Haku kuntakokeiluihin

Transkriptio

1 Haku kuntakokeiluihin Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Rovaniemi Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Rovaniemi Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Tarja Saarelainen Kehittämispäällikkö vs. tarja.saarelainen@rovaniemi.fi puh PL Rovaniemi Rovaniemen kaupunki, Strateginen suunnittelu Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Tarja Saarelainen tarja.saarelain en@rovaniemi.fi Hallituskatu Rovaniemi Rovaniemen kaupunki Strateginen suunnittelu 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten:

2 6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Palvelujen järjestäjänä perusturvalautakunta ja omassa tuotannossa palvelujen tuottajana sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, jossa on palveluyksiköitä: lastensuojelu, lapset ja perheet, työikäisten palvelut, vammaispalvelut, kodinhoito, ympärivuorokautinen hoiva, terveyskeskussairaala, avovastaanotto, kuntoutus, terveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdepalvelut, suun terveydenhuolto ja tukipalvelut.

3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Kehittämisen painopiste on hyvinvointierojen kaventamisessa ja paljon palveluja tarvitsevien ihmisten palveluketjujen lyhentämistä toteuttavissa toimenpiteissä. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeissa on rakennettu toimintamalleja vaikeasti työllistyvien työttömien terveyspalvelujen järjestämiseksi. Työikäisten kuntoutuksen palveluprosessin vaikuttavamman lopputuloksen aikaansaamiseksi otettiin käyttöön kehittäjätiimi asiakkaan tueksi (hankkeessa ). Tiimiin kuuluivat sosiaalityöntekijä (50 % työpanos), lääkäri (25 %) ja terveydenhoitaja tai toimintaterapeutti (25 %). Palvelu aloitettiin yhteisen palvelusuunnitelman laatimisella ja laajennettiin kokonaisvaltaisen kuntoutussuunnitelman ja toteutuksen prosesseihin. Sosiaalihuollon näkökulmasta tarkasteltiin pitkään tulottomana olleita toimeentulotuen asiakkaita. Pitkäaikaistyöttömien ja tulottomien toimintakyvyn arviointi ja peruspalvelujen koordinointi tehdään nykyään verkostoyhteistyönä. Terveyskeskuksen tiimissä on tiistaisin klo varattu yksi lääkäriaika verkostotyölle. Jos aikaa ei ole varattu 2 viikkoa ennen, se vapautetaan normaaliksi vastaanottoajaksi. Toimeentulotuen etuuskäsittelyjonosta, terveydenhuollon palveluista tai esim. etsivästä nuorisotyöstä priorisoidaan asiakkaita palvelujen ohjaussuhteeseen. Tiimi tekee asiakkaalle työ- ja toimintakyvyn arvioinnin. Perustasolla selvitetään sosiaalihuollon-, terveydenhuollon- ja muiden palvelujen tarve. Syvennetyissä selvittelyissä arvioidaan erikoissairaanhoidon tarve, työvoimahallinnon toimenpiteiden mahdollisuudet ja Kelan ratkaisut. Selvittely voi päättyä joko perus- tai syventävän tason selvitykseen, jonka tuloksena asiakas saa palvelusuunnitelman sisältäen tarvittavat hoito-, kuntoutus- tai toimeentulosuunnitelmat. Muita jatkotoimia voivat olla yhteistyö mielenterveysyksikön tai A-klinikan kanssa. Jos näihin palveluihin on aikaisempia asiakkuuksia, otetaan yksiköt mukaan jo alkuvaiheessa. Kunnon syyni toimintamallin koulutustilaisuuksia on pidetty noin 170 ammattilaiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa. Koulutuksellisia asiakaspalavereja, joissa on mukana lääkäri-hoitaja työpari, on pidetty lääkäreiden vastaanottojen yhteydessä. Toimintamalli on otettu käyttöön terveyskeskustiimeihin alkaen Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kunnon syyni -toimintamallia voidaan laajentaa kattamaan useampia paljon palvelua tarvitsevia asiakasryhmiä, mikäli lakisääteisiä yksilöllisiä palvelusuunnitelmia voidaan yhdistää. Työpari ja kehittäjätiimin selvitys- ja arviointityö tehostuisi ja asiakasvaikuttavuus paranisi, jos käytössä olisi asiakkaan hallinnoima sähköinen palveluväylä. Indikaattoreita, jotka kuvaisivat asiakasohjauksen ja yhteisen palvelusuunnitelman vaikuttavuutta voidaan luoda pitkällä tähtäimellä Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Mallin ja tulosten arviointiin tarvitaan riittävän pitkä seuranta-aika. Kunnon syyni -toimintamallilla näyttää olevan asiakasryhmässä terveyseroja kaventava vaikutus. Pidempiaikaista seurantaa ei vielä ole Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Eija Savelius-Koski

4 vs. palveluesimies PL Rovaniemi Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun?

