Haku kuntakokeiluihin - Perusraportti

Transkriptio

1 Haku kuntakokeiluihin - Perusraportti Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Joensuun kaupunki Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Joensuun kaupunki Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Pekka Kuosmanen pekka.kuosma nen@jns.fi Torikatu 18 A Joensuu Tuottajan neuvottelukunt a 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?

2 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne (lautakunnat, virastot), käytössä 2000 merkkiä Joensuussa on siirrytty vuoden 2013 alussa tilaaja-tuottaja toimintatapaan niin, että kaupunginhallitus ja valtuusto toimivat tilaajina ja substanssilautakunnat palvelun tuottajina. Lautakuntien toimintaa sovittaa yhteen tuottajan neuvottelukunta, joka koostuu lautakuntien puheenjohtajistosta. Kokeilun kannalta relevantteja lautakuntia (ja niiden alaisia palvelukeskuksia) ovat sosiaali- ja terveyslautakunta, varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta sekä vapaa-aikalautakunta. Joensuun sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat yhteistoiminta-alueeseen Kontiolahden kunnan ja Outokummun kaupungin kanssa. Yhteistoiminta-alueen organisaationa toimii Joensuun kaupunginhallituksen alainen sosiaalija terveyspalvelujen tilaajajaosto. Palvelun tuotanto on organisoitu normaalisti sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Joensuun seudulle tehtiin vuonna 2013 kuntajakoselvitys, alueen viisi kuntaa (Joensuu,

3 Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) äänestivät selvittäjän ehdotuksesta, joka oli viiden kunnan pohjalta perustettava uusi Joensuun kaupunki. Ainoastaan Joensuun kaupunginvaltuusto oli valmis hyväksymään ehdotuksen. Kokeilun aikana mahdollisesti selviää sote-palvelujen valtakunnallisen uudistuksen eteneminen, joka saattaa vaikuttaa mm. yhteistoiminta-alueeseen ja palvelujen järjestämiseen. Yhteistoiminta-alueen rooli kokeilussa on joka tapauksessa selvitettävä erikseen, alueen kuntien kanssa on jo alustavasti keskusteltu yhteistyöstä mahdolliseen kokeiluun liittyen Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Joensuussa on seurattu mm. Oulun selvitystä siitä, että varsin pieni osa väestöä kerryttää jopa 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tältä pohjalta selvitettiin vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin nojautuen kaupungin käyttömenojen (326 milj. ) jakautuminen yleisiin palveluihin (38 %), erityispalveluihin (17 %) ja raskaisiin palveluihin (45 %). Yleisiin palveluihin on luettu kaikille kuuluvat normaalit palvelut, kuten perusopetus tai kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Erityispalveluja ovat esimerkiksi koulupsykologit, aikuissosiaalityö ja kuntoutuspalvelut. Raskaita palveluita ovat mm. pitkäaikainen sijaishuolto, laitoshoito tai tehostettu kotihoito. Käyttökustannukset jaettiin myös lasten ja nuorten (39 %), ikäihmisten (20 %) sekä työikäisten palveluihin (41 %), työikäisissä on mukana myös sellaisia palveluja joita on hankala kohdistaa selkeästi vain yhdelle ikäryhmälle. Selvitystyön pohjalta on strategian toimeenpanoa varten laadittu elämänkaaren mukaiset palveluohjelmat, jotka sisältävät kolme kärkihanketta ja 14 muuta keskeistä haastetta. Useisiin haasteisiin etsitään vastausta nimenomaan moniammatillisten palvelumallien kehittämisen kautta. Kaupunginhallitus on hyväksynyt palveluohjelmat ja valtuuston on tarkoitus hyväksyä ne helmikuussa Lasten