Kotihoidon käyntien lukumäärä ei aina perustu arvioituun hoivan tarpeeseen
|
|
- Viljo Aho
- 8 kuukautta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 17 ELOKUU 2017 Kotihoidon käyntien lukumäärä ei aina perustu arvioituun hoivan tarpeeseen Päälöydökset Koko maassa 78 prosentilla säännöllisen kotihoidon asiakkaista on vähintään toistuva. Osuus vaihtelee Päijät- Hämeen 89 prosentista Lapin 62 prosenttiin. Käynti-intensiteetillä tarkasteltuna kotihoidon suurimman asiakasryhmän muodostavat ne, joilla on 1-9 kotihoidon käyntiä. Koko maan asiakkaista yli kolmannes kuuluu tähän asiakasryhmään. Kaikissa maakunnissa vähintään 60 kotihoidon käyntiä saaneiden asiakkaiden osuus on kasvanut vuodesta 2010 vuoteen Monissa maakunnissa pystytään kotihoidossa vastaamaan suureen hoivan tarpeeseen sekä tuottamana intensiivistä palvelua. Kehittämiselle on vielä sijaa, sillä alueelliset erot ovat suuria. Kotihoidon asiakkaiden saama palvelu ja Vanhuspalvelulaissa määritellään kotihoito aina ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Jotta tavoite kotihoidon ensisijaisuudesta toteutuu, kotihoidossa on pystyttävä vastaamaan asiakkaan melko suureenkin hoivan tarpeeseen. Tavoitteen saavuttaminen tulee lisäämään niiden asiakkaiden määrää, jotka saavat useita kotihoidon käyntejä vuorokaudessa. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan, miten kotihoidon asiakkaiden ja kotihoidon heidän luokseen tekemät käynnit vaihtelevat maakunnissa, eli miten palvelu ja tarve kohtaavat. Erityisesti tarkastellaan, onko paljon kotihoidon käyntejä saavien asiakkaiden määrä lisääntynyt kuuden vuoden tarkastelujaksolla. Selvitys on osa I&Okärkihanketta ja kuvaa kehittämishankkeen lähtötilannetta. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli Manner-Suomessa vuonna 2016 noin asiakasta. Asiakkaista suurin osa (65 %) oli naisia ja 77 prosenttia oli 75 vuotta täyttäneitä. Kotihoidon asiakkaiden vaihtelee maakunnissa Palvelujärjestelmän kotihoitopainotteisuus näkyy asiakasrakenteessa. Kotihoidon asiakkaiden kertoo, millaisia asiakkaita säännöllisen kotihoidon piiriin on ohjautunut. Kotihoitoon panostaneissa maakunnissa asiakkaina on enemmän paljon apua tarvitsevia. Kuviossa 1 asiakkaan esitetään täysin omatoimisesta jatkuvaan ympärivuorokautisen hoivan tarpeeseen. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kirjoittajat: Sari Kehusmaa Tutkimuspäällikkö, THL Kaaren Erhola Tutkija, THL Täysin tai lähes omatoiminen Toistuva Jatkuva ymp-vrk Ajoittainen Lähes jatkuva Minna-Liisa Luoma Yksikönpäällikkö, THL Kuvio 1. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden maakunnittain, osuus asiakkaista.