5 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu:

6 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu:

7 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? - Rovaniemen kaupungilla ei ole tällä hetkellä konkreettisia yhteistyömuotoja Kelan kanssa toimeentulotukiasioissa. Toimeentulotuen palvelu on organisoitu siten, että kaupungin vastaanottoyksikkö ottaa vastaan kaikki uudet toimeentulotukiasiakkaat. Pääasiassa uudet asiakkaat ohjataan henkilökohtaiselle käynnille, mikäli ei ole kyse pelkästä tulovajetilanteesta esim. odottaessa toista etuutta. Aikavarauksen saa tarvittaessa samalle viikolle (uudet asiakkaat). Kiireelliset tilanteet hoidetaan 1-2 päivän kuluessa. Käytännön työssä on havaittu, että uusien asiakkaiden nopea tilannearviointi selkiinnyttää asiakkaan tilannetta ja asiakas ohjautuu nopeammin oikeiden palveluiden ja etuuksien piiriin. Nopea puuttuminen esim. nuorten toimeentulotuen hakijoiden osalta estää pitkäkestoista toimeentulotukiasiakkuutta. Asiakkaat ohjataan palvelutarpeen mukaisesti joko sosiaaliohjaajille tai sosiaalityöntekijöille. Asiakkuuden ajan toimeentulotukityön tekee pääsääntöisesti oma työntekijä. Nuorten osalta tämä työ on osa talouden hallinnan opettelua. Tulottomat toimeentulotuen hakijat ovat pääsääntöisesti sosiaalityön ja -ohjauksen asiakkuudessa. Etuuskäsittelystä asiakkuudet ohjautuvat sosiaalityön/ohjauksen tarpeen mukaisesti eteenpäin. Etuuskäsittelyä on ohjeistettu niin, että kiinnitetään huomiota toimeentulotuen hakijan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen kartoittamiseen ja palvelutarpeeseen. Esim. toistuvat maksuvaikeudet, asunnon menetykset, terveydentilaan liittyvät asiat aiheuttavat yksilöidympää palvelutarpeen arviointia. Harkintaa edellyttävät toimeentulotukipäätökset tekevät pääsääntöisesti sosiaalialan ammattilaiset lukuun ottamatta esim. selkeitä täydentävän toimeentulotuen päätöksiä kuten vuokravakuusasiat ja lasten luonapitoihin liittyvät kustannukset. Nykyään sosiaalityöntekijöille ohjataan pääsääntöisesti laaja-alaiset eläkeselvittelyihin ml. kuntoutusasioiden selvittelyasiakkaat, edunvalvontatarpeen arviointiin liittyvät asiat, välitystilitarpeen arvioinnit, lapsiperheiden häädöt ja muut lapsiperheasiat, mikäli taustalla ei ole olemassa olevaa lastensuojeluasiakkuutta. Rovaniemellä aikuissosiaalityötä on kehitetty pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti vuodesta Nykytilanteeseen on päästy suunnitelmallisuuden kautta huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Laki toimeentulotuen käsittelyn määräajoista tuli voimaan 2008, ja siinä yhteydessä lisättiin työntekijäresurssia. Esimiesnäkökulmasta tarkasteltuna toiminta on hyvin organisoitua ja eri ammattiryhmien osaaminen on käytössä. Asiakkaat saavat tarpeen mukaista palvelua. Työntekijöiden osaaminen kohdentuu oikeaan paikkaan. Parin viime vuoden aikana tiimimäistä työskentelyä on lähdetty viemään eteenpäin toimeentulotukityössä ja pyritty jakamaan osaamista tiimien työntekijöiden kesken Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Rovaniemellä toimeentulotuki on pystytty käsittelemään pääsääntöisesti lakisääteisessä määräajassa jo useamman vuoden ajan. Yksittäisiä poikkeuskuukausia ovat olleet vuodenvaihteet, johtuen perusosien määräytymisestä ja Kelan etuuksien muutoksista, jotka ajoittuvat vuodenvaihteeseen. Käytännössä tuolloin

8 joudutaan tarkistamaan tehtyjä päätöksiä tai päätöksiä päästään tekemään myöhään. Myös touko-kesäkuu on kiireinen, johtuen opiskelijoiden toimeentulotuen hakemisesta (opiskelijakaupunki). Ajoittain joudutaan tilanteisiin, joissa työntekijäresursseissa ei ole särkymävaraa. Määräaikaylitysten uhatessa toimeentulotukityö joudutaan asettamaan etusijalle, mikä on pois enemmän palvelua tarvitsevilta asiakkailta. Kelan kanssa tehtävältä yhteistyöltä odotetaan nykyisten resurssien tehokkaampaa käyttöä. Henkilöt, joilla ensisijaiset etuudet ovat riittämättömät, saisivat palvelut ja etuudet yhdeltä Kelan luukulta (esim. perheelliset kotihoidontukea saavat, perustyöttömyysetuuksilla olevat, eläkeläiset). Perustoimeentulotuen myöntäminen Kelalle optimoisi resurssien käyttöä. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotukipäätöksen tekisi jatkossakin kunnan sosiaalityöntekijä. Toimeentulotukitukityössä etuuskäsittelyn osuus on noin 45 %. Tämä osuus sisältää myös lastensuojelun ja maahanmuuttajatoimiston toimeentulotukityön. Loput toimeentulotukityöstä tehdään sosiaalityön asiakasprosesseissa eri sosiaalityön osa-alueilla. Tästä työstä noin 30 % on ns. sosiaalihuollollista toimeentulotukityötä, jossa sosiaalialan ammattilainen arvio kokonaisvaltaisesti asiakkaan tilannetta. Kun arvioidaan perustoimeentulotuen myöntämisen siirtämistä Kelalle, tulisi samassa yhteydessä harkita maahanmuuttajien toimeentulotuen myöntämisen siirtämistä Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Toimeentulotukipalvelu on tuotteistettu. Palvelusta seurataan tuotteiden määrää ja hintaa. Toimeentulotukipalvelujen määrä vuodelle 2014 on palvelutapahtumaa, joiden yksikköhinta on 89,14 euroa. Yhteensä toimeentulotukipalveluun käytetään euroa vuodessa. Palvelu sisältää toimeentulotuen käsittelyn lain edellyttämässä määräajassa. Palvelu toteutetaan kiireellisessä tapauksessa viivytyksettä (1-2 arkipäivää)ja muuten enintään seitsemässä arkipäivässä. Palveluun liittyy lisäksi ohjausta ja neuvontaa taloudellisissa sekä sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Pertti Hemminki palvelukeskuksen johtaja PL Rovaniemi Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun?

9 Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Nuorisotakuun toteuttamista varten Rovaniemen alueella on tiivistetty julkisen sektorin viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä. Nuorisotakuun käytännön toteuttamista varten on rakennettu ESR-rahoitteinen Novus-selvityshanke, jonka toteuttajana toimii Eduro-säätiö (entinen Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiö). Hanke alkoi toukokuussa 2013 ja päättyy maaliskuun loppuun mennessä Novus-hankkeessa luodaan työmarkkinoiden ulkopuolella ja ilman koulutuspaikkaa oleville alle 29-vuotiaille nuorille heidän osallisuutta tukeva, hallinto- ja organisaatiorajat ylittävä yhteinen palvelu- ja asiakasohjausprosessin malli. Mallilla määritellään johtamiseen ja koordinointiin liittyvät vastuukysymykset asiakkaan kokonaisprosessin osalta. Kokonaisprosessin johtaminen tarkoittaa eri toimijoiden työn koordinointia, jotta asiakkaalla on käytössään ne palvelujärjestelmän tarjoamat resurssit, joita hän juuri siinä elämäntilanteessa tarvitsee. Malliin sisältyy yksittäisten asiakasprosessien johtaminen eri sektoreiden resursseja kooten. Kokonaisprosessin toimijoita ovat Rovaniemen kaupunki, Kela, ammatilliset oppilaitokset, Ely-keskus, TE-toimisto ja Työvoiman palvelukeskus sekä palveluntuottajat. Näiden toimijoiden hallinnoimilla resursseilla järjestetään nuorisotakuun piirissä olevalle henkilölle palvelutarpeen arviointia tukevat, toimintakykyä vahvistavat, ammatillista osaamista ja työllistymistä vahvistavat palvelut. Kokonaisprosessin johtamisella huolehditaan siitä, että palvelujen toteuttamiseen tarvittavat resurssit käytetään tehokkaasti. Kokonaisprosessin johtaminen parantaa ongelmien tunnistamista ja ratkaisumahdollisuuksien löytämistä. Kokonaisuuden sisällä kullekin resurssialueelle/toimijalle on kehitetty asiakasprosessin johtamista. Hankkeen alkuvaiheessa havaittiin, että palvelutarpeen arvioinnin koordinoijana ja asiakasprosessin johtajana voisi olla se taho, josta asiakas aloittaa oman palveluprosessinsa riippumatta siitä, mikä palveluntuottaja on kyseessä. Asiakastason koordinoijan tulisi hallita koko pirstaleinen palvelujärjestelmä. Näkemystä puolsi se, että asiakkaaksi hakeutuneella nuorella ei ole motivaatiota eikä halua ottaa yhteyttä johonkin toiseen palvelutuottajaan, jonka vastuulla palvelutarpeen arviointi keskitetysti olisi. Kriittiseksi kysymykseksi nousi, mitä palvelutarpeen arviointiin liittyviä menetelmiä, välineitä ja toimintatapoja eri palveluntuottajilla on omissa palvelutarjonnoissaan ja pystytäänkö näillä tutkimaan ja saamaan selville riittävän tehokkaasti sekä kokonaisvaltaisesti kaikki asiakkaan palvelutarpeeseen liittyvät seikat. Hankeen kuluessa tehtiin seuraavia johtopäätöksiä. Hankkeen kohderyhmälle suunnattujen palveluiden paikallisessa kehittämisessä, uusien palvelumallien luomisessa, palvelu- ja asiakasohjausprosessin rakentamisessa ja siihen liittyvien vastuukysymysten ratkaisemisessa on huomioitava, että useampaa keskeistä toimijaa ja palveluntuottajatahoa sitoo monelta osin erilaiset lait, säädökset tai muut valtakunnantason toimintaperiaatteet, jotka asettavat organisaatioiden väliselle yhteistyölle omat haasteensa ja myös rajoituksensa. Yhteisen palvelu- ja asiakasohjausprosessimallin rakentaminen ja myöhempi toimeenpano vaatii runsaasti eri toimijoiden ja organisaatioiden välistä tahtoa ja sitoutumista. Miten toimintamalli vakiinnutetaan ja mikä resurssisektori viimekädessä vastaa toimintamallin kehittämisestä on vielä ratkaisematta. Mikäli kunnalle jää vastuu palvelu- ja asiakasohjausprosessimallin toiminnan sujuvuudesta, tulisi tämän vastuutahon resurssiperusta ratkaista pysyvämmillä ratkaisuilla kuin projektirahoituksella. Vaihtoehto on yhteinen asiakasohjausyksikkö, joka muodostetaan nykyisten toimijoiden resursseista tai asiakasohjauksen koordinoinnin siirtäminen selkeästi jollekin nykyisistä toimijoista. Hankerahoituksella voidaan jatkaa toimintamallin kehittämistä Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Jatkossa tulee selvittää, miten nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi luotu toimintamalli juurrutetaan alueelle. Vaihtoehtoja on useampia ja niihin liittyy toimintojen organisointia uudelleen, mutta myös lainsäädännöllisiä muutosesityksiä.

10 1) Nuorisotakuun toimintamallia kehitetään muun palvelurakenteen kehittämisen pääsuunnan ja strategisen linjauksen mukaisesti, jolloin pyritään siirtymään erityispalveluiden käytöstä peruspalvelujen käyttöön ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Panostetaan matalan kynnyksen nuorisopalvelukeskuksiin, joissa nuori löytää palvelutarpeen ja asiakasohjauksen kautta itselleen sopivan palvelupolun toimintakykyä, ammatillista osaamista tai työllistymistä vahvistaviin palveluihin. 2) Nuorisotakuun toteuttamisen toimintamalli vakiinnutetaan niin, että rahoitus- ja järjestämisvastuu keskitetään yksiin käsiin koulutuksen ja työn ulkopuolella pysyvästi jääneiden ja erilaisia terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulutuksen tukipalveluita tarvitsevien nuorten osalta Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Markus Hemmilä Sosiaali- ja terveysjohtaja PL Rovaniemi Lisätiedot/Ytterligare information