ja nuorten syrjäytyminen, korkea nuorisotyöttömyys ja varhaisen tuen puute on koettu Joensuussa suurena huolena. Lasten ja nuorten palvelujen kustannuksista (127 milj. ) noin 25 % eli 30 milj. syntyy pääasiassa varhaiseen tukeen luettavista palveluista. Joensuun organisaatiossa näiden palvelujen tuottaminen on hajautunut noin 15 eri yksikköön. Koordinaatiota on, mutta asiakkaan ja palveluprosessin taloudellis-tehokkaan järjestämisen näkökulmasta on havaittavissa selkeitä puutteita. Eri tahoilla laadittavat erilliset palvelusuunnitelmat ja tietosuojasta johtuvat ongelmat hankaloittavat kokonaisuuden kehittämistä. Tästä Joensuussa on saatu konkreettista käytännön kokemusta myös vuonna 2011 toimintansa aloittaneen moniammatillisen nuorisoaseman (9 HTV) toimintaa kehitettäessä. Yllä kuvatun selvitystyön pohjalta on käynnistetty asiakaslähtöinen lasten ja nuorten palveluprosessien ja toimintamallien kehittämistyö. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin strategiassa yhdeksi strategiseksi hankkeeksi on nostettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen, ja marraskuussa valtuusto hyväksyi kärkihankkeeksi Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut tukemaan yleisiä palveluja. Hankkeessa ovat mukana kaikki lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät varhaisen ja raskaan tuen palvelut sekä erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten psykiatria. Vuosina osallistavassa kehittämisprosessissa organisaatio rakennetaan palveluprosessien ja kokonaisvastuun näkökulmasta: Kootaan vaiheittain eri keskuksiin sijoitetut palvelut ja resurssit yhteen kokonaisuuteen. Ensimmäisessä vaiheessa suunnittelussa ovat Moniammatilliset tiimit eli aluetiimit, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä alueen koulujen ja varhaiskasvatuspalvelujen (yleiset palvelut) kanssa sekä Nuorten palvelujen keskus, joka tukee siirtymässä aikuisuuteen (mm. nuorisotakuu). Kehittämissuunnitelman valmistelu on käynnissä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa, ja se tarkentuu kevään 2014 aikana. Lasten ja nuorten palveluihin liittyvän substanssiosaamisen lisäksi kehittämisen tueksi ollaan hankkimassa prosessien kehittämisen osaamista (ns. LEAN konsepti). Selvityksissä todettiin, että esimerkiksi varhaisten tuen asiantuntijoiden työajasta huomattavan suuri osa kohdistuu muuhun kuin varsinaiseen asiakastyöhön. Prosessien kehittämisen ja kokeilun kautta toteutettavien yksinkertaisten palvelusuunnitelmien ja sujuvamman tiedonvaihdon pitäisi näkyä myös varsinaiseen asiakastyöhön käytettävän ajan lisäyksenä Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Joensuun seudulla on tehty kuntaliitokset vuosina 2005 ja Organisaation koko ja maantieteellinen laajuus pakottavat tarkastelemaan palveluprosesseja ja rakenteita uudesta näkökulmasta lasten ja nuorten palvelujen osalta. Palveluprosessit ja resurssit linjataan kaupungin tasolla, mutta käytännön palvelutoiminta tulee

4 organisoida jakamalla kaupunki pienempiin palvelualueisiin. Näin voidaan myös varautua mahdollisiin Joensuun seudun kuntaliitoksiin: on olemassa toimintamalli, joka yhdistää lähipalveluverkoston ja keskuskaupungin mittaluokkaedut. Joensuussa on selvitty elämänkaaren mukaisesti kustannusten jakautuminen yleisiin, erityisiin ja raskaisiin palveluihin. Lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluja on tarkasteltu vielä erillisenä kokonaisuutena, ja valittu alustavat kokonaisuudet kehittämistyötä varten. Alle 29-vuotiaita Joensuussa on noin Alle kouluikäisiä on noin 4 500, alakouluikäisiä 4 300, yläkouluikäisiä ja vuotiaita Kaikki käyttävät ikäluokkansa yleisiä palveluja. Lapsille ja nuorille suunnatuista palveluista 31 % kustannuksista kohdistuu erityisiin tai raskaisiin palveluihin. Tietosuoja- ym. kysymysten takia ei ole luotettavaa tietoa siitä, kuinka suuri osa lapsista ja nuorista näitä palveluja käyttää vaikka eri palvelujen asiakasmääriä seurataankin. Todennäköisesti samat lapset tai nuoret ja/tai heidän perheensä ovat asiakkaina useissa eri palveluissa. Palvelujen suuntaamista, prosessien suunnittelua ja resurssien kohdentamista helpottaisi tarkempi taustaselvitys, joka toteutettaisiin kuntakokeilun kautta liittyen asiakkuuksiin eri palveluissa. Kokeilu palvelisi ennen kaikkea kohdassa 5.3. kuvattua asiakaslähtöistä lasten ja nuorten palveluprosessien ja moniammatillisten toimintamallien kehittämistyötä. Joensuun kaupungin lasten ja nuorten kärkihankkeen, nuorisotakuun ja kokeiluohjelman tarkoitus ja kehittämissuunta ovat yhteneviä ja ne on tarkoitus nivoa samaksi kehittämisprosessiksi. 1. Kootaan lasten ja nuorten palvelut moniammatillisiin palvelukeskuksiin sekä samalla selkeytetään palveluprosesseja. Joensuussa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut on jaettu kolmeen maantieteelliseen alueeseen, joiden tueksi kootaan moniammatilliset tiimit, joissa on terveydenhuollon, perhe- ja nuorisotyön sekä psykososiaalisen työn ammattilaisia. Perusopetuksen päättäneiden nuorten osalta palvelutarjoajien kirjo kasvaa. Tällä hetkellä kaupungissa on Nuorisoasema, jossa samassa tiimissä ja yhden työnjohdon alaisuudessa on sosiaalityön, terveydenhuollon, nuorisotyön sekä psykologian ammattilaisia. Kehitteillä olevan nuorten palvelukeskuksen tarkoituksena on rakentaa foorumi eri tahojen saumattomalle yhteistyölle. Kyseessä on moniammatillinen keskus, joka tarjoaa nuorille ohjaus-, terveys-, sosiaali- ja nuorisopalveluja. Edellä kuvattujen tiimien ja keskuksen tavoitteena on yhden luukun periaate eli palveluprosessien kehittäminen lapsen/nuoren/perheen sekä kokonaisvastuun näkökulmasta. Yhden luukun periaatteen sujuvuutta edistää kuntakokeilun kautta luotava tiedonsaannin malli. 2. Palveluprosessien varmistamiseksi nimetään kullekin lapselle / nuorelle vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöllä tulisi olla oikeus saada asiakkaan kaikki toimintayksikön toimintaan kuuluvissa rekistereissä olevat tiedot käyttöönsä tehtäviään suorittaessaan. 3. Palveluprosessien selkeyden ja laadun näkökulmasta olisi pystyttävä yhdistämään lasten ja nuorten yksilölliset palvelusuunnitelmat yhdeksi palvelusuunnitelmaksi. Tähän ja myös tietosuojakysymyksiin toivotaan ratkaisuja kokeilun kautta. 4. Palveluprosessien jatkuva kehittäminen edellyttää tiedonsaantia toimintokohtaisten kehittämissuunnitelmien tekemistä varten, mihin toivotaan ratkaisuja myös kuntakokeilun kautta Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Joensuussa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä palvelujen käyttöä ja tuottavuutta kuvaavina mittareina käytetään Kuntamaisema -työkalun mittareita, Sotkanetin mittareita sekä Kouluikkuna vertailun mittareita. Kaikkien työkalujen kautta saadaan myös vertailutietoa muista kunnista/kaupungeista. Kuntamaisema työkalun mittareita käytetään kuukausittaiseen raportointiin, Sotkanet ja Kouluikkuna tuottavat vuosittaista vertailutietoa. Lasten ja