2 Suurin osa kotihoidon asiakkaista (78 prosenttia) on vähintään toistuvan hoivan tarpeessa. Päijät-Hämeessä tällaisten asiakkaiden osuus on maan suurin, 89 prosenttia. Myös Kainuussa, Etelä-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa vähintään toistuvan hoivan tarpeessa olevien asiakkaiden osuus on yli 80 prosenttia. Lapissa kotihoidon asiakasrakenne on kevein, vastaava osuus on vain 62 prosenttia., Asiakkaiden avun tarpeen tarkastelu antaa viitteitä siitä, miten vanhuspalvelulain tavoitteita ollaan saavuttamassa. Jos kotona voi asua aikaisempaa pidempään, niiden asiakkaiden määrä nousee, joiden avun tarve on lähes jatkuva tai ympärivuorokautinen. Kun tarkastellaan tätä eniten apua tarvitsevien asiakkaiden ryhmää, maakuntien välillä on suuria eroja. Edelläkävijänä on Etelä- Karjala, jossa kotihoidon asiakkaista lähes puolet (47 %) on sellaisia, joiden on lähes jatkuva tai jatkuva ympärivuorokautinen. Myös Päijät- Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla ollaan tavoiteuralla jo pitkällä, noin kolmanneksella asiakkaista on edellä kuvattu. Osassa maakunnista rakenne on muuttunut hitaammin, Pohjois-Karjalassa tällaisia asiakkaita on vain 13 prosenttia. Koko maan asiakkaista noin viidenneksellä (22 %) on lähes jatkuva tai jatkuva ympärivuorokautinen. Asiakkaiden kotihoidon käyntimäärissä on alueellisia eroja Kotihoidon intensiteettiä kuvataan asiakkaan luokse tehtyjen käyntien määrällä (kuvio 2). Pohjois-Savossa, Kainuussa, Etelä- ja Pohjois- Karjalassa pystytään tarjoamaan noin viidennekselle asiakkaista yli 90 käyntiä. Koko maassa osuus on 14 prosenttia. Yli 60 kotihoidon käyntiä saa Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa noin 40 prosenttia asiakkaista. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on 21 prosenttia. Myös matalimman käyntimäärän asiakasryhmän koossa on suurta vaihtelua maakuntien välillä. Pohjois-Savossa neljänneksellä asiakkaista on yhdestä yhdeksään kotihoidon käyntiä, Etelä-Pohjanmaalla lähes puolella. Koko maan asiakkaista 35 prosenttia saa matalimman käyntimäärän kotihoitoa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 90 käyntiä tai enemmän kk:ssa käyntiä kk:ssa käyntiä kk:ssa käyntiä kk:ssa 1-9 käyntiä kk:ssa Kuvio 2. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kuukausittaiset käyntimäärät maakunnittain, osuus asiakkaista. THL Tutkimuksesta tiiviisti 17/2017 2
3 Näin tutkimus tehtiin Kotihoidon laskenta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteinen tiedonkeruu kotihoidon palvelujen piirissä olevista asiakkaista ja heidän saamistaan palveluista. Laskentapäivä on kunkin vuoden marraskuun viimeinen päivä. Laskennan tiedot kerätään asiakaskohtaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmästä (Hilmo). Hilmo-tietojen mukana on kerätty palveluntuottajan antama arvio kotihoidon asiakkaan hoivan tarpeesta. Tämän raportin tiedot perustuvat vuoden 2016 laskentaan. Asiakkaan arvioitu ei aina ole suorassa yhteydessä kotihoidon käyntimääriin Kuvio 3 kertoo koko maan säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoivan tarpeen ja heidän saamansa kuukausittaiset kotihoidon käyntimäärät. Asiakkaan hoivan tarve ei suoraviivaisesti määritä hänen saamansa kotihoidon intensiteettiä. Esimerkiksi omatoimiseksi tai vain ajoittaisessa hoivan tarpeessa olevaksi määritelty asiakas voi saada intensiivistäkin kotihoitoa. Tämä on yksittäisen asiakkaan kohdalla perusteltua, jos se perustuu mitattuun ja yksilöllisesti arvioituun palvelutarpeeseen. Koko maan tasolla tarkasteltuna verrattain suuri hajonta viittaa siihen, että palvelutarpeen arvioinnissa on yhtenäistämistarvetta käyntiä käyntiä käyntiä käyntiä 90 käyntiä tai enemmän Täysin tai lähes omatoiminen Ajoittainen Toistuva hoivan tarve Lähes jatkuva Jatkuva ympvrk Kuvio 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden ja kuukausittaiset käyntimäärät. Asiakkaiden lukumäärä, Manner-Suomi. Yhdestä yhdeksään kuukausittaista käyntiä saavia on eniten kahdessa ensimmäisessä hoivan tarpeen luokassa eli hoivan tarpeeltaan täysin tai lähes omatoimisilla ja ajoittaisen hoivan tarpeessa olevilla asiakkailla. Kuitenkin näissä alimmissa hoivan tarpeen luokissa esiintyy kaikkia kotihoidon käyntimääriä. Yli puolella kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaista (lähes asiakkaalla) on toistuva. Toistuvan hoivan tarpeen luokassa esiintyy runsaasti kaikkia kotihoidon käyntimääriä. Sekä 1 9 että käyntiä saavia toistuvan hoivan tarpeessa olevia asiakkaita on kumpiakin lähes Lähes jatkuva on yhteensä noin asiakkaalla. Lähes jatkuvan hoivan tarpeen luokassa asiakkaiden määrät kasvavat käynti-intensiteetin mukana. Poikkeuksen tekee 1-9 käyntiä saavien asiakkaiden joukko, joita on yli kuudesosa lähes jatkuvan hoivan tarpeen asiakkaista. Tästä joukosta kaksi kolmannesta saa omaishoidon tukea. THL Tutkimuksesta tiiviisti 17/2017 3
4 Julkaisu on osa kotihoitoa käsittelevän Tutkimuksesta tiiviisti - julkaisujen sarjaa. Julkaisut löytyvät Julkari.fi-verkkopalvelusta: Vehko, T; Sinervo T; Josefsson, K. Henkilöstön hyvinvointi vanhuspalveluissa kotihoidon kehitys huolestuttava. Tutkimuksesta tiiviisti 11, kesäkuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Kehusmaa S., Erhola, K., Luoma. M-L. Kotihoidon käyntien lukumäärä ei aina perustu arvioituun hoivan tarpeeseen. Tutkimuksesta tiiviisti 17, elokuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Alastalo, H., Vainio, S., Kehusmaa, S. Kotihoidon asiakasmäärät kasvussa, henkilöstön määrän kasvu ei kaikissa maakunnissa seuraa perässä. Tutkimuksesta tiiviisti 18, elokuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki Vainio, S., Kehusmaa, S. Kotihoitoa on aiempaa useammin saatavilla ympärivuorokautisesti. Tutkimuksesta tiiviisti 19, elokuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Kehusmaa S., Erhola, K., Luoma. M-L. Kotihoidon henkilöstön kuntoutusosaamista on vahvistettava. Tutkimuksesta tiiviisti 20, elokuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Elokuussa 2017 julkaistavat Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisusarjan osat ovat osa hallituksen kärkihanketta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O). Raskain, eli jatkuvan ympärivuorokautisen, hoidon tarve on noin 3500 henkilöllä eli viidellä prosentilla säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Heistä 1500 saa hoivan tarpeeseen nähden vähäisen määrän kotihoidon käyntejä, 1 9. Valtaosa, 82 prosenttia, tästä ryhmästä saa omaishoidon tukea. Omaishoidontukea saavat keskittyvät pääosin kahteen raskaimpaan hoidontarve luokkaan ja selittävät osaltaan sen, miksi näissä ryhmissä on mukana varsin vähän palvelua saavia. Intensiivinen kotihoito on lisääntynyt viime vuosina Iäkkäiden palvelujen tavoitteena on, että kotona voi asua mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää, että kotiin voi saada myös intensiivistä kotihoitoa. Intensiivinen kotihoito on lisääntynyt vuosien 2010 ja 2016 välillä kaikissa maakunnissa. Koko maassa muutos on 8 prosenttiyksikköä. Vuonna 2016 lähes kolmannes (31 %) asiakkaista sai intensiivistä kotihoitoa eli vähintään 60 kotihoidon käyntikertaa. Maakunnissa osuus vaihteli Etelä- Pohjanmaan 21 prosenttista Kainuun 42 prosenttiin. Tarkasteluaikana muutos on ollut suurinta Keski-Pohjanmaalla, jossa intensiivisen kotihoidon osuus on noussut 22 prosentista 36 prosenttiin. Myös Etelä- Savossa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa kasvu on ollut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Huomionarvoista on, että Etelä- ja Pohjois-Karjalassa jo vuonna 2010 verrattain suuri osuus asiakkaista sai intensiivistä kotihoitoa, joten näissä maakunnissa kehitystyö on ollut erityisen määrätietoista. Kainuussa muutos on pienin, n. 4 prosenttiyksikköä. Kainuussa kuitenkin huomattavan suuri osuus kotihoidon asiakkaista (38 %) sai jo vuonna 2010 vähintään 60 käyntikertaa. Tämä merkitsee, että Kainuu on pystynyt juurruttamaan toimintakäytäntönsä vanhuspalvelulain tavoitteen mukaan. Vuonna 2016 haasteita on edelleen Etelä-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Satakunnassa ja Uudellamaalla, joissa säännöllisessä kotihoidossa intensiivisen hoivan asiakkaita on alle 30 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla intensiivistä kotihoitoa saavien osuus oli maan pienin sekä vuonna 2010 että vuonna 2016, 17 ja 21 prosenttia. Vähintään 60 käyntiä saavien säännöllisen kotihoidon asiakkaiden osuus. Taulukko Muutos % % %-yksikköä Manner-Suomi 23,1 31,3 8,2 Keski-Pohjanmaa 22,4 36,3 13,9 Etelä-Savo 22,0 34,2 12,2 Kanta-Häme 19,2 30,7 11,5 Pirkanmaa 19,3 30,3 11,0 Etelä-Karjala 29,7 40,5 10,8 Pohjois-Karjala 25,7 36,5 10,8 Lappi 22,3 32,0 9,7 Pohjois-Savo 32,2 41,9 9,7 Uusimaa 20,0 28,2 8,2 Päijät-Häme 26,4 34,5 8,1 Varsinais-Suomi 21,3 28,0 6,7 Kymenlaakso 20,5 27,1 6,6 Pohjois-Pohjanmaa 27,2 33,7 6,5 Satakunta 19,5 25,9 6,4 Keski-Suomi 25,6 31,4 5,8 Etelä-Pohjanmaa 17,1 21,4 4,3 Pohjanmaa 32,0 36,2 4,2 Kainuu 38,2 42,0 3,8 THL Tutkimuksesta tiiviisti 17/2017 4
5 Kotihoidon ensisijaisuus vaatii kykyä tuottaa intensiivistä palvelua Palvelurakenteen keventäminen vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaisesti edellyttää, että intensiivisen kotihoidon määrää pystytään nostamaan. Tulokset osoittavat, että tässä on onnistuttu viimeisen kuuden vuoden aikana. Intensiivisen kotihoidon asiakkaiden osuus on noussut koko maassa yli 8 prosenttiyksikköä ( ). Kehityksessä on kuitenkin huomattavia maakunnallisia eroja, ja osalla maakunnista kotihoidon rakenteen muuttaminen on vielä kesken. Kun parhaimmillaan intensiivistä kotihoitoa voi saada yli 40 % kotihoidon asiakkaista, osassa maakunnista osuus jää vielä alle neljännekseen. Kyky tuottaa intensiivistä kotihoitoa merkitsee, että asiakkaiden siirtymistä ympärivuorokautiseen hoitoon voidaan myöhentää. Maakunnissa, joissa ei pystytä tuottamaan riittävästi intensiivistä kotihoitoa, hoivan tarpeen kasvaessa asiakas joudutaan siirtämään aikaisemmassa vaiheessa kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon. KIRJALLISUUTTA Kotihoidon asiakkaat marraskuussa THL / Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut THL / Tämän tutkimusraportin tulosten perusteella ja kotihoidon intensiteetti eivät ole suoraviivaisesti yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi omatoimiseksi tai vain ajoittaisessa hoivan tarpeessa olevaksi määritelty asiakas voi saada intensiivistäkin kotihoitoa. Osa näistä asiakkaista on perustellusti säännöllisen kotihoidon tarpeessa. Heillä saattaa olla sairaus, joka vaatii säännöllistä, intensiteetiltään tiivistä hoitoa. Suuri vaihtelu viittaa kuitenkin siihen, että huomiota tulisi kiinnittää enemmän asiakkaan palvelutarpeen huolelliseen arviointiin. Kotihoidon asiakasrakennetta on syytä tarkastella myös kriittisesti, jotta palvelurakenteelle asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kun yli kolmannes (35 %) kaikista säännöllisen kotihoidon asiakkaista saa varsin vähän, yhdestä yhdeksään, kotihoidon käyntiä ja neljänneksellä kotihoidon asiakkaista on korkeintaan ajoittainen, on pohdittava onko kotihoidolle vaihtoehtoisia palveluja riittävästi tarjolla. Kevyen palvelutarpeen asiakkaat saattaisivat hyötyä enemmän lyhytaikaisesta palvelusta, kuntoutusjaksosta tai ryhmämuotoisesta palvelusta. Kotona asumista voidaan tukea myös teknologisin ratkaisuin, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon iäkkään henkilön ja omaisten tai eri palveluja tarjoavien tahojen kanssa. Omaishoito vaikuttaa tarvittavan kotihoidon määrään. Omaishoito oli tarkastelussa mukana, jos hoidettava sai omaishoidon tukipalveluna kotihoitoa. Suurin osa omaishoidon tukea saavista asiakkaista kohdentui kahteen raskaimpaan hoivan tarpeen ryhmään, ja tavallisimmin omaishoidettava sai 1 9 kotihoidon käyntiä. Omaishoito selitti suurimman osan niistä tilanteista, jolloin paljon apua tarvitsevan saama kotihoidon määrä oli pieni. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) Helsinki Puhelin: ISBN (verkko) ISSN Uusi laatusuositus iäkkäiden palveluista nostaa asiakasohjauksen merkittäväksi palvelurakennetta ohjaavaksi toimintatavaksi. Keskitetyllä asiakasohjauksella pystytään vaikuttamaan kotihoidon asiakasrakenteeseen, kohdentamaan palveluja paremmin erityisryhmille, kuten muistisairaille tai omaishoidettaville, ja monipuolistamaan kotiin saatavia palveluja. Tämän julkaisun viite: Kehusmaa S., Erhola K., Luoma M-L. Kotihoidon käyntien lukumäärä ei aina perustu arvioituun hoivan tarpeeseen. Tutkimuksesta tiiviisti 17, elokuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. THL Tutkimuksesta tiiviisti 17/2017 5
Kotihoito omaishoidon tukipalveluna
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 1 TAMMIKUU 2018 Päälöydökset Vain pieni osa kaikista omaishoidossa olevista sai vuonna 2016 kotihoidon tukipalvelua. Omaishoidon tuen kattavuus 75 vuotta täyttäneillä vaihtelee
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Etelä-Savon alueprofiili
