Systeeminen lastensuojelun toimintamalli

Transkriptio

1 Systeeminen lastensuojelun toimintamalli mallinnuksen esittely 1 Päivi Petrelius

2 Yhteiskehittämispäivien tausta Sosiaalialan osaamiskeskukset ja THL rakentavat osana LAPEa tutkimusperustaista ja kansallisesti koordinoitua lastensuojelun kehittämisen toimintamallia Yhteiskehittämispäivät on suunniteltu osaamiskeskusten, alueellisten toimijoiden ja THL:n yhteistyönä Mukaan päiviin on kutsuttu lastensuojelun ammattilaisia, asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja tutkijoita Yhteiskehittämisen periaatteita ovat moniäänisyys ja dialogisuus Asiakkaiden kokemukset ja tieto Eri ammattilaisen kokemukset ja tieto Tutkimuksen tuottama tieto

3 Yhteiskehittämisen periaatteita Keskeistä kaikkien sidosryhmien mukaan pyytäminen alusta saakka Ytimessä reflektiivinen, eri näkökulmia yhdistävä ja pohtiva keskustelu Tutkimus- ja kokemustiedon tasapainoinen hyödyntäminen Oleellista arjen käytännöistä nouseva kokemus- ja tutkimustieto (practice based evidence). Tuotetaan ideoita ja jalostetaan/täsmennetään/arvioidaan niitä yhteisessä keskustelussa Pysytään tietoisesti moninäkökulmaisina Puretaan hierarkioita vuorovaikutuksen tasavertaisuus tärkeää

4 Samutvecklandets principer Viktigt att bjuda in alla centrala aktörer från början I samutvecklingsdagarna deltar professionella inom barnskyddet, klienter / erfarenhetsexperter, samarbetspartners, forskare och studerande Möjliggör en reflektiv dialog där olika synvinklar kombineras Bryter ner hierarkier och poängterar jämlikhet i interaktionen Strävar till ett mångaktörsperspektiv Kombinerar och balanserar erfarenhetbaserad kunskap som klienter och professionella har med forskningbaserad kunskap Ideér skapas, utvecklas vidare och utvärderas i gemensam diskussion

5 Yhteiskehittämispäivät & lastensuojelun kansallinen kehittäminen Yhteiskehittämispäiviä järjestetään eri puolilla maata LAPE-ohjelman ajan Päivien rakenne on samanlainen, teema vaihtelee Pohjana ovat LAPE:ssa tuotetut lastensuojelun mallinnukset, joihin perehdytään ja joita kehitetään yhdessä eteenpäin Päivien tuottama materiaali kootaan materiaalipankiksi Materiaali koostuu videotaltioinneista, diaesityksistä ja muusta mahdollisesta, täydentävästä materiaalista

6 Samutvecklingsdagarna och nationellt utvecklande av barnskyddet Samutvecklingsdagarna ordnas på olika håll i landet under LAPEprogrammet En svenskspråkig dag ordnas i januari 2018 Strukturen för dagarna är den samma, temat varierar Som grund fungerar de modeller för utvecklandet av barnskydd som skapats inom LAPE. Dessa utvecklas vidare tillsammans En materialbank med dagarnas material samlas på THL:s hemsidor Materialet består av videoinspelningar av föreläsningarna, presentationerna samt annat kompletterande material

7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perustaa syksyllä 2017 avo- ja sijaishuollon sisältöryhmät kokoamaan ja dokumentoimaan tietoa mallinnusten pohjalta tehtävästä kehittämisestä Päiviä ja niiden tuottamaa materiaalia hyödynnetään ja jalostetaan siten, että lastensuojeluun alkaa rakentua yhteistä, kansallista osaamis- ja innovaatiopääomaa Mallinnusten ja yhteiskehittämispäivien ympärille rakentuvaa toimintamallia kokeillaan ja arvioidaan osana LAPEa Tavoitteena arvioida toimintamalli ja vakiinnuttaa se osaksi maakunnallisia, alueellisia ja kansallisia kehittämisrakenteita

8 Lastensuojelun systeeminen toimintamalli, mallinnus: Pia Lahtinen, Leena Männistö & Marketta Raivio: Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Ladattavissa ilmaiseksi Julkarista

9 Mihin asiakastason ongelmiin mallinnuksella on etsitty ratkaisuja? Palveluiden pirstaleisuus ja pätkittäisyys kukaan ei hallitse kokonaisuutta Kokonaisvaltaisen tuen puute Työskentelyn alhainen intensiteetti ja ongelmakeskeisyys Tulipalojen sammuttelu ja reagointi liian myöhään