nuorten kärkihankkeeseen sekä palveluohjelmien toimeenpanoon on parhaillaan laadinnassa tuloskortit (Balanced Score Card (BSC)-tekniikkaa soveltaen) ja konkreettiset mittarit sekä tavoitetasot vuosille 2015 ja Mittarit valittaneen osin jo olemassa olevista mittareista niin, että ne kuvaavat sekä palvelujen laatua, tuloksia, tuottavuutta ja kustannuksia. Myös varsinaiseen asiakastyöhön käytettävää aikaa kuvaavia mittareita on tavoitteena ottaa käyttöön. Asettamalla mittareille konkreettiset tavoitetasot ja varmistamalla vastuut pyritään selkeään kehittämisen ohjaukseen. Tämä seuranta on tarkoitus toteuttaa osavuosikatsauksen yhteydessä neljännesvuosittain, kuukausiraportointia täydentäen. Kuukausiraportoinnissa käytössä olevalla kuntamaisematyökalulla seurataan lasten ja nuorten määriä ja kustannuksia sekä niiden muutoksia varhaisen ja raskaan tuen eri palveluissa. Mm. kustannusten ja asiakasmäärien kehityksen avulla arvioidaan jo nykyisinkin toiminnan ja kehittämisen vaikuttavuutta.

5 Keskeisiä mittareita tällä hetkellä mm.: - kustannukset /asiakas tai esim. /hoitopäivä eri palveluissa - asiakasmäärien kehitys eri palveluissa - palvelun peittävyys esim. alle 18-vuotiaiden ikäluokassa (mm. kodin ulkopuolelle sijoitetut, perhepalvelun asiakkaat) - luokkamuotoisen ja integroidun erityisopetuksen osuus, % oppilasmäärästä - erityisen ja tehostetun tuen osuus, % oppilasmäärästä - mielenterveyden tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % Erityisesti nuorisotakuuseen liittyviä mittareita ovat tällä hetkellä: - Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen, % - Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % - Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta - Nuorisoverstaan toiminnoissa olevien nuorten määrä, etsivän nuorisotyön ilmoitukset Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Olli Kauppinen Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä

6 tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarve on kartoitettu. Päihdeongelmaisten osalta tarvitaan erillinen selvitystyö. Tarpeiden pohjalta on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, keskushallinnon, asuntotoimen, kaavoituksen, tilakeskuksen ja kaupunkikonsernin vuokrataloyhtiön kanssa erityisasumisen toimeenpano-ohjelma. Ohjelmassa on linjattu erityisryhmittäin tarvittavien uusien rakennushankkeiden tonttitilanne, käyttöönottovuosi, hankkeen toteuttaja (kaupunki vai yksityinen), rahoitus, ja muut keskeiset huomiot. Toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Ohjelma tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä ja sitä täydennetään valmistuvien uusien tarveselvitysten pohjalta. Ohjelmassa on ajoitettu rakennushankkeiden toteuttaminen vuoteen 2016 saakka sekä visioitu tarpeita vuoteen 2020 asti. Ohjelma tulee toimimaan työvälineenä

7 erityisryhmien asumisen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyössä asuntotoimen, SOTEn, keskushallinnon, kaavoituksen, tilakeskuksen ja vuokrataloyhtiön kesken. Ohjelma auttaa päätöksentekijöitä ARA- hakuun liittyvän hankkeiden tärkeysjärjestyksen määrittelyssä. Myös Kontiolahden kunnan eritysasumisen tarpeet on ohjelmassa huomioitu ja jatkossa huomioidaan myös Outokummun tarpeet koska kunnat ovat muodostaneet uuden Sote-yhteistoiminta-alueen. Kaavoituksen laatimassa maankäytön toteutusohjelmassa (MATO- 20 ohjelma) tullaan vuonna 2015 painottamaan eritysryhmien asumista. Näin kaupunkikonsernin yhteistyö eritysasumisen