Etelä-Savon alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM 5.10.2016 Etelä-Savon alueprofiili / Sari Kehusmaa Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan
Kainuun alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa
Kainuun alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen näkökulmasta.
Kymenlaakson alueprofiili
Kymenlaakson alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen näkökulmasta.
Keski-Suomen alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa
Keski-Suomen alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen
Kanta-Hämeen maakuntaprofiili
Kanta-Hämeen maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, Tutkimuspäällikkö, THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia
Pohjois-Karjalan alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa
Pohjois-Karjalan alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen
Päijät-Hämeen maakuntaprofiili
Päijät-Hämeen maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia
Keski-Pohjanmaan alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa
Keski-Pohjanmaan alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen
Pohjanmaan maakuntaprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Matti Mäkelä, ylilääkäri THL
Pohjanmaan maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Matti Mäkelä, ylilääkäri THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen
Lapin alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa
Lapin alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa 1 Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen näkökulmasta.
Uudenmaan alueprofiili Pääkaupunkiseudun tilaisuus
Uudenmaan alueprofiili Pääkaupunkiseudun tilaisuus Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö 1 Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskiviikko 12.10.2016 klo 09:30 / HE 134/2016 Pyydetty tilastoyhteenveto (12.10.2016) Asiantuntija: Anja Noro, THT, dosentti, Projektipäällikkö, STM kotihoitoa ja vahvistetaan
Pirkanmaan maakuntaprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL
Pirkanmaan maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia
Etelä-Pohjanmaan maakuntaprofiili
Etelä-Pohjanmaan maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan
Kanta-Hämeen maakuntaprofiili
Kanta-Hämeen maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, Tutkimuspäällikkö, THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja, muutosagentti I&O kärkihanke, Etelä- Karjala 1 30.5.2017
Palveluohjauksen kehittäminen I&Okärkihankkeessa. Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö, THL
Palveluohjauksen kehittäminen I&Okärkihankkeessa Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö, THL Lapin alueella on saatavana intensiivistä kotihoitoa paljon palveluja tarvitseville Palvelurakennetta voidaan kehittää
Pohjois-Savon alueprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa
Pohjois-Savon alueprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia kärkihankkeen teemojen
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaprofiili
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan
Varsinais-Suomen maakuntaprofiili
Varsinais-Suomen maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan
Uudenmaan maakuntaprofiili. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL
Uudenmaan maakuntaprofiili Kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa, STM Sari Kehusmaa, tutkimuspäällikkö THL Sisältö Esityksessä raportoidaan maakuntaprofiilin keskeisimmät havainnot ja pohditaan tuloksia
STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot
Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot -Laskelma kuvaa maakuntien rahoituksen tasoa ja muutosta suhteessa lähtötasoon vuoden 2017 tasossa arvioituna. Lähtötasona käytetään kuntien yhteenlaskettuja
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa AVI Liisa Niiranen, muutosagentti Lappi
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa AVI 10.10.2017 Liisa Niiranen, muutosagentti Lappi Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet Julkinen palvelulupaus
Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
MUUTOSINFO PALTAMO
MUUTOSINFO PALTAMO 4.4.2017 Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL I&O kärkihanke, Kainuun muutosagentti eija.tolonen@kainuu.fi puh. 044 7101 669 Maakuntien muutosagentit Muutosagentin tehtävänä on mm.
suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1
Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja
Oikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
Kehitetän ikähmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikisten omaishoitoa Asiakasarvoa yhdessä tekemällä Merja Tepponen, kehitysjohtaja,
Kehitetän ikähmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikisten omaishoitoa Asiakasarvoa yhdessä tekemällä Merja Tepponen, kehitysjohtaja, muutosagentti I&O kärkihanke, Etelä- Karjala 1 31.10.2017 Merja
Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 7 TOUKOKUU 2016 Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1 Ydinviestit Terveydenhuollon järjestäjiä oli Suomessa 151 kappaletta vuonna 2015.
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
Muutosjohdon verkostotapaaminen
Muutosjohdon verkostotapaaminen 31.10.2017 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke Kainuussa Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL I&O kärkihanke, Kainuun
Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1
3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32
Ikääntyneiden asumisesta STM:n I&Okärkihankkeessa
Ikääntyneiden asumisesta STM:n I&Okärkihankkeessa ja laatusuosituksessa Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä -seminaari 27.9.2017 Paasitorni Riitta Saksanen erityisasiantuntija,
Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen
Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla
Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille
HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä
REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET
REGERINGENS LAGFÖRSLAG HALLITUKSEN LAKIESITYKSET 29.6.2016 SAMMANDRAG YHTEENVETO 04.08.2016 gho Maakuntien rahoituksen koelaskelmat STM 29.6.2016 Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Maakuntien Maakuntien
Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008
Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa
Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella
Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihanke Lähtökohdat ja tavoitteet kärkihankkeelle
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 8.11.2017 I & O /PR Palveluissa havaittuja puutteita Iäkkäiden palvelujärjestelmä Järjestelmä on pirstaleinen Rakenne ei ole
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kärkihanke toteutetaan, koska Korjaustoimiin on tarvetta Iäkkäiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sen rakenne ei ole uudistunut
Kotihoidon uudet tuulet Anja Noro THT, Dosentti, Tutkimusprofessori Projektipäällikkö I&O kärkihanke, STM
Kotihoidon uudet tuulet Anja Noro THT, Dosentti, Tutkimusprofessori Projektipäällikkö I&O kärkihanke, STM Parasta aikaa seminaari 11.10.2016 Finlandiatalo, Helsinki 1 Sisältö Johdattelua Tilastotietoa
Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh
Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa Rita Oinas, TtM, sh Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite
Tutkimusosio Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Valtuutetut pitivät kaikkia valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamia keskeisiä
Tampereen PEKKA-hanke
Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:
Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila
Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari 7.9.2017 Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
Kuntavaalikysely Jyty
Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen
Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa
Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman
Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti
21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA
IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA Sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen eeva-sirkku.poyhonen@paimio.fi Kemiönsaaren valtuustoseminaari 31.12.2016 Paimiossa oli 75 vuotta täyttäneitä
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 30.11.2016 Esittely Muutosagentti Koulutus Diakoni Yhteiskuntatieteiden maisteri Lisäopinnot Työnohjaaja JOKO, PD, emba Työhistoria
19 % 1,2. Museokäyntien ennätysvuosi % museokäynneistä oli maksettuja käyntejä. TILASTOKORTTI 2/2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU
Museokäyntien ennätysvuosi 2016 MUSEOKÄYNTIEN KASVU Vuonna 2016 Suomen ammatillisesti hoidetuissa museoissa tehtiin kaikkien aikojen käyntiennätys. Museokäyntejä tilastoitiin kaikissa museokohteissa yhteensä
SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004
24.1.2005 Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004 Osuus (promillea)
Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille
HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset
Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017
VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku
Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?
Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten
Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
Lausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
Hilmo-tietoa kotihoidon tiedontuottajille
Hilmo-tietoa kotihoidon tiedontuottajille Riikka Väyrynen 28.10.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena Hilmo-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 28.10.2014
Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen
Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,
TIIVISTELMÄ (10)
TIIVISTELMÄ 20.2.2007 1 (10) Dosentti, tutkimus- & ryhmäpäällikkö Päivi Voutilainen, TtT, erikoistutkija Eija Kattainen & FM, kehittämispäällikkö Reija Heinola OMAISHOIDON TUKI SOSIAALIPALVELUNA - SELVITYS
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
OMAIS JA PERHEHOITO Sari Lähteenmäki
OMAIS JA PERHEHOITO 8.9.2017 Sari Lähteenmäki Omaishoitosopimukset Omaishoidon sopimuksia yhteensä 1207 kpl alaikäiset 157 18 64 v. 180 65 74 v. 207 75 84 v. 399 +85 v. 264 Omaishoidettavista 72 % yli
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?
Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,
Lastensuojelun käsittelyajat
44 2017 23.11.2017 Lastensuojelun käsittelyajat 1.4. 30.9.2017 Päälöydökset Lastensuojeluasiana vireillä olleiden asioiden palvelutarpeen arviointien käsittely alkoi 98 prosenttisesti lakisääteisen seitsemän
KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE
KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään
Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Kuntavaalikysely 2017 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 3.4.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015
Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015 Riitta-Liisa Reiterä kuntayhtymän johtaja riitta-liisa.reitera@karviainen.fi Palvelutasosuunnitelma 2013-2016 Palvelujen tarve: perustuu väestön
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden
Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen
Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon
Lähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja
Lähtökohtana yhä useampi asiakas/potilas on iäkäs ihminen yhä useamman asiakaan/potilaan ongelmat ovat monikerroksisia, ja ne voidaan ratkoa vain monien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisenä
Ikäneuvo - kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella. Hankkeen esittelytilaisuus Kangasala
Ikäneuvo - kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Hankkeen esittelytilaisuus Kangasala 10.2.2017 1 Lähtökohdat Iäkkäiden palvelujärjestelmä on pirstaleinen, sen rakenne ei ole uudistunut
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Marjut Kettunen
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Asiakassegmentointi Palveluiden tarjoaminen tarveperusteisesti on vaikuttavan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon edellytys.
Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017
Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa
Vanhuspalvelulain seurantakyselyjen yhteenvedot / Keski-Suomi
Vanhuspalvelulain seurantakyselyjen yhteenvedot / Keski-Suomi Syksy 2014 (vko 38) ja syksy 2016 (vko 44) Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto Vanhuspalvelulain seurantakyselyt THL on toteuttanut vanhuspalvelulain
KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke
KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke Hankejohtaja Johanna Ritvanen Varsinais-Suomen keskitetyn asiakas- ja palveluohjaushankkeen esittely Messukeskus, Turku 8.11.2016 KomPAssi-
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
Miten tästä eteenpäin yhdessä?
Miten tästä eteenpäin yhdessä? Seija Meripaasi Sh, Esh, TtM Pääkaupunkiseudun muutosagentti 14.10.2016 PKS I&O tilaisuus Kuva: Nanette Sinervo Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. - ja uusintasalaojitukset 2003-2006... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit 1991-2006... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2006... 2 Salaojitetut hehtaarit
Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 2.10.2017 Työttömien määrä elokuussa selvässä laskussa Insinöörien työttömyystietoja elokuussa 2017 * Työttömien insinöörien määrä on nyt selvässä laskussa, työttömien määrä
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
Ikäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LAPIN KUNTATALOUS
LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen