EURONET 50/50 Workshop Vaasa OSALLISTUJAT

Transkriptio

1 EURONET 50/50 Workshop Vaasa OSALLISTUJAT Harry Swanljung, Kasvatus- ja opetusvirasto, Vaasa Petteri Väkelä, Vaasan Talotoimi, Vaasa Timo Hakala, Koy Laihian Vuokratalot, Laihia Esa Hirvijärvi, Ympäristöosasto, Vaasa Anne Viitasalo, Huutoniemen koulu, Vaasa Esa Rantamäki, Huutoniemen koulu, Vaasa Olli Arola, Vaasan Sähkö, Vaasa Nina Lindman, Oy Stormossen Ab, Mustasaari Tiina Lähteenpää, Vaasan yliopisto, Vaasa Merja Pakkanen, Vaasan yliopisto, Vaasa

2 ASIALISTA - EURONET 50/50 projektin esittely (Vaasan yliopisto) - EURONET 50/50 metodien esittely (Vaasan yliopisto) - EURONET 50/50 opetusmateriaalien esittely E-pack (Vaasan yliopisto) - Kommentteja, kritiikkiä, ideoita, ehdotuksia, lisäyksiä jne. yllämainittuihin (Kokouksen osallistujat) KOMMENTTEJA JA ANTIA KOKOUKSEN OSALLISTUJILTA Projekti - Projekti-idea ja suunniteltu sisältö ovat erittäin hyvät ja projektia pidettiin mielenkiintoisena, hyödyllisenä ja hauskana. - Hyvin yleinen näkemys oli, että projektin tuoma rahallinen hyöty EI tule olemaan merkittävä Suomessa. Suomi on varsin edistynyt maa energiatehokkuusasioissa, ja erilaisia teknisiä toimenpiteitä on tehty paljon jo vuosia (myös kouluissa). Rakennuksia ylläpidetään ja ohjataan pääsääntöisesti automaattiohjauksilla. Näin ollen kokouksen osallistujat olivat enemmän tai vähemmän sitä mieltä, että jopa 1 % energiansäästön saavuttaminen on äärimmäisen haastavaa Suomen kouluissa (saati hankkeen tavoitteen 2.5 %:n verran). Vaikka mahdollista rahallista säästöä pidettiin pienenä, oltiin kuitenkin voimakkaasti yhtä mieltä siitä, että projekti on joka tapauksessa erittäin hyvä ja hyödyllinen sen kasvatuksellisen annin vuoksi. Koululaiset (ja kaikki muutkin koulurakennusten käyttäjät) tuhlaavat nykyään paljon resursseja, ja on tarpeen pyrkiä vaikuttamaan tähän. Eniten parantamisen varaa on kuuman veden käytössä, valaistuksessa sekä jätteiden tuottamisessa ja lajittelussa. Kokouksessa tuotiin esiin, että Suomessa päämotiivi kouluille hankkeeseen osallistumiseksi ei kuitenkaan voisi olla rahansäästö, vaan ennen kaikkea ympäristöystävällisyys ja lisääntyvä vastuullisuus. - Hankkeen aloittamisen ajankohta on haastava H1N1- epidemian takia. Vettä ja energiaa käytetään nyt selvästi normaalia enemmän, kuten myös paperipyyhkeitä ( lisääntynyt jätteidentuotanto), eikä tälle asialle ole mitään tehtävissä. Voidaanko tämä ottaa hankkeessa jotenkin huomioon? - Mikäli kouluissa on suunniteltu käyttöönotettavaksi jotain teknisiä parannuksia energiatehokkuuden edistämiseksi, nämä parannukset voidaan edelleen toteuttaa, vaikka se hankaloittaakin 50/50 projektin toimenpiteiden vaikutusten arviointia. Ei ole järkevää jättää tekemättä suunniteltuja parannuksia hankkeeseen osallistumisen takia, vaan näiden parannusten vaikutuksen suuruus on pyrittävä jotenkin arvioimaan. - On hankalaa, etteivät ruotsinkieliset koulut voi osallistua projektiin. Lienee kuitenkin mahdotonta ottaa ruotsinkielisiä kouluja mukaan, sillä se vaatisi projektin käännöstöille kaksinkertaisen budjetin, eikä sellaista ole saatavissa. Todettiin, että ainakin ensin käydään läpi suomenkieliset koulut, ja mikäli näyttää siltä, ettei löydetä viittä suomenkielistä koulua hankkeeseen ja JOS löydetään jostain lisärahoitusta hankkeelle, voidaan myöhemmin ottaa mukaan myös ruotsinkielisiä kouluja. - Vaasassa osa kouluista on jo ottanut osaa Vihreä Lippu ohjelmaan. Tämä ei kuitenkaan ole este hankkeeseen osallistumiselle, päinvastoin: Vihreä Lippu ja 50/50 tukevat toisiaan, ja yksittäinen koulu voi hyvin olla mukana molemmissa. - Ainakin Laihialla on jo tehty energiatehokkuussopimuksia ja tämän projektin nähtiin tukevan myös näitä tavoitteita.

3 Metodit - Vedenkulutus ja jäteasiat tulisi ottaa vahvasti mukaan projektin metodologiaan. Paikallinen jätehuoltoyritys rahoittaa osaltaan projektia ja on halukas järjestämään aktiviteetteja yhteistyössä koulujen kanssa, mikä olisi erittäin kiinnostavaa. Lisäksi paikallinen vesiyhtiö on suhtautunut projektiin myös erittäin positiivisesti ja saattaa osallistua siihen myös. - Koulujen iltakäyttäjät tulee myös liittää projektiin vahvemmin. Asia mainitaan metodeissa jo nyt, mutta kyseessä on erittäin tärkeä vaikuttamisen kohderyhmä, ja näin ollen koulurakennusten iltakäyttö tulee saada näkyväksi osaksi projektia. - Laihialla kaikkiin koulurakennuksiin tullaan tekemään varsin perusteellinen energiakatselmus lähitulevaisuudessa. Onko järkevää tehdä tuplakatselmukset näissä kouluissa, vai voisiko 50/50- projekti hyödyntää näiden muutenkin toteutettavien katselmusten tuottamaa tietoa? - On hyvä asia, että hankkeen www-sivujen ja blogien käyttökieli tulee olemaan englanti. Tämä on lapsille hyvää harjoitusta, ja kieltenopettajat varmasti ilahtuvat asiasta myös. - Vanhempainyhdistykset tulisi myös liittää vahvasti projektiin. Mikä olisi paras tapa siihen? 1. Energiatiimi: - Ulkopuolisen kouluttajan hankkiminen on varsin ongelmallista, sillä tällaisen työvoiman kustannukset Suomessa ovat liian suuret hankkeen resursseihin nähden. Yleensä energiakatselmuksia tekevät yritykset ovat kalliita konsulttiyhtiöitä, eikä pidetä mahdollisena palkata jotakuta tällaista työntekijää osallistumaan kaikkiin energiatiimeihin viidessä eri koulussa. Tätä pohditaan myöhemmin. Sen sijaan pidettiin hyvänä järjestelyä, jossa koulurakennuksen ylläpidosta vastaava organisaatio nimittää yhden henkilön (koulun kiinteistönhoitajan tms.) osallistumaan energiatiimiin kussakin koulussa. Myös tämä on kuitenkin melko haastavaa kaksi kertaa kuussa tapahtuvaksi, sillä se vie liikaa aikaa. Kenties energiatiimit voisivat toimia sillä periaatteella, että koko tiimi kokoontuu kerran kuussa, ja toisen kerran niin että mukana on vähemmän energiatiimin aikuisjäseniä. Tällä tavoin työmäärä ei olisi liian suuri, mutta tiimi kokoontuisi silti joka toinen viikko, kuten metodologiaan on kirjattu. Lisäksi 50/50 partnerin (Vaasan yliopisto) edustaja voisi myös vierailla kouluilla silloin tällöin. - Olisi hyvä, jos koulut saisivat vapaasti päättää, kuinka haluavat oman energiatiiminsä muodostaa (yksi koululuokka, lapsiryhmä jossa on edustajia useilta eri luokilta vai jo nykyisin toimiva oppilaskunta). Oppilaskunta saattaisi olla paras ja tehokkain ryhmä muodostamaan energiatiimin. Oppilaskuntaan tosin kuuluu lapsia kaikilta luokkaasteilta (1-6), mutta se on toisaalta hyväkin. Vaikka vanhemmat oppilaat kantaisivatkin vastuun, koko koulu tulisi ottaa mukaan hankkeeseen joka tapauksessa. - Jokaisesta koulusta pitäisi olla mukana vähintään kaksi opettajaa, jotka aktiivisesti osallistuvat projektiin. - Olisi hyvä, mikäli energiatiimi säilyisi edes osittain samana toisen 50/50 vuoden ajan.

4 2. Energiakierros - Energiakierroksen tekeminen on hyvä idea; näin tehdään koulurakennus tutuksi ja säästömahdollisuudet konkreettisiksi kaikille projektiin osallistuville aikuisille. 3. Teoria - Suomessa kestävään kehitykseen liittyviä asioita opetetaan jo nyt lapsille kaikilla luokka-asteilla. Tätä opetusmateriaalia kannattaa hyödyntää. Olisi hyvä silti saada jonkinlainen 50/50- projektin oma kirjanen, johon näitä asioita olisi tiivistetty. Kokouksessa tuotiin esille, että Suomessa nämä asiat ovat niin vahvasti mukana opetussuunnitelmassa jo nyt, ettei teoriamäärää ehkä sinänsä kannata lisätä. 4. Energiatiimin energiakierros - Tämä on erittäin hyödyllinen vaihe, sillä lapsille opittavaa on paljon. 5. Pitkän aikavälin lämpötilatarkkailu ja energiakysely - Suomessa koulurakennusten lämpötiloja säädellään pääsääntöisesti automaattisesti. Näin ollen lämpötilatarkkailun ei pitäisi tuoda esiin suuria yllätyksiä. On kuitenkin tietysti mahdollista, että huoneiden käyttäjät muuttavat automaattiasetuksia esimerkiksi lisäämällä lämpöä. Siksi pitkän aikavälin lämpötilatarkkailu on kuitenkin erittäin hyödyllistä; sen tulokset on kiinnostava nähdä. Lisäksi tämä on oppilaille hyvin konkreettista ja hauskaa tekemistä. On tärkeää, että oppilaat saavat itse hoitaa myös lämpötilatarkkailun dokumentoinnin. 6. Ratkaisuehdotukset - Lapsille pitäisi antaa täysi vapaus ehdottaa mitä tahansa ratkaisuvaihtoehtoja, myös kaikkein luovimpia ja hulluimpia ideoita. - Kaikki mainokset, tarrat, kyltit jne. pitäisi olla lasten itsensä tekemiä, jotta niistä saadaan luovempia, hauskempia ja motivoivampia. 7. Kouluyhteisölle tiedottaminen - Yksi varsin hyödyllinen väline tiedottamiseen kouluissa on nykyään useissa kouluissa olevat televisiot, jotka sijaitsevat kaikissa luokissa ja käytävillä. Lapset lukevat mielellään tietoa näistä televisioista ja siksi niitä kannattaisi hyödyntää 50/50 kampanjoinnissa. On kuitenkin muistettava, että näitä televisioita tulisi jatkossakin käyttää rajoitetusti (muutamia minuutteja päivässä), sillä nekin kuluttavat energiaa. - Oppilaiden perheet on myös hyvin tärkeä kohderyhmä. Kuinka heihin voidaan vaikuttaa? Jotenkin projektin tulisi onnistua samaan perheet läheisesti mukaan projektiin. Yksi idea voisi olla tapahtumien järjestäminen (ehkä projektin rahoituksella) oppilaille yhdessä näiden vanhempien kanssa, sillä tällaisiin tapahtumiin vanhemmat osallistuvat yleensä mielellään.

5 8. Pieniä investointeja vaativista toimenpiteistä tiedottaminen - Ei erityisiä kommentteja. 9. Koulun saaman taloudellisen hyödyn käyttö ja siitä viestiminen - Sopimukset saattavat olla hieman ongelmallisia. Saattaa olla vaikea sopia energiansäästöstä aiheutuneen taloudellisen säästön jakamisesta tasan koulun ja kunnan kesken, sillä rahan maksaminen koululle suoraan on monimutkaista ja vaatii paljon byrokratiaa. Osallistujat toivat kuitenkin esille halukkuutensa joustavuuteen; pääasia on että molemmat osapuolet hyötyvät, mikäli energiansäästöä saadaan aikaan. Kouluviranomainen mainitsi, että oman kaupungin osalta kaupunki saattaisi olla halukas antamaan kouluille enemmänkin kuin puolet, koska haluaa tukea hyvää toimintaa. Tähän vaikuttaa myös se, että rahallisen hyödyn uskotaan olevan niin pieni, etteivät koulut muuten hyödy riittävästi. Lisäksi keskusteltiin siitä, että koska rahan antaminen suoraan on hankalaa toteuttaa käytännössä, kunta voisi kenties vain sopia koulun kanssa jostain hankinnasta ja maksaa suoraan sen (esim. jotain uutta hauskaa koulupihalle). Pääajatus on, että koulu saisi edelleen päättää mitä ko. rahalla tehdään, mutta raha ei sinänsä kulje koulun kautta. On kuitenkin tärkeää, että palkinto olisi jotain konkreettista; jotain mitä lapset todella haluavat ja josta he nauttivat (ei esimerkiksi energiatehokkaampien laitteiden hankinta kouluille). Yhteenvetona voidaan todeta, että palkinto tulisi paikallisesti räätälöidä kullekin koululle, mutta tietysti niin, että projektin pääidea 50/50 säilyy. - Saattaisi olla hyvä ajatus, jos energiatiimi esittäisi 2-3 ideaa muille oppilaille ja koko koulu saisi äänestää mieluisimman näistä vaihtoehdoista säästyneen rahan käytölle. Suosituin voittaisi. Tämä olisi lapsille opettavaista ja hauskaa. E-Pack - Kouluille on olemassa melko paljon hyvää materiaalia kestävään kehitykseen liittyen (sen lisäksi, mitä opetussuunnitelmassa on jo mukana). Esimerkiksi Motiva on julkaissut paljon erittäin hyödyllistä materiaalia. Näitä materiaaleja kuitenkin harvoin on kouluilla valmiiksi, eikä niistä ole ehkä riittävästi tietoa. Näitä materiaaleja pitäisi hankkia ja hyödyntää. - Kouluilta kannattaa kysellä myös kokemuksia aiempien materiaalien käytöstä.