suunnittelussa edelleen paranee. Asuminen, asuinympäristöt ja uudenlaiset asumispalvelut ovat keskeinen kehittämisen kohde myös ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelmassa, joka Joensuussa kohdentuu Rantakylä-Utra alueelle Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kehittämisen kohteena on vanhusten ja vammaisten henkilöiden laitosmaisen palvelurakenteen purkaminen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Kehitysvammaisten laitosasuminen puretaan vuoteen 2020 mennessä ja vanhusten pitkäaikaisten laitospaikkojen määrä vähennetään nykyisestä 3%:sta 1%:iin 75-vuotta täyttäneiden määrästä. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt suunnitelmat ja linjaukset ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittämiseksi ja kokeilussa on tarkoitus edetä tehtyjen linjausten mukaisesti. Keskeisiä kehittämis- ja kokeiluteemoja ovat: Vammaisten henkilöiden asumisen kehittäminen Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumisen ja palvelujen toteutus asuinalueilla soveltaen alueesta riippuen olemassa olevan asuntokannan hyödyntämistä, uusia erillisiä asuntoja, asuntoryhmiä ja asumisyksiköitä. Huomioitavia seikkoja ovat mm. asuinalueen ominaispiirteet, palvelut, tulevien asukkaiden palvelutarpeet ja toiveet omasta asumisestaan. Kokeilukohteeksi voidaan valita joku suunnitelu- tai käynnistymisvaiheessa oleva asuntokohde tai asuinalue ja soveltaa siellä kokeilun mahdollistamia väljempiä ohjeita ja säädöksiä. Erityisasumisen toimeenpano-ohjelmassa on seitsemän vireillä tai suunnitteilla olevaa hanketta, joista pilottikohteet voidaan valita. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kehittäminen Mielenterveyskuntoutujilla keskeistä on asumisen tuen palvelujen ja kotikuntoutuksen kehittäminen sekä tukiasumispalvelun laajentaminen; soveltuvien asuntojen, asuntoryhmien ja palvelutilojen etsintä ja käyttöönotto. Kotikuntoutuksen palvelujen kehittäminen tulee toteuttaa yhteistyössä kaupungin mielenterveyskeskuksen, kotihoidon, keskussairaalan psykiatristen palvelujen sekä omais- ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Soveltuvien asuntojen etsintä, arviointi, mahdollinen remontonti ja käyttöönotto edellyttää laajaa yhteistyötä asuntotoimen, kaavoituksen, tilakeskuksen, SOTEn ja kaupunkikonsernin asuntoja ylläpitävien ja rakentavien yhtiöiden kesken. Myös kumppanuusyhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa on tärkeää. Päihdekuntoutujien ja etenkin ns. kaksoisdiagnoosi-kuntoutujien tilanne vaatii myös kehittämistä. Mielenterveyspalveluissa hoidetaan selkeästi mielenterveyspotilaita, mutta huonoimmassa tilanteessa ovat päihdekuntoutujat, joilla on lisäksi mielenterveyden ongelmaa. He jäävät nyt päihdepalvelujen asumispalveluihin, joissa ei välttämättä ole mielenterveyden asiantuntijuutta. On arvioitu, että päihdekuntoutujista jopa 80%:lla on myös mielenterveysongelmaa. Joten miten saada omia palveluja ja myös ostopalvelut järjestettyä niin, että voitaisiin kohdentaa resursseja oikein ja saada riittävästi apua kotiin myös mielenterveysongelmiin. Ikääntyvien asumisen kehittäminen Tehostetun palveluasumisen tarpeet ja toteuttamisjärjestys on sovittu erityisasumisen toimeenpano-ohjelmassa. Tehostetun palveluasumisen lisäksi ikäihmisille soveltuvia esteettömiä asuntoja, ryhmäkoteja ja erilaisia uusia asumisen muotoja tarvitaan normaaliin asuntokantaan lähelle palveluja niin, että iäkkäät pystyvät asumaan kodeissaan, koti- ja