Lastensuojelun kehittäminen yhteiskehittämö toimintatapana

Transkriptio

1 Lastensuojelun kehittäminen yhteiskehittämö toimintatapana

2 Yhteiskehittämöllä kohtia osallisuutta, laatua ja yhtenäisiä periaatteita lastensuojelussa LAPE-ohjelman osana on rakennettu pysyväksi tarkoitettua, tutkimusperustaista toimintamallia lastensuojelun kansallisen kehittämisen tueksi. Kumppaneina LAPEn ajan sosiaalialan osaamiskeskukset ja LAPEhankkeet jatkossa toiveena saada tiiviisti mukaan myös yliopistot, ammattikorkeakoulut ja alan järjestöt Vuonna 2016 alkaneen toiminnan tuloksena konsensus laadukkaasta lastensuojelusta on vahvistunut. on muodostunut kansallisen lastensuojelun verkosto, jossa mukana tutkijoita, ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita maakuntien ammattilaisten osaamista on saatu laajasti käyttöön 2

3 Yhteiskehittämisen prosessi Kehittämiskohteiden määrittely kansallisesti (kevät 2016) Tietoperustan luominen, tutkimuskatsaukset (2016) (I) Uusien toimintatapojen mallintaminen moniäänisessä työpajaprosessissa (syksy 2016) (II) Mallinnusten käsittely, yhteiskehittämispäivät ( ) (III) Maakunnallisen kehittämistyön tuki, kehittäjäverkosto (2018) Maakunnallisen kehittämistyön arviointi, tulosten kokoaminen (2018) (IV) Tulosten kansallinen hyödyntäminen: Lastensuojelun käsikirja (alkaen 2018) Lastensuojelun laatusuositukset (alkaen 2018) Luo luottamusta -verkkokoulutus (2018-) Seuraavan kehittämissyklin valmistelu, kohteiden määrittely (2018) 3

4 Yhteiskehittämön toimijat ja tasot Kansallinen taso Katsaukset, mallinnukset, julkaisut, lastensuojelun käsikirjan sisältö, kansallisen kehittäjäverkoston koordinointi THL, STM, yhteistyökumppanit (yliopistot, amkit, järjestöt) Alueellinen taso Yhteiskehittämispäivät alueellisen dialogin foorumeina, Alueelliset kehittämisprosessit THL, osaamiskeskukset, LAPE-hankkeet, yhteistyökumppanit Paikallinen/asiakastyön taso Paikallinen kehittämistyö asiakastyön tasolla, kokemusten kartoittaminen, kokoaminen Kunnat/organisaatiot, työyhteisöt, yhteistyökumppanit

5 Yhteiskehittämisen periaatteet Ammattilaisten, asiakkaiden ja muiden toimijoiden kumppanuus, vastavuoroisuus Hierarkkisten asetelmien (ammattilainen ja asiakas) ja vuorovaikutuksen haastaminen, dialogisuus Eri osapuolten tuominen yhteen, tavoitteena yhteinen ymmärrys Pyrkimys kehittää kestävästi - asiakkaiden näkökulmasta oikeita asioita. Moninäkökulmaisuus - ymmärrys tiedon hyödyllisyydestä ja käyttökelpoisuudesta erilaisissa tilanteissa. Yhteiskehittämisessä yhteistutkijuuden elementtejä (esim. Reason 1994; Palsanen & Kääriäinen 2016), perustana humanistinen ja holistinen ihmiskäsitys 5

6 TUOTOKSIA I: tutkimuskatsaukset 2016 Lapsen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden lapsikeskeinen, monitoimijainen arviointi: Tietoa lastensuojelun kehittämisen pohjaksi. Päivi Petrelius, Hanna Tulensalo, Anne-Mari Jaakola & Johanna Hietamäki (toim.) Työpaperi 33/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Katarina Fagerström (2016) Työpaperi 42/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun laitoshoidon kasvatukselliset ja kuntouttavat orientaatiot ja niiden vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus kansainvälisiin tutkimuksiin Tuija Eronen & Riitta Laakso (2016) Työpaperi 44/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimustietoa perhehoidon kehittämiseksi. Katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin Leena Valkonen & Tarja Janhunen (2016) Työpaperi 45/2016. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Koulukotiselvitys. Elina Pekkarinen (2017) Nuorisotutkimusverkosto. 6

7 II: mallinnukset 2016 Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Lahtinen, Pia; Männistö, Leena & Raivio, Marketta. THL työpaperi 7/ Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Alatalo, Marjo; Lappi, Kari & Petrelius, Päivi. THL työpaperi 21/ Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Timonen-Kallio, Eeva; Yliruka, Laura & Närhi, Pekka THL työaperi 23/ Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava perhehoito. Kohti perhehoidon laadun vahvistamista. Heino, Tarja & Säles, Emilia. THL työpaperi 20/ Lapsikeskeinen ja lapsenoikeusperustainen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli. Hoikkala, Susanna; Kojo, Raija; Tervo, Jaana & Aaltonen, Teija. THL työpaperi 19/ Verkkolatauksia tähän mennessä kpl. 7

