1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus. 1.3 Kaavan tunnistetiedot. Diaarinumero: TRE: 7631/ /2010. Verkkonumero:

Transkriptio

1 HYHKY JA HYHKYN TILA RN:O 1:120, PISPALAN VALTATIE 66 JA 68, PIENTEOLLISUUSTONTIN MUUTTAMINEN ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN TONTIKSI. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä ja 13. päivänä helmikuuta 2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Hyhkyn kaupunginosan korttelin nro 1104 tonttia nro 9, jonka pinta-ala on 1 945m 2, sekä Hyhkyn tilan rn:o 1:120, jonka pinta-ala on 649 m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta asuinrakennusten korttelialueeseen ja Nikkilänkujan katualueeseen, eteläpuolelta Pispalan valtatien katualueeseen, länsipuolelta erillispientalojen korttelialueeseen ja pohjoispuolelta rautatiealueeseen. Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Asunto Oy Tampereen Aallon puolesta Pirjo Badermann, joka jätti kaava-aluetta koskevan, päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen Hankkeen diaarinumero: TRE: 7631/ /2010. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos ja asemakaavan selostus kuulutettiin asetettavaksi julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin valmisteluvaiheen aikana lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta ja kaupungin toimialoilta. Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Kaupunkiympäristön kehittäminen/yleisten alueiden suunnittelu:n lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Ympäristönsuojelun ja Liikenneviraston lausunnoissa kiinnitettiin huomiota äänen- ja tärinäneristysvaatimuksiin. Kaavan laatija tarkisti äänenristysmääräyksiä ympäristönsuojelun lausunnon perusteella. Kaava-alueen uudisrakennusten rakennus- ja kerrosaloja, autopaikkamääräystä, sekä pääkäyttötarkoitusmerkintää (AL-14, luonnoksessa AL) tarkistettiin valmisteluvaiheen aikana tarkentuneiden lähtötietojen perusteella. Asemakaavan selostusta täydennettiin yleiskaavallisella tarkastelulla. Kaavan keskeinen sisältö Tontti ja rekisteritila yhdistetään sitovalla tonttijaolla tontiksi nro , jonka pinta-ala on m 2. Muodostettavan tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-14). Liike- ja toimistotiloja varten

2 saadaan tontille sallitusta rakennusoikeudesta varata enintään 25%. Pienteollisuustontin käyttötarkoitusta muutetaan. Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat olemassa olevaa ja uutta asuin-, liike- ja toimistorakennusta, autokatosta ja talousrakennusta varten. Olemassa olevan asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 595 m 2 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi III (r60% III). Uuden asuin- liike- ja toimistorakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 680 m 2 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Talousrakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 25 m 2. Tontin kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e=0,50. Tontin autopaikkamäärä on 16 ap. Korttelialueen rakennusten asuintilojen ulkoseinien, sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään osoitetun dba-luvun mukainen. Rakennuslupaasiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava (me-2). Tontin kaakkoiskulmaan osoitetulle, Pispalan valtatiehen rajautuvalle alueen osalle on rakennettava melusuojaksi ympäristöön sopiva, 1,8 metrin korkuinen meluaita (mes-8). Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Hyhky ja Hyhkyn tila rn:o 1:120, Pispalan valtatie 66 ja 68, pienteollisuustontin muuttaminen asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontiksi, kaava nro Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE: 7631/ /2010. Verkkonumero: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Hyhkyn kaupunginosan korttelin nro 1104 tonttia nro 9, jonka pinta-ala on 1 945m2, sekä Hyhkyn tilan rn:o 1:120, jonka pinta-ala on 649 m2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta asuinrakennusten korttelialueeseen ja Nikkilänkujan katualueeseen, eteläpuolelta Pispalan valtatien katualueeseen, länsipuolelta erillispientalojen korttelialueeseen ja pohjoispuolelta rautatiealueeseen. Tontilla on voimassa

3 hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Asunto Oy Tampereen Aallon puolesta Pirjo Badermann, joka jätti kaava-aluetta koskevan, päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen Hankkeen diaarinumero: TRE: 7631/ / Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.7 Asemakaavan muutoksen hakijan tuottamat erillisselvitykset ja viitesuunnitelmat Asemakaavan muutokseen liittyen on tuotettu asemakaavan muutoksen hakijan toimesta seuraavat erillisselvityksen ja viitesuunnitelmat: Rakennussuunnitelmat, Kaavaluonnos, Arkion Oy, Asunto Oy Tampereen Aalto, Asemakaavan muutos, Meluselvitys, Ramboll, Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Asunto Oy Tampereen Aalto, c/o Timo Ahomäki (kaavamuutoksen hakija) kaavan lähivaikutusalueen yritykset ja kiinteistönhaltijat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan.

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Asemakaavan muutoksen hakijan tavoitteena on yhdistää pienteollisuustontti ja rekisteritila ja kehittää kaava-aluetta viitesuunnitelmissa esitetyllä tavalla asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. 2.2 Selvitys kaava-alueen oloista Luonnonympäristö Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen ja kaava-alueen maalajina on moreeni. Kaava-alueen pihalueet on nurmetettu ja alueella kasvaa sekapuustoa. Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä Rakennettu ympäristö Kaava-alueena olevan tontin pohjoisreunalla sijaitsee 1950-luvulla rakennettu, kaksikerroksinen, tiilirakenteinen, leipomokäytöstä asuinrakennukseksi vastikään muutettu, julkisivuiltaan rapattu rakennus, jonka kerrosala on Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan 415 m Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan kaava-alueena olevan tontin omistaa Asunto Oy Tampereen Aalto (Y-tunnus: ). 2.3 Suunnittelutilanne Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita Tampereen kantakaupungin yleiskaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi (PK-3), joka varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille.

5 Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m 2 päivittäistavaramyymälöitä. Yleiskaavan kartta 2:ssa Pispalan valtatien varteen on osoitettu kevyen liikenteen pääreitti Asemakaava nro 888 Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 888 tontti on osoitettu pienteollisuustontiksi (PTT). Tontille on osoitettu yksikerroksisen pienteollisuusrakennuksen rakennusala, jonka ullakkokerroksen pinta-alasta 2/3 saa sisustaa asuinhuoneiksi. Tontin eteläreunaan, Pispalan valtatien varteen on osoitettu istutettava tontin osa. Rekisteritilalla on voimassa vahvistettu asemakaava nro 6503, jossa yksikkö on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kerrosluku on II ja kerrosala on 308 m² Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Hankkeen aikana tuotettava selvitysaineisto Asemakaavan muutoksen hakijan on tuotettava asemakaavoituksen yhteydessä erillinen meluselvitys. Muista asemakaavan muuttamiseen liittyen mahdollisesti ilmenevistä selvitystarpeista ilmoitetaan hakijalle erikseen. Hanketta koskevien selvitysten taustaaineistona voidaan hyödyntää soveltuvilta osin aluetta koskien aiemmin laadittuja selvityksiä. Hakija vastaa hankekohtaisten selvitysten laadinnasta aiheutuvista kustannuksista. Asemakaavan muutoksen hakija on tuottanut hankkeeseen liittyen erillisen meluselvityksen, joka on huomioitu asemakaavan muutosta laadittaessa ja yksilöity kohdassa ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Asunto Oy Tampereen Aallon puolesta Pirjo Badermann, joka jätti kaava-aluetta koskevan, päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen Hankkeen diaarinumero: TRE: 7631/ /2010. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavaluonnos ja asemakaavan selostus kuulutettiin asetettavaksi julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin valmisteluvaiheen aikana lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta ja kaupungin toimialoilta. Tampereen Sähköverkko Oy:n ja Kaupunkiympäristön

