 kt and that of soapstones was 82 kt. Altogether, 81% of the produced dimension stones were composed of rapakivi granites, while soapstones comprised 11%. Gemstones quarried in 2011 included spectrolite in Tevalainen, lämaa; beryllium in Luumäki and amethyst in Luosto. The production of peat remained 25% below the long-term average, amounting to 22.3 Mm 3, of which 93% comprised energy peat and 7% environmental peat. Due to rainfall, there was a halt in production that affected the most important production sites in western Finland over a period of several weeks. Energy produced yearly by ground heat pumps has increased nearly five-fold since The number of ground heat pumps sold in 2011 increased by 72% from the previous year to a record of 14,000, and the total number of ground heat pumps in operation was estimated to be 61,000. Keywords GeoRef Thesaurus, AGI): mining industry, metal ores, high-tech minerals, industrial minerals, building stone, aggregate, gems, peat, geothermal energy, production, foreign trade, statistics, Finland Tapio Kananoja, Jussi Pokki Geological Survey of Finland P.O. Box 96 FI Espoo FINLAND ISBN pdf) ISSN

4 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. & Virtanen, K Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna Summary: Geological resources in Finland, production data and annual report Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 203, 38 sivua, 31 kuvaa, 17 taulukkoa ja 4 liitekarttaa. Tässä julkaisussa luodaan yleiskatsaus kaivannaisalaan Suomessa vuonna 2011 ja esitetään kaivannaisteollisuuteen liittyviä tilastoja. Teollisuusmineraaleja louhittiin Suomessa 16,0 Mt 31 louhosta). Tästä Siilinjärven apatiittimalmi muodosti 65 %, karbonaattikivet 24 %, talkkimalmi 7 % ja teollisuuskivet 2 %. Metallimalmeja louhittiin 17,2 Mt 12 kaivosta), ja tästä määrästä suurin osa 11,3 Mt) louhittiin Talvivaaran monimetallikaivoksesta. li miljoona tonnia metallimalmia louhittiin myös Pyhäsalmen Cu-Znkaivoksesta 1,4 Mt), Kemin kromikaivoksesta 1,4 Mt) ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksesta 1,0 Mt). High-tech-metallien raaka-aineita louhittiin Talvivaaran koboltti) ja Hituran koboltti, PGM) kaivoksista. Kiviainesten kokonaiskäytön arvioitiin olevan 89 Mt. Tästä määrästä 60 % muodostui kalliomurskeesta ja 40 % sorasta ja hiekasta. Luonnonkiven kokonaislouhinta oli 3,0 Mt, josta sivukiven osuus oli 2,3 Mt. Luonnonkivien tuotanto lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu erityisesti rapakivigraniittien suuresta kysynnästä Kiinassa. Graniittisia kiviä ja liuskeita tuotettiin 665 kt ja vuolukiviä 82 kt. Luonnonkivien louhintamäärästä rapakivigraniitit muodostivat valtaosan, 81 %, ja vuolukivet 11 %. Jalo- ja korukiviä louhittiin Tevalaisen spektroliittilouhoksilta lämaalla sekä Luumäen jaloberylli- ja Luoston ametistilouhokselta. Turvetuotanto jäi noin 75 %:iin pitkäaikaisesta keskiarvosta. Turvetta tuotettiin 22,3 Mm 3, ja tästä 93 % oli energiaturvetta ja 7 % ympäristö- ja kasvuturvetta. Turpeen tärkeimmillä tuotantoalueilla Länsi-Suomessa tuotanto oli pysähdyksissä viikkojen ajan sateiden takia. Maalämpöpumpuilla vuosittain tuotettavan energian määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta Vuonna 2011 maalämpöpumppujen kappalemääräinen myynti Suomessa kasvoi edellisvuodesta 72 % ennätyslukemiin kpl), ja maalämpöpumppuja arvioitiin olevan toiminnassa kpl. Asiasanat Geosanasto, GTK): kaivosteollisuus, metallimalmit, hi-tech-metallit, teollisuusmineraalit, rakennuskivet, kiviaines, jalokivet, turve, geoterminen energia, tuotanto, ulkomaankauppa, tilastot, Suomi Tapio Kananoja, Jussi Pokki Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Sähköposti:

5 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Sisällysluettelo Contents 1.JOHDANTO Introduction TEOLLISUUSMINERAALIT METALLISET MALMIT JA METALLIT Louhintamäärät Kaivoskohtainen katsaus Rikasteet ja metallit HI-TECH-METALLIT KIVIAINEKSET LUONNONKIVET JALO- JA KORUKIVET TURVE GEOENERGIA ULKOMAANKAUPPA Metallimalmit ja -rikasteet Muut kaivannaiset LÄHDE- JA KIRJALLISUUSLUETTELO LIITE 1: LIITEKARTAT...39 Appendix 1: Supplementary maps...39 Liitekartta 1. Teollisuusmineraalipotentiaaliset alueet Suomessa. Supplementary map 1. Potential areas for industrial minerals in Finland. Liitekartta 2. Metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa. Supplementary map 2. Metal concentration mills and metal refineries in Finland. Liitekartta 3. Metallogeeniset vyöhykkeet Suomessa. Supplementary map 3. The main metallogenic zones in Finland. Liitekartta 4. Turpeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa. Supplementary map 4. Utilization of peat for the generation of electric power and heat. 4