10 Mihin palveluiden toimintakykyä heikentäviin ongelmiin on etsitty ratkaisuja? Työn hallittavuus, työntekijöiden ylikuormittuminen, vaihtuvuus Yhteistyön vaikeudet Yksin tekemisen toimintakulttuuri, vastuun kantaminen yksin Työhyvinvointia tukevien rakenteiden puute Kasvavat asiakasmäärät - lasten ja perheiden liiallinen ajautuminen lastensuojelun asiakkaiksi Jaetun ammatillisen viitekehyksen ja yhteisen osaamisen vaihtelu/satunnaisuus

11 Mikä on uutta systeemisessä mallissa? Systeemisen ajattelun periaatteiden ja ajattelua tukevien menetelmien tuominen konkreettisesti ohjaavaksi näkökulmaksi lastensuojelutyöhön Systeemisen työskentelyn mahdollistavan rakenteen luominen työyhteisöihin Laadukkaan asiakkaita koskevan reflektion tietoinen ja systemaattinen vaaliminen osana asiakastyötä Selkeät tiimiroolit: sosiaalityöntekijät, kliinikko/perheterapeutti, yksikkökoordinaattori, konsultoiva sosiaalityöntekijä, lapsen ja vanhemman työntekijät Pienemmät asiakasmäärät, mahdollisuus kohtaavan työn lisäämiseen Yhteinen vastuunotto asiakkaista tiimissä Rakenne intensiivisemmälle, kohtaavammalle työskentelylle asiakastyössä

12 Asiakastyön periaatteita systeemisessä mallissa Inhimillisten ongelmien ajatellaan ratkeavan siinä ihmissuhteiden järjestelmässä ja ympäristössä, jossa ne ovat syntyneetkin Asiakkaiden/perheenjäsenten kokemuksiin ja historiaan tutustuminen nähdään välttämättömänä lähtökohtana toimivalle ongelmanratkaisulle Keskeinen hypoteesi on, että kun ihmissuhteet saadaan yksilöiden/perheenjäsenten tarpeita vastaaviksi ja toimiviksi, oireet ja ongelmallinen käytös käyvät tarpeettomiksi Työskentely oireiden/ongelmien taustalla olevien merkitysten ja tunteiden kanssa nähdään keskeisenä keinona saada aikaan toimivampia ihmissuhteita Työntekijä sanoutuu irti paremmin tietämisestä ja sitoutuu kunnioittavaan epävarmuuteen, ei-tietämiseen ja dialogisuuteen tietoisena asenteena (Lorås, Bertrando & Ness 2017)

13 Menetelmällisiä orientaatioita, jotka tukevat tukevat systeemistä ajattelua Narratiivisuus: Asiakkaiden/perheenjäsenten ihmissuhteiden ymmärretään muotoutuneen ajan saatossa kehittyneiden uskomusten ja sääntöjen ohjaamana. Siksi on oleellista perehtyä asiakkaan historiaan ja hänen tapaansa tulkita kokemaansa. Tällöin ollaan tekemisissä asiakkaalle merkityksellisten tarinoiden, narratiivien kanssa. Asiakkaaseen tutustuminen on hänen tarinaansa tutustumista. Dialogisuus: Varmoja väittämiä vältetään ja suositaan avoimia dialogeja, jossa kaikki saavat tuoda esiin oman näkemyksensä tarkasteltavasta asiasta ja meneillään olevasta prosessista. Yksimielisyyttä ei välttämättä tavoitella. Ongelmien ajatellaan lieventyvän osittain jo sillä, että asioista voidaan puhua. Ratkaisukeskeisyys: asiakkaat/perheenjäsenet asettavat itse tavoitteensa, työskentely suuntaa toivottuun tulevaisuuteen, myönteisten poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen ja niistä oppiminen, myönteisyys, luovuus, leikillisyys, huumori, verkostot ja läheiset voimavarana

