Loppuraportti. Aikuissosiaalityö sekä lapsi- ja perhetyö. Tornio Kehittäjäsosiaalityöntekijät: Sirpa Karjalainen

Transkriptio

1 Loppuraportti Aikuissosiaalityö sekä lapsi- ja perhetyö Tornio Kehittäjäsosiaalityöntekijät: Sirpa Karjalainen

2 2 Tarja Tihinen Sisällysluettelo 1. Tehtävärakenne... 3 Aikuissosiaalityö... 3 Lapsi- ja perhetyö... 3 Tiimien välinen yhteistyö Tiimin kehittämistehtävien toteuttaminen... 4 Aikuissosiaalityö... 4 Lapsi- ja perhetyö Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen... 8 Neuvolan perhetyön toimintakäsikirja... 8 Varhain vanhemmaksi äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön yhteistyömalli Seudullinen toiminta Alueellinen toiminta... 9 Liitteet: Liite1: Aikuissosiaalityön tiimin tehtävärakenne-esitys Liite2: Lapsi- ja perhetyön tiimin tehtävänkuvaukset Liite3: Toimeentulotuen sovellusohjeet

3 3 Liite4: Nuorten sosiaalityön prosessi Liite5: Nuorten ryhmätoiminta Liite6: Tirlittan -Talo tytöille Liite7: Hankehakemuksen ideapaperi Liite8: Neuvolan perhetyön toimintakäsikirja Liite9: Varhain vanhemmaksi -raportti Tornio Liite10: Varhain vanhemmaksi arviointiraportti Kemi-Tornio 1. Tehtävärakenne Hankkeen aikana tiimeissä työskenteli puoliaikainen kehittäjä-sosiaalityöntekijä. Roolien yhdistäminen on ollut haastavaa, mutta resurssi on antanut uudenlaisen ulottuvuuden kehittämistyöhön. Aikuissosiaalityö Hankkeen aikana tarkasteltiin sosiaalitoimen tehtävärakennetta työntekijäkohtaisesti, työntekijäryhmien mukaisesti, tiimikohtaisesti, tiimien välillä sekä asiakkaan tarpeiden toteutumisen näkökulmasta katsottuna. Kehittämistyö on ollut kahden vuoden prosessi, jonka aikana on konkreettisesti parannettu olemassa olevia käytäntöjä. Työntekijät ovat saaneet äänensä kuuluviin ja työtehtäviä ja tuntemuksia on tarkasteltu yhteisesti. Samalla on pohdittu työn positiivisia puolia, kuormittavia tekijöitä ja konkreettisia kehittämiskohteita. Keskustelujen aikana on tarkennettu tehtävänkuvauksia. Esimies on saanut reaaliaikaista tietoa työtehtävistä ja kehittämistarpeista. Tiimi on pitänyt puolivuosittain kehittämisiltapäivän, jonka aikana on arvioitu kehittämistoimia ja luotu yhteistä tehtävärakennetta. Aikuissosiaalityön tiimin tehtävärakenne- esitys (liite1) valmistui toukokuussa Sosiaalityön johtaja vie esitykset sosiaali- ja terveyslautakuntaan syyskuussa Lapsi- ja perhetyö Vuonna 2005 Tornion sosiaalitoimistossa siirryttiin yhdennetystä eriytettyyn sosiaalityöhön. Syntyi jako aikuissosiaalityöhön sekä lapsi- ja perhetyöhön. Marraskuussa 2009 tarkasteltiin lapsi- ja per-