6 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 LIITE 2: TILASTOT...44 Appendix 2: Statistics...44 Taulukko 1. Suomessa vuonna 2011 toimineet kaivoslain alaiset kaivokset ja louhokset. Table 1. Mines and quarries operating under the Finnish Mining Act in Taulukko 2. Teollisuusmineraalien louhinta sisältää myös karbonaattikivet, teollisuuskivet ja jalokivet) ja karbonaattikivien käyttö Suomessa vuosina Table 2. Extraction of industrial minerals including also carbonate rocks, industrial stones and gemstones) and the use of carbonate rocks in Finland during Taulukko 3. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 3. Production of concentrates and products of industrial minerals in Finland during Taulukko 4. Metallimalmien louhinta sekä kromi-, rauta- ja titaanipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 4. Extraction of metallic ores and production of ferrous concentrates in Finland during Taulukko 5. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Table 5. Production of base metal concentrates in Finland during Taulukko 6a. Metallien ja metallurgisten tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 6a. Metals and metallurgical products produced in Finland during The raw materials are partly imported. Taulukko 6b. Metallien ja metallurgisten tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Table 6b. Metals and metallurgical products produced in Finland during The raw materials are partly imported. Taulukko 7. EU:n määrittelemät kriittiset ja muut merkittävät raaka-aineet sekä niihin liittyvä kaivostuotanto ja löytymispotentiaali Suomessa. Table 7. Critical and other significant raw materials defined by the EU, and associated mining production and discovery potential in Finland. Taulukko 8. Kiviainesten arvioitu käyttö Suomessa vuosina Table 8. Estimated use of aggregates in Finland during Taulukko 9. Luonnonkivien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta ja louhitun vuolukiven jalostus Suomessa vuosina Table 9. Extraction of natural stones and associated left-over rocks and refining of extracted soapstones in Finland during Taulukko 10. Turpeen tuotanto ja kulutus energiakäyttöön sekä ympäristöturpeen tuotanto Suomessa vuosina Table 10. Extraction and consumption of peat for energy production and the production of environmental peat in Finland during Taulukko 11. Geoenergian hyödyntäminen nimellisteholtaan alle 26 kw:n maalämpöpumppujen avulla Suomessa vuosina Table 11. Utilization of geoenergy via ground heat pumps with a nominal effect below 26 kw in Finland during

7 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Taulukko 12. Metallisten malmien ja rikasteiden tuonti Suomeen vuosina käypään hintaan. Table 12. Imports of metallic ores and concentrates at market prices to Finland during Taulukko 13. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen tuonti Suomeen vuosina Table 13. Imports of metallic ores and concentrates to Finland during Taulukko 14. Metallisten malmien ja rikasteiden vienti Suomesta vuosina käypään hintaan. Table 14. Exports of metallic ores and concentrates at market prices from Finland during Taulukko 15. Metallisten malmien ja rikasteiden tonnimääräinen vienti Suomesta vuosina Table 15. Exports of metallic ores and concentrates from Finland during Taulukko 16. Kaoliinin, kalkkikivien, kivihiilen ja muiden kaivannaisten kuin metallimalmien tuonti Suomeen vuosina Table 16. Imports of kaolin, limestones, coal and other extractives apart from metallic ores) to Finland during Taulukko 17. Graniitin luonnonkivenä), kiviainesten, talkin ja turpeen vienti Suomesta vuosina Table 17. Exports of granite as natural stone), aggregates, talc and peat from Finland during

8 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna JOHDANTO hteiskuntamme hyvinvointi ja vakaus perustuvat osaltaan maa- ja kallioperästä saatavien raakaaineiden hyödyntämiseen ja riittävyyteen. Tässä julkaisussa luodaan yleiskatsaus Suomen geologisiin luonnonvaroihin vuonna 2011 ja esitetään niiden hyödyntämiseen liittyviä tilastotietoja. Tarkasteltavat osa-alueet ovat teollisuusmineraalit, metallimalmit, high-tech-metallit, kiviaines, luonnonkivet, jalo- ja korukivet, turve, geoenergia ja kaivannaisten ulkomaankauppa. Tilastot ja osa kartoista esitetään tekstiosuuksien jälkeen liitteinä. Tämän vuosittaisen julkaisun tavoitteena on lisätä tietoutta geologiasta sekä geologisten luonnonvarojen käytöstä Suomessa. Suomen geologisista luonnonvaroista on saatavissa tietoa myös Geologian tutkimuskeskuksen verkkosivujen luonnonvaraosiossa luonnonvarat), johon päivitetään säännöllisesti osa tämän tutkimusraportin aineistosta. Tilastoja ovat keränneet lupaviranomaiset, kuten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes), Suomen ympäristökeskus SKE), työ- ja elinkeinoministeriö TEM) ja muut tahot, kuten Tullihallitus, Tilastokeskus ja esimerkiksi Suomen Lämpöpumppuyhdistys. Uuden kaivoslain 621/2011) myötä Tukes on toiminut kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena heinäkuun 2011 alusta lähtien. Usean vuoden kattavan vuositilaston tai käyrän tietolähteitä ei pyritä ilmoittamaan julkaisukohtaisesti lähteiden suuren määrän vuoksi. Tällaisissa tapauksissa lähteenä on ilmoitettu vain tiedon tuottaja. Esimerkiksi merkintä Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE tarkoittaa, että vuosien osalta lähde on Puustinen 2003), mutta vuosien osalta tiedon on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö. 1 INTRODUCTION To a large extent, the economic prosperity and stability of Finnish society is built on geological natural resources. In this publication, we present an overview of geological resources in Finland in 2011 and present statistics related to their utilization. The subjects under discussion include industrial minerals, metallic ores, high-tech metals, rock aggregates, dimension stones, gemstones, peat, geoenergy and foreign trade of extractives. Statistics and supplementary maps can be found as appendices at the end of the volume. This annual publication aims at increasing the general knowledge on geology and on the utilization of geological resources in Finland. The statistical information presented here was mainly collected by authorizing bodies, such as the Finnish Safety and Chemicals Agency Tukes), the Finnish Environment Institute SKE), the Ministry of Employment and the Economy MEE), and other organizations, such as Finnish Customs, Statistics Finland and the Finnish Heat Pump Association. Since the beginning of July 2011, Tukes has been the licensing authority, as referred to in the Mining Act 621/2011). Due to their large number, we have not presented the sources of tables or charts covering several years as individual publications. Instead, we acknowledge the source organization. For example Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE means that Puustinen 2003) covers the years , and the information for the has been compiled by the Ministry of Employment and the Economy. This publication is written in Finnish, but the summary, introduction, captions and most of the statistics are also presented in English. 7

