Yhteenveto energiakatselmoinnista

Transkriptio

1 Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus. Kokonaispinta-ala = m 2 Lämmin pinta-ala = m 2 Kokonaistilavuus = m 3 Koillinen-lounas (liikuntasalirakennus) ja luode-kaakko (päärakennus) Sähkönkulutus: 54,7 kwh/ m 2 vuosi, kwh/vuosi Lämmönkulutus: 0,12 MWh/ m 2 vuosi, 551 MWh/vuosi Koulurakennuksessa toimii yleinen kirjasto. Koulun keittiö valmistaa aterioita myös muille laitoksille. Lisäksi liikuntasali on aktiivisessa käytössä ympäri vuoden. Nämä toiminnot lisäävät koulun energiankulutusta. Koulun tulisikin informoida kaikkia näitä energiankäyttäjiä säästötavoitteistaan. Koulurakennus on joidenkin korjausten tarpeessa, kuten kaikkien ulko-ovien vaihtaminen. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää erityisesti ikkunoiden sulkemiseen kunnolla. Mikäli ne suljetaan huonosti, lämpöä kuluu hukkaan. Koulu on kunnostautunut jätteiden kierrätyksessä ja on lisäksi asentanut käsipyyherullat WC-tiloihin vähentääkseen syntyvien jätteiden määrää. Lisäksi lähes kaikki hehkulamput on vaihdettu energiansäästölamppuihin.

2 Seinäjoki Rakennuksesta vastaava organisaatio: Seinäjoen kaupunki / Tekniikkakeskus Koulun nimi: Isokylän koulu Päärakennus on yli 100 vuotta vanha, joten pieniä korjauksia tehdään kaiken aikaa. Viimeinen peruskorjaus vuonna 1977 Päärakennus. Kokonaispinta-ala = 540 m 2 Lämmin pinta-ala = 540 m 2 Kokonaistilavuus =2400 m 3 Luode-kaakko ja koillinen-lounas Toinen rakennus. (2 rakennusta, joista toinen on L:n muotoinen) Öljylämmitys, sähköä sähköverkosta Sähkön kulutus: 27,6 kwh/ m 2 vuosi, kwh/vuosi Lämmön kulutus: 0,33 MWh/ m 2 vuosi, 177,5MWh/vuosi Isokylän koulun rakennukset ovat vanhoja hirsirunkoisia rakennuksia, jotka lämmitetään vanhalla öljyboilerilla (1976). Koulun ilmanvaihtojärjestelmä on yhdistelmä koneellista (poistoilma) ja luonnollista (tuloilma). Koska rakennus on vanha, se ei voi täyttää nykyisiä energiatehokkuusstandardeja ilman massiivisia korjauksia. Energiaa voidaan kuitenkin säästää pienillä parannuksilla, kuten korjaamalla ikkunoiden tiivistyksiä ja vaihtamalla ulko-ovia. Lisäksi toisessa koulurakennuksessa on pieni asunto, jossa asuu yksi vuokralainen. Vuokralaisen kuluttama lämpö, sähkö ja erityisesti vesi näkyvät voimakkaasti koulun kulutustilastoissa. Pienet muutokset kulutustottumuksissa voivat saada aikaan merkittäviä säästöjä. Koulu kiinnittää jo nykyään huomiota valojen sammutteluun ja jätteiden kierrätykseen.

3 Katselmoinnin kohde: Laihia Rakennuksesta vastaavat organisaatiot: Laihian kunta / Tekninen toimi & Kiinteistö Oy Laihian Vuokratalot Koulun nimi: Isonkylän koulu Päärakennus 1950, liikuntasali 1996 Päärakennusta peruskorjattiin vuonna 1996 Kuvia rakennuksista Kokonaispinta-ala 1934 m 2 Lämmin pinta-ala 1628 m 2 Kokonaistilavuus 7387 m 3 Pohjoinen-etelä ja itä-länsi (L:n muotoinen), itä-länsi (toinen rakennus) Öljylämmitys, sähköä sähköverkosta Sähkönkulutus: 44,7 kwh/ m 2 vuosi, kwh/vuosi Lämmönkulutus: 0,29 MWh/ m 2 vuosi 475 MWh/vuosi Päärakennuksessa on kolme vuokra-asuntoa, joista kaksi on tällä hetkellä asuttuja. Vuokralaisten energiankulutusta ei ole erotettu koulun energiankulutuksesta. Koulun tulisi informoida vuokralaisia energiansäästötavoitteistaan. Koulurakennukset ovat hyväkuntoisia, lukuun ottamatta ulko-ovia sekä joitakin ikkunoita, jotka tulisi uusia. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole lämmön talteenottoa, mikä kannattaisi tulevaisuudessa korjausten yhteydessä lisätä. Koulu on kiinnittänyt erityistä huomiota valojen sammutteluun ja joissakin valaisimissa on myös liiketunnistimet. Koulun patterien ja niiden lämpötila-antureiden kunnollinen toiminta tulisi tarkistaa.

4 Seinäjoki Rakennuksesta vastaava organisaatio: Seinäjoen kaupunki / Tekniikkakeskus Koulun nimi: Joupin koulu Kolmiosainen koulu. Ensimmäinen osa rakennettiin 1928, toinen osa 1952 ja viimeinen osa vuonna 1988 Kokonaispinta-ala 2180 m 2 Lämmin pinta-ala 2180 m 2 Kokonaistilavuus 8930 m 3 Pohjoinen-etelä ja itä-länsi (C:n muotoinen) Sähkönkulutus: 52,8 kwh/ m 2 vuosi, kwh/vuosi Lämmönkulutus: 0,14 MWh/ m 2 vuosi 309 MWh/vuosi Koulurakennuksen vanhin osa rakennettiin vuonna 1928 ja toiseksi vanhin vuonna Nämä kaksi erillistä rakennusta yhdistettiin laajennusosalla vuonna Samanaikaisesti tehtiin pienehköjä korjauksia. Koulun yksi ongelma on se, että -52 rakennettu koulun osa on aina liian lämmin ja -28 rakennettu aina liian kylmä. Huonelämpötilojen tasaamiseksi käytetään avuksi rullakaihtimia ja lisälämmittimiä. Lämmitinten oikeanlaisella sijoittelulla sekä kaihtimien käytöllä voidaan säästää energiaa. Koulun ilmastointijärjestelmä on yhdistelmä painovoimaista ilmanvaihtoa joillakin alueilla, huonekohtaisia ilmanvaihtoyksikköjä joissakin huoneissa sekä suurempi ilmanvaihtoyksikkö liikuntasalia ja pukuhuoneita varten. Koulun rakenteissa on murtumia, sillä osa koulusta vajoaa maaperään muita osia nopeammin. Rakennus on mittavan peruskorjauksen tarpeessa.

5 Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Länsimetsän koulu 1998 Kokonaispinta-ala m 2 Lämmin pinta-ala m 2 Kokonaistilavuus m 3 Luode-kaakko ja koillinen-lounas (pitkä suorakaiteen muotoinen rakennus, jossa siivet ) Sähkönkulutus: 47,2 kwh/ m 2 vuosi, kwh/vuosi Lämmönkulutus: 0,14 MWh/ m 2 vuosi, 576 MWh/vuosi Koulurakennus on suhteellisen uusi, joten sen rakenteet vaikuttavat hyväkuntoisilta. Ulko-ovien tiivistyksiä tulisi kuitenkin uusia. Lisäksi koulurakennukselle on ominaista suuret ikkunat ja suuri huonekorkeus, ja molemmat näistä ominaisuuksista lisäävät lämmitysenergian kulutusta neliömetriä kohden. Pääilmanvaihtojärjestelmä on automatisoitu ja yhteydessä CO2 antureihin liikuntasalissa sekä liiketunnistimiin kaikkialla koulussa. Ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu lämmön talteenotto. Joissakin huoneissa on huonekohtaisia käsikäyttöisiä ilmanvaihtoyksikköjä. Koulun lämmitysjärjestelmä on myös varsin automaattinen. Joidenkin sisäänkäyntien luona oli kuitenkin sähkölämmittimiä, jotka tuottivat lisälämpöä. Näiden lämmittimien käyttöön huomiota kiinnittämällä voidaan säästää energiaa. Koululla on erityistä kiinnostusta uusiutuvaa energiaa kohtaan.