muiden tukipalveluiden turvin toimintakyvyn heikennyttyäkin. Keskeistä on ikääntyvien asumistarpeiden huomiointi asuinalueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Kokeilukohteena tässä voisi olla esim. Rantakylän kaupunginosa, koska sinne ollaan laatimassa osayleiskaavaa, ja alue on mukana asuinalueiden kehittämisohjelmassa. Kokonaisuutena kaupungin tavoite on saada asumispalvelujen toteuttamiseen sellaisia uusia toimintamalleja ja toteuttamisen tapoja, joilla mittavat asumispalvelujen kehittämisen tarpeet voidaan toteuttaa mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti, kaupungin taloudellinen kestävyys huomioiden. Kokeilu mahdollistaa myös asukkaiden toiveiden mukaisesti modernin integroituneen kaupunkiasumisen ilman valvontaohjeiden

8 aiheuttamaa segregaatiota Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Asumispalvelujen tuloksia, tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavina mittareina on käytettävissä Kuntamaiseman mittarit (missä myös muiden kuntien vertailutieto), Sotkanetin mittarit, missä myös kuntien vertailutietoja. Keskeisiä mittareita tällä hetkellä: - 75-vuotiaiden määrä ja osuus pitkäaikaispaikoilla (tätä pyritään vähentämään) ja kustannukset - kehitysvammaisten osuus laitoksissa (tätä pyritään vähentämään) ja kustannukset - asiakastiedot asumispalveluittain käytettävissä - kustannukset hoitopäivää kohti asumispalveluittain käytettävissä - psykiatrian hoitojaksot (toistuvia hoitojaksoja pyritään vähentämään) - asumispalvelujen kustannukset / hoitopäivä verrattuna sairaalapäivän hintaan Laadun mittareita: - asumisyksikön henkilöstö/asukkaat, voi tietyllä tavalla kuvata laatua -RAVA- eli asukkaiden hoitoisuusluokitus, tällä voidaan mitata sitä onko asukas oikeassa paikassa -VAT- valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä käytössä kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnassa sekä osassa kv- asumisyksiköitä, mahdollista saada tietoa asukkaan/ kuntoutujan toimintakyvystä Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen, puh , s-posti: jari.horttanainen@jns.fi Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan?

9 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä?

10 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Nuorisotakuun toimintamalli ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin integroitu toimintamalli ovat Joensuun kaupungin näkökulmasta samaa kokonaisuutta. Hakemuksen kohdassa 5.3 on kuvattu kehittämistilannetta ja kohdassa 5.4. on kuvattu kokeilun toteuttamista kokonaisuuteen liittyen. Tässä osassa hakemusta täydennetään erityisesti nuorisotakuuseen liittyen. Osana lasten ja nuorten palvelujen kehittämisen kokonaisuutta, Joensuun kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti, kehitteillä on Nuorten palvelujen keskus. Keskus tukee nuorta siirtymässä aikuisuuteen, mikä sisältää myös nuorisotakuun huomioimisen paikallisten viranomaisten yhteistyönä. Tukea tarvitsevien nuorten ohjaus tulee saada toimimaan mahdollisimman pitkälle yhden luukun periaatteella. Sellaisista nuorten hyvinvointia tuottavista palveluista, jotka tukevat nuorisotakuun tavoitteita laadittiin Joensuussa selvitys ja kaupunginhallituksen hyväksymä raportti vuonna Selvityksessä todettiin, että tukipalveluilla on merkittävä tehtävä nuorten poluttamisessa ja työvoimakelpoisuuden löytämisessä. Keskeistä Joensuun nuorisotakuun näkökulmasta on löytää pysyviä ja kestäviä ratkaisuja nuorten yksilölliseen ohjaukseen ja arjen taitojen hallintaan. Tässä tehtävässä työpajatoiminnot ja Ohjaamo-tyyppiset palvelut ovat ensisijaisia. Ammatillisen koulutuksen rakenteisiin tulee saada pysyvästi uudenlaisia joustavia käytänteitä ja opiskelupolkuja. Syksyllä 2013 tehdyn kumppanuuskyselyn perusteella Nuorten palvelujen keskuksen yhteistyökumppaneina olisivat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (ammatillinen koulutus), TE-toimisto ja ELY-keskus, Nuorisoverstas (työpajatoiminta), Joensuun päihdepalvelukeskus, Nuorten tiimi (poliisi) sekä Nuorisoasuntoliitto ja Joensuun nuorisoasuntoyhdistys. Keskuksen kehittämiseen liittyen Joensuun kaupunki on mukana Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Osuva ohjaus -hankkeessa (ESR), jossa jatketaan moniammatillisen Ohjaamo-mallin kehittämistä. Tässä hankkeessa ovat mukana edellä mainitut muutkin yhteistyötahot. Hankkeessa laaditaan laajassa yhteistyössä moniammatillinen nuorten ohjauspalveluiden strategia vuoden 2014 aikana. Kehittämissuunnitelman valmistelu on kokonaisuutena käynnissä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa osana lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuutta, ja se tarkentuu kevään 2014 aikana Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan?

11 - Joensuu osallistuminen kokeilun Nuorisotakuu osioon liittyisi erityisesti laajaan, kohdassa 5.3. kuvattuun asiakaslähtöiseen lasten ja nuorten palveluprosessien ja moniammatillisten toimintamallien kehittämistyöhön. Joensuun kaupungin lasten ja nuorten kärkihankkeen, nuorisotakuun ja kokeiluohjelman tarkoitus ja kehittämissuunta ovat yhteneviä ja ne on tarkoitus nivoa samaksi kehittämisprosessiksi. Nuorisotakuun toteutumisen prosessin tulee nuoren näkökulmasta olla riittävän yksinkertainen, johdonmukainen ja katkoton. Kokeilussa etsitään toimiva malli erityisesti moniongelmaisten syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palveluohjaukseen niin, että nuori voi siirtyä saumattomasti palvelusta toiseen. Keskeistä on etsiä moniammatillisia ratkaisuja, jotka tukevat yhden luukun periaatteen mukaista palvelua niin Joensuu kaupungin kuin muidenkin nuorten hyvinvointia tukevien toimijoiden kanssa. Kokeilun kautta löydetään uusia tapoja yhdistää nuorten työhön ja koulutukseen liittyvän palveluohjauksen toiminnot ja muut hyvinvointia lisäävät tukipalvelut (esim. terveys/sosiaali/päihde/mielenterveyspalvelut). Palveluohjauksen näkökulmasta kehitetään nivelvaiheen (perus/toinen aste) toimintaa nuoren kannalta suoraviivaiseksi ja tukevaksi lisäämällä toimijoiden tiedonvälitystä ja helpottamalla nuorten saamista palvelujen piiriin mahdollisimman joustavasti. Toimijoiden tiedonvälityksen lakiperusteisten esteiden vähentämiseen halutaan löytää uusia keinoja eri tietojärjestelmien tietojen yhteiskäytön kautta sekä yhteisen asiakkuuden vahvistamisella ja yksilöllisten palvelusuunnitelmien kautta. Lisäksi vuoden 2013 alussa voimaan tulleen työvoima- ja yrityspalvelulain määräykset ja Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet työpajatoiminnasta tulisi saada paremmin yhteensopiviksi, jotta nuorten ohjautuminen pajatoimintoihin helpottuisi uudet ohjeet ovat tuoneet ohjautumiseen lisähaastetta. Sopimustekniikkaa pitäisi kehittää sekä huomioida Joensuun seudun haastava aluerakenne ja nuorten työttömyysaste Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Olli Kauppinen, puh , s-posti: olli.kauppinen@jns.fi Lisätiedot/Ytterligare information