9 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. 2 TEOLLISUUSMINERAALIT Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraalien käyttö perustuu niiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. leisimmin Suomessa tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat kalsiitti, dolomiitti, apatiitti, talkki, kvartsi ja maasälvät. Lisäksi tuotetaan wollastoniittia ja biotiittia. Teollisuuskiviksi luokitellaan kivet, jotka sellaisenaan ilman erityistä rikastamista kelpaavat teolliseen käyttöön. Suomessa on pitkät perinteet teollisuusmineraalien tuottamisessa ja käyttämisessä. Kalkkikiveä hyödynnettiin Etelä-Suomessa jo keskiajalla. Vanhin kirjallisiin dokumentteihin perustuva tieto kalkkikiven hyödyntämisestä on vuodelta 1329 Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa, sillä siinä mainittiin Krakanäsin kalkkilouhos Särkisalossa. Karbonaattikivien merkittävämpi teollinen hyödyntäminen alkoi ensimmäisen teollistumisen kauden myötä 1800-luvun lopussa. Silloin avattiin useita uusia kalkkikivilouhoksia, joista esimerkiksi Paraisten Limberg-Skräbbölen esiintymä on edelleen tuotannossa kuva 2). Kvartsia on louhittu Someron ja Tammelan alueella jo ainakin 1700-luvulla Somerolla sijainneen Åvikin lasitehtaan raaka-aineeksi. Laatokan Karjalassa ja Kemiön alueella louhittiin maasälpää 1800-luvulla. Nykyinen, vaahdotukseen perustuva maasälpätuotanto alkoi Kemiössä vuonna Suomen ensimmäinen talkkilouhos on 1830-luvulta, mutta varsinaisesti oma teollisuudenalansa talkin louhinnasta tuli 1960-luvulla uusien prosessointitekniikoiden ja Lahnaslammen kaivoksen avaamisen myötä. Apatiitin tuotanto alkoi Siilinjärvellä varsinaisesti vuonna 1980 useita vuosia kestäneen koelouhinnan ja koerikastuksen jälkeen. Kiillerikastetta on tuotettu sivutuotteena Siilinjärvellä vuodesta 1991 lähtien. Wollastoniitin tuotanto Ihalaisten kalsiittikaivokselta Lappeenrannassa käynnistyi vuonna 1962 kuva 2). Edellä mainittujen mineraalien lisäksi Suomessa on tuotettu mm. asbestia, grafiittia, granaattia, kaoliinia, kyaniittia, piimaata, turmaliinia, baryyttia, berylliä, kolumbiittia ja pollusiittia, joista osa on saatu sivutuotteena. Suomessa on toiminut yli 600 teollisuusmineraalilouhosta tai kaivosta vuosina Puustista 2003 mukaillen) kuva 1). Näistä noin puolet on karbonaattikivikaivoksia ja puolet muita teollisuusmineraalikaivoksia mukaan lukien teollisuuskivilouhokset. Luvussa ovat mukana myös ne esiintymät, joissa on tehty vain koelouhintaa. Tuotettuja mineraaleja on yhteensä ainakin 20. Suomessa louhittiin vuonna 2011 teollisuusmineraaleja ja -kiviä yhteensä 31 esiintymästä kuva 2, taulukko 1). Näistä 17:stä louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti) louhittiin yhdeksästä louhoksesta. Vuorivillan ja sementin raaka-aineeksi käytettäviä teollisuuskiviä louhittiin kuudesta eri louhoksesta. Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna 2011 yhteensä 28,1 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 16,0 Mt taulukko 2). Malminlouhinta kasvoi edellisvuodesta 2 % mutta sivukivien louhinta jopa 31 %, mikä johtui lähinnä sivukiven louhintamäärän kasvusta Siilinjärven apatiittilouhoksessa kuvat 3.1 ja 3.2). Karbonaattimineraalit kalsiitti ja dolomiitti ovat monikäyttöisyytensä vuoksi yksi tärkeimmistä teollisuusmineraaleista. Suomalaista karbonaattikiveä käytetään mm. sellu- ja paperiteollisuudessa, rakennusteollisuudessa, metalli- ja kaivosteollisuudessa, maataloudessa sekä ympäristösovelluksissa. Karbonaattikiviä tuotettiin Suomessa vuonna 2011 yhteensä noin 3,9 Mt taulukko 1, kuva 3.2). Nordkalk Oyj Abp:n osuus tästä on noin 95 %. Sillä oli tuotannossa yhteensä 11 louhosta tai kaivosta. Karbonaattikiviä käytettiin vuonna 2011 sementin valmistukseen 1,6 Mt, erilaisiin teknisiin rouheisiin ja jauheisiin t, maanparannuskalkiksi t ja kalkin polttoon t kuva 4, taulukko 2). Talkkimalmia louhittiin vuonna 2011 yhteensä noin 1,2 Mt neljästä Mondo Minerals B.V:n louhoksesta Sotkamossa ja Polvijärvellä. Malmista tuotettiin yhteensä t talkkirikastetta Sotkamon ja Outokummun kahdessa tuotantolaitoksessa kuva 5, taulukko 3). Mondo Minerals B.V. on maailman toiseksi suurin talkintuottaja, ja sen myötä Suomi on Euroopan suurin talkintuottaja. Talkki on tärkeä raaka-aine mm. sellu- ja paperi-, maali-, muovi- ja kumi-, elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. 8

10 Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 203 Geological Survey of Finland, Report of Investigation 203, 2013 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 TEOLLISUUSMINERAALIKAIVOKSET JA -LOUHOKSET Industrial mineral mines and quarries Apatiitti / Apatite Asbesti / Asbestos Dolomiitti / Dolomite Grafiitti / Graphite Granaatti / Garnet Kalsiitti / Calcite Kalsiitti, dolomiitti / Calcite, dolomite Kaoliini / Kaolin Kiille / Mica Kvartsi / Quartz Kyaniitti / Kyanite Maasälpä / Feldspar Piimaa / Siliceous earth Talkki / Talc # Teollisuuskivi / Industrial stone W Timantti / Diamond Turmaliini / Tourmaline # # # # # # # W # # # # # # # # # 100 km # 0 ## ## # # # Kuva 1. Teollisuusmineraali- sekä teollisuuskivilouhokset ja -kaivokset Suomessa vuosina Kartta perustuu Puustisen 2003) aineistoon, jota on täydennetty vuoteen Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK. Fig. 1. Quarries of industrial minerals and industrial stones operating in Finland between the period The map is based on data by Puustinen 2003) completed up to Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 03/2013 NLS and HALTIK. 9

