50/50 Koulujen energiansäästön puolesta!

Transkriptio

1 Levón 3/ /50 Koulujen energiansäästön puolesta! Sähkön, lämmön ja vedenkulutus sekä jätehuolto muodostavat merkittävän erän julkisten rakennusten ylläpitokustannuksista. Rakennusten käyttäjät eivät kuitenkaan maksa näitä laskuja itse (kuten kotitaloudessa), eivät tiedä laskun suuruutta eivätkä ehkä tule usein edes ajatelleeksi kuluttamiaan resursseja. Miten motivoida heitä säästämään energiaa? Koulut ovat erityisen kiinnostava esimerkki julkisista rakennuksista, sillä valtaosa niiden käyttäjistä lapset ja nuoret vaikuttavat ratkaisevasti myös tulevaisuuden energiankäyttöön. Kouluissa on siis suuri kasvatuksellinen mahdollisuus ympäristöystävällisempien toimintatapojen opettamiseen ja juurruttamiseen. Näistä lähtökohdista sai alkunsa EURONET 50/50 -hanke, jossa pyritään saamaan aikaan energiansäästöä kouluissa kasvatuksellisin menetelmin; asenteisiin vaikuttamalla sekä tietoisuutta lisäämällä. Hanke on espanjalaisvetoinen ja sitä toteutetaan yhdeksässä Euroopan maassa: Espanja, Italia, Saksa, Unkari, Slovenia, Suomi, Kreikka, Portugali ja Puola. 50/50 -konseptin ideana on jakaa energiansäästöstä saatu taloudellinen hyöty koulujen ja kuntien kesken. 50/ 50 -konseptin mukaisesti oppilaiden ja opettajien energiansäästötoimien ansiosta säästetyn energian arvosta 50 % palautuu koululle rahana, jonka nämä voivat käyttää valitsemallaan tavalla. Toinen 50 % energian- ja rahansäästöstä on nettosäästöä kunnalle, joka yleensä maksaa koulun energialaskut. Näin ollen kaikki voittavat: koulu saa lisärahoitusta ja kunnat säästävät kustannuksissa. Lisäksi energiatehokkaammat koulut auttavat osaltaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. 50/50 -järjestelmän avulla koulut voivat edistää kestävää kehitystä ja varmistaa, että tulevat sukupolvet käyttävät energiaa vastuullisesti ja vaikuttavat samalla perheisiinsä. Ympäristöystävällisyyden ja rahansäästön lisäksi koululaiset saavat hankkeen myötä uudenlaista, hauskaa tekemistä sekä kansainvälistä kokemusta. 50/50 -konsepti on luotu Hampurissa 1994, ja Saksassa toimivia 50/50- kouluja on runsaasti. Energiansäästö näissä kouluissa on ollut merkittävä. EURONET 50/50-hankkeen tavoitteena onkin kehittää nyt yhteinen metodologia ala-asteille ympäri Eurooppaa. Projektissa valmistetaan tavoitteita tukeva opetusmateriaali ja toteutetaan projektia valituissa kouluissa kahden vuoden ajan. Suomesta hankkeeseen otetaan mukaan viisi tällaista pilottikoulua. Hankkeen rahoituksesta 75 % saadaan EU:n IEE-ohjelmasta (Intelligent Energy Europe) ja loput 25 % haetaan hankkeesta innostuvilta yrityksiltä, jotka lähtevät siihen mukaan. Suomessa hanketta toteuttaa Vaasan yliopiston edustajana Vaasan Energiainstituutti, ja hanke tehdään käytännössä Vaasan ja lähikuntien kouluissa. 50/50-hanke on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin, ja osa mukana olevista kouluista ja yrityksistä on jo tiedossa. Näistä kerrotaan lisää Levónlehden seuraavassa numerossa! 4

2 Levón 1/2010 Kaikki joukolla energiaa säästämään Kuva: Miia Mäntylä Eurooppalainen koulujen energiansäästöprojekti Euronet 50/ 50 on lähtenyt vauhdikkaasti etenemään. Kaikki pilottikoulut hankkeeseen on valittu, ja toiminta kouluissa on juuri pyörähtämässä käyntiin. Edellisessä Levón-lehden numerossa (3/2009) kerrottiin tästä hankkeesta, jonka tavoitteena on saada vähintään 50 koulua ympäri Eurooppaa säästämään yhdessä energiaa. Hankkeessa energiansäästö ymmärretään laajasti, ja säästöä pyritään saamaan aikaan sähkön- ja lämmönkulutuksen lisäksi myös vedenkulutuksessa ja jätehuollossa. Hankkeen nimi 50/50 juontaa juurensa siihen periaatteeseen, että mikäli koulut onnistuvat energiansäästössä, ne saavat puolet saavutetusta taloudellisesta hyödystä itselleen ja voivat käyttää sen johonkin oppilaille mieluisaan asiaan. 50/50 -projekti on pääosin (75 %) EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelman rahoittama. Suomen osalta loput 25 % rahoituksesta saatiin seuraavilta yrityksiltä: Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. Nämä yritykset pitivät hanketta erittäin myönteisenä ja tärkeänä, ja halusivat kantaa kortensa kekoon. Ennen kaikkea yrityksissä pidettiin hyvänä sitä, että hanke kohdistuu lapsiin ja tähtää siten pitkällä aikavälillä resurssien vastuullisen käytön opetteluun. Niin Vaasassa, Laihialla kuin Seinäjoellakin kuntien opetustoimen sekä Oppilaista on hauskaa mitata ja dokumentoida koulun eri tilojen lämpötiloja ja valoisuutta sekä erilaisten laitteiden sähkönkulutusta. Mittaaminen tuo konkreettista tietoa tarpeettomasta energian- ja rahankäytöstä. teknisen toimen edustajat antoivat täyden tukensa kouluilleen, mikäli nämä lähtevät hankkeeseen mukaan. Kaikkiaan viisi pilottikoulua Suomesta valittiin hankkeeseen: Huutoniemen koulu ja Länsimetsän koulu Vaasasta, Isonkylän koulu Laihialta sekä Joupin koulu ja Isokylän koulu Seinäjoelta. Nämä koulut vaikuttavat oivallisilta energiansäästöprojektin kohteilta ennen kaikkea siksi, että näiden koulujen johto ja opettajat ovat innostuneita energia- ja ympäristöasioista ja palavat halusta päästä miettimään oppilaiden kanssa keinoja energiansäästöön. Koulut ovat kooltaan hyvin erilaisia, mikä antaa mielenkiintoista monipuolisuutta hankkeen toteuttamiseen. Projektin alkuvaiheessa töitä riittää. Koulut saavat hankkeelta käyttöönsä runsaasti opetusmateriaaleja, laitteet energiankulutuksen mittaamiseen sekä tukea hankkeen toteuttamiseen. Lisäksi koulujen aiempien vuosien energiankulutusta ja siihen vaikuttavia asioita selvitetään hankkeessa kattavasti, ja jatkossa kulutusta seurataan tietenkin tarkasti koko ajan. Oppilaat saavat ensitöikseen tutustua koulurakennuksen joka soppeen nimenomaan energiankulutuksen näkökulmasta, sekä oppia mittaamaan esimerkiksi lämpötiloja ja valoisuutta, mikä kannustaa heitä käyttämään energiaa vain silloin, kun sitä todella tarvitaan. Hankkeen ensimmäisiä tuloksia ja kokemuksia kerrotaan seuraavassa Levón-lehden numerossa! 3

3 Levón 2/ koulua energiansäästötalkoissa Yhdeksästä Euroopan maasta kaikkiaan 55 koulua on sitoutunut mukaan Euronet 50/ 50 -hankkeeseen, josta on kerrottu aiemmissa Levón-lehden numeroissa. Tavoitteena oli 50 koulua, joten projekti on edennyt hienosti. Suomen viidessä koulussa toiminta on lähtenyt kevään aikana hyvin käyntiin. Suomen kouluissa toiminta käynnistettiin maalis-huhtikuussa. Jokaisessa koulussa pidettiin oma aloituspalaverinsa, johon osallistui koko koulun henkilökunta, kunnan teknisen toimen edustajat sekä koulun kiinteistönhoitajat. Palaverissa käytiin läpi mm. kunkin koulun energiankulutusprofiilia ja säästötavoitteita, hankkeen sisältöä, rooleja, vastuita ja menettelytapoja. Tämän jälkeen opettajat sekä koulujen kiinteistönhoitajat ovat jalkauttaneet hanketta oppilaiden keskuuteen tekemällä näiden kanssa koulussa energiakierroksen, jonka aikana tutustutaan koulurakennuksen kaikkiin tiloihin energianäkökulmasta. Minkälaista energiaa koulu käyttää ja mistä se kouluun tulee? Miten lämmitysjärjestelmä toimii? Mihin kaikkeen koulussa kuluu energiaa? Kulutetaanko sitä turhaan, ja jos kyllä, niin miten tuhlailua voitaisiin jatkossa välttää? Voitaisiinko veden kulutusta vähentää? Miten tuuletetaan oikein? Oppilaat kiinnittivät energiakierroksella huomiota esimerkiksi auki jääneisiin ikkunoihin, tarpeettomasti päällä oleviin tietokoneisiin, stand-bytilassa oleviin televisioihin, tyhjiin huoneisiin päälle jääneeseen valaistukseen jne. Konkreettisesti oppilaat laskivat esimerkiksi kaikkien sähkölaitteiden, lämpöpattereiden ja valaisinten määrän koulussa. Sähkölaitteiden määrä on huimasti lisääntynyt kouluissa viimeisen 20 vuoden aikana esimerkiksi tietokoneiden, televisioiden ja dokumenttikameroiden yleistymisen myötä, mikä ei voi olla näkymättä sähkönkulutuksessa. Stand-by-tila kuluttaa usein paljon energiaa. Oppilaat saivat myös tehdä koulun tiloissa lämpötilatarkkailua ja selvittää, onko jossain osissa koulua jatkuvasti liian lämmin ja voitaisiinko lämpötilaa siltä osin alentaa. Lisäksi he opettelivat lux-mittarilla tuntemaan valaistuksen sopivan tason, ja erityisesti keväällä havaitsemaan, että usein valoja ei tarvitse luokkahuoneeseen edes sytyttää, sillä ikkunoista tulviva luonnonvalo voi riittää. Virrankulutusmittarin avulla oppilaat taas voivat laskea, kuinka paljon tuhlaantuu vuoden aikana sähköä ja rahaa, mikäli esimerkiksi luokkien televisiot jätetään illoiksi ja viikonlopuiksi stand-by-tilaan. Säästömahdollisuuksia on! Konkreettisia säästötoimiakin kouluissa on jo toteutettu sen lisäksi, että energian ja veden tarpeettomaan käyttöön on kiinnitetty huomiota. Yhteistyö kuntien teknisen toimen edustajien sekä kiinteistönhoitajien kanssa on avainasemassa. Erään koulun energiakierroksella havaittiin vuotava vessanpytty, joka selitti osaltaan kasvanutta vedenkulutusta. Se korjattiin. Toisessa koulussa taas alettiin tiivistää vuotavia ikkunoita lämpöhävikin vähentämiseksi. Yhdessä koulussa havaittiin huonelämmöt liian korkeiksi osassa koulua, joten lämmitystä voitiin säätää pienemmälle. Lisäksi eräs koulu keksi yhdistää energiansäästöön muitakin arvoja: oppilaita kannustettiin vähentämään kotona tietokoneilla ja konsoleilla pelaamista ja sen sijaan lisäämään ulkona leikkimistä ja liikkumista kavereiden kanssa. Syksyllä saadaan kouluissa toivottavasti paljon aikaan siitä lisää Levónlehden seuraavassa numerossa. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. 3