14 Menetelmiä Systeemisten hypoteesien tekeminen tavoitteena paikantaa perhesysteemin piirteitä, esimerkiksi perhettä koossa pitäviä uskomuksia ja sääntöjä sekä tunnistaa niiden vaikutuksia perheenjäsenille Ongelmien ylisukupolvisuuden tarkastelu sukupuun avulla tavoitteena tunnistaa, miten eri sukupolvet ovat vaikuttaneet asiakkaiden perheisiin ja ihmissuhteisiin Käsiteltävän ongelman uudelleen kehystäminen (reframing) asiakkaan merkityksenannon näkyväksi tekemiseksi Sirkulaariset kysymykset koskien toisen käytöstä, vaihtoehtoisia näkökulmia, ihmissuhteita, mahdollisuuksia jne

15 Johtaa tiimin työskentelyä, ohjaa keskustelua tiimissä, huolehtii yhteistyösuhteista Lastensuojelun systeeminen, monitoimijainen tiimi Systeemisyys Perheterapeuttinen ymmärrys Suhdeperusteisuus Lapsilähtöisyys Asiakkaiden osallisuus ja kohtaaminen Monitoimijaisuus Tukee tiimiä tuomalla työskentelyyn systeemisen ajattelun ja perheterapian näkökulmia Laadukas, monipuolinen reflektio Kliinikko/ perheterapeutti Konsultoiva sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Koordinaattori Kirjaa tiimikeskustelut, avustaa tiimiä kontaktoimalla asiakkaita, sopimalla aikoja, varaamalla tiloja, hoitamalla hallinnollisia asioita Matalan kynnyksen palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaaliohjaus

16 Mallin onnistunut pilotointi edellyttää Peruspalveluiden vahvistamista ja lastensuojelun asiakasmäärien rajaamista Toimivia monitoimijaisen työskentelyn käytäntöjä ammattilaisten välillä perus- ja erityistasolla Jaettuja arvoja ja yhteen sovittavaa johtamista organisaatioissa Tietoisuutta ja vuoropuhelua toimintamallista yli ammattikuntarajojen

17 Lape-muutosohjelma ja THL Luo valtakunnallisen kouluttajakoulutuksen sekä kehittäjäverkoston Tukee mallin pilotointia yli neljässäkymmenessä lastensuojelun tiimissä valtakunnallisesti Tutkii mallin vaikuttavuutta ja toimivuutta valtakunnallisesti Verkostoi toimijoita mallin levittämiseksi, juurruttamiseksi, kehittämiseksi ja tutkimiseksi

18 Implementointi- ja vaikuttavuustutkimus Implementointia koskevat tutkimuskysymykset Toimivatko pilotit systeemisen mallin mukaisesti? Onko pilotoinnin aikana tapahtunut toivottuja muutoksia sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnissa ja asiakastyössä? Onko pilotoinnin aikana tapahtunut toivottuja muutoksia asiakkaiden hyvinvoinnissa? Onko pilotoinnin aikana tapahtunut toivottuja muutoksia järjestelmätasolla? Millainen on lastensuojelun sosiaalityön työympäristö ja organisaatio pilottipaikkakunnalla ja pilottitiimeissä pilotoinnin käynnistyessä ja seuranta-ajan päättyessä? Miten nämä tekijät ovat vaikuttaneet pilotoinnin onnistumiseen? Miten sosiaalityöntekijät, esimiehet ja kouluttajat kokevat systeemisen mallin implementoinnin? Implementoinnin arviointi kattaa kaikki pilottitiimit, jotka pilotoivat mallia lastensuojelun sosiaalityössä ja aloittavat työskentelyn viimeistään tammikuussa

19 Implementointi- ja vaikuttavuustutkimus Vaikuttavuutta koskevat tutkimuskysymykset Onko systeeminen lastensuojelumalli ollut vaikuttavaa? Onko malli kyennyt tukemaan ja auttamaan lastensuojelun asiakasperheitä perinteistä lastensuojelun asiakastyöskentelyä paremmin? Havaitaanko eroja lapsen ja vanhempien hyvinvoinnissa tapahtuneissa muutoksissa pilottitiimien ja kontrolliryhmän välillä? Millaisessa kontekstissa lastensuojelun sosiaalityötä tehdään? Millainen on lastensuojelun sosiaalityön työympäristö ja organisaatio pilottitiimeissä ja kontrolliryhmän tiimeissä? Millaiseksi sosiaalityöntekijät kokevat työhyvinvointinsa ja asiakastyön edellytykset? Mitkä mekanismit aiheuttivat havaitut muutokset? Vaikuttavuuden arvioimiseksi kerätään aineisto kahdessa kunnassa pilotti- ja kontrollitiimeistä

20 Kiitos! stm.fi #lapemuutos stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut