Haku kuntakokeiluihin

Transkriptio

1 Haku kuntakokeiluihin Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Lahden kaupunki Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Lahden kaupunki Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Työllisyysasioiden päällikkö Sami Kuikka Lahden kaupunki, konsernipalvelut PL 202, Lahti puh Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Lahden Jaana Lehtinen Sammonkatu 8 B Lahti Lahden kaupunki kaupungin nuorisopalvelu t 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?

2 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun?

3 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun?

4 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan?

5 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä?

6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun? Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Lahden kaupunki on tehnyt esiselvityksen nuorisotakuun piirissä olevien nuorten tilanteesta ja sen pohjalta on tehty suunnitelma nuorisotakuun toteuttamisen toimenpiteistä. Yhteistyötä on lisätty perusopetuksen, nuorisopalveluiden, sosiaalityön ja toisen asteen koulutuksen kesken. Suunnitelmassa on otettu huomioon nuoren syrjäytymiseen johtavat tekijät ja suunniteltu toimenpiteet, joilla nuorisotakuun toteutumista voidaan edistää. Nuorisotakuusuunnitelmassa on suunniteltu toimenpiteitä seuraaville osa-alueille: opiskeluvalmiudet, oikeat jatkokoulutusvalinnat, riskioppilaiden tukeminen 2. asteen keskeytysten vähentäminen joustavat opintomahdollisuudet riittävät ja laadukkaat nuorten tukipalvelut riittävät ja laadukkaat nuorten työllisyyspalvelut yritysyhteistyön kehittäminen Lahti on varannut nuorisotakuun toteuttamiseen vuodelle 2014 miljoona euroa lisää rahaa. Te-toimiston kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä nuorten asioissa, jotta nuoren koulutus- ja työllisyyspolku toteutuisi mahdollisimman nopeasti. Nuoren ohjautuminen oikeaan palveluun kestää edelleen liian kauan, Hämeen te-toimiston alueella nuorten valuminen yli 3 kk:n työttömyyteen oli 34,8% joulukuussa Olemme myös huolissamme vastavalmistuneiden nuorten työuralle pääsystä. Koulutetun nuoren työnhakutaidot eivät välttämättä ole sen paremmat kuin muillakaan nuorilla. Omatoimisen työnhaun vaihe voi johtaa nuoren passivoitumiseen ja työttömyyden pitkittymiseen, koska te-toimisto ei pysty vastaamaan nuorten ohjauksen tarpeeseen. Nuorisopalvelut toteuttaa Lahdessa nuorten työllisyyspalveluita. Kokonaisuuteen on koottu hyvä valikoima nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita. Lahdessa toimii kaksi etsivän työn työparia. Työllisyyspalveluita, kuten työpajatoimintaa, starttivalmennusta ja työhönvalmennusta eri ympäristöissä tarjotaan 500 nuorelle vuodessa. Lisäksi tarjotaan kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea yli 600 nuorelle, jotka ovat tuen tarpeessa elämäntilanteen, mielenterveyden tai päihteiden käytön takia.

7 Sivistystoimiala ja Päijät-Hämeen koulutuskonserni ovat tehneet pitkäjänteistä kehittämistyötä perusopetuksesta toiselle asteelle siirtymän turvaamiseksi kuvaamalla nivelvaiheen prosessin ja kehittämällä yhteisesti toimintatavat tilanteisiin, jossa nuori uhkaa jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Yhteistyön tuloksena on kehitetty joustavia opiskelumalleja sekä tuettua oppisopimusta osana nuorten koulutuspolkuja Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Nuorten siirtymistä työllistymistä edistäviin palveluihin nopeutetaan parantamalla nuorten tiedonsaantia ko. palveluista sekä parannetaan eri työllisyystoimenpiteiden joustavaa käyttöä ja yhteensovittamista nuoren työllisyyspolun toteuttamisessa. o Kunta voisi tarjota palveluita täsmämarkkinoinnilla nuorille, jos meillä olisi pääsy te-hallinnon tietoihin työttömistä työnhakijoista ko. kohderymän osalta. o Vaihtoehtoisesti voidaan yhteistyössä te-toimiston työntekijän kanssa käydä läpi kaikki lahtelaiset nuoret työnhakijat ja sen perusteella tarjota heille soveltuvia palveluita kaupungin järjestämistä palveluista tai muiden toimijoiden tarjonnasta. o Jokaiselle palveluihin tulevalle nuorelle tehdään tavoitteellinen suunnitelma, jossa on mietitty yhdessä nuoren kanssa polku työmarkkinoille ja sen edellyttämät toimenpiteet ja työllisyyspoliitisten toimenpiteiden järkevä ja oikea-aikainen käyttö. Suunnitelma tehdään te-toimiston suunnitelman pohjalta. Tuloksena syntyy te-palveluiden ja kunnan yhteistyömalli, jossa yhteisen prosessin rajapinnat ja vastuujako on arvioitu uudelleen. Lahdessa jätti vuoden 2013 kevään yhteishaussa 415 nuorta vastaanottamatta opiskelupaikan, jonka oli saanut, näistä 194 oli ensimmäisen hakutoiveen paikkoja ja 103 suoraan perusopetuksesta tulleita nuoria. Osa nuorista on ottanut jonkun toisen opiskelupaikan, mutta osasta nuoria ei ole tietoa, miksi paikkaa ei ole vastaanotettu tai mitä he tekevät. o Selvitetään mihin nuoret päätyvät ja tarjotaan palveluita niille nuorille, jotka eivät ole koulutuksessa tai muussa aktiivisessa. Selvitys vaatii pääsyä nuorten tietoihin ja yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa. Tuloksena syntyy tietoa siitä, miten nuoret tekevät valintoja yhteishakutilanteessa ja sen pohjalta voidaan jatkossa muuttaa esimerkiksi perusopetuksen opinto-ohjausta niin, että syksyn opintopaikkojen uudelleenjako saataisiin mahdollisimman pieneksi. Lisätään yhteistyötä yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa sekä lisätään työpajapaikkojen määrää. o Selvitetään nuorten työttömyyden ammatillinen rakenne ja toisaalta paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja muiden elinkeinoalan toimijoiden kanssa yhteistyössä mille aloille näyttäisi olevan tulevaisuudessa tarvetta. Suunnitellaan yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa työpaja, joka on jo kytköksissä olemassa olevaan yritys-kenttään niin sisällöllisesti kuin toiminnallisestikin. o Osana yritysyhteistyön kehittämistä luodaan malli, joka alentaa yritysten kynnystä osallistua nuorten työllistämisprosessiin myös silloin, kun tavoitteena ei ole palkata yritykseen uutta työvoimaa, vaan selkiyttää nuoren käsitystä ammattialasta. Madalletaan yritysten kynnystä käyttää yhteiskunnan tarjoamia mahdol-lisuuksia palkata nuoria töihin tai ottaa työkokeiluun lisäämällä yritysten tietoisuutta mahdollisuuksista ja auttamalla palveluiden käyttämisessä. o Luodaan yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa tukimalli, jossa yrittäjälle tarjotaan apua ja valmennusta erityisesti työkokeilun tai palkkatukisuhteen alussa ja aikana nuoren kanssa kenties syntyviin pulmatilanteisiin. Työkokeilun tai palkkatukijakson aikana kaupungin työhönvalmentaja käy yrityksessä varmistamassa nuoren suunnitelman toteutumista ja nuoren jatkopolun etenemistä. Tuloksena syntyy toimintatapa, josta kaikki osapuolet hyötyvät ja nuorten pääseminen yri-tyksiin nopeutuu ja helpottuu. o Mallinnetaan ja tuotteistetaan palvelupaketteja siten, että niistä on helpompi viestiä työnantajille. Tehdään yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa Nuorisota-kuun markkinoinnin käytännön tasolla, jotta saadaan erityisesti PK-sektorin yritykset tietoiseksi Nuorisotakuun mahdollisuuksista ja alueellisista palveluista. Kehitetään tätä varten ratkaisuja, joilla helpotetaan nuorten ja yritysten mahdollisuuksia löytää toisensa. o Kehitetään kaupungin, yrittäjäjärjestöjen, TE-toimiston ja alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa yhteisiä synergisiä toimintamalleja esimerkiksi kouluttamattomien nuorten uravalinnan tueksi. Tässä hyödynnetään kokonaisvaltaisesti työhönvalmennuspalveluja, työkokeilua, palkkatukea ja toimialakohtaista verkostoitumista yritysten ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on samalla lisätä to-dennäköisyyttä sille, että opiskelemaan pääsevät nuoret ovat tehneet perustellusti onnistuneen uravalinnan. Samalla luodaan nuorelle työelämäyhteyksiä yrityksiin, joihin on helpompi palata kesätöihin, oppilaitosharjoitteluun, osa-aikatöihin ja lopulta työsuhteeseen opiskelujen jälkeen.

8 Hanke liittyy Lahden kaupunkiseudun kasvusopimukseen Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Jaana Lahtinen Työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Lahden kaupungin nuorisopalvelut p Lisätiedot/Ytterligare information - Lahden kaupunkiseudun ja valtion välisessä kasvusopimuksessa yhtenä toimenpiteenä on sovittu yhteisestä poikkihallinnollisesta työllisyysohjelmasta Lahden, Oulun ja Porin kaupunkiseutujen sekä valtion kesken. Tämä kuntakokeiluhakemus liittyy kiinteästi em. kokonaisuuden toteutukseen.