4 4 hetyön tiimin toimenkuvia(liite2). Tuolloin käytiin läpi työtehtävien ajankäytön jakautuminen, lapsiasiakkaiden määrä sekä työryhmiin osallistuminen. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden erikoistumismahdollisuudet ja toiveet. Tiimissä oli viisi sosiaalityöntekijää. Tehtävärakenne-esitystä ei ole työstetty pidemmälle, koska tiimin työntekijät ovat vaihtuneet. Tornion kaupunki on aikaisemmin ostanut perhetyön ulkopuolisilta tuottajilta, mutta nyt se tuottaa perhetyön omana palveluna. Toukokuussa 2011 tiimi sai uuden sosiaalityöntekijän viran. Lapsi- ja perhetyön tiimissä on kuusi sosiaalityöntekijän ja neljä perhetyöntekijän virkaa. Perhetyöntekijän virat on täytetty, mutta sosiaalityöntekijöitä on vain neljä (2½ pätevää ja 1½ epäpätevää). Perhetyön kehittäminen on ajankohtainen painopistealue tiimissä. Syyskuussa 2011 kehitettiin palautelomakkeet perheille; vanhemmille, lapsille ja nuorille. Tämän avulla voidaan arvioida perhetyön vaikuttavuutta. Kehittämiseen ja suunnitteluun osallistuu koko tiimi. Perhetyön palaverikäytäntöä on hiottu mm. tiedonsiirron joustavuutta ajatellen. Tiimien välinen yhteistyö Kehittämismatkalla pohdittiin tiimien yhteistoiminnan kehittämiskohteita. Lastensuojelu ja aikuissosiaalityö kohtaavat perheiden vaikeissa elämäntilanteissa, jotka ovat usein päivystysluonteisia. Tuolloin on tärkeää arvioidessa tunnistaa lasten tilanne tai aikuisen tarvitsema erityinen tuki, sillä avuntarve voi olla moninainen. Sosiaalityön suunnitelmia tehdessä tulee huomioida perheen eri näkökulmat ja tarvittaessa tehdä yhteistyötä tiimien välillä. Yhteinen näkemyksen kautta tavoitellaan perheen hyvinvointia. Tiimien välisen yhteistoiminnan kehittäminen kiteytyy asiakasyhteistyön kehittämiseen sekä parityön roolien selkeyttämiseen. Työnantaja järjesti tiimitoiminnan kehittämispäivän syyskuussa 2011, jolloin pohdittiin konkreettisia toimia tiimitoiminnan kehittämiseksi. Tiimisopimukset vaativat päivitystä. Tiimien välille suunniteltuja teemallisia keskustelutilaisuuksia ei ehditty toteuttaa, koska hankkeen aikana tiimien omien kehittämistehtävien työstäminen vaati irrotettavissa olevan työajan. Teemallisten keskustelufoorumien ideana oli se, että omaa työtä ja ammattitaitoa jaetaan työkavereiden ja esimiehen kanssa. Tuolloin tiimien jäsenet oppivat toinen toisiltaan. Tiimien jäsenet ovat osallistuneet hankkeen aikana järjestettyihin työkokouksiin, koulutuksiin sekä teemapäiviin. 1. Tiimin kehittämistehtävien toteuttaminen Aikuissosiaalityö Tiimin toiminnalliset tavoitteet ja kehittämisen painopistealueet ovat olleet nuorten aikuisten sosiaalityön kehittäminen intensiivisen palvelumallin ja uusien työmenetelmien kautta. Tiimi on vastannut toimintojen kehittämisestä ja se on vaatinut verkostoitumista alueen toimijoiden kanssa. Aikuis-