8 III: Yhteiskehittämispäivät Valtakunnalliset yhteiskehittämispävät (13 kpl) Lastensuojelun sijaishuolto. Socca sekä FSKC yhteistyössä Pääkaupunkiseudun LAPE-hankkeen kanssa. Helsinki Systeeminen lastensuojelu. Lupa auttaa- hanke, Vasso ja FSKC Yhteinen perhe kohti monitoimijaista perhetyötä (perhetyö ja perhekuntoutus). ISO sekä Kainuun, Etelä-Savon, Pohjois- Savon ja Pohjois-Karjalan LAPE-hanke Yhdessä kohti ihmissuhteista rakentavaa lastensuojelua. (Systeeminen lastensuojelu, integratiivinen näkökulma, lasten ja nuorten psykiatria.) Socom. Kouvola Monitoimijainen arviointi. Koske. Jyväskylä Lastensuojelun perhehoito nyt ja tulevaisuudessa Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen Lape-hanke, Verso, Lahti Perhehoito. SonetBotnia, Seinäjoki Perhetyö ja perhekuntoutus. Sosiaalitaito, Verso, FSKC, Uusimaa. Porvoo Systeeminen lastensuojelu ja vertikaalinen integraatio. Poske (Pohjois-Pohjanmaa sekä Lappi). Rovaniemi En systemisk verksamhetsmodell för barnskyddet. SonetBotnia och FSKC. Helsingfors/Vasa Monitoimijainen arviointi. Tampere. Pikassos ja Pirkanmaan LAPE/Pippuri Laitoshoito. Lappeenranta. Soccom Sijaishuollon ohjaus ja valvonta. Pikassos ja SATULA-hanke. Yhteiskehittämisen opas Materiaalipankki (tallenteet, ryhmätyöt) vapaasti hyödynnettävissä Alueellisia yhteiskehittämispäivä 8

9 IV: Tulosten kokoaminen ja arviointi 2018 Valtakunnalliset yhteiskehittämispäivät Sijaishuollon Yhteiskehittämispäivät. Helsinki. Järjestäjinä Sosiaalialan osaamiskeskukset, THL sekä LAPEmuutosohjelma Avohuollon Yhteiskehittämispäivät. Kuopio. Järjestäjät: Sosiaalialan osaamiskeskukset, THL sekä LAPEmuutosohjelma Tutkimukset Aaltio Elina (2018) Systeemisen mallin implementointi ja soveltaminen LAPE-piloteissa. Systeemisen toimintamallin implementoinnin ja vaikuttavuuden tutkimuksen loppuraportti. THL-raportti. Laakso Riitta (2018) Artikkeli: Toistuvasti vaihtuvat sijaishuoltopaikat nuorten kertomana. YP. Laakso Riitta (2018) Loppuraportti: Sijoitettujen lasten hyvinvointi ja palvelukokemukset. THL-raportti. 9

10 Arviointiraportit Petrelius Päivi & Eriksson Pia (toim.) (2018) "Miten lastensuojelu uudistuu - kohti maakunnan vastuulla olevia palveluja". Yhteensä 28 artikkelia. Eriksson Pia & Petrelius Päivi (2018) Maakuntien lastensuojelupilottien kansallinen arviointi - loppuraportti LAPElastensuojelun kehittämisestä. Kansalliset tuotokset Avohuollon sosiaalityön osaamisen kuvaus Sosiaalihuollon porrasteisuuden jäsennys Systeeminen toimintamalli yhteistyön periaatteet/kansalliset linjaukset Sijaishuollon kansalliset laatukriteerit Perhehoidon maakunnallinen mallitoimintaohje ja kansalliset linjaukset Lasteri sijaishuollon yksikkörekisteriselvitys 10

11 Kiitos! Päivi Petrelius Pia Eriksson 11

12 Sijaishuollon tutkimus- ja kehittämishanke Kuullan laajasti sijoitettuja lapsia kaikissa sijoitusmuodoissa (perhehoito, ammatillinen perhehoito, laitoshoito ja koulukodit) Maakuntia pyydetään kumppaneiksi Perustetaan ohjausryhmän hankkeelle Systemaattinen tiedonkeruu osaksi sosiaalityön käytäntöjä Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät Epäkohtiin voidaan puuttua heti Tavoitteena systemaattinen ja jatkuva kansallinen tiedonkeruu THL toteuttajana 12

13 Ryhmätyö Miten edellä kuvatut yhteiskehittämön toimintamuodot ovat tukeneet maakuntien kehittämistä ja pilotointia LAPE:n aikana. a) tutkimuskatsaukset (tietoperusta) b) mallintamistyö prosessina (ammatti + tutkimus + asiakastyö) c) mallinnus tuotoksena d) kehittäjäverkosto e) yhteiskehittämispäivät f) kehittäjäverkosto g) kansallinen arviointi ja tulosten kokoaminen (yht. keht., arviointi, julkaisut) Miten kokonaisuus on tukenut maakuntien kehittämistyötä? Minkälaisesta yhteiskehittämisen toimintamuodosta olisi eniten hyötyä maakunnallenne jatkossa? Millaiseksi näette mahdollisuuteenne osallistua tämäntyyppiseen toimintaan ensi vuodesta lähtien? 13

14 Sijaishuollon kehittämisen jatkot Sijaishuollon kehittämistä levittämisen ja juurruttamisen muodossa osana yhteiskehittämöä jatketaan (2019) Laatukriteerit osaksi lastensuojelun laatusuosituksia (2018) Käyttöönotto maakunnissa Lasteri - yksikkörekisteri, esiselvitys vaihe II (syksy 2018) Kohti pilotointia maakunnissa 2019 (vaatii erillisrahoituksen) 14