11 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. TEOLLISUUSMINERAALI-, JALOKIVI- JA VUOLUKIVIKAIVOKSET Industrial mineral, gemstone and soapstone mines 2011 Kaivos Mine Kalsiitti Calsite Karbonaattikaivokset Carbonate quarries Apatiitti Apatite Talkki Talc Teollisuuskivet Industrial stones Kvartsi ja maasälpä Quartz and feldspar Vuolukivet Soapstones Jalokivet Gemstones Lampivaara Kalkkimaa 70 N Kivikangas Louhintamäärä kt/a) The amount of extraction Ryytimaa Vesterbacka Siilinjärvi Reetinniemi Kinahmi Ankele Punasuo Uutela Matara Horsmanaho Ruokojärvi Tulikivi Nunnanlahti Koskela Vaaralampi Sara-aho Pehmytkivi Ahola km Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland 20 E Joutsenenlampi Matkusjoki Limberg- Putkinotko Skrabböle bbernäs Sälpä Sallittu Tytyri Mustio Hyypiämäki Vanhasuo Lehilampi Kännätsalo Tevalainen Sipoo Mustamäki Ihalainen 30 E 01 / 2013 KK 60 N Kuva 2. Teollisuusmineraali-, jalokivi- ja vuolukivilouhokset ja niiden louhintamäärät Suomessa vuonna 2011 Tukes 2012). Kunkin louhoksen louhintamäärä on suoraan verrannollinen sitä kuvaavan ympyrän pinta-alaan. Louhintamäärät eivät sisällä sivukiven louhintaa. Fig. 2. Industrial mineral, gemstone and soapstone quarries in Finland in 2011 Tukes 2012). The amount of extraction is directly proportional to the area of the corresponding circle. The extraction does not comprise left-over rocks. 10

12 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Malmin louhinta / Extraction of ore Sivukiven louhinta / Leftover rocks Kuva 3.1. Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta viivakaaviona vuosina Fig Line chart showing the extraction of industrial mineral ores and associated left-over rocks in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 Tukes 2012) tonnia / tonnes Teollisuusmineraalien louhinta Siilinjärven apatiittikaivos tonnia / tonnes Teollisuuskivet Karbonaattikivet Muut teollisuusmineraalit ja jalokivet Siilinjärven apatiittilouhos Sivukiven louhinta Kuva 3.2. Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinnan jakautuminen ryhmittäin aluekaaviona vuosina Ryhmään Muut teollisuusmineraalit ja jalokivet kuuluvan Siilinjärven apatiittilouhoksen osuus on eroteltu vinoviivoin. Kuva ei sisällä vuolukiviä. Fig Area chart showing the contribution of industrial stones red), carbonate rocks yellow) and other industrial minerals and gemstones blue) to the extraction of industrial mineral ores up) and associated left-over rocks below) in Finland during Siilinjärvi apatite quarry belongs to the group shown in blue and its contribution has been distinguished by hatching. Soapstones are not included in the figure. Lähde / Source: TEM / MEE, 2011 Tukes 2012). 11

13 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Rouheet, tekniset jauheet ym. / Other end uses Kalkin poltto / Quicklime Maanparannuskalkki / Agricultural use Sementin valmistus / Cement production Kuva 4. Karbonaattikivien käyttö Suomessa vuosina Fig. 4. Use of carbonate rocks in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE tonnia / tonnes Apatiitti / Apatite Talkki / Talc 800 Kvartsi / Quartz 700 Maasälpä / Feldspar Wollastoniitti / Wollastonite Vuorivillan raaka-aineet / Rockwool production Kuva 5. Teollisuusmineraalirikasteiden ja -tuotteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 5. Production of industrial mineral concentrates and products in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). 12

14 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 Louhintamäärältään Suomen suurimmassa teollisuusmineraalikaivoksessa ja Länsi-Euroopan ainoassa toimivassa fosfaattikaivoksessa Siilinjärvellä tuotettiin apatiittirikastetta vuonna 2011 noin t paikallisen lannoiteteollisuuden valmistaman fosforihapon raaka-aineeksi. Sivutuotteena saatiin t biotiittia sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Fosforin merkitys ruoantuotannossa korostuu edelleen tulevaisuudessa maailman väkiluvun kasvun ja elintason nousun myötä. Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2011 yhteensä t Sibelco Nordic Oy Ab:n esiintymistä Nilsiässä ja Kemiönsaarella sekä SMA Mineral Oy:n esiintymästä Torniossa. Maasälpärikastetta tuotettiin t Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista ja wollastoniittirikastetta t sivutuotteena Ihalaisen kalsiittilouhokselta Lappeenrannassa. Rikaste käytetään keraamisessa teollisuudessa ja muoviteollisuudessa. Teollisuuskiviä tuotettiin kuudesta louhoksesta yhteensä t kuva 3.2). Tästä vuorivillan raaka-aineeksi käytettiin t ja loput sementin valmistukseen. Louhintamäärältään suurin oli Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä kuva 2), ja sen kokonaislouhinta vuonna 2011 oli yhteensä t. Suomessa oli vuonna 2011 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kaivoshankkeita. ara Suomi Oy jatkoi valmisteluja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Lisäksi yhtiö aikoo avata Saarisen esiintymän Siilinjärvellä, josta on tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa noin kolmannes rikastamon tarvitsemasta malmisyötteestä. Keliber Oy jatkoi valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan ent. Ullava) Läntässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna Päätuote tulee olemaan litiumkarbonaatti. Mondo Minerals B.V. suunnitteli perustavansa Puolangalle Pihlajavaaran avolouhoksen, josta voitaisiin saada noin miljoona tonnia malmia. Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen, koska Pohjois-Suomessa aloitetut kaivoshankkeet tarjoavat uusia markkinoita kalkkikivituotteille. Vuotuinen louhinta louhoksessa tulee olemaan noin tonnia. 3 METALLISET MALMIT JA METALLIT Metallien valmistus perustuu maankamarasta löydettyjen metallipitoisten kivilajien hyödyntämiseen. Metallien rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat mm. malmin määrä ja metallisisältö, metallin irrottamisen kustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti ja lupa-asiat. Metallien maailmanmarkkinahintojen muuttuessa kallioperässä havaittu metallien rikastuma voi muuttua malmiesiintymästä takaisin malmiaiheeksi tai päinvastoin. 3.1 Louhintamäärät Metallimalmien louhintamäärä Suomessa lähti jyrkkään kasvuun vuonna 2008, ja vuonna 2010 Suomessa louhittiin 18,2 Mt metallimalmeja kuva 6, taulukko 4). Kyseessä oli siihen asti suurin vuotuinen metallimalmien louhintamäärä Suomen kaivoshistoriassa, ja määrä oli viisinkertainen verrattuna kasvua edeltäviin vuosiin. Selvin syy metallimalmien louhintamäärän kasvuun oli louhinnan alkaminen vuonna 2008 Talvivaaran monimetallikaivoksessa, sillä siellä louhitun malmin määrä muodosti 73 % metallimalmien louhintamäärästä Suomessa vuonna Malminlouhinta alkoi myös Suurikuusikon kultakaivoksessa Kittilässä vuonna 2008, ja malmin louhintamäärä siellä kasvoi muutaman vuoden ajan. Vuonna 2011 Suomessa oli toiminnassa 12 metallimalmikaivosta, joissa louhittiin ja rikastettiin kromi-, nikkeli-, kupari-, sinkki-, koboltti-, kulta-, hopea- ja rikkikiisumalmia taulukko 1). Metallimalmien louhintamäärä väheni 5 % edellisvuodes- 13

15 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes tonnia / tonnes Malminlouhinta louhinta / Extraction / Extraction of ore of ore Sivukiven louhinta louhinta / Leftover / rocks Leftover rocks Malminlouhinta Kylylahti Jokisivu Kevitsa Orivesi Pampalo Pahtavaara Laiva Hitura Suurikuusikko Kemi Pyhäsalmi Talvivaara 30 Sivukiven louhinta 6 10 tonnia / tonnes Kylylahti Jokisivu Kevitsa Orivesi Pampalo Pahtavaara Laiva Hitura Suurikuusikko Kemi Pyhäsalmi Talvivaara Kuva 6. Eri kaivosten osuus metallimalmien ylhäällä) ja niihin liittyvien sivukivien alhaalla) louhinnasta aluekaaviona vuosina Kaivokset on järjestetty legendan ilmoittamaan järjestykseen. Se perustuu malmin louhintamäärään vuonna 2011 ja kasvaa kuvassa alaspäin. Lisäkuvan viivakaavio esittää metallimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinnan aikasarjat vuodesta 1968 lähtien. Fig. 6. Area chart showing the contribution of individual mines to the extraction of metallic ores up) and associated left-over rocks below) in Finland during In the chart, the mines have been arranged in the same order as in the legend. It is based on the amount of extraction of ore in 2011, which increases downwards. The inserted line chart shows the extraction of metallic ores and associated left-over rocks from 1968 onwards. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 Tukes 2012). ta ja oli 17,2 Mt. Tämä johtui suurimmaksi osaksi malminlouhinnan vähenemisestä Talvivaarassa, mutta vähenemistä kompensoivat mm. malminlouhinnan alkaminen Laivan kultakaivoksessa ja malminlouhinnan kasvu Hituran kaivoksessa. Vuonna 2011 yli miljoona tonnia malmia louhittiin Talvivaaran lisäksi myös Pyhäsalmen kuparisinkkikaivoksesta 1,4 Mt; 8 % Suomen metallimalmien louhintamäärästä), Kemin kromikaivoksesta 1,4 Mt; 8 %) ja Suurikuusikon kultakaivoksesta 1,0 Mt; 5 %). Metallimalmikaivosten sijainti, malmin louhintamäärä ja tärkeimmät arvoaineet malmissa on esitetty kuvassa 7. 14

16 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna 2011 METALLIMALMIKAIVOKSET Metallic ore mines N KITTILÄ Suurikuusikko) Au KEVITSA Ni, Cu, Pt, Pd, Au Malmin louhintamäärä kt/a) Ore mines. Ore production KEMI Cr PAHTAVAARA Au LAIVA Au HITURA Ni, Cu TALVIVAARA Ni, Zn, Cu, Co PHÄSALMI Zn, Cu, S PAMPALO Au KLLAHTI Cu, Co, Ni, Zn ORIVESI Au JOKISIVU Au km 60 N Geologian tutkimuskeskus Geological Survey of Finland 20 E 01 / 2013 KK 30 E Kuva 7. Suomen metallimalmikaivokset ja metallimalmien louhintamäärät vuonna 2011 Tukes 2012). Kunkin kaivoksen louhintamäärä on suoraan verrannollinen sitä kuvaavan ympyrän pinta-alaan eikä sisällä sivukiven louhintaa. Fig. 7. Metallic ore mines and extraction of metallic ore in Finland in 2011 Tukes 2012). The amount of extraction is directly proportional to the area of the corresponding circle and does not comprise left-over rocks. 15

17 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K. Metallimalmeihin liittyvän sivukiven louhintamäärä Suomessa laski peräkkäisinä vuosina kuva 6), mutta louhinnan alkaminen Suurikuusikossa ja Talvivaarassa käänsivät sivukiven louhintamäärän Suomessa huimaan nousuun. Myös sivukiven louhinta oli suurimmillaan vuonna ,6 Mt), ja tästä se väheni seuraavana vuonna 5 %. Talvivaarassa sivukiven louhintamäärä kasvoi hieman vuonna 2011, mutta Suurikuusikossa se väheni 34 %. 3.2 Kaivoskohtainen katsaus Kuva 8. Malminlouhinta Laivan kultakaivoksessa Raahessa alkoi kesällä 2011, ja ensimmäinen kultaharkko valettiin joulukuussa. Kuva: Nordic Mines. Fig. 8. Extraction of ore was commenced at Laiva gold mine in Raahe in the summer of 2011, and the first gold bar doré bar) was cast in December. Photo: Nordic Mines. Vuonna 2011 malminlouhinta aloitettiin Laivan ja Kevitsan kaivoksissa. Nordic Mines Marknad AB:n Laivan kultakaivoksella Raahessa valettiin ensimmäinen kultaharkko joulukuussa 2011 kuva 8). Laivan esiintymän tunnetut malmivarat olivat 12,9 Mt malmin kultapitoisuus 1,85 g/t). First Quantum Mineralsin Kevitsan Ni-Cu-kaivoksessa Sodankylässä varsinaisen tuotannon on tarkoitus alkaa vuonna Esiintymän päivitetty mineraalivarantoarvio oli 240 Mt pitoisuudet 0,30 % Ni ja 0,41 % Cu). Altona Mining Ltd jatkoi Kylylahden Cu-Au-Zn-Ni-Co-kaivoksen rakentamista Polvijärvellä, ja varsinaisen tuotannon on tarkoitus käynnistyä siellä vuonna Esiintymän malmiarvio oli vuoden 2011 lopulla 8,4 Mt pitoisuudet: 1,25 % Cu, 0,24 % Co, 0,2 % Ni, 0,54 % Zn ja 0,68 g/t Au). Osa kaivoksista kasvatti malmivarantojaan, kuten Agnico-Eagle Ltd:n Kittilän kaivos, sillä sen tunnetut malmivarat kasvoivat lukuun 34,6 Mt kultapitoisuus 4,66 g/t). Myös Talvivaaran kaivoksen malmivarat kasvoivat, ja ne olivat lokakuussa 1550 Mt pitoisuudet: 0,222 % Ni, 0,49 % Zn, 0,13 % Cu ja 0,02 % Co). Kultakaivoksista Ilomantsissa Endomines AB:n omistaman Pampalon kaivoksen ilmoitetut malmivarat olivat 1,088 Mt malmin kultapitoisuus 3,1 g/t). Lappland Goldminersin Pahtavaaran kaivos tuotti 640 kg kultaa vuonna Kaivoksen malmivarat olivat 1,087 Mt pitoisuus 1,60 g/t). Dragon Mining Ltd:llä oli kaksi toimivaa kultakaivosta: Orivesi ja Jokisivu tuottivat yhteensä 717 kg kultaa. Vuoden lopussa Oriveden kaivoksen yhteenlasketut malmi- ja mineraalivarannot olivat 1,21 Mt pitoisuus 5,1 g/t) ja Jokisivun varannot olivat 1,84 Mt pitoisuus 5,7 g/t). htiö jatkoi Kuusamon kultaesiintymien tutkimuksia mm. kairauksin yht m) ja metallurgisin tutkimuksin. Belvedere Resources Ltd:n Hituran kaivos tuotti tonnia nikkeliä. Kaivoksen tunnetut malmivarat olivat 0,756 Mt pitoisuudet: 0,60 % Ni ja 0,23 % Cu) ja tunnetut mineraalivarannot olivat yhteensä 4,775 Mt pitoisuudet: 0,50 % Ni ja 0,16 % Cu). htiö jatkoi Osikonmäen Au- ja Kopsan Au-Cu-esiintymien tutkimuksia. Inmet Miningin Pyhäsalmen kaivos tuotti t kuparia, t sinkkiä sekä noin t rikkikiisurikastetta. Vuoden 2011 lopussa kaivoksen tunnetut malmivarat olivat 9,137 Mt malmia pitoisuudet: 1,1 % Cu, 2,0 % Zn, 0,4 g/t Au ja 14 g/t Ag). Kaivoshankkeiden tutkimukset jatkuivat Gold Fields Arctic Platinumin Suhangon Cu-Ni-PGMesiintymillä Ranualla mm. metallurgisin tutkimuksin, joissa testattiin uutta platsol-nimistä paineliuotusmenetelmää jalometallien sekä nikkelin ja kuparin talteen ottamista varten. Suhangon esiintymien päivitetty mineraalivarantoarvio oli 161,9 Mt palladiumin, platinan ja kullan yhteenlaskettu pitoisuus 2,34 g/t). Muita aktiivisia mal- 16

18 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna tonnia / tonnes Kromirikaste / Chome concentrate Rautarikaste ja palamalmi / Iron concentrate 200 Ilmeniittirikaste / Ilmenite concentrate Rikkirikaste / Pyrite Kuva 9. Kromi-, rauta-, titaani- ja rikkipitoisten rikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 9. Production of chrome, ferrous and sulphur concentrates in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Sinkkirikaste / Zinc concentrate Kuparirikaste / Copper concentrate Nikkelirikaste / Nickel concentrate Muut rikasteet / Other concentrates Kuva 10. Perusmetallirikasteiden tuotanto Suomessa vuosina Fig. 10. Production of base metal concentrates in Finland during Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). minetsintä/kaivoshankkeita vuonna 2011 olivat mm. Taivaljärven Ag-Zn-Pb-Au-esiintymä Sotkamo Silver AB), Mustavaaran Fe-Ti-V-esiintymä Taivalkoskella Mustavaaran Kaivos Oy), Hannukaisen Fe-Cu-Au-projekti Kolarissa Northland Resources), Sakatin Ni-Cu-PGE-esiintymä Sodankylässä Anglo American), Rompaksen Au- U-esiintymät litorniossa Mawson Resources Ltd.), Kaukuan ja Haukiahon Ni-Cu-PGE-esiintymät Taivalkoskella Nortec Minerals Corp.) ja Läntän-Outoveden Li-esiintymät Keliber Oy). 3.3 Rikasteet ja metallit Suomen osuus koko EU:n kullan, nikkelin ja koboltin kaivostuotannosta on varsin merkittävä, ja Suomi oli ainoa kromia tuottava maa EU:ssa vuonna Suomessa tuotettiin metallirikasteista selvästi eniten rikkikiisurikastetta 805 kt) ja kromirikastetta 693 kt). Nikkelirikastetta ja sinkkirikastetta tuotettiin molempia noin 90 kt ja kuparirikastetta 49 kt. Edellisvuoteen verrattuna rikkikiisurikasteen määrä kasvoi 221 kt 38 %), kromirikasteen määrä 94 kt 16 %) ja nikkelirikasteen määrä 45 kt 104 %), kun taas kupari- ja sinkkirikasteiden määrät vähenivät kuvat 9 10, taulukot 4 5). Metallinjalostajien valmistamien tuotteiden määrän kehitys on esitetty kuvissa ja taulukossa 6a-b. Liitekartassa 2 esitetään metallien rikastamot ja jalostamot Suomessa. 17

19 Kananoja, T., Pokki, J., Ahtola, T., Hyvärinen, J., Kallio, J., Kinnunen, K., Luodes, H., Sarapää, O., Tuusjärvi, M., Törmänen, T. ja Virtanen, K tonnia / tonnes Teräsaihiot / Raw steel Harkkorauta / Pig iron Kuva 11. Suomessa vuosina tuotetut teräsaihiot ja harkkorauta. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 11. Production of raw steel and pig iron in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Sinkki / Zinc Ferrokromi / Ferrochrome Katodikupari / Cathode copper Katodinikkeli / Cathode nickel Koboltti / Cobalt Kuva 12. Suomessa vuosina tuotetut perusmetallit ja ferrokromi. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 12. Production of base metals and ferrochrome in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012) tonnia / tonnes Hopea / Silver Seleeni / Selenium Elohopea / Mercury Kulta / Gold Kuva 13. Suomessa vuosina tuotetut jalometallit sekä metallinjalostuksen savukaasujen puhdistuksen yhteydessä saatu myyntiin kelpaava elohopea ja seleeni. Osa raaka-aineista on Suomen ulkopuolelta. Fig. 13. Production of precious metals as well as mercury and selenium collected as by-products from combustion gases from metal refineries in Finland during Raw materials are partly imported. Lähde / Source: Puustinen 2003), TEM / MEE, 2011 TEM & Tukes 2012). 18

20 Geologisten luonnonvarojen hyödyntäminen Suomessa vuonna HI-TECH-METALLIT Hi-tech-metalleja käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. Hi-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. Hi-tech-metalleja ovat antimoni Sb), beryllium Be), gallium Ga), germanium Ge), indium In), koboltti Co), litium Li), molybdeeni Mo), niobium Nb), platinaryhmän metallit PGM), harvinaiset maametallit REE), tantaali Ta), titaani Ti), vanadiini V) ja volframi W). Harvinaisiin maametalleihin kuuluvat 15 lantanoidi-ryhmän metallia sekä skandium Sc) ja yttrium ). EU on määritellyt 14 raaka-ainetta kriittisiksi sillä perusteella, että niillä on suuri taloudellinen merkitys ja niiden saatavuuteen liittyy mahdollisia riskejä. Suurin osa näistä raaka-aineista lukeutuu hightech-metalleihin. EU:n kriittisten raaka-aineiden esiintymistä ja tuotantoa Suomessa ovat tarkastelleet Kihlman & Lauri 2013). hteenveto EU:n kriittisistä ja muista merkittävistä raaka-aineista sekä niihin liittyvästä kaivostoiminnasta ja löytymispotentiaalista Suomessa on esitetty taulukossa 7 ja liitekartassa 3. EU:n kannalta kaikkein kriittisimpinä pidetään harvinaisia maametalleja ja platinaryhmän metalleja European Commission 2010a, 2010b). Maailmassa 95 % harvinaisista maametalleista tuotetaan Kiinassa. Siellä arvioidaan olevan yli 50 % maailman REE-varoista. Erityisesti pulaa on sähkömoottorien kestomagneetteihin tarvittavista raskaista harvinaisista maametalleista HREE: yttrium ja 7 raskainta REE:tä). Niinpä autoteollisuudessa ollaan ottamassa käyttöön korvaavia aineita. Kiina on vähentänyt harvinaisten maametallien vientiä ja sopeuttanut niiden tuotantoa tarpeidensa mukaiseksi. Silti harvinaisten maametallien hinnat ovat ylikuumentuneen tilanteen jälkeen laskeneet roimasti. Kiinan ulkopuolella on käynnissä lähes 300 REE-projektia, mutta näiden esiintymien saattaminen kaivostuotantoon ja malmin jalostaminen metalleiksi ovat kalliita ja aikaa vieviä prosesseja. Suomen metalliteollisuus jalostaa muutamia high-tech-metalleja ulkomaisista raaka-aineista: Boliden Harjavalta tuottaa kuparielektrolyysin sivutuotteena platina-palladiumrikastetta Kihlman & Lauri 2013). Germaniumtuotteita valmistettiin Suomessa 12 tonnia sekä vuonna 2010 että 2011 ja kobolttituotteita valmistettiin 10,6 kt vuonna 2011 TEM & Tukes 2012). High-tech-metallien raaka-aineita saadaan myös Suomen kallioperästä, ja se onkin tunnettujen esiintymien valossa poikkeuksellisen potentiaalinen monien hightech-metallien suhteen kuva 14). Vuonna 2011 Talvivaaran kaivoksesta myytiin 400 t kobolttia nikkeli-kobolttisulfidin muodossa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle. Täydessä tuotannossa kaivoksen on suunniteltu tuottavan vuosittain t kobolttia Talvivaara 2011). Hituran kaivoksen koboltti-platina-palladiumpitoinen nikkelirikaste lähetetään jatkojalostukseen Kiinaan Kihlman & Lauri 2013). Kevitsan kaivoksessa platinan ja palladiumin tuotanto käynnistyi vuonna 2012, ja koboltin tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna Kylylahden kaivoksella tuotetaan koboltti-nikkelirikastetta väliaikaisesti varastoitavaksi Kihlman & Lauri 2013). Ranualla sijaitsevat maailmanluokkaa olevat platinaesiintymät ovat tuottaneet Suhangon kaivosprojektin. Lisäksi Suomessa on arviolta noin 50 löytymätöntä PGM-esiintymää Rasilainen ym. 2010). Harvinaisten maametallien löytymisen kannalta potentiaalisia kivilajeja ovat etenkin karbonatiitit ja alkalikivet, joista mm. Soklin ja Korsnäsin karbonatiitit sekä Pyhännän ja Otanmäen alkaligneissit ovat tutkimusten kohteina. REE-tutkimuksia tehdään myös Sodankylässä Tana-vyöhykkeellä ja Etelä-Suomessa mm. rapakivialueilla, joista etsitään erityisesti arvokkaita raskaita harvinaisia maametalleja. Suomen litiumvarannot sijaitsevat Keski-Pohjanmaan litiumprovinssissa Kokkolan, Kaustisen ja Kruunupyyn alueilla kuva 14), jossa tavataan spodumeeni-nimistä litiumpitoista mineraalia kymmenissä pegmatiittijuonissa. Esiintymien mahdolliset litiummalmivarannot ovat yhteensä Mt, ja niiden Li 2 O-pitoisuus on keskimäärin noin 1 %. Löydetyt uudet esiintymät Leviäkangas, Syväjärvi, Outovesi ja Rapasaari) ovat lisänneet merkittävästi alueen Li-Be-Ta-varoja, ja alueen litiumspodumeenivarannot luetaankin Euroopan merkittävimpiin kuuluviksi. Länttä on Suomen litiumesiintymistä tarkimmin tutkittu 19

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA

KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA KAIVANNAISTOIMINTA KAINUUSSA Alustus perustuu Kainuun ELY-keskuksen Kainuun maakunnalle tehtyyn kaivoshankeselvitykseen Lahnaslammen talkkikaivos Mondo Minerals B.V. Branch Finland Talvivaaran nikkelikaivos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä

Kaivostoiminta, maaainekset. -LUODE Jukka Similä Kaivostoiminta, maaainekset ja turve -LUODE Jukka Similä Kittilän kultakaivos Kuva: Kittilän kultakaivos Mineraalien/metallien tuotannon piirteitä Tuotantoa tarvitaan lisää tulevaisuudessa Hintojen raju

Lisätiedot

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella.

Anglo American on yksi maailman suurimpia kaivosalan yhtiöitä, jolla on valtausvaraus mm. Kuhmo-Hyrynsalmi-Suomussalmi-alueella. Kaivoslaki 2010 seminaari Eduskunta, 24.2.2010 Kansanedustaja Timo Korhonen Kommenttipuheenvuoro Alla olevassa tekstissä on nostettu esille Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueiden kaivospotentiaalia, jossakin

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Tiina Rissanen & Antti Peronius. Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Tiina Rissanen & Antti Peronius Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2013 Suomen kaivostoiminnan toimialakatsaus 2012

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys

Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Mittaaminen metallimalmikaivoksissa mittaamisen taloudellinen merkitys Kalle Oiva, Markus Sarja, Jouni Tornberg & Pekka Kess Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto 2012 MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY Kehräämöntie

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi

Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Kaivosteollisuuden kansainväliset kehitysnäkymät ja Suomi. 24. 2. 2010 Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 1 SISÄLTÖ: Miksi Suomi (tai Fennoskandia) Kaivosteollisuuden

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki

Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata. Timo Rautajoki Lapin kaivosteollisuus ja Pori- Haapamäki- rata Timo Rautajoki 28.5.2013 Lapin ja naapurialueiden kaivoshankkeet Lapin kaivokset v. 2013 Metallimalmikaivoksia 4 Outokummun Kemin kaivos, Elijärvi, Keminmaa

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy

Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Keliber Oy Kaustinen 21.2.2013 Olle Siren Toimitusjohtaja Keliber Oy Page 1 Disclaimer This document has been used by Keliber Oy during an oral presentation. Therfeore, this document is incomplete without

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Materiaalivirta näkyy

Materiaalivirta näkyy I saw the hidden material flow in South-Africa Materiaalivirta näkyy Terveisiä Etelä-Afrikan platinakaivosalueelta: We are sick and tired to be sick and tired. Sakari Autio, LAMK Esityksen aiheet: 1. Esitellä

Lisätiedot

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos

Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos VMY:n kaivosjaoston syysretki Sotkamoon 20-21.9.2007 21.9.2007 Uudet kaivoshankkeet -tietoiskut Kevitsa Lapin uusin tuleva kaivos Krister Söderholm/Scandinavian Minerals Ltd. 1958 1960 1962 1964 1966 1968

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät

Kaivos - perusta elämälle. Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Kaivos - perusta elämälle Kaivannaisala on korkean teknologian, haasteita tarjoava työllistäjä, jolla on hyvät kasvunäkymät Elämän ehto Tämän sivun lukemiseen käyttämäsi tietokoneen valmistamiseen on käytetty

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin

Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Katsaus mineraaliklusterin näkymiin Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Toimialajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2016 1 Mineraaliklusteri Mineral Industry Cluster

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta

Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta Fennoskandia metallien ja mineraalien aarreaitta Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Metallienjalostuspäivät 19.-20.4.2012 1 Sisältö GTK lyhyesti Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00

Helsingin kansainvälisen koulun kannatusyhdistys ry 1500,00 Helsingin kaupunki 217600,00 Helsingin Normaalilyseo 1500,00 Valtion erityisavustus pedagogisten ICTohjaukseen Statligt specialunderstöd för pedagogisk ICT-handledning Koulutuksen järjestäjä Myönnettävä summa ( ) Akaan kaupunki 10900,00 Alajärven kaupunki 9800,00

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko

Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus Ilkka Tuokko 20.11.2013 Location Distance to: - Kuhmo 40 km - Sotkamo 40 km - Valtimo 45 km - Nurmes 60 km - Kajaani 80 km - Oulu 240 km - Helsinki 480

Lisätiedot

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com

Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua 13.10.2011 Risto Liisanantti. www.outokumpu.com Outokummun ilmastotehokkuus on maailman huippua www.outokumpu.com Outokumpu kansainvälinen ruostumaton teräsyhtiö Cloud gate Millennium puistossa Chicagossa, USA Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen

Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla Jari Hyvärinen Geotieto kaavoituksen apuna ja luonnonvarojen saatavuus Jyvässeudulla 19.8.2009 19.08.2009 1 19.08.2009 2 19.08.2009 3 19.08.2009 4 19.08.2009 5 19.08.2009 6 Maaperäkartan käyttökohteita Maankäytön suunnittelu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015 1 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Raimo Turunen Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Huhti-kesäkuu April-juni

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!

HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT! UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus liikkumis- ja oleskelurajoituksista annetun sisäministeriön asetuksen liitteiden muuttamisesta Sisäministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan liikkumis- ja oleskelurajoituksista

Lisätiedot

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics

2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics 2013 Teatteritilastot Finnish Theatre Statistics Suomalainen teatterikenttä 18 VOS-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera ja rahoituslain ulkopuoliset teatterit 2013

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2016 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2016 Heinä-syyskuu Juli-september

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4. Malmiryntäys Lapissa jatkuu Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa Lapin kaivokset,

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kaivosalaan investoidaan

Kaivosalaan investoidaan Kaivosalaan investoidaan Suomessa tapahtuu kaivosalalla paljon hyviä asioita. Toukokuun lopulla nähtiin taas merkittävää panostusta tulevaisuuteen kun Suomen Rakennuskone Oy luovutti E. Hartikainen Oy:lle

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017

Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä. Strategiset valinnat 2015 2017 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2015 2017 Julkaisu 177 2015 Julkaisu 177 2015 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2015 2017

Lisätiedot