4 Levón 3/2010 Sähkötön päivä ja muita energiansäästötempauksia Teksti ja kuvat: Merja Pakkanen Koulujen energiansäästöprojekti EURONET 50/50 on edennyt täydellä tohinalla pilottikouluissa koko syksyn. Oppilaat ovat yhdessä opettajien kanssa ideoineet energiansäästämiskeinoja, opiskelleet energia-asioita ja energiansäästön merkitystä, etsineet koulustaan energiansäästökohteita Into kouluissa on valtaisa. Lisäksi kouluissa on tehty syksyn aikana energiakatselmukset, jotka antoivat runsaasti tietoa koulurakennusten energiatehokkuudesta sekä vinkkejä kehittämiskohteista. Valtakunnallisella energiansäästöviikolla lokakuussa 50/50- hankkeen koulut järjestivät erilaisia tempauksia hankkeen puitteissa. Esimerkiksi Länsimetsän koulun kaikki oppilaat laittoivat tehostetun säästövaihteen päälle ja viikon lopussa tutustuivat myös uusiutuvaan energiaan vierailemalla The Switchissä. Isonkylän koulussa laitettiin samoin supersäästövaihde silmään: sähköä ja vettä säästettiin hurjat määrät jo ennestäänkin pihistellyistä lukemista. Tämä on oppilaille hienoa, konkreettista toimintaa, joka opettaa heidät huomaamaan, että omilla toimilla voi vaikuttaa resurssien kulutukseen. Huutoniemen koulun järjestämä Sähkötön Päivä taas osoitti oppilaille käytännönläheisesti, mihin kaikkeen sähköä tarvitaan ja millaista olisi elää ilman sitä. Oppilaat muun muassa kävivät vessassa veivattavan taskulampun kanssa ja kouluruokailukin järjestettiin ulkoilmassa grillaamalla! Oppilaat ovat tehneet kouluissa erilaisia kylttejä, joissa muistutetaan koulurakennuksen käyttäjiä säästäväisestä sähkön, lämmön ja veden käytöstä. Kuva Länsimetsän koululta Vaasasta. Kaikissa hankkeen kouluissa toteutettiin myös suppeat energiakatselmukset Thermopolis Oy:n energiaasiantuntijoiden Tomi Suvannon ja Lea Hämäläisen toimesta. Koulurakennuksia tarkasteltiin ensisijaisesti keskittymällä seikkoihin, joihin käyttäjät voivat itse käyttäytymisellään vaikuttaa, sekä seikkoihin, joita voidaan muuttaa säädöillä, pienillä korjauksilla tai tekemällä pieniä investointeja. Lea Hämäläinen kertoi, että vaikka katselmoidut koulut ovat hyvin erilaisia kokonsa, ikänsä, kuntonsa ja taloautomatiikkansa osalta, kaikissa kouluissa yhteisiä säästömahdollisuuksia tuovat ainakin valojen ja sähkölaitteiden nykyistä tehokkaampi sammuttelu. Lisäksi useimmissa kouluissa ulko-ovien ja joskus myös ikkunoiden tiiveydessä oli parantamisen varaa. Suuremmat remontit, korjaukset ja investoinnit eivät kuulu 50/50-hankkeen piiriin, mutta energia-asiantuntijat antoivat kuitenkin vinkkejä myös mahdollisia tulevia perusparannuksia varten. Osa hankkeen kouluista on hyvin vanhoja rakennuksia, eivätkä ne yllä nykyisiin energiatehokkuusstandardeihin ilman massiivisia korjauksia. Ne ovat usein heikosti eristettyjä, minkä takia lämpöenergiaa kuluu hukkaan. Näissä kouluissa myös ilmanvaihto hoidetaan ainakin osittain painovoimaisesti, jolloin korvausilma otetaan suoraan pihalta ja ilman lämmittämiseen kuluu enemmän lämpöenergiaa, kertoi Lea Hämäläinen. Toisaalta uusissa kouluissa kuluu enemmän sähköä kuin vanhoissa, johtuen muun muassa suuremmasta määrästä rakennusautomatiikkaa ja sähkölaitteita. 8

5 Levón 3/2010 Kaikissa hankkeen kouluissa tyypillisiä energiatuhlareita ovat vuotavat ulko-ovet, jotka päästävät lämpöä harakoille. Kuva Isonkylän koululta Laihialta. EURONET 50/50 on yhdeksässä Euroopan maassa toteutettava koulujen energiansäästöhanke, jonka päärahoittajana on EU:n Intelligent Energy Europe -ohjelma. Suomen osalta hanketta rahoittavat myös Vaasan Sähkö Oy, Ab Stormossen Oy, EPV Energia Oy sekä Seinäjoen Energia Oy. 9