Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Transkriptio

1 Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun Kari Norberg

2 Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto ja johtopäätökset

3 Kari Norberg

4 Ruukki energiankäyttäjänä

5 Energian kokonaiskulutus 55,6 PJ (2006) Mo i Rana 1 % Hämeenlinna 3 % Muut 2 % Kevyt polttoöljy 0.37 % Koksi 5.74 % Maakaasu 2.96 % Muu poltto- ja hiiliraakaaineisiin sitoutunut energia 1.00 % Ostosähkö (-myynti), 0.49 TWh 0.33 % Erikoisraskas polttoöljy % Kivihiili % Raahe 94 % Sähkön omatuotanto kivihiilen koksauksen ja raudan pelkistysreaktion sivutuotteena syntyvistä prosessikaasuista 0,68 TWh Kari Norberg

6 TJ/a Prosessikaasujen käyttö Raahen tehtaalla TJ/a TJ/a TJ/a Masuunikaasu Koksaamo Masuuni 1 & 2 Voimalaitos Sintraamo Terässulatto Koksikaasu TJ/a TJ/a 12 TJ/a 238 TJ/a 140 TJ/a 106 TJ/a Voimalaitos tuotti sähköä MWh. Voimalan polttoaineesta 97 %:a prosessikaasuja. Nauhavalssaamo Levyvalssaamo Kalkinpolttamo TJ/a TJ/a 878 TJ/a Prosessikaasujen lämpöarvot Masuunikaasu 3,7 MJ/Nm3 Koksikaasu 16,3 MJ/Nm3 549 TJ/a Fakkelit 178 TJ/a Kari Norberg

7 Energiansäästösopimus

8 Nykyinen energiansäästösopimus Suomen toimipaikoilla tehty energiakatselmukset vähintään kerran: säästöideat Jatkoanalyysejä tehty osalla toimipaikoista Toteutunut säästö luokkaa: 0,25 TWh/a sähköä 1 TWh/a lämpöä ja polttoaineita lähes täysin Raahen terästehtaalta pienillä toimipaikoilla katselmusten perusteella löytynyt jopa 5-10 % säästöjä muutamalla toimenpiteellä Kari Norberg

9 Esimerkkejä energiansäästötoimista

10 Case: Raahen terästehdas Järjestelmällistä toimintaa Pitkät perinteet energiatehokkuuden parantamisessa: ns. energiatalousjaos perustettu jo 1970-luvulla Nykymallissa toimenpiteet käyvät läpi viisivaiheisen prosessin: VAIHE 1: Säästöideoiden tuottaminen Oma prosessiosaaminen ja energia-osaaminen, terästeollisuuden julkaisut ja benchmarking, ulkoiset energiaanalyysit. VAIHE 2: Uusista ideoista alustava arvio ja kuvaus Määritetään alustavat tunnusluvut ja ideat tunnuslukuineen kirjataan ENERGIANSÄÄSTÖN IDEA- JA SEURANTALOMAKKEELLE. VAIHE 3: Idealistalta valitaan määrärajoin parhaita ideoita tarkempaan suunnitteluun Hankkeen tunnusluvut ja tekniikan taso tarkennetaan. Mikäli hanke on toteutuskelpoinen se kirjataan ENERGIAN KÄYTÖN TEHOSTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMAAN VAIHE 4: Toimenpidelistalta siirretään hankkeita tehtaan investointiohjelmaan Laaditaan tekninen suunnitelma ja toteutetaan hanke VAIHE 5: Kirjataan toteutetun hankkeen lopulliset tunnusluvut Vaiheen 2 seurantalomakkeeseen sekä listaan TOTEUTETUT ENERGIANSÄÄSTÖHANKKEET V JÄLKEEN Energiansäästöohjelma on liitetty tehtaan ympäristöohjelmaan, jonka osana se katselmoidaan Kari Norberg

11 Case: Palvelukeskusten energiakatselmukset Vuonna 2000 suoritettiin viidelle palvelukeskukselle yhtäaikaiset katselmukset Säästökohteiden vuositason säästö yli kolminkertainen suhteessa katselmuksen kustannukseen Katselmusten pohjalta löydettyjä tyypillisiä investointeja, joita on toteutettu: paineilmajärjestelmän vuotojen korjaukset valaistuksen modernisointi lämpötilojen säädöt Kari Norberg

12 Case: Construction-divisioonan toimipaikkojen katselmusten kokemuksia Alajärven ja Vimpelin katselmukset: Vuoden 2005 katselmuksissa löydettiin noin 11 % säästöpotentiaali Verrattuna katselmuksen kustannuksiin vuosittainen säästöpotentiaali noin kaksinkertainen Toimenpiteiden takaisinmaksuaika noin 1,5 vuotta, mikäli katselmuksen kustannus huomioidaan Katselmuksessa saatiin hyvää perusdokumentaatiota tuotantoprosessista Katselmuksen perusteella saatiin hyviä vinkkejä yleiseen kustannussäästöön katselmus esim. johti sähkötraffin vaihtoon Kari Norberg

13 Yhteenveto ja johtopäätökset

14 Yhteenveto ja johtopäätökset Energiatehokkuudella on pitkät perinteet Ruukissa Energiasäästösopimuksen selvitys- ja investointituki on ollut hyvä kannuste toiminnalle energiansäästöinvestointien kilpailu muita investointeja vastaan kovenee entisestään: tuki tarpeen jatkossa pienille toimipaikoille katselmuksen toteutuksen kustannus on merkittävä, vaikka maksaakin itsensä tyypillisesti nopeasti takaisin Energiatehokkuuden hallintaa varten ollaan kehittämässä myös ulkomaiset toimipaikat kattavaa ENTE-ohjelmaa osana Ruukin ympäristöpäämääriä ja tavoitteita Suomen oppien laajentaminen 23 maahan, jossa on toimintaa taustalla energian hinta, ilmastoasia sekä energiapalveludirektiivi Kari Norberg

15 Kysymyksiä? Kommentteja?