6 kehittäminen/yleisten alueiden suunnittelu:n lausunnoissa ei ollut huomauttamista. Ympäristönsuojelun ja Liikenneviraston lausunnoissa kiinnitettiin huomiota äänen- ja tärinäneristysvaatimuksiin. Kaavan laatija tarkisti äänenristysmääräyksiä ympäristönsuojelun lausunnon perusteella. Kaava-alueen uudisrakennusten rakennus- ja kerrosaloja, autopaikkamääräystä, sekä pääkäyttötarkoitusmerkintää AL-14 (luonnoksessa AL) tarkistettiin valmisteluvaiheen aikana tarkentuneiden lähtötietojen perusteella. Asemakaavan selostusta täydennettiin yleiskaavallisella tarkastelulla. 3.2 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Asemakaavan selostuksesta käy ilmi, miten mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ovat vaikuttaneet suunnitteluun. Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 3.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aloitusvaiheessa sovittiin kaavoitusviranomaisen ja kaavan laatijan kesken, ettei hankkeen valmisteluvaiheen aikana laadita tai tarkastella vaihtoehtoisia suunnitelmia. Näin ollen asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaavaalueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto) vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavan, tonttitehokkuuden ja kaupunkikuvan puolesta ennallaan. Kaavaalueelle sijoittuvia liiketoimintoja ja rakennusta ei voida kehittää hakijan tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle asettamat tavoitteet eivät toteudu vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue muuttuu asemakaavan, tontin kerrosalan ja käyttötarkoituksen osalta lähtötilanteesta. Kaavaaluetta voidaan kehittää hakijan laatimien viitesuunnitelmien mukaisella tavalla asuin-, liike- ja toimistokäyttöön. Kaavamuutoksen hakijan ja kaupungin kaavahankkeelle asettamat tavoitteet toteutuvat.

7 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Tontti ja rekisteritila yhdistetään sitovalla tonttijaolla tontiksi nro , jonka pinta-ala on m 2. Muodostettavan tontin käyttötarkoitukseksi osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-14). Liike- ja toimistotiloja varten saadaan tontille sallitustarakennusoikeudesta varata enintään 25%. Pienteollisuustontin käyttötarkoitusta muutetaan. Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat olemassa olevaa ja uutta asuin-, liike- ja toimistorakennusta, autokatosta ja talousrakennusta varten. Olemassa olevan asuin-, liike- ja toimistorakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 595 m 2 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi III (r60% III). Uuden asuin- liike- ja toimistorakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 680 m 2 ja suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi II. Talousrakennuksen rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu 25 m 2. Tontin kerrosala vastaa tonttitehokkuutta e=0,50. Tontin autopaikkamäärä on 16 ap. Korttelialueen rakennusten asuintilojen ulkoseinien, sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään osoitetun dba-luvun mukainen. Rakennuslupaasiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Asemakaavassa vaadittuja melusuojarakenteita on tarvittaessa korotettava (me-2). Tontin kaakkoiskulmaan osoitetulle, Pispalan valtatiehen rajautuvalle alueen osalle on rakennettava melusuojaksi ympäristöön sopiva, 1,8 metrin korkuinen meluaita (mes-8). 4.2 Kaavan vaikutukset Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen, luontoon, kaupunkikuvaan, sekä liikenteen toimintaedellytyksiin Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavan ihmisten elinoloihin kohdentuvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän suhteellisen vähäisiksi, joskin myönteisiksi. Pienteollisuuskäytössä ollut alue osoitetaan Hyhkyn aluneelle nykyisellään luontevampaan, asumispainotteiseen käyttöön, minkä voidaan olettaa välillisesti parantavan alueen yleisilmettä ja vähentävän alueen käyttötarkoituksesta lähialueen asukkaille aiheutuvia haittoja ja raskasta liikennettä alueella Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavan laatijan näkemyksen mukaan hanke tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden toteutumista.

8 Hanke tukeutuu alueen olemassa olevaan ja aktiivisesti kehitettävään liikenneverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen parantaen palvelutarjontaa sekä saavutettavuutta länsi-tampereen alueella. Asemakaava edellyttää kaava-alueen tonttiliittymän sijoittumista Nikkilänkujalle nykyisin suoraan Pispalan valtatielle tapahtuvan liikennöinnin sijaan, minkä voidaan olettaa parantavan alueen liikenneturvallisuutta Kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavan laatijan näkemyksenä on, että kaavalla on myönteisiä suoria ja välillisiä vaikutuksia kaava-alueen kaupunkikuvaan. Näkemyksensä kaavan laatija perustaa käyttötarkoituksen muutokseen ja alueen maankäytön yleiseen kehittymiseen. Ajantasaistettu kaava antaa kiinteistönomistajalle mahdollisuuden kehittää kaava-alueena olevan tontin maankäyttöä ja toimintoja alueelle ylemmillä kaavatasoilla asetettujen tavoitteiden mukaisesti liikekäyttöön, millä voi olla myönteisiä välillisiä vaikutuksia myös kaupunkikuvallisessa mielessä Kaavan vaikutukset luontoon Kaava-alueena oleva tontti on rakentamattomilta ja liikennöintiin tarkoitettuja alueita lukuun ottamatta kokonaan nurmetettu, eikä kaava-alueella ole luonnontilaista ympäristöä. Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen, eikä maastonmuotoja ole tarkoitus muuttaa. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Edellä kuvattujen lähtökohtien perusteella kaavan luontoon liittyvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän tontin puustoon ja muihin isttuistutuksiin liittyen tehtäviä uudelleenjärjestelyjä lukuunottamatta vähäisiksi. Tontin eteläreunaan, Pispalan valtatien varteen on osoitettu istutettava tontin osa ja puurivi. 5 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Yleiskaavallisessa tarkastelussa verrataan kaava-alueelle tehtyä suunnitelmaa voimassa olevaan Tampereen kantakaupungin yleiskaavaan MRL 39.2 :ssä yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten pohjalta ja arvioidaan, asettaako suunnitelma esteitä yleiskaavan tavoitteiden ja ratkaisujen toteutumiselle. 5.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaava-alueen käyttötarkoitukseksi nyt laadittavassa asemakavaavassa osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL-14) poikkeaa asumisen osalta Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alueelle osoitetusta PK-3- käyttötarkoituksesta (palveluvaltaisen yritystoiminnan alue, joka varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille). Koska Tampereen kantakaupungin yleiskaavan

9 yhtenä tavoitteena on edistää kaupunkirakenteen tiivistämistä ja kaava-alueen lähiympäristö on pääasiallisesti asuinkäytössä, voidaan nyt laadittavan asemakaavan katsoa edistävän yleiskaavan tavoitteena olevien kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja asuntotuotantoon liittyvien tavoitteiden toteutumista kaava-alueella. 5.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Yhtenä Tampereen kantakaupungin yleiskaavan keskeisistä lähtökohdista on täydennysrakentamisen sijoittuminen olemassa olevan kunnallistekniikan, yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen verkostojen yhteyteen. Suunnitelma tehostaa olemassa olevan kunnallistekniikan, yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen verkostojen hyväksikäyttöä lisäämällä olemassa olevien verkostojen käyttöä kaava-alueen lähivaikutusalueelle luontevalla tavalla, välillisesti liikkumisen tarvetta, liikenteen päästöjä, energian kulutusta, sekä liikkumiseen käytettävää aikaa vähentäen. 5.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi (PK-3), joka varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m 2 päivittäistavaramyymälöitä. Kaava-alueelle asemakaavan muutoksen yhteydessä osoitettu käyttötarkoitus mahdollistaa kaava-alueen muuttamisen kokonaan asuinkäyttöön, mutta myös sen, että tontin kerrosalasta saadaan osoittaa liike- ja toimistotiloja varten enintään 25% l. 319 m 2 (ennen asemakaavan muutosta 420 m 2 ). Kaava-aluetta etelästä rajaavan Pispalan valtatien varressa, sekä kaava-alueen välittömässä läheisyydessä toimii erilaisia erikoisliikkeitä, palveluyrityksiä ja mm. lääkäriasema. Tampereen alakeskukseksi maakuntakaavassa osoitettu Lielahden alue monipuolisine palveluineen sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä kaava-alueen pohjoispuolella. Kaava-alueen länsipuolella, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee Rahola-Pispalan terveysasema. Länsi-Tampereen ja Hyhkyn kaupunginosan päivähoitopalveluita, sekä perusopetuksen kouluverkkoa kehitetään tarkasteluhetkellä käynnissä olevan kehittämisprosessin puitteissa. Alueen lähtötiedoissa todettujen ristiriitojen vuoksi alueen palveluverkon kehittämistoimenpiteiden riittävyyttä on vaikea arvioida luotettavasti alueellisen palveluntarpeen lähtökohdista. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee useita julkisia ja yksityisiä päivähoidon ja perusopetuksen toimipisteitä. Em. perustein asemakaavan muutoksella ei voida katsoa olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa asumisen tarpeille ja

10 palvelujen saatavuudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista estävää vaikutusta. 5.4 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Tampereen kantakaupungin yleiskaavan tavoitteena on edistää joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä, niveltää eri kulkumuodot joustavasti toisiinsa, sekä osoittaa täydennysrakentamiseen soveltuvat rakennuspaikat olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen peittoalueilta. Suunnitelma tehostaa olemassa olevan kunnallistekniikan, yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen verkostojen hyväksikäyttöä alueelle luontevalla tavalla, liikkumisen tarvetta, liikenteen päästöjä, energian kulutusta, sekä liikkumiseen käytettävää aikaa välillisesti vähentäen. Kaava-alue on erittäin hyvin saavutettavissa kulkumuodosta riippumatta. Pispalan valtatietä pitkin kulkee useita TKL:n ja yksityisten liikennöitsijöiden linja-autoreittejä ja kaava-alue on erittäin hyvien kevyen liikenteen väylien varrella. Kaava-alue sijoittuu suunnitteilla olevan, mahdollisesti toteutuvan Tampereen pikaraitiotien länsi-tampereelle suuntautuvan reitin välittömään läheisyyteen. Kaava-alueelle osoitettu asuntojen rakentamismahdollisuus tukee Tampereen kantakaupungin yleiskaavan selostuksessa joukkoliikenteen kehittämiselle ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. 5.5 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Kaava-alueelle on mahdollista järjestää turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö siitä huolimatta, että kaava-alue sijaitsee pohjoispuolisen Porin radan rata-alueen ja eteläpuolisen, erittäin vilkkaasti liikennöidyn Pispalan valtatien varrella, Nokian moottoritien risteysalueen välittömässä läheisyydessä. Pispalan valtatien kevyen liikenteen turvallisuutta ja toimivuutta on parannettu viime vuosien aikana mm. kevyen liikenteen väyliä leventämällä, sekä keskisaareke- ja suojatierakenteiden avulla. Toteutettujen parannusten lisäksi alueen liikenneturvallisuutta tulisi parantaa Nokian moottoritien ja Pispalan valtatien risteysalueen järjestelyjä kehittämällä siten, että risteysalueen ajonopeutta saataisiin alennettua olennaisella tavalla nykyisestä. Risteysalueen liikenneturvallisuudessa havaittujen puutteiden vuoksi mm. Pispan koulun Hyhkyn toimipisteen oppilaita on ohjeistettu käyttämään koulumatkoilla em. risteysalueen sijasta Nokian moottoritien alitse kulkevan Peurankadun kevyen liikenteen väylää.

11 Kaava-alue on meluntorjunnan kannalta haastava ja meluongelmaa on pyritty hallitsemaan kaava-aluetta koskien laadittujen meluselvitysten (Pispalan Valtatie 68, käyttötarkoituksen muutos/ poikkeuslupahakemus, meluselvitys , Ramboll Finland Oy. As Oy Tampereen Aalto, asemakaavan muutos, meluselvitys, Ramboll Finland Oy ), uudisrakennuksiin liittyvän massoittelun ja asemoinnin, rakenteiden ja asemakaavamääräysten avulla. Asemakaavan muutosta varten laaditun meluselvityksen perusteella kaava-alueelle suunnitellulta piha-alueelta löytyy päiväaikaisen melutason ohjearvon 55 db alittavia alueita ja yöaikana n. 100 m 2 alue, jolla ohjearvo 50 db täyttyy. Valtioneuvoston asettamien ohjearvojen toteutuminen asettaa selvityksen mukaan kaava-alueelle sijoittuvien rakennusten seinä-, yläpohja- ja ikkunarakenteille erityisvaatimuksia, jotka tulee tarkistaa ja mitoittaa akustisin laskelmin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Kaava-alue sijoittuminen korkean radonpitoisuuden alueelle, vedenhankinnalle tärkeälle pohjavesialueelle ja vilkkaasti liikennöidyn katualueen varteen on huomioitu tontin rakentamista ja käyttötarkoitusta ohjaavin rakennusala-, rad-1-, pv-6- ja me-2- merkinnöin, joilla voidaan katsoa olevan merkittäviä välillisiä vaikutuksia alueen ihmisiin ja luontoon. Em. määräykset edistävät Tampereen kantakaupungin yleiskaavan turvalliselle, terveelliselle ja tasapainoiselle elinympäristölle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaava-alueella. 5.6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaupungin kehittämisen yleistavoitteiden mukaan elinkeinopolitiikan päämäärä on yritystoiminnan ja elinkeinojen toimintaedellytysten parantaminen ja elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Olevia teollisuusalueita täydennetään niiden ympäristöä parantamalla. Uusia alueita varataan pääteiden läheisyyteen. (kv ) Asemakaavalla muutetaan entinen pienteollisuustontti asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-14), mikä mahdollistaa aiempaa monipuolisemman yritystoiminnan kaava-alueella. Kaavaalueelle osoitettu käyttötarkoitus edistää Tampereen kantakaupungin yleiskaavan elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista kaava-alueella Ympäristöhaittojen vähentäminen Ks. kohdat 5.2, 5.4 ja Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Asemakaavassa (mm. mitoitus, rakennusalat, uudisrakennusten asemointi) on huomioitu kaava- ja lähivaikutusalueen olemassa oleva rakennuskanta. Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen ja kaava-alueen maalajina on moreeni. Kaava-alueen pihalueet on

12 nurmetettu ja alueella kasvaa sekapuustoa. Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Käyttötarkoituksen muuttaminen luo lähtötilannetta paremmat lähtökohdat rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaalimiselle kaava-alueella Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Koska lähimmät virkistysalueet ovat vilkkaasti liikennöidyn Pispalan valtatien toisella puolella, on suunnittelualueelta varattava riittävän suuri yhtenäinen leikki- ja oleskelualue, jotta se olisi vaivattomasti ja turvallisesti tavoitettavissa (ks. kohta 5.5). Suunnitelman ei vähennä kantakaupungin yleiskaavan virkistysalueiden määrää eikä estä yhtenäisten virkistysalueiden muodostumista, vaan on omiaan tehostamaan olemassa olevien virkistysalueiden (mm. Vaakkolammen alue) käyttöä Johtopäätökset Nyt laadittava asemakaava ei edellytä Tampereen kantakaupungin yleiskaavan muuttamista, eikä vahvistettavan yleiskaavan laatimista. Asemakaavassa kaava-alueelle osoitettu käyttötarkoitus (AL-14) edistää Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ja hyvän elinympäristön suunnittelun keskeisiä tavoitteiden toteutumista kaava-alueella. Yleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetetut sisältövaatimukset voidaan ottaa huomioon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana laaditaan yksi asemakaavaluonnos, sekä erillinen havainnepiirros. 6.2 Toteutuksen ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.