5 5 sosiaalityö on saanut mahdollisuuden kehittyä ja se on nostanut profiiliaan sosiaalityön erityisenä osa-alueena. Tiimi on pohtinut perustehtäviä, joustavia työtapoja, linjauksia ja näiden keskustelujen myötä tiimi on muodostunut merkittäväksi tekijäksi työssä kehittymisen ja jaksamisen kannalta. Tiimin kautta saa työlleen ammatillista tukea. Toisaalta tiimin vastuu koetaan ajoittain liiankin raskaana etenkin silloin, kun henkilökuntaa on niukasti. Esimiehen tuki tiimille koetaan tärkeänä. Kehittämistyön aikana on kiinnitetty huomiota työn suunnitelmallisuuteen, asiakasprosesseihin (nuorten sosiaalityö, toimeentulotuen palveluprosessi) ja uusiin työmenetelmiin (Nuorten ryhmä, Varhain vanhemmaksi). Mallinnuksien myötä on löytynyt yhtenäinen joustavampi tapa toimia toisin. Tiimin tavoitteena on toimia lain hengen mukaan ja tavoittaa asiakkaat entistä aikaisemmin, paremmin ja kattavammin. Aikuissosiaalityön tiimi on päivittänyt toimeentulotuen sovellusohjeet (liite3). Yhteisten ohjeiden laatimisen tavoitteena oli asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu, linjauksien nykyaikaistaminen, perustelujen pohtiminen sekä perehdytysmateriaalin luominen. Ohjeiden laadinta oli osa omien käytäntöjen tutkimista suhteessa muualla Suomessa käytettyihin linjauksiin. Suuntaa antavia sovellusohjeita ei ole vielä viety sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi, koska seudullisessa palvelutiimissä pohdittiin yhteisten linjausten tarpeita 8/2011. Palvelutiimissä päätettiin perustaa seutukuntaan työryhmä, joka pohtii asian eteenpäinviemistä. Muut kunnat ovat hyödyntäneet sovellusohjeita. Niitä voidaan muokata oman kunnan tarpeita vastaaviksi. Osallistumista ammatillisen koulutuskuntayhtymän Lappian opiskelijahuoltoon vakiinnutettiin osaksi perustyötä. Sosiaalityöntekijä osallistuu 1-2 kertaa/kk opiskelijahuoltotyöryhmää. Opiskelijahuollon kautta pyritään ehkäisemään nuorten koulun keskeyttämisiä ja heitä ohjataan tarvittavien palvelujen piiriin. Opiskelijahuoltoon osallistuu oppilaitoksen kuraattori, oppilaanohjaajat, asuntolan ohjaajat, nuorten päihdetyöntekijä, opiskelijaterveydenhoitajat, erityisopettaja, vapaa-ajan ohjaajat sekä tarvittaessa nuori ja hänen perheensä. Asiakasprosessien mallinnus aloitettiin toimeentulotuen palveluprosessin mallintamisella. Mallin löydät seuraavasta linkistä: ek20&fmt=p&lan=fi%u002c1&dtm= Mallintamisprosessin aikana selkeytettiin toimeentulotuen työkäytäntöjä ja helpotettiin prosessin etenemistä asiakasnäkökulma huomioiden. Mallin toimivuutta on arvioitu sekä työntekijä- että asiakasryhmässä. Tehtävien selkeyttämiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyy prosessien kuvaaminen. Mallintamisen yhteydessä sovittiin muutoksista, jotka vaikuttavat palvelun toimivuuteen. Malli

6 6 ohjaa nykyistä tapaa tehdä työtä ja tiimi on mallin myötä kehittänyt työtapojaan asiakaslähtöisemmiksi ja joustavammiksi. Nuorten sosiaalityön prosessinmalli (liite4) tehtiin kuvaamaan jo aikaisemmin kehiteltyä työskentelymallia, joka on nimetty intensiivisen palveluprosessin malliksi. Työskentelymallin vaikuttavuutta tutkittiin seuraamalla asiakkaiden elämässä tapahtuvia muutoksia. Malli on todettu tehokkaaksi varhaisen tuen menetelmäksi. Työmenetelmien kehittämiseen sisältyi nuorten ryhmätoiminnan (liite5) toteuttaminen yhteistyössä Tornion Työvoimalasäätiön kanssa. Nuorten ryhmä käynnistyi 10/2009 ja jatkuu edelleen osana perustyötä. Kohderyhmään valittiin kuntouttavaan työtoimintaan, pajaopintoihin, nuorisovalmennukseen ja mielenterveyskuntoutujien työhön valmennukseen osallistuvat vuotiaat nuoret. Matalan kynnyksen palveluna ryhmä on osa sosiaalista kuntoutusta. Ohjaajina toimivat nuorten ohjaaja Mari Lakkala-Jussila Tornion työvoimalasäätiöstä, sosiaalityöntekijä Sirpa Karjalainen, vs. sosiaalityöntekijä Tarja Tihinen ja nuorten päihdetyöntekijä Piia Bimberg-Peuna Tornion kaupungilta. Moniammatillisen nuorten ohjausryhmän jäsenet ja Kemi-Tornion amk:n opiskelijat ovat osallistuneet ryhmän ohjaukseen. Ryhmätoiminnan sisältö suunnitellaan yhteistyössä nuorten kanssa. Se koostuu toiminnallisista menetelmistä, liikunnasta, keskusteluista, tietoiskuista, vierailuista, retkistä ja tutustumiskäynneistä. Laajoja aihealueita ovat arjen taidot, tulevaisuuden suunnitelmat sekä terveys ja hyvinvointi. Ryhmään on osallistunut noin 60 nuorta erimittaisen ajan. Ryhmätoiminnan 1. kausi arvioitiin ryhmäkeskusteluna. Osallistujat toivoivat toiminnalle jatkoa ja se koettiin mielekkääksi pajatoiminnan täydentäjäksi. Ryhmätoimintaa arvioitiin lisäksi henkilökohtaisten suunnitelmien arviointien yhteydessä. Ryhmään osallistuvat täyttivät palautelomakkeen v aikana. Osallistujien mukaan ryhmässä on mukava ilmapiiri. Nuorta kuunnellaan ja hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita. Nuoret kokevat saavansa tukea ryhmältä. He kokevat muuttuneensa positiivisessa mielessä. Erilaisten kokemusten saaminen ja asioiden tekeminen tuntuu tärkeältä. Parannettavaa oli vielä siinä, miten pystyy puhumaan omista asioista ryhmässä, olemaan aktiivisempi ja miten voi vaikuttaa suunnitteluun. Naisille oli tärkeää, että saa olla osa ryhmää. Miehille oli tärkeää, että sai eväitä elämään ja sai uusia kavereita. Ryhmätoiminnan tavoitteet saavutettiin, mutta aina riittää kehitettävää. Tavoitteena oli sosiaalityön jalkautuminen asiakkaiden pariin ja toiminnan kautta saatiin asiakastyöhön uusia ulottuvuuksia. Toimijoiden välinen yhteistyö syveni ja sitä kautta asiakastyöskentely koettiin joustavampana. Ryhmätoiminta tuotti nuorille asiakaskaslähtöistä yhteisöllistä toimintaa turvallisessa ympäristössä osana pajatyötä.

7 7 Lapsi- ja perhetyö Tirlittan -Talo tytöille (liite 6) Torniossa on aidon kohtaamisen ja yhdessäolon paikka, avointa toimintaa ja aikuisen läsnäoloa. Tirlittan on tarkoitettu vuotiaille tytöille. Tirlittanin avajaiset pidettiin Tirlittanin toiminnan takana ovat yhteistyössä: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen PaKaste -hanke, Tornion lapsi- ja perhetyön tiimi, Tornion kaupungin nuorisotoimi sekä Tornion seurakunta. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on vieraillut Tornion kaupungin kahdella nuorisotilalla Messissä ja Nuorkalla 3/09 12/2010. Työn tarkoituksena oli jalkauttaa sosiaalityötä sekä pyrkiä kohtaamaan nuoria heidän omilla areenoillaan. Yhteistyö oli luonnollista ja lähes välttämätöntä. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä selvitti ennaltaehkäisevän lastensuojelun verkostotyön jatkoa koulujen kanssa. Torniossa on kaksi koulukuraattoria ja yksi koulusosionomi. Heidän kanssaan yhteistyötä jatketaan. He osallistuvat lastensuojelupalaveriin säännöllisesti sovittuina aikoina. Osa kouluista toivoo, että sosiaalityöntekijät osallistuvat oppilashuoltoon. Muiden koulujen osalta koulusosionomi ja koulukuraattorit ovat tarvittaessa yhteydessä sosiaalityöntekijöihin. Nuorisotyöntekijä ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä kiersivät työparina syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana kaikki seitsemännet ja kahdeksannet luokat. Tarkoitus oli selkeyttää lastensuojelun roolia. Oppilaat esittivät kysymyksiä ja vastaanotto oli hyvä. Syksyllä 2011 kokeilu ei toteutunut ajan puutteen vuoksi. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä osallistui Reppu-katupäivystäjien kouluttamiseen ja koulutti iltapäiväkerho-ohjaajia lastensuojelulaista, soveltamisesta ja ilmoitusvelvollisuudesta. Koulutuspäivät olivat onnistuneita ja niitä toivottiin jatkossakin. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä osallistui moniammatilliseen Info -päihdetyöryhmään aktiivisesti ja oli mukana valtakunnallisilla 112-päivillä Kauppakeskuksesa. Yhteistyön kehittämisen myötä sosiaalityön rooli Inforyhmässä lisääntyi. Nuoriso- ja sosiaalitoimen yhteistä koulutus- ja virkistäytymispäivää sekä nuorisotyöntekijä/sosiaalityöntekijä työparimallia ei ehditty toteuttaa. Lastensuojelun sosiaalityön välineisiin, nuorten kohtaamiseen ja työskentelyyn toivottiin menetelmäosaamista nuorisotoimelta. Seudullinen sosiaalipäivystyksen malli löytyy seuraavasta linkistä: ek20&fmt=p&lan=fi%u002c1&dtm=

8 8 Yhdessä luotu tiedonsiirtolomake on ollut käytössä ja se on koettu hyväksi, helpoksi ja toimivaksi työvälineeksi päivystystoiminnassa. Lomake otettiin vakituiseen käyttöön. Kehittäjäsosiaalityöntekijä osallistui (Pakaste ja Tukeva 2) perheleirin suunnitteluun ja toteutukseen 6/2011 Muonion Walkikeimiössä. Tavoitteena oli kehittää lapsiperheiden hyvinvointia tukevaa leiritoimintaa Pohjois-Suomeen. Leiri sai osallistujilta myönteisen vastaanoton ja palautteen. Sosiaalityöntekijä poliisilaitoksella -kokeilu ja hankehakemuksen ideapaperi (liite7) on ollut käsiteltävänä Länsi-Pohjan seudullisessa palvelutiimissä Palvelutiimi päätti, ettei seudullista rahoitusta haeta. Tornio lopetti kokeilun joulukuussa Hankkeen alkuvaiheessa on laadittu torniolaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille Suunnitelman löytää seuraavasta linkistä: 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Neuvolan perhetyön toimintakäsikirja (liite 8) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen toteutui osallistumalla Tornion neuvolan perhetyön kehittäjätiimiin. Tuloksena syntyi neuvolan perhetyön toimintakäsikirja. Neuvolan perhetyön toimintakäsikirja on tarkoitettu terveydenhoitajille ja perhetyöntekijöille sekä heidän esimiehilleen ja yhteistyökumppaneilleen neuvolan perhetyötä koskevan tiedon, ohjeiden ja lomakkeiden koosteeksi sekä kehittämistyön ohjausvälineeksi. Toimintakäsikirjassa kuvataan kaikki Torniolaisille perheille tarjolla olevat perhetyön muodot. Toimintakäsikirjaan on sisällytetty keskeiset laadunhallinnan periaatteet, toiminnot ja velvoitteet ja näin se toimii laadunhallinnan ohjeistajana. Käsikirja muodostaa käyttökelpoisen pohjan ja mallin muiden perhetyömuotojen toimintakäsikirjan laadinnalle. Tavoitteena on, että Torniossa perhetyötä tekevät tahot laatisivat oman toimintakäsikirjan. Näin olisimme tietoisia eri tahojen toteuttamasta perhetyöstä ja osaisimme ohjata perheitä oikeiden palvelujen piiriin. Näin välttyisimme mahdollisesti päällekkäin tehtävästä perhetyöstä. Varhain vanhemmaksi äitiysneuvolan ja aikuissosiaalityön yhteistyömalli KlOY&FMT=p&LAN=fi%u002c1&DTM= PORTAL&*prmav&SES=tE9i4WG0rNN.KlOY&FMT=p&LAN=fi%u002c1&DTM=

9 9 Varhain vanhemmaksi malli aloitettiin 6/2010 ja se on juurtunut Tornion työkäytäntöön. Syyskuussa 2011 järjestettiin Kemin kanssa yhteistyössä teemapäivä käytännön työntekijöille mallin esittelyä, kokemusten reflektointia ja jatkossuunnitelmia varten. Kokemuksia on käyty jakamassa muihin kuntiin. Varhain vanhemmaksi toiminnan (liite 9) ideana on se, että terveydenhoitaja ja aikuissosiaalityöntekijä tapaavat nuoria tulevia vanhempia yhteisvastaanotolla neuvolakäynnin yhteydessä. Palvelua tarjotaan alle 21-vuotiaille raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen. Palvelu on luonteeltaan ennaltaehkäisevä. Yhdessä keskustellen arvioidaan perheen voimavaroja, palvelutarpeita ja riskitekijöitä. Tavoitteena on, että tulevat nuoret vanhemmat pysähtyvät miettimään tilannettaan, käyttäytymistään, tunteitaan ja palvelutarpeitaan yhteistyössä terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän kanssa. Tavoitteena on toimia ajoissa ja mahdollistaa nuorille perheelle heidän hyvinvointia lisäävä tuki, ohjaus, neuvonta ja palvelut. Torniossa syntyy vuosittain noin 269 vauvaa. Vuositasolla alle 21-vuotiaille syntyy enintään 20 vauvaa. Suurin osa tapaamisista on poikinut jatkotapaamisia joko kotona, sosiaalitoimessa tai neuvolassa joko yhdessä tai erikseen. Arvioinnin toteuttivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun työntekijät. Hankkeeseen osallistuneet työntekijät ovat olleet mukana yhteisten tapaamisten lisäksi kahdessa arviointitilaisuudessa. Arvioinnissa hyödynnetään sekä asiakkailta että työntekijöiltä saatua kokemustietoa. Arviointiraportti valmistuu 5/2011 (liite10). 3. Seudullinen toiminta Seudullinen toiminta on toteutunut sosiaalipäivystyksen mallinnuksen ja Varhain vanhemmaksi - hankkeen kautta. Molempia toimintamalleja on esitelty laajasti ja tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä. Seudullinen palvelutiimi päätti kokouksessaan perustaa seutukunnallisen yhteistyötyöryhmän toimeentulotuen sovellusohjeiden tiimoilta. 4. Alueellinen toiminta Tornion tiimit osallistuivat kaksi kertaa hankkeen aikana vaikuttavuuden arvioinnin aineistonkeruuseen. Tuloksista on saatu oman työn tutkimiseksi työntekijäkohtaista ja kuntakohtaista palautetta. Lapin alueen ensivaiheen tuloksista on tehty julkaisu (POSKE). Vaikuttavuuden arviointia jatketaan syksyllä Kehittäjä-sosiaalityöntekijät ovat olleet mukana verkkokonsulttipalvelussa ja jatkavat siinä edelleen. Tornio on lisäksi useiden vuosien ajan ollut mukana kehittämässä ja toteuttamassa asiakkaille suunnattua verkkoneuvontapalvelua UULA hankkeen kautta.

10 10 Torniolainen kokemusasiantuntija ja kehittäjä-sosiaalityöntekijät ovat olleet mukana Posken asiakaskehittäjätoiminnassa, asiakaskehittäjäfoorumeissa sekä tiedotustyöryhmän toiminnassa. Paikallisesti asiakaskehittäjätoiminta on kytkeytynyt luonnolliseksi osaksi Nuorten ryhmän toimintaa. Yhteisesti ryhmätoiminnasta on tehdyn mallinnuksen löytää osoitteesta: ek20&fmt=p&lan=fi%u002c1&dtm= Opetus- ja tutkimusklinikkayhteistyötä on käynnistelty yhteisseminaareissa ja työkokouksissa. Pa- Kaste verkoston, yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettiin suuren suosion saaneet aikuissosiaalityön päivät tammikuussa Päivien teemana oli käytännön, tutkimuksen ja opetuksen kohtaaminen. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on ollut mukana aikuissosiaalityön päivien suunnittelu ja toteutustyöryhmässä. Tornion tiimit ovat osallistuneet dokumentoinnin seminaarisarjaan. Koulutukseen liittyi kehittämistehtävä, jossa laadittiin yhteiset dokumentoinnin ohjeet.